Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:22:43

Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!

Niin. Yhdestä yksiköstä jää aina vähemmän ja vähemmän käteen kun tuet alenevat niin se on juuri tuo mitä tarkoitan että "laajenna tai kuole". Siis AB-alueella. C-alueen tila voi jatkaa tuotantoa nykyisessä laajuudessa koska tuet riittävät ja pysyvät eikä ole pakko laajentaa.

Siitä minä, näin amatöörinä, olenkin yllättynyt, että miksi c-raja kulkee noinkin hedelmällisillä alueilla. Jotenkin maalaisjärjellä tuntuis, et Oulun läänin eteläraja olis c-raja. Nämä ovat vain tyhmän maalaistytön mietteitä. Te tiedätte nämä jutut paremmin.

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:21:27

Lainaus käyttäjältä: SiKari - 23.01.09 - klo:21:19

62. leveyspiiri on ihan yhtä mielivaltainen raja kuin vaikka USA:n ja Kanadan raja, johonkin se on pitänyt vetää. Olen antanut itselleni kertoa, että jatkossa kansallisia kotieläintukia koko EU:n alueella tullaan maksamaan vain Suomen C-alueille??? 141-tuki oli siirtymäajantuki, tulkitsee sitä miten päin vain ja 142 pysyvä tuki. Tästä johtuen on EU-aikana tullut sikaklustereita niin Lounais-Suomeen AB-alueille, Huittisten ympäristö, Vehmaa sekä C-alueelle varsinkin Kalajoki-Siikajokilaaksoon. Kukin lie osannut laskea tuotannon kannattavuutensa muuttuvissa olosuhteissa. Onko sitten mahdollista alkaa muuttamaan tukialueiten rajoja, totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla. Kukin voi tykönänsä miettiä, jääkö tuleen makaamaan vai miettiä sitä, mitenkä kovaa pitää juosta, että pysyisi edes paikallaan. Ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos.

No niin, nyt tuli sellaista tekstiä josta voi olla aika lailla samaa mieltä. Varsinkin tämä:

Lainaus käyttäjältä: SiKari - 23.01.09 - klo:21:19

totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla.

Joka käsittääkseni on se "villakoiran ydin" tällä hetkellä. Muutenkin juttu oli täyttä asiaa ja aika hyvä analyysi mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne. Tosiasia mielestäni kuitenkin on että AB-alueella ei ole kilpailukykyä jos näiden päätuotantoalueiden tuet eriytyvät niin paljon kuin nyt näyttää. Tuo lähes 20 senttiä per lihakilo on liikaa, 15% lihan hinnasta. Väkisin käy niin että iso osa AB-alueen tuotannosta loppuu, valitettavaa saattaa olla että kovimmilla ovat viime vuosina omalla rahalla teurastamon suosiollisella neuvonnalla investoineet isot yksiköt. Jos ne eivät saa ennestäänkin merkittäviin määrälisiin merkittäviä korotuksia niin investointikustannukset eli rahoituskulut saattavat kaataa tiloja.

Niin, kilpailukyky tulee monesta tekijästä, ei pelkästä tukialueesta ....

Toinen juttu on se, ettei tilat oikeastaan kilpaile keskenään, mikäli olet maidontuottaja niin kaikki maito menee "kaupaksi" sillä samalla hintaa millä olet sen myynyt, ei siitä senkummennin kilpailla tai käydä huutokauppaa.
Ostaja on samatalo, kuin muillakin tilallisilla.
Siinä mielessä kilpailukyvystä puhuminen ei ole olennaista tilojen välillä, kannattavuus tehdään muilla toimenpiteillä kuin myyntihinnalla, kuten on muussa yritystoiminnassa.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 23.01.09 - klo:21:34

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:21:27

Lainaus käyttäjältä: SiKari - 23.01.09 - klo:21:19

62. leveyspiiri on ihan yhtä mielivaltainen raja kuin vaikka USA:n ja Kanadan raja, johonkin se on pitänyt vetää. Olen antanut itselleni kertoa, että jatkossa kansallisia kotieläintukia koko EU:n alueella tullaan maksamaan vain Suomen C-alueille??? 141-tuki oli siirtymäajantuki, tulkitsee sitä miten päin vain ja 142 pysyvä tuki. Tästä johtuen on EU-aikana tullut sikaklustereita niin Lounais-Suomeen AB-alueille, Huittisten ympäristö, Vehmaa sekä C-alueelle varsinkin Kalajoki-Siikajokilaaksoon. Kukin lie osannut laskea tuotannon kannattavuutensa muuttuvissa olosuhteissa. Onko sitten mahdollista alkaa muuttamaan tukialueiten rajoja, totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla. Kukin voi tykönänsä miettiä, jääkö tuleen makaamaan vai miettiä sitä, mitenkä kovaa pitää juosta, että pysyisi edes paikallaan. Ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos.

No niin, nyt tuli sellaista tekstiä josta voi olla aika lailla samaa mieltä. Varsinkin tämä:

Lainaus käyttäjältä: SiKari - 23.01.09 - klo:21:19

totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla.

Joka käsittääkseni on se "villakoiran ydin" tällä hetkellä. Muutenkin juttu oli täyttä asiaa ja aika hyvä analyysi mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne. Tosiasia mielestäni kuitenkin on että AB-alueella ei ole kilpailukykyä jos näiden päätuotantoalueiden tuet eriytyvät niin paljon kuin nyt näyttää. Tuo lähes 20 senttiä per lihakilo on liikaa, 15% lihan hinnasta. Väkisin käy niin että iso osa AB-alueen tuotannosta loppuu, valitettavaa saattaa olla että kovimmilla ovat viime vuosina omalla rahalla teurastamon suosiollisella neuvonnalla investoineet isot yksiköt. Jos ne eivät saa ennestäänkin merkittäviin määrälisiin merkittäviä korotuksia niin investointikustannukset eli rahoituskulut saattavat kaataa tiloja.

Niin, kilpailukyky tulee monesta tekijästä, ei pelkästä tukialueesta ....

Toinen juttu on se, ettei tilat oikeastaan kilpaile keskenään, mikäli olet maidontuottaja niin kaikki maito menee "kaupaksi" sillä samalla hintaa millä olet sen myynyt, ei siitä senkummennin kilpailla tai käydä huutokauppaa.
Ostaja on samatalo, kuin muillakin tilallisilla.
Siinä mielessä kilpailukyvystä puhuminen ei ole olennaista tilojen välillä, kannattavuus tehdään muilla toimenpiteillä kuin myyntihinnalla, kuten on muussa yritystoiminnassa.

Kilpailukykyyn tai kannattavuuteen ei tuet esim maidossa tai lihassa vaikuta mitenkään? Kai kilpailukyky jotenkin liippasee tuloksentekookin? Ei vai? Ei olis pitäny nukkua yritystalouven tunnilla, eikä ainaskaan ammatinvalinnan...

Lainaus käyttäjältä: mah - 24.01.09 - klo:05:24

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 23.01.09 - klo:21:34

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:21:27

Lainaus käyttäjältä: SiKari - 23.01.09 - klo:21:19

62. leveyspiiri on ihan yhtä mielivaltainen raja kuin vaikka USA:n ja Kanadan raja, johonkin se on pitänyt vetää. Olen antanut itselleni kertoa, että jatkossa kansallisia kotieläintukia koko EU:n alueella tullaan maksamaan vain Suomen C-alueille??? 141-tuki oli siirtymäajantuki, tulkitsee sitä miten päin vain ja 142 pysyvä tuki. Tästä johtuen on EU-aikana tullut sikaklustereita niin Lounais-Suomeen AB-alueille, Huittisten ympäristö, Vehmaa sekä C-alueelle varsinkin Kalajoki-Siikajokilaaksoon. Kukin lie osannut laskea tuotannon kannattavuutensa muuttuvissa olosuhteissa. Onko sitten mahdollista alkaa muuttamaan tukialueiten rajoja, totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla. Kukin voi tykönänsä miettiä, jääkö tuleen makaamaan vai miettiä sitä, mitenkä kovaa pitää juosta, että pysyisi edes paikallaan. Ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos.

No niin, nyt tuli sellaista tekstiä josta voi olla aika lailla samaa mieltä. Varsinkin tämä:

Lainaus käyttäjältä: SiKari - 23.01.09 - klo:21:19

totuus lienee kumminkin, että tuotanto-olosuhteet ovat lähes samanlaisia AB-alueella ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuotannosta on n.80% näillä alueilla.

Joka käsittääkseni on se "villakoiran ydin" tällä hetkellä. Muutenkin juttu oli täyttä asiaa ja aika hyvä analyysi mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne. Tosiasia mielestäni kuitenkin on että AB-alueella ei ole kilpailukykyä jos näiden päätuotantoalueiden tuet eriytyvät niin paljon kuin nyt näyttää. Tuo lähes 20 senttiä per lihakilo on liikaa, 15% lihan hinnasta. Väkisin käy niin että iso osa AB-alueen tuotannosta loppuu, valitettavaa saattaa olla että kovimmilla ovat viime vuosina omalla rahalla teurastamon suosiollisella neuvonnalla investoineet isot yksiköt. Jos ne eivät saa ennestäänkin merkittäviin määrälisiin merkittäviä korotuksia niin investointikustannukset eli rahoituskulut saattavat kaataa tiloja.

Niin, kilpailukyky tulee monesta tekijästä, ei pelkästä tukialueesta ....

Toinen juttu on se, ettei tilat oikeastaan kilpaile keskenään, mikäli olet maidontuottaja niin kaikki maito menee "kaupaksi" sillä samalla hintaa millä olet sen myynyt, ei siitä senkummennin kilpailla tai käydä huutokauppaa.
Ostaja on samatalo, kuin muillakin tilallisilla.
Siinä mielessä kilpailukyvystä puhuminen ei ole olennaista tilojen välillä, kannattavuus tehdään muilla toimenpiteillä kuin myyntihinnalla, kuten on muussa yritystoiminnassa.

Kilpailukykyyn tai kannattavuuteen ei tuet esim maidossa tai lihassa vaikuta mitenkään? Kai kilpailukyky jotenkin liippasee tuloksentekookin? Ei vai? Ei olis pitäny nukkua yritystalouven tunnilla, eikä ainaskaan ammatinvalinnan...

....eikä pääneuvottelijan olisi pitänyt nukkua maataloden EU-neuvotteluissa...

Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!

Tuossa on huomattu koko EU;n maataloushärdellin oleellisin asia: PELTO!
Isot kotieläinyksiköt ilman peltoa ovat tietoisesti ottaneet suuren riskin koska ei keneltäkään ole voinut jäädä huomaamatta mihin suuntaan politiikka eu;ssa menee ,
tuleva LFA uudistus entisestään korostaa pellon merkitystä , vaikka sinällään tuotantoon sillä ei ole merkitystä mutta tukiin on. Yksikkö , joka jalostaa satojen hehtaarien sadon kotieläintuotteiksi ilman pellon kautta maksettavia tukia ei pysty samaan tulokseen kuin rehuomavarainen tila. Korostan ,että tämä on maatalouspoliittinen fakta , ei suinkaan oma mielipide. Verenpaine nousee aina kun tähän törmää: Miksi kotieläintuotteiden tuet piti sotkea pellon kautta maksettaviksi?

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:22:43

Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!

Tuossa on huomattu koko EU;n maataloushärdellin oleellisin asia: PELTO!
Isot kotieläinyksiköt ilman peltoa ovat tietoisesti ottaneet suuren riskin koska ei keneltäkään ole voinut jäädä huomaamatta mihin suuntaan politiikka eu;ssa menee ,
tuleva LFA uudistus entisestään korostaa pellon merkitystä , vaikka sinällään tuotantoon sillä ei ole merkitystä mutta tukiin on. Yksikkö , joka jalostaa satojen hehtaarien sadon kotieläintuotteiksi ilman pellon kautta maksettavia tukia ei pysty samaan tulokseen kuin rehuomavarainen tila. Korostan ,että tämä on maatalouspoliittinen fakta , ei suinkaan oma mielipide. Verenpaine nousee aina kun tähän törmää: Miksi kotieläintuotteiden tuet piti sotkea pellon kautta maksettaviksi?

Ihan vain ja ainoastaan sen takia, että saatiin pellon hinta ylös. Maatalouspäättäjillä ministereitä myöten on melkein kaikilla peltoa, mutta harvalla on eläimiä.

Lainaus käyttäjältä: maatyolainen - 24.01.09 - klo:07:43

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:22:43

Pellosta kilpaileminen on "pakollisempaa" täällä etelässä, koska se on ainoa keino lisätä tulosta! Te siellä pohjoisessa voitte aina lisätä eläinmäärää, mutta täällä etelässä se ei vaikuta tuloihin, ellei pinta-ala kasva samalla!

Tuossa on huomattu koko EU;n maataloushärdellin oleellisin asia: PELTO!
Isot kotieläinyksiköt ilman peltoa ovat tietoisesti ottaneet suuren riskin koska ei keneltäkään ole voinut jäädä huomaamatta mihin suuntaan politiikka eu;ssa menee ,
tuleva LFA uudistus entisestään korostaa pellon merkitystä , vaikka sinällään tuotantoon sillä ei ole merkitystä mutta tukiin on. Yksikkö , joka jalostaa satojen hehtaarien sadon kotieläintuotteiksi ilman pellon kautta maksettavia tukia ei pysty samaan tulokseen kuin rehuomavarainen tila. Korostan ,että tämä on maatalouspoliittinen fakta , ei suinkaan oma mielipide. Verenpaine nousee aina kun tähän törmää: Miksi kotieläintuotteiden tuet piti sotkea pellon kautta maksettaviksi?

Ihan vain ja ainoastaan sen takia, että saatiin pellon hinta ylös. Maatalouspäättäjillä ministereitä myöten on melkein kaikilla peltoa, mutta harvalla on eläimiä.

Eikös  JakkeJÄyhä ja muut vieläkään tajua sitä perustavanlaatuista  älyttömyyttä, mikä liittyy tuotantosidonnaisiin tukiin?

Otetaan esimerkiksi juuri siat, jos tuotanto on niissä tuotantosidonnaista, eli vaikkapa niin, niin kuin tähän asti, että saat tuen  jokaista kasvattamaasi sikaa kohden, se vaikuttaa tuottajahintaan, joka laskee, koska teollisuuden ei tarvitse maksaa niin paljon, koska  tuottaja saa tukea, eli tuotantosidonnainen tuki on lopoilta elintarviketeollisuuden tukea.
Ja tuotantosidonnainesella tuella on taipumus aiheuttaa ylituotantoa, joka taasen laskee hintoja, joka taasen  lisää painetta lisätä tuotantoa, joka taas aiheuttaa ylituotantoa, joka taas laskee hintoja, joka taas aiheuttaa painetta lisätä tuotantoa, joka taas aiheuttaa hinnanlaskua, joka taas aiheuttaa painetta lisätä tuotantoa ja niin edelleen, ja niin edelleen, ja niin edelllleen.

Paras tilanne sianlihantuotannon osalta olisi, jos kaikki tuet poistettaisiin, se toki vähentäisi tuotantoa, mutta tervehdyttäisi alaa,  ja vain taitavimmat jatkaisivat, ja jos  se sitten lisää lihantuontia, niin mitä sitten? ei yhtään mitään.

Etelän sikamiehet unohtavat aina pellon merkityksen vertailulaskelmissaan.Maastullin esimerkissä 1800 sian sikala normaalilla peltoalalla 150 ha, tukiero 540 €.Myös nautapuolella peltotuet tasoittavat eroa jonkin verran.