pari ilmaista vinkkiä paalinpyörittäjälle..

Olet siirtymässä oikeille urille (luomu) ja vähentämässä n.0.5 ey / ha.  (itse tein ratkaisun -06)

nyt jos liittyisin olisi suunnitelmani seuraavanlainen:
- mahdollisimman paljon maata.
- ensimmäiset kaksi vuotta, pääpaino: nurmella ja viherlannoitus nurmella;-sv1 ja sv2 ja eläinpuolella ensimmäiset kaksi vuotta eläimiä voi pitää enemmän niin paljon kuin nurmea tulee.
- kolmantena vuonna (luomu vuosi) eläinmäärän tiputus 0.5 ja "ylimääräiset" hehtaarit / parhaat maat kauralle (300 e/tn.)
-lannan vastaan otto naapurilta kolmantena vuotena, nyt rupeaa itsellä olemaan mielenkiintoa tähän kun saa tuotteesta kunnon hintaa..

itselläni pahin moka:
viljelyksessäni  n.15 % pinta-alasta syysviljoja (ruista) ja kylvö tehtiin sv2 niin ei kelpaa luomu vuonna luomu-rukiista ja täytyi myidä tavan omaisen hinnalla. Hinnan eroa 150 e /tn.




"luomu EI sovi kaikille"
Te jotka tukien ja apulanna hinnan tähden harkitsette liittymistä :-älkää liittykö. Täytyy olla aitoa kiinnostusta.

"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Eikös se oli aikoinaan Kalevi Hemilän päätavoite? Just tohon suuntaan Suomen maatalous on viime 15 vuotta muuttunut, täysin riippumatta siitä kuka istuu maatalousministerin tuolilla.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 07.02.09 - klo:13:01

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 07.02.09 - klo:11:22

"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..

Hienoa, johtopäätös asiasta joka on ollut kaikille täysin selvä, vai onko ?

Kyllähän tämä kepulainen maatalouspolitiikka on ihan selväksi tullut, mutta silti vähän karvastelee ajatus, että vain pohjoisen tuottajalla on oikeus tuottaa maitoa tai naudanlihaa..
Ei kaikki halua tuottaa broilereita, eikä kaikkien maat sovellu viljanviljelyyn täällä etelässäkään.

Onhan tuo ollut tiedossa. Parikymmentä vuotta sitten järkeilin, että Etelä-Suomessa voisi olla mielekästä hyödyntää sivutuoterehuja, joita näillä main on saatavissa. Sitten tuli vielä tuo aperuokinta.

Tähän saakka pysyttiin asiassa
Kaikki toimi jotenkin niin kauan kuin Saharassa riitti hiekkaa. Investointituetuissa navetoissa tuetut sonnit söivät peltotuilla kasvatettua rehua. Lisää vauhtia tuli Agenda 2000-paketissa kun hullun lehmän vainoamaa nautasektoria pidettiin hyvänä. Aperuokinta, kolmivaihekasvatus, pihvivasikoiden välitys, investointituet mahdollistivat suuretkin laajennukset. Vasikoista alkoi tulla pulaa ja hintapainetta teetti myös yksi ylimääräinen siirto. Vasikan hinnalle saatiin katetta nostamalla teuraspainoja, jolloin myös kasvattamot pysyivät täysinä vähemmillä vasikoilla.

SITTEN
Tukia viilattiin joka nurkasta ja siirrettiin pellon kautta maksettavaksi vasikat olivat kalliita ja viimein pomppasi viljan ja öljyn hinta. Sieraimet olivat pinnalla enää C(ja iso numero)-alueella. Täällä sikojen, erikoiskasvien ja yhä enemmän broilerien alueella ei lisämaahan ole sonnimiehellä kannattavia mahdollisuuksia.

Oletteko muuten laskeneet
mikä on 700 kiloisen maitorotusonnin rehuhyötysuhde? Vihjeenä MTT:n kokeessa loppukasvatussonnin keskiarvo 15,2 ry/lihakilo. Jostain syystä Suomessa on paljon huonoa peltoa ja vähän luonnonlaidunta verrattuna ilmastollisesti parempiinkin alueisiin. Naudanlihantuotantoa ei oikein voi niilläkään perustella. Hitlerin visioissa Suomi oli merkitty lammaslaitumeksi.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 07.02.09 - klo:13:34

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 07.02.09 - klo:13:01

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 07.02.09 - klo:11:22

"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..

Hienoa, johtopäätös asiasta joka on ollut kaikille täysin selvä, vai onko ?

Kyllähän tämä kepulainen maatalouspolitiikka on ihan selväksi tullut, mutta silti vähän karvastelee ajatus, että vain pohjoisen tuottajalla on oikeus tuottaa maitoa tai naudanlihaa..
Ei kaikki halua tuottaa broilereita, eikä kaikkien maat sovellu viljanviljelyyn täällä etelässäkään.

Onhan tuo ollut tiedossa. Parikymmentä vuotta sitten järkeilin, että Etelä-Suomessa voisi olla mielekästä hyödyntää sivutuoterehuja, joita näillä main on saatavissa. Sitten tuli vielä tuo aperuokinta.

Tähän saakka pysyttiin asiassa
Kaikki toimi jotenkin niin kauan kuin Saharassa riitti hiekkaa. Investointituetuissa navetoissa tuetut sonnit söivät peltotuilla kasvatettua rehua. Lisää vauhtia tuli Agenda 2000-paketissa kun hullun lehmän vainoamaa nautasektoria pidettiin hyvänä. Aperuokinta, kolmivaihekasvatus, pihvivasikoiden välitys, investointituet mahdollistivat suuretkin laajennukset. Vasikoista alkoi tulla pulaa ja hintapainetta teetti myös yksi ylimääräinen siirto. Vasikan hinnalle saatiin katetta nostamalla teuraspainoja, jolloin myös kasvattamot pysyivät täysinä vähemmillä vasikoilla.

SITTEN
Tukia viilattiin joka nurkasta ja siirrettiin pellon kautta maksettavaksi vasikat olivat kalliita ja viimein pomppasi viljan ja öljyn hinta. Sieraimet olivat pinnalla enää C(ja iso numero)-alueella. Täällä sikojen, erikoiskasvien ja yhä enemmän broilerien alueella ei lisämaahan ole sonnimiehellä kannattavia mahdollisuuksia.

Oletteko muuten laskeneet
mikä on 700 kiloisen maitorotusonnin rehuhyötysuhde? Vihjeenä MTT:n kokeessa loppukasvatussonnin keskiarvo 15,2 ry/lihakilo. Jostain syystä Suomessa on paljon huonoa peltoa ja vähän luonnonlaidunta verrattuna ilmastollisesti parempiinkin alueisiin. Naudanlihantuotantoa ei oikein voi niilläkään perustella. Hitlerin visioissa Suomi oli merkitty lammaslaitumeksi.

Juuri näin, tähän ei tarvitse mitään lisätä ja sempä takia kaikki vasikat kannattaa raahata parempiin olosuhteisiin kasvamaan, eli vuoristoon!

pari ilmaista vinkkiä paalinpyörittäjälle..

Olet siirtymässä oikeille urille (luomu) ja vähentämässä n.0.5 ey / ha.  (itse tein ratkaisun -06)

nyt jos liittyisin olisi suunnitelmani seuraavanlainen:
- mahdollisimman paljon maata.
- ensimmäiset kaksi vuotta, pääpaino: nurmella ja viherlannoitus nurmella;-sv1 ja sv2 ja eläinpuolella ensimmäiset kaksi vuotta eläimiä voi pitää enemmän niin paljon kuin nurmea tulee.
- kolmantena vuonna (luomu vuosi) eläinmäärän tiputus 0.5 ja "ylimääräiset" hehtaarit / parhaat maat kauralle (300 e/tn.)
-lannan vastaan otto naapurilta kolmantena vuotena, nyt rupeaa itsellä olemaan mielenkiintoa tähän kun saa tuotteesta kunnon hintaa..

itselläni pahin moka:
viljelyksessäni  n.15 % pinta-alasta syysviljoja (ruista) ja kylvö tehtiin sv2 niin ei kelpaa luomu vuonna luomu-rukiista ja täytyi myidä tavan omaisen hinnalla. Hinnan eroa 150 e /tn.




"luomu EI sovi kaikille"
Te jotka tukien ja apulanna hinnan tähden harkitsette liittymistä :-älkää liittykö. Täytyy olla aitoa kiinnostusta.

Juu samoja ajatuksia, apua en ole enää pariin vuoteen käyttänyt ja kauraa pannaan kasvamaan, kunhan siirtymäkausi ohi!

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 07.02.09 - klo:13:34

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 07.02.09 - klo:13:01

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 07.02.09 - klo:11:22

"johtopäätös: etelässä kannattaa olla päätoiminen viljan viljelijä ja pohjoisessa missä ei muu kasva kuin nurmi niin nautojen kasvattaja."

Juu näinhän se menee ja kepuloisen maatalouspolitiikan päätavoite.

Älä huoli, minä kyllä osaan yhdistää nuo kasvinviljelyn ja emolehmätuotannot parhaat puolet tuotannossani..

Hienoa, johtopäätös asiasta joka on ollut kaikille täysin selvä, vai onko ?

Kyllähän tämä kepulainen maatalouspolitiikka on ihan selväksi tullut, mutta silti vähän karvastelee ajatus, että vain pohjoisen tuottajalla on oikeus tuottaa maitoa tai naudanlihaa..
Ei kaikki halua tuottaa broilereita, eikä kaikkien maat sovellu viljanviljelyyn täällä etelässäkään.

Onhan tuo ollut tiedossa. Parikymmentä vuotta sitten järkeilin, että Etelä-Suomessa voisi olla mielekästä hyödyntää sivutuoterehuja, joita näillä main on saatavissa. Sitten tuli vielä tuo aperuokinta.

Tähän saakka pysyttiin asiassa
Kaikki toimi jotenkin niin kauan kuin Saharassa riitti hiekkaa. Investointituetuissa navetoissa tuetut sonnit söivät peltotuilla kasvatettua rehua. Lisää vauhtia tuli Agenda 2000-paketissa kun hullun lehmän vainoamaa nautasektoria pidettiin hyvänä. Aperuokinta, kolmivaihekasvatus, pihvivasikoiden välitys, investointituet mahdollistivat suuretkin laajennukset. Vasikoista alkoi tulla pulaa ja hintapainetta teetti myös yksi ylimääräinen siirto. Vasikan hinnalle saatiin katetta nostamalla teuraspainoja, jolloin myös kasvattamot pysyivät täysinä vähemmillä vasikoilla.

SITTEN
Tukia viilattiin joka nurkasta ja siirrettiin pellon kautta maksettavaksi vasikat olivat kalliita ja viimein pomppasi viljan ja öljyn hinta. Sieraimet olivat pinnalla enää C(ja iso numero)-alueella. Täällä sikojen, erikoiskasvien ja yhä enemmän broilerien alueella ei lisämaahan ole sonnimiehellä kannattavia mahdollisuuksia.

Oletteko muuten laskeneet
mikä on 700 kiloisen maitorotusonnin rehuhyötysuhde? Vihjeenä MTT:n kokeessa loppukasvatussonnin keskiarvo 15,2 ry/lihakilo. Jostain syystä Suomessa on paljon huonoa peltoa ja vähän luonnonlaidunta verrattuna ilmastollisesti parempiinkin alueisiin. Naudanlihantuotantoa ei oikein voi niilläkään perustella. Hitlerin visioissa Suomi oli merkitty lammaslaitumeksi.

Eu:n visioissa lienee niin että Suomen olisi parempi olla "lammaslaidunta". Kyllä emohommalle sijaa löytyy, kunhan alueet olisi suuria ja pääosa laidunnettavissa. Onhan noita ranchejakin aika kylmissä ja kurjissa oloissa ja vielä ilman tukia. Monet pihvirodut on jalostettu selviämään ja tuottamaan alueilla, missä ei muuten ravintoa voida tuottaa ja yleensä alueet ovat kuivia tai kylmiä. Ranska on rotuineen iloinen poikkeus Uudessa-Seelannissa emot ja lampaat löytyy vuorilta. Siellä missä on hyvät pellot on lypsikkejä ja muuta hauskaa. Koko pohjoispohjanmaa näyttää passelilta emolaitumelta risukoineen