Agronet

Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: emo-heikki - 28.01.09 - klo:14:39

Otsikko: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 28.01.09 - klo:14:39
Maaseudun tulevaisuudessa oli juttua emolehmätiloista ja niiden kannattavuudesta, juttu ei ollut kyllä mitenkään positivinen ....
Tuotantosuunta on ilmeisesti yksi maatalouden huonoimmin kannattavista, uskon kyllä sen.

Jutussa oli näillä vertailluissa olleilla kirjanpitotiloilla tukien osuus keskimäärin 65 %:tia liikevaihdosta, itsellä menee kyllä ylikin tuon ....

En silti pidä tilaani kannattamattomana, pitää vain tiedostaa tulojen oikea muodostuminen ja pitää velat niin matalana, ettei ongelmaa tule, olen itse hyvin kevyen koneistuksen kannalla ja rakennuksiakaan en tule rakentamaan lähivuosina ...
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Imme - 28.01.09 - klo:14:49
Minusta emojen kannattavuus ei ole ongelma. Koska sitä EI ole
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Shrek - 28.01.09 - klo:15:02
Minusta emojen kannattavuus ei ole ongelma. Koska sitä EI ole

Mitä ei ole? Kannattavuutta?  ???
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 28.01.09 - klo:15:29
Minusta emojen kannattavuus ei ole ongelma. Koska sitä EI ole

Onko alalta kokemuksia ?????
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Regent - 28.01.09 - klo:17:44
Ainakki C2 alueella tuntipalkka jäi paremmaksi kuin lypsykarjalla vuonna 2007. Noin kuin pikaisesti vilkaisin.

Isollaan pitää olla jos rikastua meinaa, Mutta jos muitakin hommia on sivussa niin hyvä lisätienesti. Ei niin riskaapelia, työllistävää ja stressaavaa kuin maitohomma. Ja se vapaus ;D
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 28.01.09 - klo:18:14
Ainakki C2 alueella tuntipalkka jäi paremmaksi kuin lypsykarjalla vuonna 2007. Noin kuin pikaisesti vilkaisin.

Isollaan pitää olla jos rikastua meinaa, Mutta jos muitakin hommia on sivussa niin hyvä lisätienesti. Ei niin riskaapelia, työllistävää ja stressaavaa kuin maitohomma. Ja se vapaus ;D

No onhan se jokin lohtu tuokin, tuntipalkka on pikkuisen parempi, mutta tunteja taas on puolta vähempi ....
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Regent - 28.01.09 - klo:19:06
Ainakki C2 alueella tuntipalkka jäi paremmaksi kuin lypsykarjalla vuonna 2007. Noin kuin pikaisesti vilkaisin.

Isollaan pitää olla jos rikastua meinaa, Mutta jos muitakin hommia on sivussa niin hyvä lisätienesti. Ei niin riskaapelia, työllistävää ja stressaavaa kuin maitohomma. Ja se vapaus ;D

No onhan se jokin lohtu tuokin, tuntipalkka on pikkuisen parempi, mutta tunteja taas on puolta vähempi ....

no tuplaa karjan ja tuntimäärät, niin samoissa ollaan maitomiesten kanssa ;)
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: apilas - 28.01.09 - klo:19:07
tässä sitä maidontuotannon kannattavuutta kun pelkkää lantaa tuottavat emot kannattavat paremmin kuin lypsylehmät ::)
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: ijasja2 - 28.01.09 - klo:19:19
tässä sitä maidontuotannon kannattavuutta kun pelkkää lantaa tuottavat emot kannattavat paremmin kuin lypsylehmät ::)

Niinpä,ja pelkkää viljaa tuottamalla kannattaa paremmin kuin emojen kanssa puuhastelu. ::)
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: apilas - 28.01.09 - klo:19:23
aivan turhaa jauholakit rutisee huonoa kannattavuutta ::)

pankolla makaamisesta valittamisesta ja viljalla parempi tili kuin työtä tekemällä >:(

kuinkas paljon enemmän saat jäämään ilman elukoita?
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 28.01.09 - klo:20:34
tässä sitä maidontuotannon kannattavuutta kun pelkkää lantaa tuottavat emot kannattavat paremmin kuin lypsylehmät ::)

No ainakin täällä pohjoisessa on maito jälleen nousussa, emojen määrä ei taida enää lisääntyä tai emotilojen määrä ei todennäköisesti lisäänny, vaikka toimivat emotilat lisäisikin emoja.
Jostakin syystä homman kannattavuuteen ei oikein enää uskota ....

Itse pidän hommaa kumminkin järkevänä, kunhan on tarkka kulujen kanssa.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: ijasja2 - 28.01.09 - klo:21:01
aivan turhaa jauholakit rutisee huonoa kannattavuutta ::)

pankolla makaamisesta valittamisesta ja viljalla parempi tili kuin työtä tekemällä >:(

kuinkas paljon enemmän saat jäämään ilman elukoita?

Ei kai yhtään enempää nykyisellään muttei ainakaan vähempää,saan sen verran palkkaa kuin haluan ::) Työtä vain emoihinkin verrattuna paljon vähemmän,emot vaatii kuitenkin jokapäiväistä tarkkailua ja ruokinnan/vesihuollon. Kummassakin tapauksessa mahdollisuus tehdä jotain muutakin,tosin emojen kanssa pelatessa olisi aika huomattavasti enemmän kortilla.
Tilakohtaista sanoisin,laskemallahan tälläiset asiat selviää...
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: hl - 28.01.09 - klo:21:09
tässä sitä maidontuotannon kannattavuutta kun pelkkää lantaa tuottavat emot kannattavat paremmin kuin lypsylehmät ::)

Niinpä,ja pelkkää viljaa tuottamalla kannattaa paremmin kuin emojen kanssa puuhastelu. ::)
onhan siinä vissi ero että puuhasteleeko, vai tekeekö hommaa ammattimaisesti.
kyllä emot ihan hyvää bisnestä on, homma pitää vain ottaa vakavasti eikä harrastella.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 28.01.09 - klo:22:44
tässä sitä maidontuotannon kannattavuutta kun pelkkää lantaa tuottavat emot kannattavat paremmin kuin lypsylehmät ::)

Niinpä,ja pelkkää viljaa tuottamalla kannattaa paremmin kuin emojen kanssa puuhastelu. ::)
onhan siinä vissi ero että puuhasteleeko, vai tekeekö hommaa ammattimaisesti.
kyllä emot ihan hyvää bisnestä on, homma pitää vain ottaa vakavasti eikä harrastella.

Ehkä minunkin pitäisi ....
Ottaa homma ammattimaisesti, eikä puuhastella ....
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: nautafarmari - 28.01.09 - klo:23:26
Paljonko niitä emoja on?
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 29.01.09 - klo:02:09
Emolehmät on ihan busines, kun niitä on sopivasti, eli vähintään ja enintään 0,5 per hehtaari!
Katteet pieniä, vähän niinkuin kuormalavojen valmistuksessa; kun naula hukkuu, niin se lava on tappiolla!
Emot sopii  hyvin satunnaiseen ruokintarytmiin ja rehu-urakoitsijalle, koska ne omat heinät tehdään aina vanhana!
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: hl - 29.01.09 - klo:07:39
Paljonko niitä emoja on?
100+ ja lisää tulossa  ;D
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 29.01.09 - klo:08:22
Paljonko niitä emoja on?
100+ ja lisää tulossa  ;D
Paljonko peltoa?
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Ladycow - 29.01.09 - klo:11:20
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: ijasja2 - 29.01.09 - klo:11:53
Emolehmät on ihan busines, kun niitä on sopivasti, eli vähintään ja enintään 0,5 per hehtaari!
Katteet pieniä, vähän niinkuin kuormalavojen valmistuksessa; kun naula hukkuu, niin se lava on tappiolla!
Emot sopii  hyvin satunnaiseen ruokintarytmiin ja rehu-urakoitsijalle, koska ne omat heinät tehdään aina vanhana!

Muttakun tuollakin määrällä emoja tarttee olla jonkinmoinen määrä-> niistä huolehdittava kuten isommastakin määrästä-> Oma työpalkka ts. viivan alle ei jää yhtään enempää kuin viljallakaan. Mitä järkeä? Et oo laskenu mitä saisit pelkällä viljalla,vai onko sun pellot "emopeltoja"? JOS olisi metsälaitumia ja kivisiä "louhikkopeltoja",emot olisi varteenotettava vaihtoehto kun ei tarvis koneita omistaa eikä hajoittaa...

Omat laskelmat oli 200 tai 300 loppukasvatuksessa olevaa mullia+ vasikat tai 100-300 emoa. Ei ihan näpertelyä muttei mitään "isoakaan",ainakin tuo mullipuoli oli tuollaista minimistä lähtevää... Tarpeeksi kun laski ja funtsi,ei tarvinut rakentaa mitään elukkapuolelle ja sai laittaa lypsylehmätkin pois. Toki lehmien laittoon muitakin syitä,kannattavuudeltaan oli kyllä kohdallaan mutta raha ei merkitse kaikkea,ei todellakaan :)
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: hl - 29.01.09 - klo:14:43
Paljonko niitä emoja on?
100+ ja lisää tulossa  ;D
Paljonko peltoa?
noin 70 omaa...
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 29.01.09 - klo:15:00
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Toisaalta, onko järkevää keskittyä emoihin, jos tukialue on sellainen ettei se sinne sovellu ????
Emolehmä palkkiota voisi kyllä nostaa ja jotain muuta leikata, se on palkkio joka kohdistuisi nimenomaan emotiloille.
Mikäli halutaan emolehmätilojen kannatavuutta korjata koko maassa ....
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: hl - 29.01.09 - klo:15:08
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Toisaalta, onko järkevää keskittyä emoihin, jos tukialue on sellainen ettei se sinne sovellu ????
Emolehmä palkkiota voisi kyllä nostaa ja jotain muuta leikata, se on palkkio joka kohdistuisi nimenomaan emotiloille.
Mikäli halutaan emolehmätilojen kannatavuutta korjata koko maassa ....
samaa mieltä asiasta, tukia pitäisi muuttaa ja "järkeistää" (esim. tj:ltä kaikki pois) ;D
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 29.01.09 - klo:16:41
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Tilatukiuudistus tuli minullekkin todella kalliiksi! Tukia lähti noin 20 tonttua, laajaperäistämispalkkio yksin vajaa 9 tonnia! Lisäksi vuokramaita jäi pois ja vuokrat kohosivat. Tilatukiuudistus oli valtava rahansiirto kotieläintiloilta kasvitiloille ja ennenkaikkea maanomistajille. Tukiero Ab ja C-alueen välillä on jäätävä. Tukirahat pitäisi kiintiöidä tukialueittain, ettei jatkuvasti kasvava C-alueen tuotanto leikkaisi meidän vähiäkin tukiamme.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 29.01.09 - klo:16:49
Emolehmät on ihan busines, kun niitä on sopivasti, eli vähintään ja enintään 0,5 per hehtaari!
Katteet pieniä, vähän niinkuin kuormalavojen valmistuksessa; kun naula hukkuu, niin se lava on tappiolla!
Emot sopii  hyvin satunnaiseen ruokintarytmiin ja rehu-urakoitsijalle, koska ne omat heinät tehdään aina vanhana!

Muttakun tuollakin määrällä emoja tarttee olla jonkinmoinen määrä-> niistä huolehdittava kuten isommastakin määrästä-> Oma työpalkka ts. viivan alle ei jää yhtään enempää kuin viljallakaan. Mitä järkeä? Et oo laskenu mitä saisit pelkällä viljalla,vai onko sun pellot "emopeltoja"? JOS olisi metsälaitumia ja kivisiä "louhikkopeltoja",emot olisi varteenotettava vaihtoehto kun ei tarvis koneita omistaa eikä hajoittaa...

Omat laskelmat oli 200 tai 300 loppukasvatuksessa olevaa mullia+ vasikat tai 100-300 emoa. Ei ihan näpertelyä muttei mitään "isoakaan",ainakin tuo mullipuoli oli tuollaista minimistä lähtevää... Tarpeeksi kun laski ja funtsi,ei tarvinut rakentaa mitään elukkapuolelle ja sai laittaa lypsylehmätkin pois. Toki lehmien laittoon muitakin syitä,kannattavuudeltaan oli kyllä kohdallaan mutta raha ei merkitse kaikkea,ei todellakaan :)

Peltoa siis 250-700 ha?

Viljaan siirtyminen tietäisi minulle täydelliset uusinvestoinnit, kuivurit, puimuri, työkoneet ym ja maanikin soveltuvat paremmin heinän viljelyyn (120 lohkoa 5 eri kunnassa).

LFA- ja ymppilisän saa jo melko pienelläkin karjamäärällä, koska 0,2 riittää! Sinulla siis 45-130 emoa riittäisi tuohon 14 euron ymppi ja 77 euron LFA-lisään. Itte tähtään tuohon 0,5 eläintiheyteen, koska haen luomusopparin, jossa 121 euroa elukoista per ha silloin kun eläintiheys vähintään tuo 0,5. Minä siis nostan emojen määrän noin sataan lehmään ja tuotan laajaperäisesti tuon vajaan sata noin kolmesataakiloista "luomuvasikkaa" jatkossa.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: ijasja2 - 29.01.09 - klo:17:50
Peltoa siis 250-700 ha?

Viljaan siirtyminen tietäisi minulle täydelliset uusinvestoinnit, kuivurit, puimuri, työkoneet ym ja maanikin soveltuvat paremmin heinän viljelyyn (120 lohkoa 5 eri kunnassa).


Ei peltoa ole tuonne päinkään, tai voishan sitä ollakin jos ois tosiaan viiden kunnan alueella... ???

Mun pellot ei sovellu emoille kuin osittain,liian "hyviä" laajaperäiseen viljelyyn.  Kotivainiolla kalliita (perunaa) eikä kevyille rakennuksille sopivia rakennuspaikkoja ts. tuulet hajoittaa tukevampiakin rakennuksia kun suojaavaan metsään matkaa,meri lähellä. Tilakohtaista,samalla pinta-alalla jossain sisämaan kivikoissa emot vois olla kovakin juttu työnkäytöltä/tienestiltään.

Kuitenkin omassakin kunnassa yksi noin 300 emon tila sekä useita pienempiä eli ei ihan outo ala näilläkään nurkilla. Pellot ovat vain ihan jossain muualla kuin parhailla viljelyaukeilla.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 30.01.09 - klo:16:41
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Tilatukiuudistus tuli minullekkin todella kalliiksi! Tukia lähti noin 20 tonttua, laajaperäistämispalkkio yksin vajaa 9 tonnia! Lisäksi vuokramaita jäi pois ja vuokrat kohosivat. Tilatukiuudistus oli valtava rahansiirto kotieläintiloilta kasvitiloille ja ennenkaikkea maanomistajille. Tukiero Ab ja C-alueen välillä on jäätävä. Tukirahat pitäisi kiintiöidä tukialueittain, ettei jatkuvasti kasvava C-alueen tuotanto leikkaisi meidän vähiäkin tukiamme.

Naudanlihan tuotantohan on Suomessa supistunut ja A/B alueella jopa romahtanut, joten mikä ihmeen kasvava tuotanto ????
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 31.01.09 - klo:01:14
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Tilatukiuudistus tuli minullekkin todella kalliiksi! Tukia lähti noin 20 tonttua, laajaperäistämispalkkio yksin vajaa 9 tonnia! Lisäksi vuokramaita jäi pois ja vuokrat kohosivat. Tilatukiuudistus oli valtava rahansiirto kotieläintiloilta kasvitiloille ja ennenkaikkea maanomistajille. Tukiero Ab ja C-alueen välillä on jäätävä. Tukirahat pitäisi kiintiöidä tukialueittain, ettei jatkuvasti kasvava C-alueen tuotanto leikkaisi meidän vähiäkin tukiamme.

Naudanlihan tuotantohan on Suomessa supistunut ja A/B alueella jopa romahtanut, joten mikä ihmeen kasvava tuotanto ????
Emolehmien määrä on miltei kaksinkertaistunut ja kasvu nimenomaan C-alueella! Palkkio oli aluksi 170(maksimi 200), viimevuonna 106 ja tänävuonna jää alle satasen! Ei paljo naurata, kun kansallinen tuki 83! Ceeykkösellä pelkkä kansallinen tuki jo 300, eli liki tuplat meidän kokonaistukeen verrattuna!
 Naudanlihantuotannon väheneminen taas johtuu lypsylehmien vähenemisestä!
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 31.01.09 - klo:11:07
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Tilatukiuudistus tuli minullekkin todella kalliiksi! Tukia lähti noin 20 tonttua, laajaperäistämispalkkio yksin vajaa 9 tonnia! Lisäksi vuokramaita jäi pois ja vuokrat kohosivat. Tilatukiuudistus oli valtava rahansiirto kotieläintiloilta kasvitiloille ja ennenkaikkea maanomistajille. Tukiero Ab ja C-alueen välillä on jäätävä. Tukirahat pitäisi kiintiöidä tukialueittain, ettei jatkuvasti kasvava C-alueen tuotanto leikkaisi meidän vähiäkin tukiamme.

Naudanlihan tuotantohan on Suomessa supistunut ja A/B alueella jopa romahtanut, joten mikä ihmeen kasvava tuotanto ????
Emolehmien määrä on miltei kaksinkertaistunut ja kasvu nimenomaan C-alueella! Palkkio oli aluksi 170(maksimi 200), viimevuonna 106 ja tänävuonna jää alle satasen! Ei paljo naurata, kun kansallinen tuki 83! Ceeykkösellä pelkkä kansallinen tuki jo 300, eli liki tuplat meidän kokonaistukeen verrattuna!
 Naudanlihantuotannon väheneminen taas johtuu lypsylehmien vähenemisestä!

No nythän ne korjasi teidän tukia emolhemille, teille tuet nousi 100 %:tia enempi kuin meille, kansallisella puolen ...
Sinulla kun on tapana tulkita tukia ja tilastoja, miten haluat, niin heitetään nyt sitten takaisin ...
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 31.01.09 - klo:12:28
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Tilatukiuudistus tuli minullekkin todella kalliiksi! Tukia lähti noin 20 tonttua, laajaperäistämispalkkio yksin vajaa 9 tonnia! Lisäksi vuokramaita jäi pois ja vuokrat kohosivat. Tilatukiuudistus oli valtava rahansiirto kotieläintiloilta kasvitiloille ja ennenkaikkea maanomistajille. Tukiero Ab ja C-alueen välillä on jäätävä. Tukirahat pitäisi kiintiöidä tukialueittain, ettei jatkuvasti kasvava C-alueen tuotanto leikkaisi meidän vähiäkin tukiamme.

Naudanlihan tuotantohan on Suomessa supistunut ja A/B alueella jopa romahtanut, joten mikä ihmeen kasvava tuotanto ????
Emolehmien määrä on miltei kaksinkertaistunut ja kasvu nimenomaan C-alueella! Palkkio oli aluksi 170(maksimi 200), viimevuonna 106 ja tänävuonna jää alle satasen! Ei paljo naurata, kun kansallinen tuki 83! Ceeykkösellä pelkkä kansallinen tuki jo 300, eli liki tuplat meidän kokonaistukeen verrattuna!
 Naudanlihantuotannon väheneminen taas johtuu lypsylehmien vähenemisestä!

No nythän ne korjasi teidän tukia emolhemille, teille tuet nousi 100 %:tia enempi kuin meille, kansallisella puolen ...
Sinulla kun on tapana tulkita tukia ja tilastoja, miten haluat, niin heitetään nyt sitten takaisin ...

Aivan ja suunta on oikea, ei tarvita enään kuin 4340 prosenttia enemmän korotusta, niin päästään C1 tasoon!
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 01.02.09 - klo:16:14
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Tilatukiuudistus tuli minullekkin todella kalliiksi! Tukia lähti noin 20 tonttua, laajaperäistämispalkkio yksin vajaa 9 tonnia! Lisäksi vuokramaita jäi pois ja vuokrat kohosivat. Tilatukiuudistus oli valtava rahansiirto kotieläintiloilta kasvitiloille ja ennenkaikkea maanomistajille. Tukiero Ab ja C-alueen välillä on jäätävä. Tukirahat pitäisi kiintiöidä tukialueittain, ettei jatkuvasti kasvava C-alueen tuotanto leikkaisi meidän vähiäkin tukiamme.

Naudanlihan tuotantohan on Suomessa supistunut ja A/B alueella jopa romahtanut, joten mikä ihmeen kasvava tuotanto ????
Emolehmien määrä on miltei kaksinkertaistunut ja kasvu nimenomaan C-alueella! Palkkio oli aluksi 170(maksimi 200), viimevuonna 106 ja tänävuonna jää alle satasen! Ei paljo naurata, kun kansallinen tuki 83! Ceeykkösellä pelkkä kansallinen tuki jo 300, eli liki tuplat meidän kokonaistukeen verrattuna!
 Naudanlihantuotannon väheneminen taas johtuu lypsylehmien vähenemisestä!

No nythän ne korjasi teidän tukia emolhemille, teille tuet nousi 100 %:tia enempi kuin meille, kansallisella puolen ...
Sinulla kun on tapana tulkita tukia ja tilastoja, miten haluat, niin heitetään nyt sitten takaisin ...

Aivan ja suunta on oikea, ei tarvita enään kuin 4340 prosenttia enemmän korotusta, niin päästään C1 tasoon!

Hehheheh ....
No voi tulla eläkepäivät vastaan, ennenkuin tuo tukiero on kiritty kiinni kansallisissa eläintuissa ....
Muissa tuissa taitaakin olla toisinpäin.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Ladycow - 02.02.09 - klo:12:01
Huom. en ole vaatimassa C-alueen tukia alas, vaan tasapuolista kohtelua eli korotusta A- ja B-alueelle.Pientä vertailua muihin tukiin ,kun tuntui olevan vallalla käsitys, että peltotuet olisivat huomattavan suuret esim.B-alueella.Meiltä matkaa C2 alle 20km.
                                                       B          C1            C2
rehuvilja, nurmi kotieläintila tilatuki       186       186            145
LFA kotieläintila                                296       296            311
kansallinen 141-tuki                            30
kansallinen pohjoinen                                       0              30/35
ympäristötuki+1 lisätoimenpide            117+30    98+30        98+30
tuki yhteensä per hehtaari                 659        610            614/619
 
Nyt joku varmasti toteaa ,että B-alueella voi ottaa useamman ymppi toimenpiteen ja saada sitä kautta lisää tukea, se on totta ,mutta viljelyteknisistä ja kustannussyistä se ei ole järkevää.Ainoa emolehmätilalla järkevä lisätoimenpide on kasvipeitteisyys.
    Se jonka mielestä 40-49 euron korkeampi peltotuki korvaa esim emolehmien 217 euron eron eläinyksikkötuessa ei ole koskaan kuullut tasavertaisuudesta.Teurashiehoissa ero 155 euroa eläin, sonneissa 227-235 euroa eläinyksikkö.
     Kommenteja odotellen, luopumista harkiten, vai puuhasteluun siirtyen ja eläinmäärien pudottaminen (0,2 ey/ha edelleen kotieläintila,nyt noin 1,2ey/ha)
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 02.02.09 - klo:15:20
Huom. en ole vaatimassa C-alueen tukia alas, vaan tasapuolista kohtelua eli korotusta A- ja B-alueelle.Pientä vertailua muihin tukiin ,kun tuntui olevan vallalla käsitys, että peltotuet olisivat huomattavan suuret esim.B-alueella.Meiltä matkaa C2 alle 20km.
                                                       B          C1            C2
rehuvilja, nurmi kotieläintila tilatuki       186       186            145
LFA kotieläintila                                296       296            311
kansallinen 141-tuki                            30
kansallinen pohjoinen                                       0              30/35
ympäristötuki+1 lisätoimenpide            117+30    98+30        98+30
tuki yhteensä per hehtaari                 659        610            614/619
 
Nyt joku varmasti toteaa ,että B-alueella voi ottaa useamman ymppi toimenpiteen ja saada sitä kautta lisää tukea, se on totta ,mutta viljelyteknisistä ja kustannussyistä se ei ole järkevää.Ainoa emolehmätilalla järkevä lisätoimenpide on kasvipeitteisyys.
    Se jonka mielestä 40-49 euron korkeampi peltotuki korvaa esim emolehmien 217 euron eron eläinyksikkötuessa ei ole koskaan kuullut tasavertaisuudesta.Teurashiehoissa ero 155 euroa eläin, sonneissa 227-235 euroa eläinyksikkö.
     Kommenteja odotellen, luopumista harkiten, vai puuhasteluun siirtyen ja eläinmäärien pudottaminen (0,2 ey/ha edelleen kotieläintila,nyt noin 1,2ey/ha)

Kannattaisiko sinun hommata lisää peltoa ja vähentää eläimiä ????
Itseasiassa laskelmastasi ei käy ilmi tilasi tuotantosuunta ja laajuus, siitä käy vain ilmi mitä eroja on eri tuissa.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 02.02.09 - klo:18:17
Huom. en ole vaatimassa C-alueen tukia alas, vaan tasapuolista kohtelua eli korotusta A- ja B-alueelle.Pientä vertailua muihin tukiin ,kun tuntui olevan vallalla käsitys, että peltotuet olisivat huomattavan suuret esim.B-alueella.Meiltä matkaa C2 alle 20km.
                                                       B          C1            C2
rehuvilja, nurmi kotieläintila tilatuki       186       186            145
LFA kotieläintila                                296       296            311
kansallinen 141-tuki                            30
kansallinen pohjoinen                                       0              30/35
ympäristötuki+1 lisätoimenpide            117+30    98+30        98+30
tuki yhteensä per hehtaari                 659        610            614/619
 
Nyt joku varmasti toteaa ,että B-alueella voi ottaa useamman ymppi toimenpiteen ja saada sitä kautta lisää tukea, se on totta ,mutta viljelyteknisistä ja kustannussyistä se ei ole järkevää.Ainoa emolehmätilalla järkevä lisätoimenpide on kasvipeitteisyys.
    Se jonka mielestä 40-49 euron korkeampi peltotuki korvaa esim emolehmien 217 euron eron eläinyksikkötuessa ei ole koskaan kuullut tasavertaisuudesta.Teurashiehoissa ero 155 euroa eläin, sonneissa 227-235 euroa eläinyksikkö.
     Kommenteja odotellen, luopumista harkiten, vai puuhasteluun siirtyen ja eläinmäärien pudottaminen (0,2 ey/ha edelleen kotieläintila,nyt noin 1,2ey/ha)

Kannattaisiko sinun hommata lisää peltoa ja vähentää eläimiä ????
Itseasiassa laskelmastasi ei käy ilmi tilasi tuotantosuunta ja laajuus, siitä käy vain ilmi mitä eroja on eri tuissa.

Tuotahan se Paalinpyörittäjä juuri sanoo että pitää olla laajaperäinen? Pikaisesti tuosta kun otetaan vaikka 30 ha ja 30 emoa niin tukiero B/C1 = 30*217 - 30*49 = 5.040 euroa ja 60 ha ja 60 emoa niin se on sitten 60*217 - 60*49 = 10.080. En jaksa olla ihmettelemättä sitä että onko tosiaan kaikilla kotieläintuotannon aloilla näin epäreilu systeemi luotu tukialueiden välille?

Mutta tuostahan voi helposti laskea että B-alueella kun ollaan niin lasketaan vaikka 8.000 euroa hehtaari (halvalla menee mutta menköön) ja vaikka ostetaan vaivaiset 50 hehtaaria että saadaan tulosta parannettua. Rahaa menee siis 400.000 euroa pellon ostoon. Tuosta kun laskee vuotuiset korot sanotaan vaikka 5% mukaan niin se on sitten 20.000 ja tukiahan tuolle alalle saa noin 50*650=32.500. Näin tuesta riittää vielä lyhennykseenkin 12.500 euroa vuodessa eli siis laina-aika 32 vuotta. Hyvä neuvo tilan kannattavuuden lisäämiseen, eikun lisää peltoa.

No, lasketaan maltillisemmalla lahjahinnalla eli 6.000 euroa hehtaari. Lainaa 300.000 ja korot 15.000 vuodessa. Tukia jää lyhennyksiin 17.500 eli laina-aika enää 17 vuotta. Kevyttä.

Todellisuudessahan laina ei ihan noin raskas ole kun lasketaan se "oikein" mutta jos tilanne on se että tuotot pellosta kattavat muuttuvat kustannukset ja tuet menevät lainanhoitoon niin mitä jää elämiseen? Ja paljonko tilan kannattavuus lisäpellolla paranee? Tosin jos saa johonkin 3.000 euroa hehtaari niinkuin Paalinpyörittäjä muistaakseni oli jotakin saanut niin tilanne paranee.


Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Ladycow - 02.02.09 - klo:19:01
Huom. en ole vaatimassa C-alueen tukia alas, vaan tasapuolista kohtelua eli korotusta A- ja B-alueelle.Pientä vertailua muihin tukiin ,kun tuntui olevan vallalla käsitys, että peltotuet olisivat huomattavan suuret esim.B-alueella.Meiltä matkaa C2 alle 20km.
                                                       B          C1            C2
rehuvilja, nurmi kotieläintila tilatuki       186       186            145
LFA kotieläintila                                296       296            311
kansallinen 141-tuki                            30
kansallinen pohjoinen                                       0              30/35
ympäristötuki+1 lisätoimenpide            117+30    98+30        98+30
tuki yhteensä per hehtaari                 659        610            614/619
 
Nyt joku varmasti toteaa ,että B-alueella voi ottaa useamman ymppi toimenpiteen ja saada sitä kautta lisää tukea, se on totta ,mutta viljelyteknisistä ja kustannussyistä se ei ole järkevää.Ainoa emolehmätilalla järkevä lisätoimenpide on kasvipeitteisyys.
    Se jonka mielestä 40-49 euron korkeampi peltotuki korvaa esim emolehmien 217 euron eron eläinyksikkötuessa ei ole koskaan kuullut tasavertaisuudesta.Teurashiehoissa ero 155 euroa eläin, sonneissa 227-235 euroa eläinyksikkö.
     Kommenteja odotellen, luopumista harkiten, vai puuhasteluun siirtyen ja eläinmäärien pudottaminen (0,2 ey/ha edelleen kotieläintila,nyt noin 1,2ey/ha)

Kannattaisiko sinun hommata lisää peltoa ja vähentää eläimiä ????
Itseasiassa laskelmastasi ei käy ilmi tilasi tuotantosuunta ja laajuus, siitä käy vain ilmi mitä eroja on eri tuissa.

Taustaksi:Emolehmiä jo 20 vuotta "harrasteena" luulisin kokeneeni jo lähes kaikki tukimuutokset, mikä yleensä on alaa koskenut.Koko konekalusto ja pellot on suunnattu nurmituotantoon, viljaa vain nurmen uusimiseen.Emoja noin 50, peltoa 54 ha,sonnivasikat ja ylimääräiset lehmävasikat puolivuotiaana välitykseen,uusintahiehot ja muutama hieho karsinantäyteenä kasvatetaan lihaksi . Meillä lehmät ei kahlaa mahaa myöten kurassa. Lehmät laiduntaa pellolla. Peltoja viljellään asiallisesti tarkoituksena saada mahdollisemman hyvä sato, ja samalla taata rehuomavaraisuus.
   Tosiasia on ,että 2007 asti vielä tuli tulosta ja jäi jotain investoitavaakin, mutta 2008 hinnannousujen (muovi,öljy,turve,apulanta) jälkeen ei tarvinnut miettiä tilinpäätösostoksia saati investointeja.
 Peltoja ei ole myynnissä ainakaan järkihintaan, eikä vuokrattavissa.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Ladycow - 02.02.09 - klo:19:11
Koko vertailun tarkoituksena oli kertoa, että jos on vastaavat tilat B ja C2 alueella,onko C2 alueen tilan työ niin paljon arvokkaampaa vain sijainin takia(tukirajalle matkaa 20 km).Tukiero luokkaa 8000-9000 euroa vuodessa.Työmäärät samat, olosuhteet samat,samat markinat ostaessa sekä myydessä.Kyse on viljelijöiden samanarvoisuudesta ja tukirajan teennäisyydestä
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Tuleva jemmari - 02.02.09 - klo:19:34
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Toisaalta, onko järkevää keskittyä emoihin, jos tukialue on sellainen ettei se sinne sovellu ????
Emolehmä palkkiota voisi kyllä nostaa ja jotain muuta leikata, se on palkkio joka kohdistuisi nimenomaan emotiloille.
Mikäli halutaan emolehmätilojen kannatavuutta korjata koko maassa ....

Tässähän se ongelma juuri onkin kun koko AB alue ei ole näitä viljanviljelyaluita, vaan kun mukaan  mahtuu esim. LFA tuessa vuoristotukialueiksi määriteltyjä alueita. Näillä alueilla ei ole kovinkaan hyviä mahdollisuuksia menestyä viljanviljelijänä, vaan ainut mahdollisuus on nurmiviljely ja karjankasvatus. Karjan pitäminen on tehty kannattomaksi täysin järjenvastaisella tukirajan vedolla, eikä alue myöskään sovellu viljanviljelyyn, joten mikä ratkaisuksi...
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 03.02.09 - klo:15:48
Koko vertailun tarkoituksena oli kertoa, että jos on vastaavat tilat B ja C2 alueella,onko C2 alueen tilan työ niin paljon arvokkaampaa vain sijainin takia(tukirajalle matkaa 20 km).Tukiero luokkaa 8000-9000 euroa vuodessa.Työmäärät samat, olosuhteet samat,samat markinat ostaessa sekä myydessä.Kyse on viljelijöiden samanarvoisuudesta ja tukirajan teennäisyydestä

Tosiasia vaan on, että emolehmätilojen tuloilla, ei maksella etelän peltohintoja, ei edes pohjoisilla tukialueilla.
Pitäisi olla jokin suoramyyntipiste tai muu tapa saada parempi hinta.

Toisaalta ihmetyttää tukialuerajan veto, jos B-alueelta siirrytään melkein suoraan C-2 alueelle, eli alle 20 km matkalla kuten sanot.

Mitä muuten tulee olosuhteisiin, niin ne ovat kyllä täysin erit, ulkona laitumilla pidettävillä eläimillä pohjoisessa ja etelässä, eli hommaa ei voi verratakkaan sikapuolen toimijoihin.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 03.02.09 - klo:21:31
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!
Ainoa keino kannattavaan emolehmätuotantoon ainakin omalla tilallani on laajaperäinen luomutuotanto, reilu 200 peltoa ja vain vajaa sata lehmää.
0,5 ey/ha eläintiheydellä emon tuet ovat palkkio n.100 kansallinen 83, kansallinen ha-tuki 15/ha/0,5emoa/ha=30/emo, ymppikorotus 14/ha=28/emo, lfakorotus 77,5=155/ emo luomu 121=242/emo
kaikki yhteensä 638 euroa per emo. Jos eläintiheys on vaikka 1,5, niin tuki emoa kohti on vain 334!
Mitä tästä opimme? Emme ehkä mitään, mutta itte pidän kannattavimpana 0,5 emoa hehtaaria kohti luomutilalla ja 0,2 emoa hehtaaria kohti tavanomaisella tilalla. Tosin tuo 0,2 eläintiheys monella tilalla johtaa niin pieneen eläinmäärään, ettei kannata olla vaivassa ollenkaan! Lisäksi noin laajaperäisessä tuotannossa osa sadosta täytyy myydä muualle, jolloin on usein tarve myös viljanviljelykoneille.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 03.02.09 - klo:22:22
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!

pp:lla on kova yritys ja vähän se on päässyt hajullekin mistä ratkaisu löytyy.
Mutta vitutukseltaan ei kumminkaan huomaa, missä oikeasti mennään. Jokut muut kuin agronetin ja suomi24 sankarit sunkin puolesta tämänkin homman kotiin hoitaa. Kiva kun on kivaa.




No kerroppa mistä ratkaisu löytyy?

Minä muuten olen lobannut jo 2006 vuodesta noiden tuotantopalkkiorahojen eriyttämisen puolesta, nyt sitten sikamiehet avittivat ja nostivat kissan pöydälle ja asioita ryhdyttiin tutkailemaan!
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 03.02.09 - klo:22:45
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!

pp:lla on kova yritys ja vähän se on päässyt hajullekin mistä ratkaisu löytyy.
Mutta vitutukseltaan ei kumminkaan huomaa, missä oikeasti mennään. Jokut muut kuin agronetin ja suomi24 sankarit sunkin puolesta tämänkin homman kotiin hoitaa. Kiva kun on kivaa.




No kerroppa mistä ratkaisu löytyy?

Minä muuten olen lobannut jo 2006 vuodesta noiden tuotantopalkkiorahojen eriyttämisen puolesta, nyt sitten sikamiehet avittivat ja nostivat kissan pöydälle ja asioita ryhdyttiin tutkailemaan!

Sikamiesten ja nautapuolen erillaiset ratakaisut perustuu kyllä ihan WTO neuvotteluihin, joissa EU linjasi muiden isojen tuottamaiden kanssa, että yksimahaiset ja niiden tuet irrotetaan tuotannosta kokonaan, näin on myös tehty ...
Näissä samoissa neuvotteluissa on so*****, että ratkaisu ei muuta naudan asemaa, joten siinä mielessä kuvitelmasi "lobbaamisestasi" on höyrypäisen puhetta ....
Sinun jorinasi täällä ei vaikuta hevon*****helevettiä WTO neuvotteluissa ....
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 04.02.09 - klo:00:52
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!

pp:lla on kova yritys ja vähän se on päässyt hajullekin mistä ratkaisu löytyy.
Mutta vitutukseltaan ei kumminkaan huomaa, missä oikeasti mennään. Jokut muut kuin agronetin ja suomi24 sankarit sunkin puolesta tämänkin homman kotiin hoitaa. Kiva kun on kivaa.




No kerroppa mistä ratkaisu löytyy?

Minä muuten olen lobannut jo 2006 vuodesta noiden tuotantopalkkiorahojen eriyttämisen puolesta, nyt sitten sikamiehet avittivat ja nostivat kissan pöydälle ja asioita ryhdyttiin tutkailemaan!

Sulla on käsitteet vähän sekaisin, mutta tuo sun tarkoittama eriyttäminen ei ollut tuolloin mahdollista. Eikä se ole sun lobbaamissa muodoissa mahdollista edelleenkään. Eikä sitä ole tarve edes sun esittämässä asenteellisesti värittyneessä kiintiöinti muodossa edes tehdä. :D

Olen aika varma, että pp:tä hiertävät ongelmat ratkeavat tässä vuoden mittaan.
Sulle on tässä jutussa varattu katkeran turvansoittajan rooli, jonka höpinöistä huolimatta, MUUT ovat jo kuukausia hoitaneet asioita oikeaan suuntaan.

Palataan asiaan muutaman kuukauden kuluttua.... sä voit jatkaa siihen asti kertomasi mukaan jo v 2006 aloittamaasi paskanjauhantaa.

Niin ehkä puhun paskaa ja Sirkka-Liisa puhui sitten emopäivillä samaa paskaa, kun kertoi tuon esittäni mallin tulleen nyt mahdolliseksi. Siinä olet oikeassa, että kepu ja mtk kyllä ehtii torppaamaan ajatuksen emotukien tasaamisesta maan sisällä, saihan se Ceesioillekkin taas investointituet ennestään ylisuurta tuotantoa pöhöttämään!
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 04.02.09 - klo:08:42
PP. Jotain on kyllä tullut mahdolliseksi, mutta sulla ei ole ollut siihen paskankaan vaikutusta ja piste. Jos sä pätkääkään ymmärtäisit missä mennään, et olisi kolmea vuotta meuhkannu : kepu ja mtk, kepu ja mtk, kepu ja mtk jne. ;D
Sun kannattaa jo alkaa etsiä uutta katkeruuden ja kateuden kohdetta, nimittäin kun tämä nykyinen poistuu, sulle tulee pahat vieroitusoireet. :D 
Taidat olla aika vakaumuksellinen suokusta, kun noin sattuu?
Ei kuule harmita yhtään, jos täällä etelässä tuki nousee, vaan kyllä siinä lehmämäärä tuplaantuu sitten aika nopeasti!
Kattotaan ny kuinka käy, vähän kyllä epäilyttää. Lähinnä huvittaa sinun meuhkaaminen minun vaikuttamisista, miksi ei asioita korjattu jo kolme vuotta sitten? Ehkä siksi, kun kepu ja mtk olivat hiljaa kusi sukassa.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 04.02.09 - klo:09:39
PP. Jotain on kyllä tullut mahdolliseksi, mutta sulla ei ole ollut siihen paskankaan vaikutusta ja piste. Jos sä pätkääkään ymmärtäisit missä mennään, et olisi kolmea vuotta meuhkannu : kepu ja mtk, kepu ja mtk, kepu ja mtk jne. ;D
Sun kannattaa jo alkaa etsiä uutta katkeruuden ja kateuden kohdetta, nimittäin kun tämä nykyinen poistuu, sulle tulee pahat vieroitusoireet. :D 
Taidat olla aika vakaumuksellinen suokusta, kun noin sattuu?
Ei kuule harmita yhtään, jos täällä etelässä tuki nousee, vaan kyllä siinä lehmämäärä tuplaantuu sitten aika nopeasti!
Kattotaan ny kuinka käy, vähän kyllä epäilyttää. Lähinnä huvittaa sinun meuhkaaminen minun vaikuttamisista, miksi ei asioita korjattu jo kolme vuotta sitten? Ehkä siksi, kun kepu ja mtk olivat hiljaa kusi sukassa.

Mulla ei ole vakaumuksia. ;D Mutta sen olen huomannut, ettei tuolla hokemisella ei mitään saavuteta. Ja kun tiedän tämänkin asian päällä oikeasti istuvat tahot ja vaikuttavat seikat ja toimijat, niin alkaa huvittaa yhden pp:n HENKSELIEN paukutus. ;D Tiedät varmaan mitä tarkoitan? ;D ;D ;D ;D
On helppo puhua, mutta oikeasti teot ottaakin sitten useimmilla aika koville.
 
Ja emolehmiä pitää saada lisää sekä koko Suomeen. Ainostaan jäähdyttelijät kaipailee kaikenmaailman kiintiöitä oman perseenalustan turvaamiseen! Älä sure, kyllä se kaikki pihviliha tänne mahtuu.



Hoettu tai ei, mutta ei ole mitään saavutettukkaan. En ole edunvalvonnasta henkseleitä paukutellut, ei ole minulla, MTKlla eikä varsinkaan kepulla ollut siihen mitään aihetta. Kaikki edunvalvonta viime vuosina on kohdistettu Cee-alueille, joten 300 euron jäsenmaksu on nykyään täysin turha menoerä! No jäähdyttelijä minäkin olen, kun se reilu 10 vuotta on enää eläköitymiseen.
Liha kyllä mahtuu suomeen, mutta tukirahaa ei riitä kaikille. :'(
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Regent - 04.02.09 - klo:09:53
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!
Ainoa keino kannattavaan emolehmätuotantoon ainakin omalla tilallani on laajaperäinen luomutuotanto, reilu 200 peltoa ja vain vajaa sata lehmää.
0,5 ey/ha eläintiheydellä emon tuet ovat palkkio n.100 kansallinen 83, kansallinen ha-tuki 15/ha/0,5emoa/ha=30/emo, ymppikorotus 14/ha=28/emo, lfakorotus 77,5=155/ emo luomu 121=242/emo
kaikki yhteensä 638 euroa per emo. Jos eläintiheys on vaikka 1,5, niin tuki emoa kohti on vain 334!
Mitä tästä opimme? Emme ehkä mitään, mutta itte pidän kannattavimpana 0,5 emoa hehtaaria kohti luomutilalla ja 0,2 emoa hehtaaria kohti tavanomaisella tilalla. Tosin tuo 0,2 eläintiheys monella tilalla johtaa niin pieneen eläinmäärään, ettei kannata olla vaivassa ollenkaan! Lisäksi noin laajaperäisessä tuotannossa osa sadosta täytyy myydä muualle, jolloin on usein tarve myös viljanviljelykoneille.

Olen muutamalla emotilalla etelässä käynyt ja täytyy todeta ainakin näillä tiloilla on 500% paremmat olosuhteet kuin täällä. Yksi isäntä mm. mietti että tuollainen 20 ha laidunlohko on sopivin...... Peltoa silmän kantamattomiin. Jos laittaisin 200 ha peltoa kauimmaiset lohkot olis 50 km päässä ja kivisiä kuin prkleet.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 04.02.09 - klo:10:07
"Olen muutamalla emotilalla etelässä käynyt ja täytyy todeta ainakin näillä tiloilla on 500% paremmat olosuhteet kuin täällä. Yksi isäntä mm. mietti että tuollainen 20 ha laidunlohko on sopivin...... Peltoa silmän kantamattomiin. Jos laittaisin 200 ha peltoa kauimmaiset lohkot olis 50 km päässä ja kivisiä kuin prkleet."

B-aluetta on aika pohjoisessakin!
Minulla lohkokoko on jotain ihan muuta(120 peruslohkoa n. 200 ha) ja viidessä kunnassa, kolmeen ilmansuuntaan se 50 kilsaa kauimmaisille lohkoille. Kiviä, puskia ja avo-ojia riittää!
Lohkot pieniä ja jokapaikassa asutusta vieressä, joten ei onnistu laiduntaminen. Lisäksi täällä etelässä pitkä märkä syksy(tammikuulle asti) kuluttaa kuivikkeita ihan älyttömän määrän.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: apilas - 04.02.09 - klo:12:08
pitääskö mainita hieman siitä ammattitaidosta

täppääjä ;D
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Regent - 04.02.09 - klo:12:32
"Olen muutamalla emotilalla etelässä käynyt ja täytyy todeta ainakin näillä tiloilla on 500% paremmat olosuhteet kuin täällä. Yksi isäntä mm. mietti että tuollainen 20 ha laidunlohko on sopivin...... Peltoa silmän kantamattomiin. Jos laittaisin 200 ha peltoa kauimmaiset lohkot olis 50 km päässä ja kivisiä kuin prkleet."

B-aluetta on aika pohjoisessakin!
Minulla lohkokoko on jotain ihan muuta(120 peruslohkoa n. 200 ha) ja viidessä kunnassa, kolmeen ilmansuuntaan se 50 kilsaa kauimmaisille lohkoille. Kiviä, puskia ja avo-ojia riittää!
Lohkot pieniä ja jokapaikassa asutusta vieressä, joten ei onnistu laiduntaminen. Lisäksi täällä etelässä pitkä märkä syksy(tammikuulle asti) kuluttaa kuivikkeita ihan älyttömän määrän.


Se on kyllä havaittu ilmiö että pakkanen kuivattaa. Onneksi kuiviketta kuluu vähemmän, koska lähin oikea viljanviljelijä asuu melkein B-alueella. Sieltä kuivikkeita voisi ehkä saada.......
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 04.02.09 - klo:13:06
pitääskö mainita hieman siitä ammattitaidosta

täppääjä ;D

Se on ammattitaitoa, kun pienemmillä tuilla irrotan tulosta enemmän mitä sinä osaat uneksiakaan. ;D
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 04.02.09 - klo:13:07
"Olen muutamalla emotilalla etelässä käynyt ja täytyy todeta ainakin näillä tiloilla on 500% paremmat olosuhteet kuin täällä. Yksi isäntä mm. mietti että tuollainen 20 ha laidunlohko on sopivin...... Peltoa silmän kantamattomiin. Jos laittaisin 200 ha peltoa kauimmaiset lohkot olis 50 km päässä ja kivisiä kuin prkleet."

B-aluetta on aika pohjoisessakin!
Minulla lohkokoko on jotain ihan muuta(120 peruslohkoa n. 200 ha) ja viidessä kunnassa, kolmeen ilmansuuntaan se 50 kilsaa kauimmaisille lohkoille. Kiviä, puskia ja avo-ojia riittää!
Lohkot pieniä ja jokapaikassa asutusta vieressä, joten ei onnistu laiduntaminen. Lisäksi täällä etelässä pitkä märkä syksy(tammikuulle asti) kuluttaa kuivikkeita ihan älyttömän määrän.


Se on kyllä havaittu ilmiö että pakkanen kuivattaa. Onneksi kuiviketta kuluu vähemmän, koska lähin oikea viljanviljelijä asuu melkein B-alueella. Sieltä kuivikkeita voisi ehkä saada.......

Juu ja olki liian kallista käyttää näillä tukitasoilla, siksi kuivitankin heinällä. 8)
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 04.02.09 - klo:13:25
PP. Jotain on kyllä tullut mahdolliseksi, mutta sulla ei ole ollut siihen paskankaan vaikutusta ja piste. Jos sä pätkääkään ymmärtäisit missä mennään, et olisi kolmea vuotta meuhkannu : kepu ja mtk, kepu ja mtk, kepu ja mtk jne. ;D
Sun kannattaa jo alkaa etsiä uutta katkeruuden ja kateuden kohdetta, nimittäin kun tämä nykyinen poistuu, sulle tulee pahat vieroitusoireet. :D 
Taidat olla aika vakaumuksellinen suokusta, kun noin sattuu?
Ei kuule harmita yhtään, jos täällä etelässä tuki nousee, vaan kyllä siinä lehmämäärä tuplaantuu sitten aika nopeasti!
Kattotaan ny kuinka käy, vähän kyllä epäilyttää. Lähinnä huvittaa sinun meuhkaaminen minun vaikuttamisista, miksi ei asioita korjattu jo kolme vuotta sitten? Ehkä siksi, kun kepu ja mtk olivat hiljaa kusi sukassa.

Niiiin, mitä pitäisi korjata ????
Meuhkaat itselle lisää tukia ja ajattelet, että yksinkertaista on se, että leikataan muilta vähemmäksi ....
Ei se ole mikään korjaus.
Maa on jaettu kahteen tukivyöhykkeseen kansallisissa eläintuissa, mutta EU tuet on kaikille samat.
Minun mielestä mitään ei tarvitse "korjata", kaikki on ihan kunnossa ....
Ei kunnossa olevaa tarvi korjata.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: redbull - 04.02.09 - klo:14:03


B-aluetta on aika pohjoisessakin!
Minulla lohkokoko on jotain ihan muuta(120 peruslohkoa n. 200 ha) ja viidessä kunnassa, kolmeen ilmansuuntaan se 50 kilsaa kauimmaisille lohkoille. Kiviä, puskia ja avo-ojia riittää!
Lohkot pieniä ja jokapaikassa asutusta vieressä, joten ei onnistu laiduntaminen. Lisäksi täällä etelässä pitkä märkä syksy..
>>Niin oletsää joku skitso, kun et osaa päättää oletko pohjoisessa vai etelässä ("b-aluetta aika pohjoisessa ja etelässä märkää")
mitä ammattitaitoosi tulee viljelijänä, niin jätämpä kommentoimatta..
Tukipelle  kuitenkin koko henskelijätkä, paskaheinää paaliin pyörittelee ja sit niillä lehmiä taivasalle kuivittelee. Et sä ymmärrä et pellon perusparannukset sulla tekemättä ja tääl itkee kun ei saa tukkee ja sit toisella palstalla valittelee kun ei saa 100%;a pääomatulon piiriin.
Kusetat vuokranantajias, etkä edes häpeä. Toivottavasti valvonta ottaa pellen ensi kesänä kiinni..
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 04.02.09 - klo:14:39


B-aluetta on aika pohjoisessakin!
Minulla lohkokoko on jotain ihan muuta(120 peruslohkoa n. 200 ha) ja viidessä kunnassa, kolmeen ilmansuuntaan se 50 kilsaa kauimmaisille lohkoille. Kiviä, puskia ja avo-ojia riittää!
Lohkot pieniä ja jokapaikassa asutusta vieressä, joten ei onnistu laiduntaminen. Lisäksi täällä etelässä pitkä märkä syksy..
>>Niin oletsää joku skitso, kun et osaa päättää oletko pohjoisessa vai etelässä ("b-aluetta aika pohjoisessa ja etelässä märkää")
mitä ammattitaitoosi tulee viljelijänä, niin jätämpä kommentoimatta..
Tukipelle  kuitenkin koko henskelijätkä, paskaheinää paaliin pyörittelee ja sit niillä lehmiä taivasalle kuivittelee. Et sä ymmärrä et pellon perusparannukset sulla tekemättä ja tääl itkee kun ei saa tukkee ja sit toisella palstalla valittelee kun ei saa 100%;a pääomatulon piiriin.
Kusetat vuokranantajias, etkä edes häpeä. Toivottavasti valvonta ottaa pellen ensi kesänä kiinni..

Taitaa sattua...kukahan nyt on kade?
Olet tainnut jäädä vuokrakisoissa kakkoseksi, kun noin korpeaa?
Pellon perusparannuksista ei kai saa lisää emotukia?
Kyllä minun tuotantoani on valvottu ja jopa paljon keskimääräistä useammin ja hyväksi havaittu.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 04.02.09 - klo:14:41
PP. Jotain on kyllä tullut mahdolliseksi, mutta sulla ei ole ollut siihen paskankaan vaikutusta ja piste. Jos sä pätkääkään ymmärtäisit missä mennään, et olisi kolmea vuotta meuhkannu : kepu ja mtk, kepu ja mtk, kepu ja mtk jne. ;D
Sun kannattaa jo alkaa etsiä uutta katkeruuden ja kateuden kohdetta, nimittäin kun tämä nykyinen poistuu, sulle tulee pahat vieroitusoireet. :D 
Taidat olla aika vakaumuksellinen suokusta, kun noin sattuu?
Ei kuule harmita yhtään, jos täällä etelässä tuki nousee, vaan kyllä siinä lehmämäärä tuplaantuu sitten aika nopeasti!
Kattotaan ny kuinka käy, vähän kyllä epäilyttää. Lähinnä huvittaa sinun meuhkaaminen minun vaikuttamisista, miksi ei asioita korjattu jo kolme vuotta sitten? Ehkä siksi, kun kepu ja mtk olivat hiljaa kusi sukassa.

Niiiin, mitä pitäisi korjata ????
Meuhkaat itselle lisää tukia ja ajattelet, että yksinkertaista on se, että leikataan muilta vähemmäksi ....
Ei se ole mikään korjaus.
Maa on jaettu kahteen tukivyöhykkeseen kansallisissa eläintuissa, mutta EU tuet on kaikille samat.
Minun mielestä mitään ei tarvitse "korjata", kaikki on ihan kunnossa ....
Ei kunnossa olevaa tarvi korjata.
Eikös ne tuotantopalkkiotkin voi yhtälailla eriyttää tukialueittain kun kerran kansallisetkin on eriytetty. Itte meinaat ettei pohjoisessa tuotanto ole kasvanut, joten eihän sulla silloin ole mitään pelättävää tuossa mallissa?
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Tuleva jemmari - 04.02.09 - klo:14:41
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!
Ainoa keino kannattavaan emolehmätuotantoon ainakin omalla tilallani on laajaperäinen luomutuotanto, reilu 200 peltoa ja vain vajaa sata lehmää.
0,5 ey/ha eläintiheydellä emon tuet ovat palkkio n.100 kansallinen 83, kansallinen ha-tuki 15/ha/0,5emoa/ha=30/emo, ymppikorotus 14/ha=28/emo, lfakorotus 77,5=155/ emo luomu 121=242/emo
kaikki yhteensä 638 euroa per emo. Jos eläintiheys on vaikka 1,5, niin tuki emoa kohti on vain 334!
Mitä tästä opimme? Emme ehkä mitään, mutta itte pidän kannattavimpana 0,5 emoa hehtaaria kohti luomutilalla ja 0,2 emoa hehtaaria kohti tavanomaisella tilalla. Tosin tuo 0,2 eläintiheys monella tilalla johtaa niin pieneen eläinmäärään, ettei kannata olla vaivassa ollenkaan! Lisäksi noin laajaperäisessä tuotannossa osa sadosta täytyy myydä muualle, jolloin on usein tarve myös viljanviljelykoneille.

Olen muutamalla emotilalla etelässä käynyt ja täytyy todeta ainakin näillä tiloilla on 500% paremmat olosuhteet kuin täällä. Yksi isäntä mm. mietti että tuollainen 20 ha laidunlohko on sopivin...... Peltoa silmän kantamattomiin. Jos laittaisin 200 ha peltoa kauimmaiset lohkot olis 50 km päässä ja kivisiä kuin prkleet.

Minäkin olen käynyt pohjoisessa ja huomannut että siellä rajan toisella puolella on paljon paremmat olosuhteet kuin itsellä.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 04.02.09 - klo:15:47
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!
Ainoa keino kannattavaan emolehmätuotantoon ainakin omalla tilallani on laajaperäinen luomutuotanto, reilu 200 peltoa ja vain vajaa sata lehmää.
0,5 ey/ha eläintiheydellä emon tuet ovat palkkio n.100 kansallinen 83, kansallinen ha-tuki 15/ha/0,5emoa/ha=30/emo, ymppikorotus 14/ha=28/emo, lfakorotus 77,5=155/ emo luomu 121=242/emo
kaikki yhteensä 638 euroa per emo. Jos eläintiheys on vaikka 1,5, niin tuki emoa kohti on vain 334!
Mitä tästä opimme? Emme ehkä mitään, mutta itte pidän kannattavimpana 0,5 emoa hehtaaria kohti luomutilalla ja 0,2 emoa hehtaaria kohti tavanomaisella tilalla. Tosin tuo 0,2 eläintiheys monella tilalla johtaa niin pieneen eläinmäärään, ettei kannata olla vaivassa ollenkaan! Lisäksi noin laajaperäisessä tuotannossa osa sadosta täytyy myydä muualle, jolloin on usein tarve myös viljanviljelykoneille.

Olen muutamalla emotilalla etelässä käynyt ja täytyy todeta ainakin näillä tiloilla on 500% paremmat olosuhteet kuin täällä. Yksi isäntä mm. mietti että tuollainen 20 ha laidunlohko on sopivin...... Peltoa silmän kantamattomiin. Jos laittaisin 200 ha peltoa kauimmaiset lohkot olis 50 km päässä ja kivisiä kuin prkleet.

Minäkin olen käynyt pohjoisessa ja huomannut että siellä rajan toisella puolella on paljon paremmat olosuhteet kuin itsellä.

Jooo, mutta eiköhän vähän joka tilalla ole vähän erillaiset tuotanto-olosuhteet ????
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Tuleva jemmari - 04.02.09 - klo:17:12
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!
Ainoa keino kannattavaan emolehmätuotantoon ainakin omalla tilallani on laajaperäinen luomutuotanto, reilu 200 peltoa ja vain vajaa sata lehmää.
0,5 ey/ha eläintiheydellä emon tuet ovat palkkio n.100 kansallinen 83, kansallinen ha-tuki 15/ha/0,5emoa/ha=30/emo, ymppikorotus 14/ha=28/emo, lfakorotus 77,5=155/ emo luomu 121=242/emo
kaikki yhteensä 638 euroa per emo. Jos eläintiheys on vaikka 1,5, niin tuki emoa kohti on vain 334!
Mitä tästä opimme? Emme ehkä mitään, mutta itte pidän kannattavimpana 0,5 emoa hehtaaria kohti luomutilalla ja 0,2 emoa hehtaaria kohti tavanomaisella tilalla. Tosin tuo 0,2 eläintiheys monella tilalla johtaa niin pieneen eläinmäärään, ettei kannata olla vaivassa ollenkaan! Lisäksi noin laajaperäisessä tuotannossa osa sadosta täytyy myydä muualle, jolloin on usein tarve myös viljanviljelykoneille.

Olen muutamalla emotilalla etelässä käynyt ja täytyy todeta ainakin näillä tiloilla on 500% paremmat olosuhteet kuin täällä. Yksi isäntä mm. mietti että tuollainen 20 ha laidunlohko on sopivin...... Peltoa silmän kantamattomiin. Jos laittaisin 200 ha peltoa kauimmaiset lohkot olis 50 km päässä ja kivisiä kuin prkleet.

Minäkin olen käynyt pohjoisessa ja huomannut että siellä rajan toisella puolella on paljon paremmat olosuhteet kuin itsellä.

Jooo, mutta eiköhän vähän joka tilalla ole vähän erillaiset tuotanto-olosuhteet ????

Nimenomaan, jokaisella tilalla on vain vähän erilaiset tuotanto-olosuhteet, ainakin B/C alueella. Miksi siis suuret erot tuissa?
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Regent - 04.02.09 - klo:18:06
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!
Ainoa keino kannattavaan emolehmätuotantoon ainakin omalla tilallani on laajaperäinen luomutuotanto, reilu 200 peltoa ja vain vajaa sata lehmää.
0,5 ey/ha eläintiheydellä emon tuet ovat palkkio n.100 kansallinen 83, kansallinen ha-tuki 15/ha/0,5emoa/ha=30/emo, ymppikorotus 14/ha=28/emo, lfakorotus 77,5=155/ emo luomu 121=242/emo
kaikki yhteensä 638 euroa per emo. Jos eläintiheys on vaikka 1,5, niin tuki emoa kohti on vain 334!
Mitä tästä opimme? Emme ehkä mitään, mutta itte pidän kannattavimpana 0,5 emoa hehtaaria kohti luomutilalla ja 0,2 emoa hehtaaria kohti tavanomaisella tilalla. Tosin tuo 0,2 eläintiheys monella tilalla johtaa niin pieneen eläinmäärään, ettei kannata olla vaivassa ollenkaan! Lisäksi noin laajaperäisessä tuotannossa osa sadosta täytyy myydä muualle, jolloin on usein tarve myös viljanviljelykoneille.

Olen muutamalla emotilalla etelässä käynyt ja täytyy todeta ainakin näillä tiloilla on 500% paremmat olosuhteet kuin täällä. Yksi isäntä mm. mietti että tuollainen 20 ha laidunlohko on sopivin...... Peltoa silmän kantamattomiin. Jos laittaisin 200 ha peltoa kauimmaiset lohkot olis 50 km päässä ja kivisiä kuin prkleet.

Minäkin olen käynyt pohjoisessa ja huomannut että siellä rajan toisella puolella on paljon paremmat olosuhteet kuin itsellä.

Jooo, mutta eiköhän vähän joka tilalla ole vähän erillaiset tuotanto-olosuhteet ????

Nimenomaan, jokaisella tilalla on vain vähän erilaiset tuotanto-olosuhteet, ainakin B/C alueella. Miksi siis suuret erot tuissa?

Eroja syntyy nopeasti. Kun katsoo kasvuvyöhykkeitä niin eron huomaa. Täältä ei ole kuin kivenheitto 2 vyöhykkeelle ja silti meidän tila sijaitsee 4 vyöhykkeellä. Kasvukaudessa hurja ero(ainakin 200€/emo ;D). Täytyy varmaan hankkia tila etelämpää....Toivottavasti asia hoituisi korotuksilla. Ei leikkauksilla.

Odotahan mikä tappelu alkaa, kun maitomiehet alkavat vaatimaan korvauksia kiintiömenetyksistään 2015. Saman potin pitäisi riittää kaikille naudoille. Kun emolehmä kiintiöt poistui, tuista leikkaantui jotain 150€. Miksemme vaadi korvausta kiintiöiden poistosta niin kuin maitomiehet tulevat vaatimaan/vaativat jo!! 
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Imme - 04.02.09 - klo:20:03
En tietenkään tunne kaikkia suomen emotiloja. Pari kolmekymmentä tiedän jotenkin, muutenkin kuin ohiajamalla. Yksikään ei ole emoilla rikastunut, yksikään ei ole emorahoilla investoinnut taikka investointia maksanut.   Joukossa pärjänny nyt kasvubuumin aikana keskimääräist paremmin "eloeläinmyyjät"
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 05.02.09 - klo:12:53
En tietenkään tunne kaikkia suomen emotiloja. Pari kolmekymmentä tiedän jotenkin, muutenkin kuin ohiajamalla. Yksikään ei ole emoilla rikastunut, yksikään ei ole emorahoilla investoinnut taikka investointia maksanut.   Joukossa pärjänny nyt kasvubuumin aikana keskimääräist paremmin "eloeläinmyyjät"

Pinta-alat ratkaisee ei emot ....
Nämä emotilat on yleensä sellaisia tiloja, jotka ei oikein muuhunkaan toimintaan sovellu.
Vaikka PP väittäisi mitä, niin ei tämä eläintuilla pelkästään pyöri.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 05.02.09 - klo:14:53
En tietenkään tunne kaikkia suomen emotiloja. Pari kolmekymmentä tiedän jotenkin, muutenkin kuin ohiajamalla. Yksikään ei ole emoilla rikastunut, yksikään ei ole emorahoilla investoinnut taikka investointia maksanut.   Joukossa pärjänny nyt kasvubuumin aikana keskimääräist paremmin "eloeläinmyyjät"

Pinta-alat ratkaisee ei emot ....
Nämä emotilat on yleensä sellaisia tiloja, jotka ei oikein muuhunkaan toimintaan sovellu.
Vaikka PP väittäisi mitä, niin ei tämä eläintuilla pelkästään pyöri.
Se on aivan totta, että pinta-ala ratkaisee!
Emotuet taas ratkaisee montako emoa kannattaa hehtaaria kohti pitää. Emomäärät ovat pohjois-suomen alueella tiloilla keskimääräistä isommat, toisaalta täällä etelässä varmaan rehut tulee halvemmiksi, kun ei tarvitse "pystyyn" ostaa rehuja. Kyllä täällä etelässäkin emoilla pärjää kun pinta-alaa tarpeeksi, pohjoisempana pärjää sitten jo pienilläkin aloilla.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: hl - 05.02.09 - klo:17:07
En tietenkään tunne kaikkia suomen emotiloja. Pari kolmekymmentä tiedän jotenkin, muutenkin kuin ohiajamalla. Yksikään ei ole emoilla rikastunut, yksikään ei ole emorahoilla investoinnut taikka investointia maksanut.   Joukossa pärjänny nyt kasvubuumin aikana keskimääräist paremmin "eloeläinmyyjät"

Pinta-alat ratkaisee ei emot ....
Nämä emotilat on yleensä sellaisia tiloja, jotka ei oikein muuhunkaan toimintaan sovellu.
Vaikka PP väittäisi mitä, niin ei tämä eläintuilla pelkästään pyöri.
Se on aivan totta, että pinta-ala ratkaisee!
Emotuet taas ratkaisee montako emoa kannattaa hehtaaria kohti pitää. Emomäärät ovat pohjois-suomen alueella tiloilla keskimääräistä isommat, toisaalta täällä etelässä varmaan rehut tulee halvemmiksi, kun ei tarvitse "pystyyn" ostaa rehuja. Kyllä täällä etelässäkin emoilla pärjää kun pinta-alaa tarpeeksi, pohjoisempana pärjää sitten jo pienilläkin aloilla.
kaikki on suhteellista, onko pärjääminen sitä että saa leivän pöytään ja pystyy maksamaan laskunsa.. vai sitä että vaihtaa sitä lantikkaa tai maasturi mersua joka vuosi.
itse olen tyytyväinen siihen että laskut saa maksettua, suhteet pankkiin pysyy hyvänä ja on ruoan suhteen suht omavarainen.
emolehmillä ei rikastumaan pääse, oli tukialue mikä tahansa. ;)
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 05.02.09 - klo:19:16
En tietenkään tunne kaikkia suomen emotiloja. Pari kolmekymmentä tiedän jotenkin, muutenkin kuin ohiajamalla. Yksikään ei ole emoilla rikastunut, yksikään ei ole emorahoilla investoinnut taikka investointia maksanut.   Joukossa pärjänny nyt kasvubuumin aikana keskimääräist paremmin "eloeläinmyyjät"

Pinta-alat ratkaisee ei emot ....
Nämä emotilat on yleensä sellaisia tiloja, jotka ei oikein muuhunkaan toimintaan sovellu.
Vaikka PP väittäisi mitä, niin ei tämä eläintuilla pelkästään pyöri.
Se on aivan totta, että pinta-ala ratkaisee!
Emotuet taas ratkaisee montako emoa kannattaa hehtaaria kohti pitää. Emomäärät ovat pohjois-suomen alueella tiloilla keskimääräistä isommat, toisaalta täällä etelässä varmaan rehut tulee halvemmiksi, kun ei tarvitse "pystyyn" ostaa rehuja. Kyllä täällä etelässäkin emoilla pärjää kun pinta-alaa tarpeeksi, pohjoisempana pärjää sitten jo pienilläkin aloilla.
kaikki on suhteellista, onko pärjääminen sitä että saa leivän pöytään ja pystyy maksamaan laskunsa.. vai sitä että vaihtaa sitä lantikkaa tai maasturi mersua joka vuosi.
itse olen tyytyväinen siihen että laskut saa maksettua, suhteet pankkiin pysyy hyvänä ja on ruoan suhteen suht omavarainen.
emolehmillä ei rikastumaan pääse, oli tukialue mikä tahansa. ;)

Ja onhan se itsellekkin helpompaa, kun katselee hommaa realistisesti, eikä tavoittele mahdottomia.
Emohommalla elelee mukavasti, mutta ei ehkä niin vauraasti kuin esim. maitopuolella.
Ajelee vaikka vähän vanhemmalla autolla sitten ...
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Timppa - 05.02.09 - klo:19:30
http://users.softlab.ntua.gr/~sivann/pub/Crazy%20photos/cowtalk.gif
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 05.02.09 - klo:19:39
Toi lehmä oli vähän kuin Timppa, leuat kyllä väpättää mutta mitään ei kuulu. ;D ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 05.02.09 - klo:20:14
Toi lehmä oli vähän kuin Timppa, leuat kyllä väpättää mutta mitään ei kuulu. ;D ;D ;D ;D

Se vinkkasi sulle silmää, näki heti että tuo mies on käsitellyt hiehoja ennenkin ....
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: hl - 05.02.09 - klo:21:14
En tietenkään tunne kaikkia suomen emotiloja. Pari kolmekymmentä tiedän jotenkin, muutenkin kuin ohiajamalla. Yksikään ei ole emoilla rikastunut, yksikään ei ole emorahoilla investoinnut taikka investointia maksanut.   Joukossa pärjänny nyt kasvubuumin aikana keskimääräist paremmin "eloeläinmyyjät"

Pinta-alat ratkaisee ei emot ....
Nämä emotilat on yleensä sellaisia tiloja, jotka ei oikein muuhunkaan toimintaan sovellu.
Vaikka PP väittäisi mitä, niin ei tämä eläintuilla pelkästään pyöri.
Se on aivan totta, että pinta-ala ratkaisee!
Emotuet taas ratkaisee montako emoa kannattaa hehtaaria kohti pitää. Emomäärät ovat pohjois-suomen alueella tiloilla keskimääräistä isommat, toisaalta täällä etelässä varmaan rehut tulee halvemmiksi, kun ei tarvitse "pystyyn" ostaa rehuja. Kyllä täällä etelässäkin emoilla pärjää kun pinta-alaa tarpeeksi, pohjoisempana pärjää sitten jo pienilläkin aloilla.
kaikki on suhteellista, onko pärjääminen sitä että saa leivän pöytään ja pystyy maksamaan laskunsa.. vai sitä että vaihtaa sitä lantikkaa tai maasturi mersua joka vuosi.
itse olen tyytyväinen siihen että laskut saa maksettua, suhteet pankkiin pysyy hyvänä ja on ruoan suhteen suht omavarainen.
emolehmillä ei rikastumaan pääse, oli tukialue mikä tahansa. ;)

Ja onhan se itsellekkin helpompaa, kun katselee hommaa realistisesti, eikä tavoittele mahdottomia.
Emohommalla elelee mukavasti, mutta ei ehkä niin vauraasti kuin esim. maitopuolella.
Ajelee vaikka vähän vanhemmalla autolla sitten ...
tai sitten sillä rakkorilla pöristelee.. jalat maassa asenne on tärkeätä säilyttää ;D
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: laskukone.. - 07.02.09 - klo:11:09
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!
Ainoa keino kannattavaan emolehmätuotantoon ainakin omalla tilallani on laajaperäinen luomutuotanto, reilu 200 peltoa ja vain vajaa sata lehmää.
0,5 ey/ha eläintiheydellä emon tuet ovat palkkio n.100 kansallinen 83, kansallinen ha-tuki 15/ha/0,5emoa/ha=30/emo, ymppikorotus 14/ha=28/emo, lfakorotus 77,5=155/ emo luomu 121=242/emo
kaikki yhteensä 638 euroa per emo. Jos eläintiheys on vaikka 1,5, niin tuki emoa kohti on vain 334!
Mitä tästä opimme? Emme ehkä mitään, mutta itte pidän kannattavimpana 0,5 emoa hehtaaria kohti luomutilalla ja 0,2 emoa hehtaaria kohti tavanomaisella tilalla. Tosin tuo 0,2 eläintiheys monella tilalla johtaa niin pieneen eläinmäärään, ettei kannata olla vaivassa ollenkaan! Lisäksi noin laajaperäisessä tuotannossa osa sadosta täytyy myydä muualle, jolloin on usein tarve myös viljanviljelykoneille.
 
 


Jos haluat kovemmat tuet kuin pohjoisen viljelijä; - ryhdy puhtaaksi viljanviljelijäksi ja vertaile sit tukia, aika iso ero.. Pitäisi vaatia tukien alennusta a-b alueen viljanviljelijöille. Vääristävät markkinoita, viljasta valtava ylituotanto. Ja eu-jäsenyyden alusta lähtien suomen tuottama viljamäärä on kasvanut -->tukien leikkaus.  Samalla lailla kuin nyt toteutettiin sika siipikarja leikkaus, esim: yli 50ha viljalla olevalta tilalta leikataan 20 % tuista.

ihan vain tiedoksi, että näitä eroja on ja paljon ei kannata paalinpyörittäjä itkeä yhden pikku pohj.kotieläintuen perään. Sinä kun saat 200 hehtaarille 50 euroa joka hehtaarille enemmän tukea = 10000 euroa. 

 
johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 07.02.09 - klo:11:22
"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 07.02.09 - klo:13:01
"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..

Hienoa, johtopäätös asiasta joka on ollut kaikille täysin selvä, vai onko ????
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 07.02.09 - klo:13:34
"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..

Hienoa, johtopäätös asiasta joka on ollut kaikille täysin selvä, vai onko ????
Kyllähän tämä kepulainen maatalouspolitiikka on ihan selväksi tullut, mutta silti vähän karvastelee ajatus, että vain pohjoisen tuottajalla on oikeus tuottaa maitoa tai naudanlihaa..
Ei kaikki halua tuottaa broilereita, eikä kaikkien maat sovellu viljanviljelyyn täällä etelässäkään.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 07.02.09 - klo:14:09
"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..

Hienoa, johtopäätös asiasta joka on ollut kaikille täysin selvä, vai onko ????
Kyllähän tämä kepulainen maatalouspolitiikka on ihan selväksi tullut, mutta silti vähän karvastelee ajatus, että vain pohjoisen tuottajalla on oikeus tuottaa maitoa tai naudanlihaa..
Ei kaikki halua tuottaa broilereita, eikä kaikkien maat sovellu viljanviljelyyn täällä etelässäkään.

Mistä tommosta olet saanut päähäsi, itse olen menossa käymään Porvoon lähellä ( A-alue ) yhdessä Charloaistilalla ( kartano ) vierailulla, seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.
Jos se kerta tuolla kannattaa, niin miksei sinulla kannata ????
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 07.02.09 - klo:14:40
"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..

Hienoa, johtopäätös asiasta joka on ollut kaikille täysin selvä, vai onko ????
Kyllähän tämä kepulainen maatalouspolitiikka on ihan selväksi tullut, mutta silti vähän karvastelee ajatus, että vain pohjoisen tuottajalla on oikeus tuottaa maitoa tai naudanlihaa..
Ei kaikki halua tuottaa broilereita, eikä kaikkien maat sovellu viljanviljelyyn täällä etelässäkään.

Mistä tommosta olet saanut päähäsi, itse olen menossa käymään Porvoon lähellä ( A-alue ) yhdessä Charloaistilalla ( kartano ) vierailulla, seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.
Jos se kerta tuolla kannattaa, niin miksei sinulla kannata ????
Kyllä kannattaa, mutta olisi mukava saada se parikymppiä lisää samasta työstä, joten siirretään C-rajaa vähän alaspäin ;) ;D
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: emo-heikki - 07.02.09 - klo:14:52
"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..

Hienoa, johtopäätös asiasta joka on ollut kaikille täysin selvä, vai onko ????
Kyllähän tämä kepulainen maatalouspolitiikka on ihan selväksi tullut, mutta silti vähän karvastelee ajatus, että vain pohjoisen tuottajalla on oikeus tuottaa maitoa tai naudanlihaa..
Ei kaikki halua tuottaa broilereita, eikä kaikkien maat sovellu viljanviljelyyn täällä etelässäkään.

Mistä tommosta olet saanut päähäsi, itse olen menossa käymään Porvoon lähellä ( A-alue ) yhdessä Charloaistilalla ( kartano ) vierailulla, seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.
Jos se kerta tuolla kannattaa, niin miksei sinulla kannata ????
Kyllä kannattaa, mutta olisi mukava saada se parikymppiä lisää samasta työstä, joten siirretään C-rajaa vähän alaspäin ;) ;D

Mikäli minusta olisi kiinni, niin vaikka Suomenlahteen, en minä sitä kadehdi, jos jollakin toisella tulot nousee ????
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 07.02.09 - klo:15:08
"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..

Hienoa, johtopäätös asiasta joka on ollut kaikille täysin selvä, vai onko ????
Kyllähän tämä kepulainen maatalouspolitiikka on ihan selväksi tullut, mutta silti vähän karvastelee ajatus, että vain pohjoisen tuottajalla on oikeus tuottaa maitoa tai naudanlihaa..
Ei kaikki halua tuottaa broilereita, eikä kaikkien maat sovellu viljanviljelyyn täällä etelässäkään.

Mistä tommosta olet saanut päähäsi, itse olen menossa käymään Porvoon lähellä ( A-alue ) yhdessä Charloaistilalla ( kartano ) vierailulla, seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.
Jos se kerta tuolla kannattaa, niin miksei sinulla kannata ????
Kyllä kannattaa, mutta olisi mukava saada se parikymppiä lisää samasta työstä, joten siirretään C-rajaa vähän alaspäin ;) ;D

Mikäli minusta olisi kiinni, niin vaikka Suomenlahteen, en minä sitä kadehdi, jos jollakin toisella tulot nousee ????
OK! Sittenhän asia on päätetty, vai onko????
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: laskukone.. - 07.02.09 - klo:16:19
pari ilmaista vinkkiä paalinpyörittäjälle..

Olet siirtymässä oikeille urille (luomu) ja vähentämässä n.0.5 ey / ha.  (itse tein ratkaisun -06)

nyt jos liittyisin olisi suunnitelmani seuraavanlainen:
- mahdollisimman paljon maata.
- ensimmäiset kaksi vuotta, pääpaino: nurmella ja viherlannoitus nurmella;-sv1 ja sv2 ja eläinpuolella ensimmäiset kaksi vuotta eläimiä voi pitää enemmän niin paljon kuin nurmea tulee.
- kolmantena vuonna (luomu vuosi) eläinmäärän tiputus 0.5 ja "ylimääräiset" hehtaarit / parhaat maat kauralle (300 e/tn.)
-lannan vastaan otto naapurilta kolmantena vuotena, nyt rupeaa itsellä olemaan mielenkiintoa tähän kun saa tuotteesta kunnon hintaa..

itselläni pahin moka:
viljelyksessäni  n.15 % pinta-alasta syysviljoja (ruista) ja kylvö tehtiin sv2 niin ei kelpaa luomu vuonna luomu-rukiista ja täytyi myidä tavan omaisen hinnalla. Hinnan eroa 150 e /tn.




"luomu EI sovi kaikille"
Te jotka tukien ja apulanna hinnan tähden harkitsette liittymistä :-älkää liittykö. Täytyy olla aitoa kiinnostusta.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Mats - 07.02.09 - klo:20:17
"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.
Eikös se oli aikoinaan Kalevi Hemilän päätavoite? Just tohon suuntaan Suomen maatalous on viime 15 vuotta muuttunut, täysin riippumatta siitä kuka istuu maatalousministerin tuolilla.
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: cosmic_cowboy - 08.02.09 - klo:00:34
"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..

Hienoa, johtopäätös asiasta joka on ollut kaikille täysin selvä, vai onko ????
Kyllähän tämä kepulainen maatalouspolitiikka on ihan selväksi tullut, mutta silti vähän karvastelee ajatus, että vain pohjoisen tuottajalla on oikeus tuottaa maitoa tai naudanlihaa..
Ei kaikki halua tuottaa broilereita, eikä kaikkien maat sovellu viljanviljelyyn täällä etelässäkään.
Onhan tuo ollut tiedossa. Parikymmentä vuotta sitten järkeilin, että Etelä-Suomessa voisi olla mielekästä hyödyntää sivutuoterehuja, joita näillä main on saatavissa. Sitten tuli vielä tuo aperuokinta.

Tähän saakka pysyttiin asiassa

Kaikki toimi jotenkin niin kauan kuin Saharassa riitti hiekkaa. Investointituetuissa navetoissa tuetut sonnit söivät peltotuilla kasvatettua rehua. Lisää vauhtia tuli Agenda 2000-paketissa kun hullun lehmän vainoamaa nautasektoria pidettiin hyvänä. Aperuokinta, kolmivaihekasvatus, pihvivasikoiden välitys, investointituet mahdollistivat suuretkin laajennukset. Vasikoista alkoi tulla pulaa ja hintapainetta teetti myös yksi ylimääräinen siirto. Vasikan hinnalle saatiin katetta nostamalla teuraspainoja, jolloin myös kasvattamot pysyivät täysinä vähemmillä vasikoilla.

SITTEN

Tukia viilattiin joka nurkasta ja siirrettiin pellon kautta maksettavaksi vasikat olivat kalliita ja viimein pomppasi viljan ja öljyn hinta. Sieraimet olivat pinnalla enää C(ja iso numero)-alueella. Täällä sikojen, erikoiskasvien ja yhä enemmän broilerien alueella ei lisämaahan ole sonnimiehellä kannattavia mahdollisuuksia.

Oletteko muuten laskeneet

mikä on 700 kiloisen maitorotusonnin rehuhyötysuhde? Vihjeenä MTT:n kokeessa loppukasvatussonnin keskiarvo 15,2 ry/lihakilo. Jostain syystä Suomessa on paljon huonoa peltoa ja vähän luonnonlaidunta verrattuna ilmastollisesti parempiinkin alueisiin. Naudanlihantuotantoa ei oikein voi niilläkään perustella. Hitlerin visioissa Suomi oli merkitty lammaslaitumeksi.


Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 08.02.09 - klo:14:05
"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..

Hienoa, johtopäätös asiasta joka on ollut kaikille täysin selvä, vai onko ????
Kyllähän tämä kepulainen maatalouspolitiikka on ihan selväksi tullut, mutta silti vähän karvastelee ajatus, että vain pohjoisen tuottajalla on oikeus tuottaa maitoa tai naudanlihaa..
Ei kaikki halua tuottaa broilereita, eikä kaikkien maat sovellu viljanviljelyyn täällä etelässäkään.
Onhan tuo ollut tiedossa. Parikymmentä vuotta sitten järkeilin, että Etelä-Suomessa voisi olla mielekästä hyödyntää sivutuoterehuja, joita näillä main on saatavissa. Sitten tuli vielä tuo aperuokinta.

Tähän saakka pysyttiin asiassa

Kaikki toimi jotenkin niin kauan kuin Saharassa riitti hiekkaa. Investointituetuissa navetoissa tuetut sonnit söivät peltotuilla kasvatettua rehua. Lisää vauhtia tuli Agenda 2000-paketissa kun hullun lehmän vainoamaa nautasektoria pidettiin hyvänä. Aperuokinta, kolmivaihekasvatus, pihvivasikoiden välitys, investointituet mahdollistivat suuretkin laajennukset. Vasikoista alkoi tulla pulaa ja hintapainetta teetti myös yksi ylimääräinen siirto. Vasikan hinnalle saatiin katetta nostamalla teuraspainoja, jolloin myös kasvattamot pysyivät täysinä vähemmillä vasikoilla.

SITTEN

Tukia viilattiin joka nurkasta ja siirrettiin pellon kautta maksettavaksi vasikat olivat kalliita ja viimein pomppasi viljan ja öljyn hinta. Sieraimet olivat pinnalla enää C(ja iso numero)-alueella. Täällä sikojen, erikoiskasvien ja yhä enemmän broilerien alueella ei lisämaahan ole sonnimiehellä kannattavia mahdollisuuksia.

Oletteko muuten laskeneet

mikä on 700 kiloisen maitorotusonnin rehuhyötysuhde? Vihjeenä MTT:n kokeessa loppukasvatussonnin keskiarvo 15,2 ry/lihakilo. Jostain syystä Suomessa on paljon huonoa peltoa ja vähän luonnonlaidunta verrattuna ilmastollisesti parempiinkin alueisiin. Naudanlihantuotantoa ei oikein voi niilläkään perustella. Hitlerin visioissa Suomi oli merkitty lammaslaitumeksi.



Juuri näin, tähän ei tarvitse mitään lisätä ja sempä takia kaikki vasikat kannattaa raahata parempiin olosuhteisiin kasvamaan, eli vuoristoon! ;D ;D
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 08.02.09 - klo:14:07
pari ilmaista vinkkiä paalinpyörittäjälle..

Olet siirtymässä oikeille urille (luomu) ja vähentämässä n.0.5 ey / ha.  (itse tein ratkaisun -06)

nyt jos liittyisin olisi suunnitelmani seuraavanlainen:
- mahdollisimman paljon maata.
- ensimmäiset kaksi vuotta, pääpaino: nurmella ja viherlannoitus nurmella;-sv1 ja sv2 ja eläinpuolella ensimmäiset kaksi vuotta eläimiä voi pitää enemmän niin paljon kuin nurmea tulee.
- kolmantena vuonna (luomu vuosi) eläinmäärän tiputus 0.5 ja "ylimääräiset" hehtaarit / parhaat maat kauralle (300 e/tn.)
-lannan vastaan otto naapurilta kolmantena vuotena, nyt rupeaa itsellä olemaan mielenkiintoa tähän kun saa tuotteesta kunnon hintaa..

itselläni pahin moka:
viljelyksessäni  n.15 % pinta-alasta syysviljoja (ruista) ja kylvö tehtiin sv2 niin ei kelpaa luomu vuonna luomu-rukiista ja täytyi myidä tavan omaisen hinnalla. Hinnan eroa 150 e /tn.




"luomu EI sovi kaikille"
Te jotka tukien ja apulanna hinnan tähden harkitsette liittymistä :-älkää liittykö. Täytyy olla aitoa kiinnostusta.

Juu samoja ajatuksia, apua en ole enää pariin vuoteen käyttänyt ja kauraa pannaan kasvamaan, kunhan siirtymäkausi ohi!
Otsikko: Vs: Emolehmä tilojen kannattavuus
Kirjoitti: Regent - 09.02.09 - klo:19:20
"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..

Hienoa, johtopäätös asiasta joka on ollut kaikille täysin selvä, vai onko ????
Kyllähän tämä kepulainen maatalouspolitiikka on ihan selväksi tullut, mutta silti vähän karvastelee ajatus, että vain pohjoisen tuottajalla on oikeus tuottaa maitoa tai naudanlihaa..
Ei kaikki halua tuottaa broilereita, eikä kaikkien maat sovellu viljanviljelyyn täällä etelässäkään.
Onhan tuo ollut tiedossa. Parikymmentä vuotta sitten järkeilin, että Etelä-Suomessa voisi olla mielekästä hyödyntää sivutuoterehuja, joita näillä main on saatavissa. Sitten tuli vielä tuo aperuokinta.

Tähän saakka pysyttiin asiassa

Kaikki toimi jotenkin niin kauan kuin Saharassa riitti hiekkaa. Investointituetuissa navetoissa tuetut sonnit söivät peltotuilla kasvatettua rehua. Lisää vauhtia tuli Agenda 2000-paketissa kun hullun lehmän vainoamaa nautasektoria pidettiin hyvänä. Aperuokinta, kolmivaihekasvatus, pihvivasikoiden välitys, investointituet mahdollistivat suuretkin laajennukset. Vasikoista alkoi tulla pulaa ja hintapainetta teetti myös yksi ylimääräinen siirto. Vasikan hinnalle saatiin katetta nostamalla teuraspainoja, jolloin myös kasvattamot pysyivät täysinä vähemmillä vasikoilla.

SITTEN

Tukia viilattiin joka nurkasta ja siirrettiin pellon kautta maksettavaksi vasikat olivat kalliita ja viimein pomppasi viljan ja öljyn hinta. Sieraimet olivat pinnalla enää C(ja iso numero)-alueella. Täällä sikojen, erikoiskasvien ja yhä enemmän broilerien alueella ei lisämaahan ole sonnimiehellä kannattavia mahdollisuuksia.

Oletteko muuten laskeneet

mikä on 700 kiloisen maitorotusonnin rehuhyötysuhde? Vihjeenä MTT:n kokeessa loppukasvatussonnin keskiarvo 15,2 ry/lihakilo. Jostain syystä Suomessa on paljon huonoa peltoa ja vähän luonnonlaidunta verrattuna ilmastollisesti parempiinkin alueisiin. Naudanlihantuotantoa ei oikein voi niilläkään perustella. Hitlerin visioissa Suomi oli merkitty lammaslaitumeksi.




Eu:n visioissa lienee niin että Suomen olisi parempi olla "lammaslaidunta". Kyllä emohommalle sijaa löytyy, kunhan alueet olisi suuria ja pääosa laidunnettavissa. Onhan noita ranchejakin aika kylmissä ja kurjissa oloissa ja vielä ilman tukia. Monet pihvirodut on jalostettu selviämään ja tuottamaan alueilla, missä ei muuten ravintoa voida tuottaa ja yleensä alueet ovat kuivia tai kylmiä. Ranska on rotuineen iloinen poikkeus ;) Uudessa-Seelannissa emot ja lampaat löytyy vuorilta. Siellä missä on hyvät pellot on lypsikkejä ja muuta hauskaa. Koko pohjoispohjanmaa näyttää passelilta emolaitumelta risukoineen ;)