Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta  (Luettu 15698 kertaa)

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
[
Muutenkin tukirähinä ja huittisten napina on hieman huvittavaa nyt, varsinkin kun katsoo kirjanpitotilojen tuloksia... Olisi ymmärrettävissä jos nyt elettäisiin vuotta 2012 ja kannttavuus koko suomessa olisi sama ja sitten olisi muodostumassa merkittävä tukiero.. mutta nyt miehet tekee itsestään narreja...
MTK valtuuskuntakin oikein kokoontui YLIMÄÄRÄISEEN kokoukseenkin asian tiimoilta ja päätti lyödä lukkoon NAUTATUET, etelään matalat ja pohjoiseen korkeat. Sikatukieen ei osattu ottaa kantaa kun kokonaistuet tiloilla etelässä ja pohjoisessa ovat lähes sentilleen samat..
Jos valitus alotettaisiin vuonna 2012 Jopihopi ihmettelis: miksi nyt vasta kiukuttelette asihan päätettiin jo 2009
Mystinen kesälaatumies

SiKari

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 348
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
Viisaus ja laiskuus vie maailmaa eteenpäin. Siitä sikiää kaikki keksinnöt. Uuninpankolla on tehty paljon keksintöjä.

SiKari

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 348
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
Tämmöstä se on elämä täällä raukoilla rajamailla, lauluiltoja pidellään
http://www.youtube.com/watch?v=Gft_l4lK-RY&feature=related

Aulis Anttila

  • Vieras
Keksinnöt...
Viisaus ja laiskuus vie maailmaa eteenpäin. Siitä sikiää kaikki keksinnöt. Uuninpankolla on tehty paljon keksintöjä.

Juu... Maalaisliitto ainaski on...  ;D  :o  ::)  :P

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Tai ahneus..
Minusta ahneus, tuo kaiken liike-elämän väsymätön moottori, vie maailmaa eteenpäin..

Ilman sitä tekisimme edelleen työt horsella ja potisimme aliravitsemusta talvisin..

jopihopi

  • Vieras
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
Jokihopille:
Saat tuotteesta A nyt 1,00 eurua.
Tuotteen hinta  laskee 10% vuosi alkaen heti
Onko aihe paniikkiin vasta 2012?
Tuotteen hintahan on sillon vasta 0,60 eurua
Aleennus rosentti on vasta 40% taikka saittahan tua viä 2009, 60 rosenttia parempaa hintaa . Miks valitatta?
ab sikaloiden liikkevaihttoon on tulossa 6-7 promillen lovi neljänä vuotena ja sitten lopuksi 2013 3,5-4 prosentin leikkaus. Nuo leikkaukset ovat olleet tiedossa yli 15 vuotta ja niitä on onnistuttu siirtämään monesti. C alueella sovittiin tuet pysyviksi, sikapuolella enään rippeet jäljellä ja nyt nekin irroitettu tuotannosta. Joukkoparkaisu huittisissa saa minut nyt kyllä hymähtelemään varsinkin kun kirjanpitotilojen tuloksista näkyy että tukileikkaus on suaraan rahoitettavissa jos ab alue tyytyisi c alueen koneistukseen TAI tekisi töitä saman verran ...

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
Jokihopille:
Saat tuotteesta A nyt 1,00 eurua.
Tuotteen hinta  laskee 10% vuosi alkaen heti
Onko aihe paniikkiin vasta 2012?
Tuotteen hintahan on sillon vasta 0,60 eurua
Aleennus rosentti on vasta 40% taikka saittahan tua viä 2009, 60 rosenttia parempaa hintaa . Miks valitatta?
ab sikaloiden liikkevaihttoon on tulossa 6-7 promillen lovi neljänä vuotena ja sitten lopuksi 2013 3,5-4 prosentin leikkaus. Nuo leikkaukset ovat olleet tiedossa yli 15 vuotta ja niitä on onnistuttu siirtämään monesti. C alueella sovittiin tuet pysyviksi, sikapuolella enään rippeet jäljellä ja nyt nekin irroitettu tuotannosta. Joukkoparkaisu huittisissa saa minut nyt kyllä hymähtelemään varsinkin kun kirjanpitotilojen tuloksista näkyy että tukileikkaus on suaraan rahoitettavissa jos ab alue tyytyisi c alueen koneistukseen TAI tekisi töitä saman verran ...

MT:n esimerkki 500 lihasikaa, vuosimyynti 1755 lihasikaa a 85 kg = 149.175 kg sianlihaa ja hinta 1.40 = 208.845 euroa. Tuet AB-alueella 2008 ((1755 / 13) * 174) = 23.490 euroa. Tuosta kun 2014 ne tuet ovat nolla euroa niin leikkaus liikevaihdosta on (23.490 * 100) / 208.845 euroa josta minun laskuoppini mukaan tulee 11% liikevaihdosta siis tukien osuus ja tämä leikataan. Olisi mielenkiintoista tietää mistä saat tuon 4-5%? Oletko oppinut koulussa jonkun toisen matematiikan säännöt kuin minä? C-alueen tukimatematiikka omana oppiaineena?

Lisäksi vielä kun verrataan tuota C-alueen saamaa tukea 210 euroa per eläinyksikkö niin siihen nähden ero onkin (((1755 / 13) * 210) * 100) / 208.845 joka sitten onkin jo 13% liikevaihdosta.

Tuon prosenttiosuuden voi minunkin matematiikallani laskea myös toisin eli (23.490 * 100) / (208.845 + 23.490) mutta tällöinkin tukien osuus noin 10%. Nyt jos ajatellaan mitä tuo 10% on ja tarkoittaa? Niin monella yrityksellä (Fortumit erikseen) tuo 10% on se mitä liikevaihdosta jää katteeksi? Eli ihan merkityksetönhän se on. Ei mitään vaikutusta yrityksen toimintaedellytyksiin.

Mutta koska olit päätynyt tuohon että ensin promilleja ja sitten 4-5% leikkaus niin voinet osoittaa yksinkertaisella esimerkillä miten siihen päädyit? Kiitos.

Ja mitä tuohon parkaisuun tulee niin tosiaan niinkuin make kirjoitti niin 2012 on myöhäistä parkaista kun tälläkin kertaa on sanottu että 141 neuvoteltiin 2007, olisitte parkuneet silloin että hyvin todennäköisesti jos nyt ei sanota mitään niin oltaisiin myöhässä 2012.

jopihopi

  • Vieras
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
Jokihopille:
Saat tuotteesta A nyt 1,00 eurua.
Tuotteen hinta  laskee 10% vuosi alkaen heti
Onko aihe paniikkiin vasta 2012?
Tuotteen hintahan on sillon vasta 0,60 eurua
Aleennus rosentti on vasta 40% taikka saittahan tua viä 2009, 60 rosenttia parempaa hintaa . Miks valitatta?
ab sikaloiden liikkevaihttoon on tulossa 6-7 promillen lovi neljänä vuotena ja sitten lopuksi 2013 3,5-4 prosentin leikkaus. Nuo leikkaukset ovat olleet tiedossa yli 15 vuotta ja niitä on onnistuttu siirtämään monesti. C alueella sovittiin tuet pysyviksi, sikapuolella enään rippeet jäljellä ja nyt nekin irroitettu tuotannosta. Joukkoparkaisu huittisissa saa minut nyt kyllä hymähtelemään varsinkin kun kirjanpitotilojen tuloksista näkyy että tukileikkaus on suaraan rahoitettavissa jos ab alue tyytyisi c alueen koneistukseen TAI tekisi töitä saman verran ...

MT:n esimerkki 500 lihasikaa, vuosimyynti 1755 lihasikaa a 85 kg = 149.175 kg sianlihaa ja hinta 1.40 = 208.845 euroa. Tuet AB-alueella 2008 ((1755 / 13) * 174) = 23.490 euroa. Tuosta kun 2014 ne tuet ovat nolla euroa niin leikkaus liikevaihdosta on (23.490 * 100) / 208.845 euroa josta minun laskuoppini mukaan tulee 11% liikevaihdosta siis tukien osuus ja tämä leikataan. Olisi mielenkiintoista tietää mistä saat tuon 4-5%? Oletko oppinut koulussa jonkun toisen matematiikan säännöt kuin minä? C-alueen tukimatematiikka omana oppiaineena?

Lisäksi vielä kun verrataan tuota C-alueen saamaa tukea 210 euroa per eläinyksikkö niin siihen nähden ero onkin (((1755 / 13) * 210) * 100) / 208.845 joka sitten onkin jo 13% liikevaihdosta.

Tuon prosenttiosuuden voi minunkin matematiikallani laskea myös toisin eli (23.490 * 100) / (208.845 + 23.490) mutta tällöinkin tukien osuus noin 10%. Nyt jos ajatellaan mitä tuo 10% on ja tarkoittaa? Niin monella yrityksellä (Fortumit erikseen) tuo 10% on se mitä liikevaihdosta jää katteeksi? Eli ihan merkityksetönhän se on. Ei mitään vaikutusta yrityksen toimintaedellytyksiin.

Mutta koska olit päätynyt tuohon että ensin promilleja ja sitten 4-5% leikkaus niin voinet osoittaa yksinkertaisella esimerkillä miten siihen päädyit? Kiitos.

Ja mitä tuohon parkaisuun tulee niin tosiaan niinkuin make kirjoitti niin 2012 on myöhäistä parkaista kun tälläkin kertaa on sanottu että 141 neuvoteltiin 2007, olisitte parkuneet silloin että hyvin todennäköisesti jos nyt ei sanota mitään niin oltaisiin myöhässä 2012.


Pitäydy edellen luotettavissä lähtötiedoissa, koska kaikki sikalat eivät ole MTn lihasikaloita vaan joukossa on yhdistelmiä, porsastutantoa, sateliitteja. MTTn julkaisemat luvut ovat edustava ja luotettava joukko kaikista tuotantosuunnista ja siksi ainoa hyväksyttävä lähtötietolähde laskelmiin. Esim. tuos taloustohtorissa muododtunessa ab tyyppiskalas liikevaihto rapiat 300 ke ja eläintuet 20 ke, joista siis ensin leikataan 10% vuosittain ja neljäntenä vuotena loput(?). Tässä yhtälö.

Joukkoparkumisen aika oli eu vaalien aikaan, me sentään pohjoisessa äänestimme vastaan vaikka oli luvassa pysyvät tuet eikä tietoakaan mistään laittomista solidaarisuus leikkauksista.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
Pitäydy edellen luotettavissä lähtötiedoissa, koska kaikki sikalat eivät ole MTn lihasikaloita vaan joukossa on yhdistelmiä, porsastutantoa, sateliitteja. MTTn julkaisemat luvut ovat edustava ja luotettava joukko kaikista tuotantosuunnista ja siksi ainoa hyväksyttävä lähtötietolähde laskelmiin. Esim. tuos taloustohtorissa muododtunessa ab tyyppiskalas liikevaihto rapiat 300 ke ja eläintuet 20 ke, joista siis ensin leikataan 10% vuosittain ja neljäntenä vuotena loput(?). Tässä yhtälö.

"koska kaikki sikalat eivät ole..." niin juuri siksikin on verrattava kahta keskenään samanlaista tilaa jos vertailla haluaa. Jos C-alueen taloustohtorin lähtötiedoissa 2/3 tiloista on porsastuotantotiloja ja AB-alueen lähtötiedoissa on 2/3 lihasikaloita niin? Lisäksi koko jne vaikka tulokset ovatkin painotettuja. Mutta ne ovat käsittääkseni painotettuja alueen sisällä sen alueen "tyyppitilan" mukaan. Ja sen lisäksi on huomioitava että keskiarvoissa ei mitenkään huomioida peltoalan ja eläinmäärän suhdetta jolloin laskelmat ja keskiarvot eivät kerro mitään. Jos 300 lihasikaa ja 150 hehtaaria peltoa tai 1.400 lihasikaa ja 3 hehtaaria peltoa? Keskimäärin jotakin mutta tilakohtainen ero hirvittävän suuri tukimenetyksissä.

Mutta mitä tuohon prosenttiin tulee niin minä löysin kyllä että
Viljelyala     57     50
CAP-tuet yhteensä    10 900    9 780
Tilatuki    10 600    9 390
CAP-eläintuki    0    150
CAP-kasvituki    250    240
LFA-tuki    11 100    9 400
Ympäristötuki    7 960    7 560
Kansalliset tuet    30 600    35 100
Kansalliset kotieläintuet    24 500    30 100
Kansalliset ha-tuet    6 100    4 970
Muut tuet    250    730
Investointiavustus    160    1 100
Kaikki tuet yhteensä    61 000    63 700
Kokonaistuotto    218 100    315 300
Tuet tuotosta,% (sis. inv.tuet)    28,0    20,2
Tuet tuotosta,% (ei inv.tukia)    27,9    19,9

Eli B-alueen kokonaistuotot 315 ke ja kansalliset kotieläintuet 30 ke. Mistä sait tuon 20 ke? Eli tuosta yhteensä leikataan viiden vuoden aikana siis (30 * 100) / 315 = 9,5%. Edelleen mistä se 3,5-4% tulee?

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
Pitäydy edellen luotettavissä lähtötiedoissa, koska kaikki sikalat eivät ole MTn lihasikaloita vaan joukossa on yhdistelmiä, porsastutantoa, sateliitteja. MTTn julkaisemat luvut ovat edustava ja luotettava joukko kaikista tuotantosuunnista ja siksi ainoa hyväksyttävä lähtötietolähde laskelmiin. Esim. tuos taloustohtorissa muododtunessa ab tyyppiskalas liikevaihto rapiat 300 ke ja eläintuet 20 ke, joista siis ensin leikataan 10% vuosittain ja neljäntenä vuotena loput(?). Tässä yhtälö.

"koska kaikki sikalat eivät ole..." niin juuri siksikin on verrattava kahta keskenään samanlaista tilaa jos vertailla haluaa. Jos C-alueen taloustohtorin lähtötiedoissa 2/3 tiloista on porsastuotantotiloja ja AB-alueen lähtötiedoissa on 2/3 lihasikaloita niin? Lisäksi koko jne vaikka tulokset ovatkin painotettuja. Mutta ne ovat käsittääkseni painotettuja alueen sisällä sen alueen "tyyppitilan" mukaan. Ja sen lisäksi on huomioitava että keskiarvoissa ei mitenkään huomioida peltoalan ja eläinmäärän suhdetta jolloin laskelmat ja keskiarvot eivät kerro mitään. Jos 300 lihasikaa ja 150 hehtaaria peltoa tai 1.400 lihasikaa ja 3 hehtaaria peltoa? Keskimäärin jotakin mutta tilakohtainen ero hirvittävän suuri tukimenetyksissä.

Mutta mitä tuohon prosenttiin tulee niin minä löysin kyllä että
Viljelyala     57     50
CAP-tuet yhteensä    10 900    9 780
Tilatuki    10 600    9 390
CAP-eläintuki    0    150
CAP-kasvituki    250    240
LFA-tuki    11 100    9 400
Ympäristötuki    7 960    7 560
Kansalliset tuet    30 600    35 100
Kansalliset kotieläintuet    24 500    30 100
Kansalliset ha-tuet    6 100    4 970
Muut tuet    250    730
Investointiavustus    160    1 100
Kaikki tuet yhteensä    61 000    63 700
Kokonaistuotto    218 100    315 300
Tuet tuotosta,% (sis. inv.tuet)    28,0    20,2
Tuet tuotosta,% (ei inv.tukia)    27,9    19,9

Eli B-alueen kokonaistuotot 315 ke ja kansalliset kotieläintuet 30 ke. Mistä sait tuon 20 ke? Eli tuosta yhteensä leikataan viiden vuoden aikana siis (30 * 100) / 315 = 9,5%. Edelleen mistä se 3,5-4% tulee?

Edelleen JOPIHOGI, miksi c-alueella tulee saman kokoisissa yksiköissä enemmän työtunteja. Onko mitä ylimääräistä c-alueen farmari jättää laskelmasta pois. Onko siellä tapana laskea työaikaan ruokatunti ja ruokaperäset...  ;) Työtunteja ei koskaan pidä ottaa huomioon laskelmissa, ellei niitä ole puolueeton taho mittaamassa päivittäin vuoden ajan sekunttikellon kanssa... Samoin koneistusta ei kannata vertailla. Jos joku myy puuta mettästä ja ostaa sillä koneistusta, niin miten sen suhteutat laskelmassa. Tulopuolta voi verrata, koska se on tiedossa. Menot ovat tilakohtaisia.
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille

jopihopi

  • Vieras
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
Pitäydy edellen luotettavissä lähtötiedoissa, koska kaikki sikalat eivät ole MTn lihasikaloita vaan joukossa on yhdistelmiä, porsastutantoa, sateliitteja. MTTn julkaisemat luvut ovat edustava ja luotettava joukko kaikista tuotantosuunnista ja siksi ainoa hyväksyttävä lähtötietolähde laskelmiin. Esim. tuos taloustohtorissa muododtunessa ab tyyppiskalas liikevaihto rapiat 300 ke ja eläintuet 20 ke, joista siis ensin leikataan 10% vuosittain ja neljäntenä vuotena loput(?). Tässä yhtälö.

"koska kaikki sikalat eivät ole..." niin juuri siksikin on verrattava kahta keskenään samanlaista tilaa jos vertailla haluaa. Jos C-alueen taloustohtorin lähtötiedoissa 2/3 tiloista on porsastuotantotiloja ja AB-alueen lähtötiedoissa on 2/3 lihasikaloita niin? Lisäksi koko jne vaikka tulokset ovatkin painotettuja. Mutta ne ovat käsittääkseni painotettuja alueen sisällä sen alueen "tyyppitilan" mukaan. Ja sen lisäksi on huomioitava että keskiarvoissa ei mitenkään huomioida peltoalan ja eläinmäärän suhdetta jolloin laskelmat ja keskiarvot eivät kerro mitään. Jos 300 lihasikaa ja 150 hehtaaria peltoa tai 1.400 lihasikaa ja 3 hehtaaria peltoa? Keskimäärin jotakin mutta tilakohtainen ero hirvittävän suuri tukimenetyksissä.

Mutta mitä tuohon prosenttiin tulee niin minä löysin kyllä että
Viljelyala     57     50
CAP-tuet yhteensä    10 900    9 780
Tilatuki    10 600    9 390
CAP-eläintuki    0    150
CAP-kasvituki    250    240
LFA-tuki    11 100    9 400
Ympäristötuki    7 960    7 560
Kansalliset tuet    30 600    35 100
Kansalliset kotieläintuet    24 500    30 100
Kansalliset ha-tuet    6 100    4 970
Muut tuet    250    730
Investointiavustus    160    1 100
Kaikki tuet yhteensä    61 000    63 700
Kokonaistuotto    218 100    315 300
Tuet tuotosta,% (sis. inv.tuet)    28,0    20,2
Tuet tuotosta,% (ei inv.tukia)    27,9    19,9

Eli B-alueen kokonaistuotot 315 ke ja kansalliset kotieläintuet 30 ke. Mistä sait tuon 20 ke? Eli tuosta yhteensä leikataan viiden vuoden aikana siis (30 * 100) / 315 = 9,5%. Edelleen mistä se 3,5-4% tulee?

se viimeisen vuoden leikkaushan on hieman alle puolet kokonaisalenemasta. Siitä se tulee.

Edelleenkin olen sitä mieltä että laskelmissa on käytettävä suurta otantaa.  Tietenkin jos koulunkäynyt tilastotieteilijä esittää luotettavampaa menetelmää, niin katsotaan sitten. Mutta jjäynän (joka yllä esittelee laskutaitojaan..) perusteluin en lähtötietoja alkaisi valitsemaan.

jopihopi

  • Vieras
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
Pitäydy edellen luotettavissä lähtötiedoissa, koska kaikki sikalat eivät ole MTn lihasikaloita vaan joukossa on yhdistelmiä, porsastutantoa, sateliitteja. MTTn julkaisemat luvut ovat edustava ja luotettava joukko kaikista tuotantosuunnista ja siksi ainoa hyväksyttävä lähtötietolähde laskelmiin. Esim. tuos taloustohtorissa muododtunessa ab tyyppiskalas liikevaihto rapiat 300 ke ja eläintuet 20 ke, joista siis ensin leikataan 10% vuosittain ja neljäntenä vuotena loput(?). Tässä yhtälö.

"koska kaikki sikalat eivät ole..." niin juuri siksikin on verrattava kahta keskenään samanlaista tilaa jos vertailla haluaa. Jos C-alueen taloustohtorin lähtötiedoissa 2/3 tiloista on porsastuotantotiloja ja AB-alueen lähtötiedoissa on 2/3 lihasikaloita niin? Lisäksi koko jne vaikka tulokset ovatkin painotettuja. Mutta ne ovat käsittääkseni painotettuja alueen sisällä sen alueen "tyyppitilan" mukaan. Ja sen lisäksi on huomioitava että keskiarvoissa ei mitenkään huomioida peltoalan ja eläinmäärän suhdetta jolloin laskelmat ja keskiarvot eivät kerro mitään. Jos 300 lihasikaa ja 150 hehtaaria peltoa tai 1.400 lihasikaa ja 3 hehtaaria peltoa? Keskimäärin jotakin mutta tilakohtainen ero hirvittävän suuri tukimenetyksissä.

Mutta mitä tuohon prosenttiin tulee niin minä löysin kyllä että
Viljelyala     57     50
CAP-tuet yhteensä    10 900    9 780
Tilatuki    10 600    9 390
CAP-eläintuki    0    150
CAP-kasvituki    250    240
LFA-tuki    11 100    9 400
Ympäristötuki    7 960    7 560
Kansalliset tuet    30 600    35 100
Kansalliset kotieläintuet    24 500    30 100
Kansalliset ha-tuet    6 100    4 970
Muut tuet    250    730
Investointiavustus    160    1 100
Kaikki tuet yhteensä    61 000    63 700
Kokonaistuotto    218 100    315 300
Tuet tuotosta,% (sis. inv.tuet)    28,0    20,2
Tuet tuotosta,% (ei inv.tukia)    27,9    19,9

Eli B-alueen kokonaistuotot 315 ke ja kansalliset kotieläintuet 30 ke. Mistä sait tuon 20 ke? Eli tuosta yhteensä leikataan viiden vuoden aikana siis (30 * 100) / 315 = 9,5%. Edelleen mistä se 3,5-4% tulee?

Edelleen JOPIHOGI, miksi c-alueella tulee saman kokoisissa yksiköissä enemmän työtunteja. Onko mitä ylimääräistä c-alueen farmari jättää laskelmasta pois. Onko siellä tapana laskea työaikaan ruokatunti ja ruokaperäset...  ;) Työtunteja ei koskaan pidä ottaa huomioon laskelmissa, ellei niitä ole puolueeton taho mittaamassa päivittäin vuoden ajan sekunttikellon kanssa... Samoin koneistusta ei kannata vertailla. Jos joku myy puuta mettästä ja ostaa sillä koneistusta, niin miten sen suhteutat laskelmassa. Tulopuolta voi verrata, koska se on tiedossa. Menot ovat tilakohtaisia.

Työtunnit ovat laskennallisia hehtaareista ja eläinmääristä.

Suuresta otannasta on hyvä vertailla kuluja koska se suodattaa esittämäsi kaltaisten poikkeusten vaikutukset tasapuolisesti.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
se viimeisen vuoden leikkaushan on hieman alle puolet kokonaisalenemasta. Siitä se tulee.

Edelleenkin olen sitä mieltä että laskelmissa on käytettävä suurta otantaa.  Tietenkin jos koulunkäynyt tilastotieteilijä esittää luotettavampaa menetelmää, niin katsotaan sitten. Mutta jjäynän (joka yllä esittelee laskutaitojaan..) perusteluin en lähtötietoja alkaisi valitsemaan.

Koita nyt jo päättää? Ensin alenema 6-7 promillea neljässä vuodessa ja 3,5 - 4% yhtenä vuotena. Jos alenema on ensin 6-7 promillea neljässä vuodessa niin se ei voi olla puolet kokonaisalenemasta, se on matemaattisesti mahdotonta. Kokeiles itse niin huomaat. Ja minusta tärkein on kokonaisalenema, sillä viimeisen vuoden alenemalla että suuriko osa se on tuosta kokonaisalenemasta ei ole tuloksen kannalta mitään merkitystä.

En ole tilastotieteilijä mutta sattuneesta syystä yliopistotason tilastotiedettä on tullut luettua ja sovellettuakin. Ihan noviisi en sillä puolella ole vaikka taatusti tilastotieteen tutkinnon suorittaneelle häviänkin.

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
No miksi sitten työtunnit poikkeavat?
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Kysely AB-aluelaisille laiskuudesta
No miksi sitten työtunnit poikkeavat?

Hyvä kysymys itse asiassa. Olisinpa itse keksinyt. Jos ne ovat laskennallisia eivätkä ilmoitettuja (mielestäni ovat ilmoitettuja kun ainakin ne työtunnit piti jostakin kasaan rääpäistä kun mukana oltiin) niin silloin AB-alueen ja C-alueen työtunneissa ei pitäisi olla mitään eroa koska ne ovat suoraan sidoksissa yksiköihin. Paitsi jos erona on tuotantosuunta. Eli C-alueella esimerkiksi suhteessa enemmän porsastuotantotiloja mukana ja AB-alueella lihasikaloita. Mutta tällöin luvut eivät ole enää missään mielessä suoraan vertailukelpoisia.