• Tavallinen aihe

Aihe (AB-alueen?) maidontuotanto vaikeuksissa?  (Luettu 7112 kertaa)

KT

  • Vieras
Vs: (AB-alueen?) maidontuotanto vaikeuksissa?
http://www.teuva.fi/kunta/pdf/maaseutu/peltotuet_vilja.pdf

Löytyykö a/b alueelle vastaavaa taulukkoa. En ainakaan onnistunu löytämään.

Löytyy. Olen sen mielestäni johonkin tänne linkittänytkin? Mitäs aluetta Teuva on? C1?
no mistä löytyy
siitähän on helppo laskea tuet.

En nyt onnistunut löytämään juuri tuota taulukkoa vaikka olen sen mielestäni nähnyt. Kelpaako tämä:
http://www.maaseutukeskus.fi/julkaisut/rehuohraB.htm
Täytyy valitettavasti katsoa alareunasta "reunaehdot" kun taulukko on tehty kasvinviljelytilalla? Täsmääkö C-alue "omaan" taulukkoosi? Millaisen eron mielestäsi saat B-alueen ja C1:n välille?

No eipä tuolla taulukolla ole käyttöä. Just laskin, että c2 alueen tilalla jolla on  30 lehmää ja tuottaa 240 000 litraa maitoa meijeriin ja peltoa 50 ha josta nurmi 30 ja vilja 20  on pelto/maitotuet yhteensä 21 snt litralle. Pystyykö esim a alueelta kukaan laskemaan samaa ?

jopihopi

  • Vieras
Vs: (AB-alueen?) maidontuotanto vaikeuksissa?
eipä ollut härkä, kilpeläinen, eikä muutkaan maitopojat vakuuttelemassa lämpösummaa, pohjoista ulottuvutta, eikä muitakaan 142 ehtoja kuten asukastiheyttä jne, kun sikatilalle c1 alueella on tarjottu eu-jäsenyyden aikan kokonaistukea jopa vähemmän kuin saman kokoisella yksiköllä ab alueella. Ja nopeilla toimilla tukiportaan muodostumiseen 2014 pohjoisen eduksi puututtiin jo nyt, viisi(5) vuotta etukäteen. Kilpeläiset ja kuppanit virtsasivat vaikenemisellaan tuolloin omaan saappaaseensa

Sikatila c-alueella on selvinnyt pian pari vuosikymmentä eteläsuomen tukitasolla (tai jopa sen alle), suuremmalla työmäärällä, alhaisemmilla konekustannjuksilla ja laajentamalla tuotantoaan omvaraisuuden kustannuksella.

Kyllä nyt olette hatunnonston arvoisen suorituksen tehneet! Noin huonoista lähtökohdista päässeet siihen että C1:llä Pohjanmaalla on suomen suurin lihasikaloiden keskikoko ja Etelä-Pohjanmaakin on keskikokoa ja pesee B-alueen Satakunnan. Kertakaikkisen hieno suoritus noin huonoista lähtökohdista kun eläinyksikkötuetkin vielä laahanneet koko EU-ajan keskimäärin yli 10 euroa per ey per vuosi AB-aluetta korkeammalla.


Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan!

Jopihopi väittää mitä väittää, tieto on asia erikseen. On väitteitä ja sitten on tosiasioita. Katsos tuosta Perälän Matin gradusta

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

kaaviot sivulla 25. Aika selvästi on nähtävissä että vuonna 2006 lihasikaloiden keskikoko alueilla E- P, Pohjanmaa, V-S, Satakunta, Pirkanmaa, Häme on noin 190 - 240 - 220 - 170 - 140 - 210 kun koko maan keskikoko on noin 190. Eli Pohjanmaa on suurin (suurimmat lihasikalat keskimäärin) ja E-P on noin maan keskiarvon kohdalla ja pesee Satakunnan vaikka häviääkin V-S:llä. Mutta että väite on mitä on, sitä itteensä. Nyt jos siis kyse on C1:stä verrattuna AB:hen johon tuo Pirkanmaa ja Hämekin kuuluvat jotka selvästi jäävät koossa jälkeen C1:stä.

Porsassikaloissa asia on toinen, siellä on Pirkanmaalle ja Hämeeseen perustettu muutama suuri yksikkö jotka heti tuntuvat keskiarvoissa. Mutta merkillepantavaa niissäkin on että ne on perustettu ihan omalla rahalla tai ainakin investointituen ollessa hakukiellossa. Mutta tiedä sitten jos ovat Pohjanmaalla kerran saaneet että mitä ne ovat niihin saaneet? Mutta ei porsaspuolellakaan eroa merkittävästi ole C1 tappioksi ja jos onkin niin se on syntynyt vuoden 2000 jälkeen, vielä vuonna 2000 alueet aika tasassa. Että tässä selittävänä tekijänä ei ainakaan ole ne jopihopin mainostamat "vain AB-alueelle suunnatut miljoonatuet". Mutta kannattaa aina muistaa että väite ja tieto ovat kaksi eri asiaa.

taitaa olla maitopoikien ketju, mutta vastaan silti.

Pohjois- ja itäsuomessa, kun toimitaan vaikeammissa olosuhteissa sekä ilmastollisesti että tukipoliittisesti niin ainoa keino vastata tukien solidaarisuusperusteisiin tasotarkistuksiin (141 tuen mukana) on kasvattaa yksikkökokoa. Koska tukiolosuhteet alueiden ab-c välillä poikkeavat invetointitukien määrän ja ehtojen osalta dramaattisesti etelän eduksi, niin yksikkökokoa pitää suurentaa vieläkin enemän samaa kannattavuusastetta tavoiteltaessa. Tämä on tapahtunut suurelta osin tilan omavaraisuusasteen kustannuksella (tilat c alueella velkaisempia), mutta myös työtunteja lisäämällä ja selkeästi edullisemmalla koneistuksella toimien, kuten kirjanpitotilojen tuloksista näkyy.

Todella merkittävä tekijä, varsinkin suurimpien yksiköiden osalta on tilojen välinen yhteistyö, joka ainakin tällä palstalla tuntuu olevan etelässä tuntematon käsite, nimittäin c-alueella on paljon useiden tilojen yhteisiä sikalayhtiöitä.

Lypsybotti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 885
Vs: (AB-alueen?) maidontuotanto vaikeuksissa?
No eipä tuolla taulukolla ole käyttöä. Just laskin, että c2 alueen tilalla jolla on  30 lehmää ja tuottaa 240 000 litraa maitoa meijeriin ja peltoa 50 ha josta nurmi 30 ja vilja 20  on pelto/maitotuet yhteensä 21 snt litralle. Pystyykö esim a alueelta kukaan laskemaan samaa ?

Hyvä ajatus!
Täällä A-alueella, omalla tilalla seuraavaa.
Suht vähän peltoa, jonnin verran maitoa ja noin 13 senttiä tekee litraa kohden yhteenlaskettuna kaikki pelto- ja maitotuet. Kannattiko tehostaa ja tuottaa hehtaaria kohden enemmän maitoa? Tuleva näyttää.
Tosin, eipä ole tarvinnut ostaa "maltillisesti" hinnoiteltua peltoakaan. Vaan eipä sitä ole ollut myynnissäkään...

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: (AB-alueen?) maidontuotanto vaikeuksissa?
No eipä tuolla taulukolla ole käyttöä. Just laskin, että c2 alueen tilalla jolla on  30 lehmää ja tuottaa 240 000 litraa maitoa meijeriin ja peltoa 50 ha josta nurmi 30 ja vilja 20  on pelto/maitotuet yhteensä 21 snt litralle. Pystyykö esim a alueelta kukaan laskemaan samaa ?

Hyvä ajatus!
Täällä A-alueella, omalla tilalla seuraavaa.
Suht vähän peltoa, jonnin verran maitoa ja noin 13 senttiä tekee litraa kohden yhteenlaskettuna kaikki pelto- ja maitotuet. Kannattiko tehostaa ja tuottaa hehtaaria kohden enemmän maitoa? Tuleva näyttää.
Tosin, eipä ole tarvinnut ostaa "maltillisesti" hinnoiteltua peltoakaan. Vaan eipä sitä ole ollut myynnissäkään...


Tuossa siis tukieroa olisi 8 senttiä. Olen ehkä etsinyt vääristä paikoista mutta itse saan jatkuvasti että peltotuet B/C1 ovat lähes eurolleen samat. Voitko laskea tuon tuen tai kertoa luvut minulle laskua varten tuolle KT:n esimerkkitilalle. Eli maidon tuki ilmeisesti 2,8 senttiä per litra? Entä peltotuet? Paljonko rehuviljan tuki ja nurmen tuki euroa per hehtaari? Eli miten päädyit tuohon 13 senttiin?

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: (AB-alueen?) maidontuotanto vaikeuksissa?
No eipä tuolla taulukolla ole käyttöä. Just laskin, että c2 alueen tilalla jolla on  30 lehmää ja tuottaa 240 000 litraa maitoa meijeriin ja peltoa 50 ha josta nurmi 30 ja vilja 20  on pelto/maitotuet yhteensä 21 snt litralle. Pystyykö esim a alueelta kukaan laskemaan samaa ?

AB maito 2,8 cnt/litra
C1 maito 7,8 cnt/litra

AB peltotuki 643 euroa / ha
C1 peltotuki 603 euroa / ha

Ympäristötuki jätettiin mm Maaseudun Tulevaisuudessa huomioimatta tukialueiden eroja laskettaessa. Perusteluna oli se että se on korvausta syntyvistä kustannuksista. Omakohtaisesti laskin että saan parhaan mahdollisen tuloksen kun otan mahdollisimman vähän. Mutta tilakohtainen juttu tietysti.

Että noilla kun laskee niin AB on 240.000 * 2,8 = 6.720 euroa maitotukia ja 50 * 643 euroa / ha = 32.150 euroa. Eli kokonaistuki 38.870 euroa joka on 0,16 eli 16 senttiä / litra. Maksimituet pellosta kaikilla ympäristötuen herkuilla olisi 757 euro / ha ja sillä tulisi tulokseksi 50 * 757 = 37.850 + 6.720 = 44.570 / 240.000 = 0.1857 eli 19 senttiä per litra. Tukiero tuohon mitä olet saanut on 2 senttiä litra.

Jos otetaan C1 perussettinä niin se on 240.000 * 7,8 = 18.720 maitotuet ja 50 * 603 = 30.150 eli 48.870 / 240.000 = 20 senttiä per litra. Jos kaikki ympit niin pelto 50 * 653 = 32.650 eli 51.370 / 240.000 = 21 senttiä per litra. Jonka olet omiksi tuiksesi saanutkin.

Eli yhteenveto? Jos ympäristötukea ei huomioida niin tukiero noin 4 senttiä per litra tällä tilalla ja jos kaikki ympit niin 2 senttiä per litra. Ympäristötuki kustannusten korvausta, ei "ilmaista rahaa" eli ei pitäisi huomioida? Mutta että mielestäni ollaan siinä noin 4 sentin tukierossa jota tässä on vähän esitelty. Mitä enemmän lehmiä suhteessa peltopinta-alaan niin sitä suurempi ero muodostuu, sen näkee jo laskukaavasta.

Jos vaikka 40 lehmää ja 40 peltoa ja 320.000 maitoa niin
AB: 320.000 * 2,8 + 40 * 643 / 320.000 = 11 senttiä per litra
C1: 320.000 * 7,8 + 40 * 603 / 320.000 = 15 senttiä per litra 

Jos vaikka 80 lehmää ja 40 peltoa ja 640.000 maitoa niin
AB: 640.000 * 2,8 + 40 * 643 / 640.000 =  7 senttiä per litra
C1: 640.000 * 7,8 + 40 * 603 / 640.000 = 12 senttiä per litra 

Jos vaikka 40 lehmää ja 140 peltoa ja 320.000 maitoa niin
AB: 320.000 * 2,8 + 140 * 643 / 320.000 = 31 senttiä per litra
C1: 320.000 * 7,8 + 140 * 603 / 320.000 = 34 senttiä per litra 

Mutta vähän riippuen? Tukiero 4-5 senttiä per litra kun ympäristötukea ei huomioda. Ja jos se on kustannusten korvausta eli se mikä tulee niin se myös menee niin se ei jää pankkitiliä lihottamaan?

Lähdettä:
http://www.mtk.fi/maatalous/maanviljelijat/maatalouspolitiikka/tuotekohtaiset_tukitaulukot/fi_FI/Rehuohrajarehukaura_tukitaulukko/

Viimeksi muokattu: 15.02.09 - klo:18:22 kirjoittanut JakkeJäyhä

Lypsybotti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 885
Vs: (AB-alueen?) maidontuotanto vaikeuksissa?

Tuossa siis tukieroa olisi 8 senttiä. Olen ehkä etsinyt vääristä paikoista mutta itse saan jatkuvasti että peltotuet B/C1 ovat lähes eurolleen samat. Voitko laskea tuon tuen tai kertoa luvut minulle laskua varten tuolle KT:n esimerkkitilalle. Eli maidon tuki ilmeisesti 2,8 senttiä per litra? Entä peltotuet? Paljonko rehuviljan tuki ja nurmen tuki euroa per hehtaari? Eli miten päädyit tuohon 13 senttiin?

Se 13 senttiä per litra oli vain esimerkki oman tilan kokonaistukien suhteesta vuoden maitomäärään. Näitä olisi mielenkiinnosta mukava kuulla muiltakin maitotiloilta, noin käytännön esimerkkeinä.

Tuo hehtaaritukien erittely menee näin äkkiseltään monimutkaiseksi erilaisten muuttujien johdosta. Tilatuen mukana tuleva maitokiintiön koosta (vuodelta 2006 vai 2007, ei muista) johtuva lisäosa sekä tuottaako paljonkin enemmän maitoa nykyisin kuin silloinen kiintiö, raiviot ja muut mahdolliset erilaisuudet lähtökohdissa.
Joskus paremmalla ajalla, ehkä;)

jopihopi

  • Vieras
Vs: (AB-alueen?) maidontuotanto vaikeuksissa?
Make ja jäyhä ette todella ole lukutaitoisia -vai ettekö ymmärrä lukemaanne AB/c1 tukiero on vain noin 2 sent kuten kuuluukin .Kysykäähän asiaa vaikka Kilpläiseltä .Suomessa on hyväksytty lämpösumman (kasvukauden lyhyys)ja pitkän pohjoisen ulottuvuuhen takkii porrastus maidon hintaan jota ei kyllä c1/c2 alueella kadehrita c2 alueelta ylöspäin puhutaan paljon suuremmasta tukierosta kuin 2 senttiä. En ole kuullut yhtään kateuden suuntaista puhetta c2 alueella! ???
eipä ollut härkä, kilpeläinen, eikä muutkaan maitopojat vakuuttelemassa lämpösummaa, pohjoista ulottuvutta, eikä muitakaan 142 ehtoja kuten asukastiheyttä jne, kun sikatilalle c1 alueella on tarjottu eu-jäsenyyden aikan kokonaistukea jopa vähemmän kuin saman kokoisella yksiköllä ab alueella. Ja nopeilla toimilla tukiportaan muodostumiseen 2014 pohjoisen eduksi puututtiin jo nyt, viisi(5) vuotta etukäteen. Kilpeläiset ja kuppanit virtsasivat vaikenemisellaan tuolloin omaan saappaaseensa

Sikatila c-alueella on selvinnyt pian pari vuosikymmentä eteläsuomen tukitasolla (tai jopa sen alle), suuremmalla työmäärällä, alhaisemmilla konekustannjuksilla ja laajentamalla tuotantoaan omvaraisuuden kustannuksella.



ja taisipa olla 142 sikadekoplausta vaatimassa pohjoissuomen mtksta terävin kärki

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7454
Vs: (AB-alueen?) maidontuotanto vaikeuksissa?
http://www.teuva.fi/kunta/pdf/maaseutu/peltotuet_vilja.pdf

Löytyykö a/b alueelle vastaavaa taulukkoa. En ainakaan onnistunu löytämään.
Käytännön Maamiehen Maatalouskalenteri 2009 s. 152
Mystinen kesälaatumies