Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Emolehmä tilojen kannattavuus  (Luettu 34207 kertaa)

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Tilatukiuudistus tuli minullekkin todella kalliiksi! Tukia lähti noin 20 tonttua, laajaperäistämispalkkio yksin vajaa 9 tonnia! Lisäksi vuokramaita jäi pois ja vuokrat kohosivat. Tilatukiuudistus oli valtava rahansiirto kotieläintiloilta kasvitiloille ja ennenkaikkea maanomistajille. Tukiero Ab ja C-alueen välillä on jäätävä. Tukirahat pitäisi kiintiöidä tukialueittain, ettei jatkuvasti kasvava C-alueen tuotanto leikkaisi meidän vähiäkin tukiamme.

Naudanlihan tuotantohan on Suomessa supistunut ja A/B alueella jopa romahtanut, joten mikä ihmeen kasvava tuotanto ????
Emolehmien määrä on miltei kaksinkertaistunut ja kasvu nimenomaan C-alueella! Palkkio oli aluksi 170(maksimi 200), viimevuonna 106 ja tänävuonna jää alle satasen! Ei paljo naurata, kun kansallinen tuki 83! Ceeykkösellä pelkkä kansallinen tuki jo 300, eli liki tuplat meidän kokonaistukeen verrattuna!
 Naudanlihantuotannon väheneminen taas johtuu lypsylehmien vähenemisestä!

No nythän ne korjasi teidän tukia emolhemille, teille tuet nousi 100 %:tia enempi kuin meille, kansallisella puolen ...
Sinulla kun on tapana tulkita tukia ja tilastoja, miten haluat, niin heitetään nyt sitten takaisin ...

Aivan ja suunta on oikea, ei tarvita enään kuin 4340 prosenttia enemmän korotusta, niin päästään C1 tasoon!

Hehheheh ....
No voi tulla eläkepäivät vastaan, ennenkuin tuo tukiero on kiritty kiinni kansallisissa eläintuissa ....
Muissa tuissa taitaakin olla toisinpäin.

Ladycow

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18
  • Leppoista emoilua
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Huom. en ole vaatimassa C-alueen tukia alas, vaan tasapuolista kohtelua eli korotusta A- ja B-alueelle.Pientä vertailua muihin tukiin ,kun tuntui olevan vallalla käsitys, että peltotuet olisivat huomattavan suuret esim.B-alueella.Meiltä matkaa C2 alle 20km.
                                                       B          C1            C2
rehuvilja, nurmi kotieläintila tilatuki       186       186            145
LFA kotieläintila                                296       296            311
kansallinen 141-tuki                            30
kansallinen pohjoinen                                       0              30/35
ympäristötuki+1 lisätoimenpide            117+30    98+30        98+30
tuki yhteensä per hehtaari                 659        610            614/619
 
Nyt joku varmasti toteaa ,että B-alueella voi ottaa useamman ymppi toimenpiteen ja saada sitä kautta lisää tukea, se on totta ,mutta viljelyteknisistä ja kustannussyistä se ei ole järkevää.Ainoa emolehmätilalla järkevä lisätoimenpide on kasvipeitteisyys.
    Se jonka mielestä 40-49 euron korkeampi peltotuki korvaa esim emolehmien 217 euron eron eläinyksikkötuessa ei ole koskaan kuullut tasavertaisuudesta.Teurashiehoissa ero 155 euroa eläin, sonneissa 227-235 euroa eläinyksikkö.
     Kommenteja odotellen, luopumista harkiten, vai puuhasteluun siirtyen ja eläinmäärien pudottaminen (0,2 ey/ha edelleen kotieläintila,nyt noin 1,2ey/ha)

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Huom. en ole vaatimassa C-alueen tukia alas, vaan tasapuolista kohtelua eli korotusta A- ja B-alueelle.Pientä vertailua muihin tukiin ,kun tuntui olevan vallalla käsitys, että peltotuet olisivat huomattavan suuret esim.B-alueella.Meiltä matkaa C2 alle 20km.
                                                       B          C1            C2
rehuvilja, nurmi kotieläintila tilatuki       186       186            145
LFA kotieläintila                                296       296            311
kansallinen 141-tuki                            30
kansallinen pohjoinen                                       0              30/35
ympäristötuki+1 lisätoimenpide            117+30    98+30        98+30
tuki yhteensä per hehtaari                 659        610            614/619
 
Nyt joku varmasti toteaa ,että B-alueella voi ottaa useamman ymppi toimenpiteen ja saada sitä kautta lisää tukea, se on totta ,mutta viljelyteknisistä ja kustannussyistä se ei ole järkevää.Ainoa emolehmätilalla järkevä lisätoimenpide on kasvipeitteisyys.
    Se jonka mielestä 40-49 euron korkeampi peltotuki korvaa esim emolehmien 217 euron eron eläinyksikkötuessa ei ole koskaan kuullut tasavertaisuudesta.Teurashiehoissa ero 155 euroa eläin, sonneissa 227-235 euroa eläinyksikkö.
     Kommenteja odotellen, luopumista harkiten, vai puuhasteluun siirtyen ja eläinmäärien pudottaminen (0,2 ey/ha edelleen kotieläintila,nyt noin 1,2ey/ha)

Kannattaisiko sinun hommata lisää peltoa ja vähentää eläimiä ????
Itseasiassa laskelmastasi ei käy ilmi tilasi tuotantosuunta ja laajuus, siitä käy vain ilmi mitä eroja on eri tuissa.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Huom. en ole vaatimassa C-alueen tukia alas, vaan tasapuolista kohtelua eli korotusta A- ja B-alueelle.Pientä vertailua muihin tukiin ,kun tuntui olevan vallalla käsitys, että peltotuet olisivat huomattavan suuret esim.B-alueella.Meiltä matkaa C2 alle 20km.
                                                       B          C1            C2
rehuvilja, nurmi kotieläintila tilatuki       186       186            145
LFA kotieläintila                                296       296            311
kansallinen 141-tuki                            30
kansallinen pohjoinen                                       0              30/35
ympäristötuki+1 lisätoimenpide            117+30    98+30        98+30
tuki yhteensä per hehtaari                 659        610            614/619
 
Nyt joku varmasti toteaa ,että B-alueella voi ottaa useamman ymppi toimenpiteen ja saada sitä kautta lisää tukea, se on totta ,mutta viljelyteknisistä ja kustannussyistä se ei ole järkevää.Ainoa emolehmätilalla järkevä lisätoimenpide on kasvipeitteisyys.
    Se jonka mielestä 40-49 euron korkeampi peltotuki korvaa esim emolehmien 217 euron eron eläinyksikkötuessa ei ole koskaan kuullut tasavertaisuudesta.Teurashiehoissa ero 155 euroa eläin, sonneissa 227-235 euroa eläinyksikkö.
     Kommenteja odotellen, luopumista harkiten, vai puuhasteluun siirtyen ja eläinmäärien pudottaminen (0,2 ey/ha edelleen kotieläintila,nyt noin 1,2ey/ha)

Kannattaisiko sinun hommata lisää peltoa ja vähentää eläimiä ????
Itseasiassa laskelmastasi ei käy ilmi tilasi tuotantosuunta ja laajuus, siitä käy vain ilmi mitä eroja on eri tuissa.

Tuotahan se Paalinpyörittäjä juuri sanoo että pitää olla laajaperäinen? Pikaisesti tuosta kun otetaan vaikka 30 ha ja 30 emoa niin tukiero B/C1 = 30*217 - 30*49 = 5.040 euroa ja 60 ha ja 60 emoa niin se on sitten 60*217 - 60*49 = 10.080. En jaksa olla ihmettelemättä sitä että onko tosiaan kaikilla kotieläintuotannon aloilla näin epäreilu systeemi luotu tukialueiden välille?

Mutta tuostahan voi helposti laskea että B-alueella kun ollaan niin lasketaan vaikka 8.000 euroa hehtaari (halvalla menee mutta menköön) ja vaikka ostetaan vaivaiset 50 hehtaaria että saadaan tulosta parannettua. Rahaa menee siis 400.000 euroa pellon ostoon. Tuosta kun laskee vuotuiset korot sanotaan vaikka 5% mukaan niin se on sitten 20.000 ja tukiahan tuolle alalle saa noin 50*650=32.500. Näin tuesta riittää vielä lyhennykseenkin 12.500 euroa vuodessa eli siis laina-aika 32 vuotta. Hyvä neuvo tilan kannattavuuden lisäämiseen, eikun lisää peltoa.

No, lasketaan maltillisemmalla lahjahinnalla eli 6.000 euroa hehtaari. Lainaa 300.000 ja korot 15.000 vuodessa. Tukia jää lyhennyksiin 17.500 eli laina-aika enää 17 vuotta. Kevyttä.

Todellisuudessahan laina ei ihan noin raskas ole kun lasketaan se "oikein" mutta jos tilanne on se että tuotot pellosta kattavat muuttuvat kustannukset ja tuet menevät lainanhoitoon niin mitä jää elämiseen? Ja paljonko tilan kannattavuus lisäpellolla paranee? Tosin jos saa johonkin 3.000 euroa hehtaari niinkuin Paalinpyörittäjä muistaakseni oli jotakin saanut niin tilanne paranee.


Ladycow

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18
  • Leppoista emoilua
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Huom. en ole vaatimassa C-alueen tukia alas, vaan tasapuolista kohtelua eli korotusta A- ja B-alueelle.Pientä vertailua muihin tukiin ,kun tuntui olevan vallalla käsitys, että peltotuet olisivat huomattavan suuret esim.B-alueella.Meiltä matkaa C2 alle 20km.
                                                       B          C1            C2
rehuvilja, nurmi kotieläintila tilatuki       186       186            145
LFA kotieläintila                                296       296            311
kansallinen 141-tuki                            30
kansallinen pohjoinen                                       0              30/35
ympäristötuki+1 lisätoimenpide            117+30    98+30        98+30
tuki yhteensä per hehtaari                 659        610            614/619
 
Nyt joku varmasti toteaa ,että B-alueella voi ottaa useamman ymppi toimenpiteen ja saada sitä kautta lisää tukea, se on totta ,mutta viljelyteknisistä ja kustannussyistä se ei ole järkevää.Ainoa emolehmätilalla järkevä lisätoimenpide on kasvipeitteisyys.
    Se jonka mielestä 40-49 euron korkeampi peltotuki korvaa esim emolehmien 217 euron eron eläinyksikkötuessa ei ole koskaan kuullut tasavertaisuudesta.Teurashiehoissa ero 155 euroa eläin, sonneissa 227-235 euroa eläinyksikkö.
     Kommenteja odotellen, luopumista harkiten, vai puuhasteluun siirtyen ja eläinmäärien pudottaminen (0,2 ey/ha edelleen kotieläintila,nyt noin 1,2ey/ha)

Kannattaisiko sinun hommata lisää peltoa ja vähentää eläimiä ????
Itseasiassa laskelmastasi ei käy ilmi tilasi tuotantosuunta ja laajuus, siitä käy vain ilmi mitä eroja on eri tuissa.

Taustaksi:Emolehmiä jo 20 vuotta "harrasteena" luulisin kokeneeni jo lähes kaikki tukimuutokset, mikä yleensä on alaa koskenut.Koko konekalusto ja pellot on suunnattu nurmituotantoon, viljaa vain nurmen uusimiseen.Emoja noin 50, peltoa 54 ha,sonnivasikat ja ylimääräiset lehmävasikat puolivuotiaana välitykseen,uusintahiehot ja muutama hieho karsinantäyteenä kasvatetaan lihaksi . Meillä lehmät ei kahlaa mahaa myöten kurassa. Lehmät laiduntaa pellolla. Peltoja viljellään asiallisesti tarkoituksena saada mahdollisemman hyvä sato, ja samalla taata rehuomavaraisuus.
   Tosiasia on ,että 2007 asti vielä tuli tulosta ja jäi jotain investoitavaakin, mutta 2008 hinnannousujen (muovi,öljy,turve,apulanta) jälkeen ei tarvinnut miettiä tilinpäätösostoksia saati investointeja.
 Peltoja ei ole myynnissä ainakaan järkihintaan, eikä vuokrattavissa.

Viimeksi muokattu: 02.02.09 - klo:19:38 kirjoittanut Ladycow

Ladycow

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18
  • Leppoista emoilua
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Koko vertailun tarkoituksena oli kertoa, että jos on vastaavat tilat B ja C2 alueella,onko C2 alueen tilan työ niin paljon arvokkaampaa vain sijainin takia(tukirajalle matkaa 20 km).Tukiero luokkaa 8000-9000 euroa vuodessa.Työmäärät samat, olosuhteet samat,samat markinat ostaessa sekä myydessä.Kyse on viljelijöiden samanarvoisuudesta ja tukirajan teennäisyydestä

Tuleva jemmari

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Toisaalta, onko järkevää keskittyä emoihin, jos tukialue on sellainen ettei se sinne sovellu ????
Emolehmä palkkiota voisi kyllä nostaa ja jotain muuta leikata, se on palkkio joka kohdistuisi nimenomaan emotiloille.
Mikäli halutaan emolehmätilojen kannatavuutta korjata koko maassa ....

Tässähän se ongelma juuri onkin kun koko AB alue ei ole näitä viljanviljelyaluita, vaan kun mukaan  mahtuu esim. LFA tuessa vuoristotukialueiksi määriteltyjä alueita. Näillä alueilla ei ole kovinkaan hyviä mahdollisuuksia menestyä viljanviljelijänä, vaan ainut mahdollisuus on nurmiviljely ja karjankasvatus. Karjan pitäminen on tehty kannattomaksi täysin järjenvastaisella tukirajan vedolla, eikä alue myöskään sovellu viljanviljelyyn, joten mikä ratkaisuksi...

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Koko vertailun tarkoituksena oli kertoa, että jos on vastaavat tilat B ja C2 alueella,onko C2 alueen tilan työ niin paljon arvokkaampaa vain sijainin takia(tukirajalle matkaa 20 km).Tukiero luokkaa 8000-9000 euroa vuodessa.Työmäärät samat, olosuhteet samat,samat markinat ostaessa sekä myydessä.Kyse on viljelijöiden samanarvoisuudesta ja tukirajan teennäisyydestä

Tosiasia vaan on, että emolehmätilojen tuloilla, ei maksella etelän peltohintoja, ei edes pohjoisilla tukialueilla.
Pitäisi olla jokin suoramyyntipiste tai muu tapa saada parempi hinta.

Toisaalta ihmetyttää tukialuerajan veto, jos B-alueelta siirrytään melkein suoraan C-2 alueelle, eli alle 20 km matkalla kuten sanot.

Mitä muuten tulee olosuhteisiin, niin ne ovat kyllä täysin erit, ulkona laitumilla pidettävillä eläimillä pohjoisessa ja etelässä, eli hommaa ei voi verratakkaan sikapuolen toimijoihin.

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!
Ainoa keino kannattavaan emolehmätuotantoon ainakin omalla tilallani on laajaperäinen luomutuotanto, reilu 200 peltoa ja vain vajaa sata lehmää.
0,5 ey/ha eläintiheydellä emon tuet ovat palkkio n.100 kansallinen 83, kansallinen ha-tuki 15/ha/0,5emoa/ha=30/emo, ymppikorotus 14/ha=28/emo, lfakorotus 77,5=155/ emo luomu 121=242/emo
kaikki yhteensä 638 euroa per emo. Jos eläintiheys on vaikka 1,5, niin tuki emoa kohti on vain 334!
Mitä tästä opimme? Emme ehkä mitään, mutta itte pidän kannattavimpana 0,5 emoa hehtaaria kohti luomutilalla ja 0,2 emoa hehtaaria kohti tavanomaisella tilalla. Tosin tuo 0,2 eläintiheys monella tilalla johtaa niin pieneen eläinmäärään, ettei kannata olla vaivassa ollenkaan! Lisäksi noin laajaperäisessä tuotannossa osa sadosta täytyy myydä muualle, jolloin on usein tarve myös viljanviljelykoneille.

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!

pp:lla on kova yritys ja vähän se on päässyt hajullekin mistä ratkaisu löytyy.
Mutta vitutukseltaan ei kumminkaan huomaa, missä oikeasti mennään. Jokut muut kuin agronetin ja suomi24 sankarit sunkin puolesta tämänkin homman kotiin hoitaa. Kiva kun on kivaa.




No kerroppa mistä ratkaisu löytyy?

Minä muuten olen lobannut jo 2006 vuodesta noiden tuotantopalkkiorahojen eriyttämisen puolesta, nyt sitten sikamiehet avittivat ja nostivat kissan pöydälle ja asioita ryhdyttiin tutkailemaan!

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!

pp:lla on kova yritys ja vähän se on päässyt hajullekin mistä ratkaisu löytyy.
Mutta vitutukseltaan ei kumminkaan huomaa, missä oikeasti mennään. Jokut muut kuin agronetin ja suomi24 sankarit sunkin puolesta tämänkin homman kotiin hoitaa. Kiva kun on kivaa.




No kerroppa mistä ratkaisu löytyy?

Minä muuten olen lobannut jo 2006 vuodesta noiden tuotantopalkkiorahojen eriyttämisen puolesta, nyt sitten sikamiehet avittivat ja nostivat kissan pöydälle ja asioita ryhdyttiin tutkailemaan!

Sikamiesten ja nautapuolen erillaiset ratakaisut perustuu kyllä ihan WTO neuvotteluihin, joissa EU linjasi muiden isojen tuottamaiden kanssa, että yksimahaiset ja niiden tuet irrotetaan tuotannosta kokonaan, näin on myös tehty ...
Näissä samoissa neuvotteluissa on so*****, että ratkaisu ei muuta naudan asemaa, joten siinä mielessä kuvitelmasi "lobbaamisestasi" on höyrypäisen puhetta ....
Sinun jorinasi täällä ei vaikuta hevon*****helevettiä WTO neuvotteluissa ....

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!

pp:lla on kova yritys ja vähän se on päässyt hajullekin mistä ratkaisu löytyy.
Mutta vitutukseltaan ei kumminkaan huomaa, missä oikeasti mennään. Jokut muut kuin agronetin ja suomi24 sankarit sunkin puolesta tämänkin homman kotiin hoitaa. Kiva kun on kivaa.




No kerroppa mistä ratkaisu löytyy?

Minä muuten olen lobannut jo 2006 vuodesta noiden tuotantopalkkiorahojen eriyttämisen puolesta, nyt sitten sikamiehet avittivat ja nostivat kissan pöydälle ja asioita ryhdyttiin tutkailemaan!

Sulla on käsitteet vähän sekaisin, mutta tuo sun tarkoittama eriyttäminen ei ollut tuolloin mahdollista. Eikä se ole sun lobbaamissa muodoissa mahdollista edelleenkään. Eikä sitä ole tarve edes sun esittämässä asenteellisesti värittyneessä kiintiöinti muodossa edes tehdä. :D

Olen aika varma, että pp:tä hiertävät ongelmat ratkeavat tässä vuoden mittaan.
Sulle on tässä jutussa varattu katkeran turvansoittajan rooli, jonka höpinöistä huolimatta, MUUT ovat jo kuukausia hoitaneet asioita oikeaan suuntaan.

Palataan asiaan muutaman kuukauden kuluttua.... sä voit jatkaa siihen asti kertomasi mukaan jo v 2006 aloittamaasi paskanjauhantaa.

Niin ehkä puhun paskaa ja Sirkka-Liisa puhui sitten emopäivillä samaa paskaa, kun kertoi tuon esittäni mallin tulleen nyt mahdolliseksi. Siinä olet oikeassa, että kepu ja mtk kyllä ehtii torppaamaan ajatuksen emotukien tasaamisesta maan sisällä, saihan se Ceesioillekkin taas investointituet ennestään ylisuurta tuotantoa pöhöttämään!

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
PP. Jotain on kyllä tullut mahdolliseksi, mutta sulla ei ole ollut siihen paskankaan vaikutusta ja piste. Jos sä pätkääkään ymmärtäisit missä mennään, et olisi kolmea vuotta meuhkannu : kepu ja mtk, kepu ja mtk, kepu ja mtk jne. ;D
Sun kannattaa jo alkaa etsiä uutta katkeruuden ja kateuden kohdetta, nimittäin kun tämä nykyinen poistuu, sulle tulee pahat vieroitusoireet. :D 
Taidat olla aika vakaumuksellinen suokusta, kun noin sattuu?
Ei kuule harmita yhtään, jos täällä etelässä tuki nousee, vaan kyllä siinä lehmämäärä tuplaantuu sitten aika nopeasti!
Kattotaan ny kuinka käy, vähän kyllä epäilyttää. Lähinnä huvittaa sinun meuhkaaminen minun vaikuttamisista, miksi ei asioita korjattu jo kolme vuotta sitten? Ehkä siksi, kun kepu ja mtk olivat hiljaa kusi sukassa.

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
PP. Jotain on kyllä tullut mahdolliseksi, mutta sulla ei ole ollut siihen paskankaan vaikutusta ja piste. Jos sä pätkääkään ymmärtäisit missä mennään, et olisi kolmea vuotta meuhkannu : kepu ja mtk, kepu ja mtk, kepu ja mtk jne. ;D
Sun kannattaa jo alkaa etsiä uutta katkeruuden ja kateuden kohdetta, nimittäin kun tämä nykyinen poistuu, sulle tulee pahat vieroitusoireet. :D 
Taidat olla aika vakaumuksellinen suokusta, kun noin sattuu?
Ei kuule harmita yhtään, jos täällä etelässä tuki nousee, vaan kyllä siinä lehmämäärä tuplaantuu sitten aika nopeasti!
Kattotaan ny kuinka käy, vähän kyllä epäilyttää. Lähinnä huvittaa sinun meuhkaaminen minun vaikuttamisista, miksi ei asioita korjattu jo kolme vuotta sitten? Ehkä siksi, kun kepu ja mtk olivat hiljaa kusi sukassa.

Mulla ei ole vakaumuksia. ;D Mutta sen olen huomannut, ettei tuolla hokemisella ei mitään saavuteta. Ja kun tiedän tämänkin asian päällä oikeasti istuvat tahot ja vaikuttavat seikat ja toimijat, niin alkaa huvittaa yhden pp:n HENKSELIEN paukutus. ;D Tiedät varmaan mitä tarkoitan? ;D ;D ;D ;D
On helppo puhua, mutta oikeasti teot ottaakin sitten useimmilla aika koville.
 
Ja emolehmiä pitää saada lisää sekä koko Suomeen. Ainostaan jäähdyttelijät kaipailee kaikenmaailman kiintiöitä oman perseenalustan turvaamiseen! Älä sure, kyllä se kaikki pihviliha tänne mahtuu.



Hoettu tai ei, mutta ei ole mitään saavutettukkaan. En ole edunvalvonnasta henkseleitä paukutellut, ei ole minulla, MTKlla eikä varsinkaan kepulla ollut siihen mitään aihetta. Kaikki edunvalvonta viime vuosina on kohdistettu Cee-alueille, joten 300 euron jäsenmaksu on nykyään täysin turha menoerä! No jäähdyttelijä minäkin olen, kun se reilu 10 vuotta on enää eläköitymiseen.
Liha kyllä mahtuu suomeen, mutta tukirahaa ei riitä kaikille. :'(

Regent

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 284
Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!
Ainoa keino kannattavaan emolehmätuotantoon ainakin omalla tilallani on laajaperäinen luomutuotanto, reilu 200 peltoa ja vain vajaa sata lehmää.
0,5 ey/ha eläintiheydellä emon tuet ovat palkkio n.100 kansallinen 83, kansallinen ha-tuki 15/ha/0,5emoa/ha=30/emo, ymppikorotus 14/ha=28/emo, lfakorotus 77,5=155/ emo luomu 121=242/emo
kaikki yhteensä 638 euroa per emo. Jos eläintiheys on vaikka 1,5, niin tuki emoa kohti on vain 334!
Mitä tästä opimme? Emme ehkä mitään, mutta itte pidän kannattavimpana 0,5 emoa hehtaaria kohti luomutilalla ja 0,2 emoa hehtaaria kohti tavanomaisella tilalla. Tosin tuo 0,2 eläintiheys monella tilalla johtaa niin pieneen eläinmäärään, ettei kannata olla vaivassa ollenkaan! Lisäksi noin laajaperäisessä tuotannossa osa sadosta täytyy myydä muualle, jolloin on usein tarve myös viljanviljelykoneille.

Olen muutamalla emotilalla etelässä käynyt ja täytyy todeta ainakin näillä tiloilla on 500% paremmat olosuhteet kuin täällä. Yksi isäntä mm. mietti että tuollainen 20 ha laidunlohko on sopivin...... Peltoa silmän kantamattomiin. Jos laittaisin 200 ha peltoa kauimmaiset lohkot olis 50 km päässä ja kivisiä kuin prkleet.