Emolehmät on ihan busines, kun niitä on sopivasti, eli vähintään ja enintään 0,5 per hehtaari!
Katteet pieniä, vähän niinkuin kuormalavojen valmistuksessa; kun naula hukkuu, niin se lava on tappiolla!
Emot sopii  hyvin satunnaiseen ruokintarytmiin ja rehu-urakoitsijalle, koska ne omat heinät tehdään aina vanhana!

Paljonko niitä emoja on?

100+ ja lisää tulossa 

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 28.01.09 - klo:23:26

Paljonko niitä emoja on?

100+ ja lisää tulossa 

Paljonko peltoa?

Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Emolehmät on ihan busines, kun niitä on sopivasti, eli vähintään ja enintään 0,5 per hehtaari!
Katteet pieniä, vähän niinkuin kuormalavojen valmistuksessa; kun naula hukkuu, niin se lava on tappiolla!
Emot sopii  hyvin satunnaiseen ruokintarytmiin ja rehu-urakoitsijalle, koska ne omat heinät tehdään aina vanhana!

Muttakun tuollakin määrällä emoja tarttee olla jonkinmoinen määrä-> niistä huolehdittava kuten isommastakin määrästä-> Oma työpalkka ts. viivan alle ei jää yhtään enempää kuin viljallakaan. Mitä järkeä? Et oo laskenu mitä saisit pelkällä viljalla,vai onko sun pellot "emopeltoja"? JOS olisi metsälaitumia ja kivisiä "louhikkopeltoja",emot olisi varteenotettava vaihtoehto kun ei tarvis koneita omistaa eikä hajoittaa...

Omat laskelmat oli 200 tai 300 loppukasvatuksessa olevaa mullia+ vasikat tai 100-300 emoa. Ei ihan näpertelyä muttei mitään "isoakaan",ainakin tuo mullipuoli oli tuollaista minimistä lähtevää... Tarpeeksi kun laski ja funtsi,ei tarvinut rakentaa mitään elukkapuolelle ja sai laittaa lypsylehmätkin pois. Toki lehmien laittoon muitakin syitä,kannattavuudeltaan oli kyllä kohdallaan mutta raha ei merkitse kaikkea,ei todellakaan

Lainaus käyttäjältä: hl - 29.01.09 - klo:07:39

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 28.01.09 - klo:23:26

Paljonko niitä emoja on?

100+ ja lisää tulossa 

Paljonko peltoa?

noin 70 omaa...

Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Toisaalta, onko järkevää keskittyä emoihin, jos tukialue on sellainen ettei se sinne sovellu ?
Emolehmä palkkiota voisi kyllä nostaa ja jotain muuta leikata, se on palkkio joka kohdistuisi nimenomaan emotiloille.
Mikäli halutaan emolehmätilojen kannatavuutta korjata koko maassa ....

Lainaus käyttäjältä: Ladycow - 29.01.09 - klo:11:20

Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Toisaalta, onko järkevää keskittyä emoihin, jos tukialue on sellainen ettei se sinne sovellu ?
Emolehmä palkkiota voisi kyllä nostaa ja jotain muuta leikata, se on palkkio joka kohdistuisi nimenomaan emotiloille.
Mikäli halutaan emolehmätilojen kannatavuutta korjata koko maassa ....

samaa mieltä asiasta, tukia pitäisi muuttaa ja "järkeistää" (esim. tj:ltä kaikki pois)

Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Tilatukiuudistus tuli minullekkin todella kalliiksi! Tukia lähti noin 20 tonttua, laajaperäistämispalkkio yksin vajaa 9 tonnia! Lisäksi vuokramaita jäi pois ja vuokrat kohosivat. Tilatukiuudistus oli valtava rahansiirto kotieläintiloilta kasvitiloille ja ennenkaikkea maanomistajille. Tukiero Ab ja C-alueen välillä on jäätävä. Tukirahat pitäisi kiintiöidä tukialueittain, ettei jatkuvasti kasvava C-alueen tuotanto leikkaisi meidän vähiäkin tukiamme.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 29.01.09 - klo:02:09

Emolehmät on ihan busines, kun niitä on sopivasti, eli vähintään ja enintään 0,5 per hehtaari!
Katteet pieniä, vähän niinkuin kuormalavojen valmistuksessa; kun naula hukkuu, niin se lava on tappiolla!
Emot sopii  hyvin satunnaiseen ruokintarytmiin ja rehu-urakoitsijalle, koska ne omat heinät tehdään aina vanhana!

Muttakun tuollakin määrällä emoja tarttee olla jonkinmoinen määrä-> niistä huolehdittava kuten isommastakin määrästä-> Oma työpalkka ts. viivan alle ei jää yhtään enempää kuin viljallakaan. Mitä järkeä? Et oo laskenu mitä saisit pelkällä viljalla,vai onko sun pellot "emopeltoja"? JOS olisi metsälaitumia ja kivisiä "louhikkopeltoja",emot olisi varteenotettava vaihtoehto kun ei tarvis koneita omistaa eikä hajoittaa...

Omat laskelmat oli 200 tai 300 loppukasvatuksessa olevaa mullia+ vasikat tai 100-300 emoa. Ei ihan näpertelyä muttei mitään "isoakaan",ainakin tuo mullipuoli oli tuollaista minimistä lähtevää... Tarpeeksi kun laski ja funtsi,ei tarvinut rakentaa mitään elukkapuolelle ja sai laittaa lypsylehmätkin pois. Toki lehmien laittoon muitakin syitä,kannattavuudeltaan oli kyllä kohdallaan mutta raha ei merkitse kaikkea,ei todellakaan

Peltoa siis 250-700 ha?

Viljaan siirtyminen tietäisi minulle täydelliset uusinvestoinnit, kuivurit, puimuri, työkoneet ym ja maanikin soveltuvat paremmin heinän viljelyyn (120 lohkoa 5 eri kunnassa).

LFA- ja ymppilisän saa jo melko pienelläkin karjamäärällä, koska 0,2 riittää! Sinulla siis 45-130 emoa riittäisi tuohon 14 euron ymppi ja 77 euron LFA-lisään. Itte tähtään tuohon 0,5 eläintiheyteen, koska haen luomusopparin, jossa 121 euroa elukoista per ha silloin kun eläintiheys vähintään tuo 0,5. Minä siis nostan emojen määrän noin sataan lehmään ja tuotan laajaperäisesti tuon vajaan sata noin kolmesataakiloista "luomuvasikkaa" jatkossa.

Peltoa siis 250-700 ha?

Viljaan siirtyminen tietäisi minulle täydelliset uusinvestoinnit, kuivurit, puimuri, työkoneet ym ja maanikin soveltuvat paremmin heinän viljelyyn (120 lohkoa 5 eri kunnassa).

Ei peltoa ole tuonne päinkään, tai voishan sitä ollakin jos ois tosiaan viiden kunnan alueella...

Mun pellot ei sovellu emoille kuin osittain,liian "hyviä" laajaperäiseen viljelyyn.  Kotivainiolla kalliita (perunaa) eikä kevyille rakennuksille sopivia rakennuspaikkoja ts. tuulet hajoittaa tukevampiakin rakennuksia kun suojaavaan metsään matkaa,meri lähellä. Tilakohtaista,samalla pinta-alalla jossain sisämaan kivikoissa emot vois olla kovakin juttu työnkäytöltä/tienestiltään.

Kuitenkin omassakin kunnassa yksi noin 300 emon tila sekä useita pienempiä eli ei ihan outo ala näilläkään nurkilla. Pellot ovat vain ihan jossain muualla kuin parhailla viljelyaukeilla.

Lainaus käyttäjältä: Ladycow - 29.01.09 - klo:11:20

Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Tilatukiuudistus tuli minullekkin todella kalliiksi! Tukia lähti noin 20 tonttua, laajaperäistämispalkkio yksin vajaa 9 tonnia! Lisäksi vuokramaita jäi pois ja vuokrat kohosivat. Tilatukiuudistus oli valtava rahansiirto kotieläintiloilta kasvitiloille ja ennenkaikkea maanomistajille. Tukiero Ab ja C-alueen välillä on jäätävä. Tukirahat pitäisi kiintiöidä tukialueittain, ettei jatkuvasti kasvava C-alueen tuotanto leikkaisi meidän vähiäkin tukiamme.

Naudanlihan tuotantohan on Suomessa supistunut ja A/B alueella jopa romahtanut, joten mikä ihmeen kasvava tuotanto ?

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 29.01.09 - klo:16:41

Lainaus käyttäjältä: Ladycow - 29.01.09 - klo:11:20

Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Tilatukiuudistus tuli minullekkin todella kalliiksi! Tukia lähti noin 20 tonttua, laajaperäistämispalkkio yksin vajaa 9 tonnia! Lisäksi vuokramaita jäi pois ja vuokrat kohosivat. Tilatukiuudistus oli valtava rahansiirto kotieläintiloilta kasvitiloille ja ennenkaikkea maanomistajille. Tukiero Ab ja C-alueen välillä on jäätävä. Tukirahat pitäisi kiintiöidä tukialueittain, ettei jatkuvasti kasvava C-alueen tuotanto leikkaisi meidän vähiäkin tukiamme.

Naudanlihan tuotantohan on Suomessa supistunut ja A/B alueella jopa romahtanut, joten mikä ihmeen kasvava tuotanto ?

Emolehmien määrä on miltei kaksinkertaistunut ja kasvu nimenomaan C-alueella! Palkkio oli aluksi 170(maksimi 200), viimevuonna 106 ja tänävuonna jää alle satasen! Ei paljo naurata, kun kansallinen tuki 83! Ceeykkösellä pelkkä kansallinen tuki jo 300, eli liki tuplat meidän kokonaistukeen verrattuna!
 Naudanlihantuotannon väheneminen taas johtuu lypsylehmien vähenemisestä!

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.01.09 - klo:16:41

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 29.01.09 - klo:16:41

Lainaus käyttäjältä: Ladycow - 29.01.09 - klo:11:20

Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Tilatukiuudistus tuli minullekkin todella kalliiksi! Tukia lähti noin 20 tonttua, laajaperäistämispalkkio yksin vajaa 9 tonnia! Lisäksi vuokramaita jäi pois ja vuokrat kohosivat. Tilatukiuudistus oli valtava rahansiirto kotieläintiloilta kasvitiloille ja ennenkaikkea maanomistajille. Tukiero Ab ja C-alueen välillä on jäätävä. Tukirahat pitäisi kiintiöidä tukialueittain, ettei jatkuvasti kasvava C-alueen tuotanto leikkaisi meidän vähiäkin tukiamme.

Naudanlihan tuotantohan on Suomessa supistunut ja A/B alueella jopa romahtanut, joten mikä ihmeen kasvava tuotanto ?

Emolehmien määrä on miltei kaksinkertaistunut ja kasvu nimenomaan C-alueella! Palkkio oli aluksi 170(maksimi 200), viimevuonna 106 ja tänävuonna jää alle satasen! Ei paljo naurata, kun kansallinen tuki 83! Ceeykkösellä pelkkä kansallinen tuki jo 300, eli liki tuplat meidän kokonaistukeen verrattuna!
 Naudanlihantuotannon väheneminen taas johtuu lypsylehmien vähenemisestä!

No nythän ne korjasi teidän tukia emolhemille, teille tuet nousi 100 %:tia enempi kuin meille, kansallisella puolen ...
Sinulla kun on tapana tulkita tukia ja tilastoja, miten haluat, niin heitetään nyt sitten takaisin ...

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 31.01.09 - klo:01:14

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.01.09 - klo:16:41

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 29.01.09 - klo:16:41

Lainaus käyttäjältä: Ladycow - 29.01.09 - klo:11:20

Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Tilatukiuudistus tuli minullekkin todella kalliiksi! Tukia lähti noin 20 tonttua, laajaperäistämispalkkio yksin vajaa 9 tonnia! Lisäksi vuokramaita jäi pois ja vuokrat kohosivat. Tilatukiuudistus oli valtava rahansiirto kotieläintiloilta kasvitiloille ja ennenkaikkea maanomistajille. Tukiero Ab ja C-alueen välillä on jäätävä. Tukirahat pitäisi kiintiöidä tukialueittain, ettei jatkuvasti kasvava C-alueen tuotanto leikkaisi meidän vähiäkin tukiamme.

Naudanlihan tuotantohan on Suomessa supistunut ja A/B alueella jopa romahtanut, joten mikä ihmeen kasvava tuotanto ?

Emolehmien määrä on miltei kaksinkertaistunut ja kasvu nimenomaan C-alueella! Palkkio oli aluksi 170(maksimi 200), viimevuonna 106 ja tänävuonna jää alle satasen! Ei paljo naurata, kun kansallinen tuki 83! Ceeykkösellä pelkkä kansallinen tuki jo 300, eli liki tuplat meidän kokonaistukeen verrattuna!
 Naudanlihantuotannon väheneminen taas johtuu lypsylehmien vähenemisestä!

No nythän ne korjasi teidän tukia emolhemille, teille tuet nousi 100 %:tia enempi kuin meille, kansallisella puolen ...
Sinulla kun on tapana tulkita tukia ja tilastoja, miten haluat, niin heitetään nyt sitten takaisin ...

Aivan ja suunta on oikea, ei tarvita enään kuin 4340 prosenttia enemmän korotusta, niin päästään C1 tasoon!