Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: JakkeJäyhä - 25.01.09 - klo:11:03
-
Kun luette jopihopin aloittaman ketjun "Onko kyse laiskuudesta" niin mitäs mieltä olette? Jauhanko paskaa kuten alla väitetään? Harmittaa muuten kun Adam pääsi laittamaan sen paljonko työtunti tuottaa, olisi minunkin se pitänyt hoksata noista luvuista vielä kun kävin ne tuntierittelytkin katsomassa. Mutta aina ei huomaa kaikkea...
Mutta jos AB-aluelaiset olette sitä mieltä että jauhan paskaa ja pilaan kaikki ketjut tarkoitushakuisella propagandalla jossa ei ole totuuden häivääkään niin minä kiitän ja kumarran ja poistun näistä keskusteluista.
Jos c-alueen täppäri tyytys b-alueen palkkatasoon, saatais yrittäjätulo siellä melkein plussalle. Vai b-laiskottelua vs. c-ahneus, persnettoa niin tai näin..;D ;D
Henkilöstökulut olemattomat myös b-alueella, keskimäärin siis puolipäivänen työntekijä.....jopihopi kai ymmärtää, ettei keskiarvotilastosta saa vedettyä noita sun saamia johtopäätöksiä. Siihen tarvitaan asennetta ;D
c-alueen täppäri ottas varmasti saman palkan ja laittas enemän koneisiin b-alueen tapaan jos ei olis huomattavasti velkaisempi epäoikeudenmukaisesta investointitukihistoriasta johtuen...
henkilöstökulut 10000% suuremmat kuin c-alueella KESKIMÄÄRIN vaikka laskennallinen työtuntimäärä lähes sama..
btw eipä näytä löytyvän tukirajan eteläpuolelta ainoatakaan selväjärkistä, jjäynän kertolaskuesimerkit rupee kyllästyttämään. Mies pilaa kaikki keskusteluketjut kymmenillä lihasika-laskuesimerkiellään, eikä tajua että varsinainen fakta on lähtötiedoissa eikä kartojakoplusmiinuslaskettelussa. Tuo jjäynän viimeisin vastine kommenttiini on kaikkien pohjanoteerausten äiti, en vaivaudu edes vastaamaan räpellykseensä.. mutta nautapuolesta vielä sen verran että siellä todella on epäoikeudenmukaisuutta. Ja olenkin usein sanonut että a ja b alueiden maidon ja naudan tuoottajien sekä c-alueen sianlihantuottajien pitäisi terävöittää edunvalvontaansa. 142 tuessa on joustettu vain sikatuissa, tuet olivat todella merkittävät ja niiden piti olla pysyvät kuten nauta puolellakin. Aika paljon on tultu alas sovitusta ja nyt lopuksi vielä dekoplaus. c-alueen maito- ja nautatilat ovat korkeine tukineen jo nyt paljon edellä kun kilpaillaan samoista pinta-aloista.
-
Kun luette jopihopin aloittaman ketjun "Onko kyse laiskuudesta" niin mitäs mieltä olette? Jauhanko paskaa kuten alla väitetään? Harmittaa muuten kun Adam pääsi laittamaan sen paljonko työtunti tuottaa, olisi minunkin se pitänyt hoksata noista luvuista vielä kun kävin ne tuntierittelytkin katsomassa. Mutta aina ei huomaa kaikkea...
Mutta jos AB-aluelaiset olette sitä mieltä että jauhan paskaa ja pilaan kaikki ketjut tarkoitushakuisella propagandalla jossa ei ole totuuden häivääkään niin minä kiitän ja kumarran ja poistun näistä keskusteluista.
Laskeppas laskumiehenä kuinka paljon työtuntia kohti kuluu tukea A,B ja C alueella. :D
-
ja pistäppä sika ja lehemäpuolen tuntipalakat vertaeluun
tietää miten tasata
-
Joo, häivy vaan, sä jauhat paskaa, olet niin kuin kaikki muutkin sianlihantuottajat, herkkäuskoinen luuseri, joka haluaa veronmaksajan kustantavan oman sianlihantuotantoharrastuksensa, kaikki sikatuet pois koko maasta, se on mun politiikka, jos ette omillanne pysty tuottamaan, niin syödään sitten tanskalaista.
Se ei PuppuGeneraattori sitten hävinnytkään tältä saitilta ????
-
Älä lähde mihinkään ..............niinkauan kun laskelmasi perustuvat tosielämän faktoihin sinulla ei ole mitään hätää ................näitä paskanjauhajia ja mustamaalaajia tällä palstalla riittää .
-
>>>herkkäuskoinen luuseri, joka haluaa veronmaksajan kustantavan oman sianlihantuotantoharrastuksensa, kaikki sikatuet pois koko maasta, se on mun politiikka
Jos valittavana on orjuus "oman" teurastamon tuottajana tai mainittu laiskuus,valitsen mielummin jälkimmäisen vaihtoehdon.Mitään systeemiä sikapuolelle on turha funtisia ennen kun paska huuhdotaan pois.
Jollei sitten kuulu kouralliseen sisäpiiriläisiä.
-
Jo on hurjaksi mennyt.Ei puutu kun konepistoolit. 8)
-
On hyvä kun pidät laskelmillasi asian esillä, ettei se unohdu samallalailla kun nautapuolella. Teillä etelän sikamiehillä on vielä jotain sananvaltaakin sianlihapuolella.
Pidemmällä tähtäyksellä olisi varmaankin parasta kun nämä kansalliset kotieläintuet ajettaisiin pääosin alas. Tälläkin hetkellä niistä hyötyvät pääosin muut kuin jatkavat tuottajat itse. Peltotukea voisi sitten huonommille alueille lisätä.
-
Älä lähde mihinkään ..............niinkauan kun laskelmasi perustuvat tosielämän faktoihin sinulla ei ole mitään hätää ................näitä paskanjauhajia ja mustamaalaajia tällä palstalla riittää .
Sinä pelle voisit kanssa häipy täältä, sulla kun ei ole koskaan mitään sanottavaa, ***** etelä-karjalainen pelle, puoliryssiähän te karjalaiset olette, teissä on noita ryssägeenejä niin paljon.
No, nyt kyllä homma menee överiksi, kun täällä osa kuvittelee olevansa "arjalaisia" ja tällä perusteella molla Karjalaisia ....
Seuravaksi liipasimella varmaan on geneettisesti epäpuhtaat Lappalaiset.
-
Mites kun tissinkoittoa tuetaan maalta, mereltä ja ilmasta, rahaa tulee ettei ikkunoista eikä ovista mahu.
Miksi valtion pitää antaa vielä ilmaiset työntekijät.
-
Mites kun tissinkoittoa tuetaan maalta, mereltä ja ilmasta, rahaa tulee ettei ikkunoista eikä ovista mahu.
Miksi valtion pitää antaa vielä ilmaiset työntekijät.
No mihin jäi se lisäys C-alueesta ????
-
>>>herkkäuskoinen luuseri, joka haluaa veronmaksajan kustantavan oman sianlihantuotantoharrastuksensa, kaikki sikatuet pois koko maasta, se on mun politiikka
Jos valittavana on orjuus "oman" teurastamon tuottajana tai mainittu laiskuus,valitsen mielummin jälkimmäisen vaihtoehdon.Mitään systeemiä sikapuolelle on turha funtisia ennen kun paska huuhdotaan pois.
Jollei sitten kuulu kouralliseen sisäpiiriläisiä.
Gonemies haastaa asiaa... Tästä asiasta voisin kirjoittaa enemmänkin mutta antaa olla tällä kertaa...
-
>>>herkkäuskoinen luuseri, joka haluaa veronmaksajan kustantavan oman sianlihantuotantoharrastuksensa, kaikki sikatuet pois koko maasta, se on mun politiikka
Jos valittavana on orjuus "oman" teurastamon tuottajana tai mainittu laiskuus,valitsen mielummin jälkimmäisen vaihtoehdon.Mitään systeemiä sikapuolelle on turha funtisia ennen kun paska huuhdotaan pois.
Jollei sitten kuulu kouralliseen sisäpiiriläisiä.
Gonemies haastaa asiaa... Tästä asiasta voisin kirjoittaa enemmänkin mutta antaa olla tällä kertaa...
Samalla logiikalla, voitaisiin poistaa kaikki muutkin tuet, ainakin peltoja tulisi vapaaksi "jatkajille" ...
-
Älä lähde mihinkään ..............niinkauan kun laskelmasi perustuvat tosielämän faktoihin sinulla ei ole mitään hätää ................näitä paskanjauhajia ja mustamaalaajia tällä palstalla riittää .
Sinä pelle voisit kanssa häipyä täältä, sulla kun ei ole koskaan mitään sanottavaa, ***** etelä-karjalainen pelle, puoliryssiähän te karjalaiset olette, teissä on noita ryssägeenejä niin paljon.
Tso tso ......pidäppäs pikkuisen pienempää suuta
-
Pidemmällä tähtäyksellä olisi varmaankin parasta kun nämä kansalliset kotieläintuet ajettaisiin pääosin alas.
Näin tullee todennäköisesti jollakin aikavälillä tapahtumaan. Se mistä se ongelma syntyy onkin se että tällä hetkellä olemassa olevan tiedon perusteella AB-alueen sikatuottajat asetetaan tukipolitiikalla huomattavasti huonompaan kilpailuasetelmaan C-alueen tiloihin nähden. Ja tuota odotellessa että kaikki tuet lähtevät niin AB-alueella saattaa kaatuakin moni elinkelpoinen tila kun taas C-alueella saattaa varsin huonokin tila pysyä pystyssä tukien turvin. Tätähän minä yritän esille tuoda.
-
Älä lähde mihinkään ..............niinkauan kun laskelmasi perustuvat tosielämän faktoihin sinulla ei ole mitään hätää ................näitä paskanjauhajia ja mustamaalaajia tällä palstalla riittää .
Sinä pelle voisit kanssa häipyä täältä, sulla kun ei ole koskaan mitään sanottavaa, ***** etelä-karjalainen pelle, puoliryssiähän te karjalaiset olette, teissä on noita ryssägeenejä niin paljon.
vaekuttas kakolaasen kannanotolta
-
Pidemmällä tähtäyksellä olisi varmaankin parasta kun nämä kansalliset kotieläintuet ajettaisiin pääosin alas.
Näin tullee todennäköisesti jollakin aikavälillä tapahtumaan. Se mistä se ongelma syntyy onkin se että tällä hetkellä olemassa olevan tiedon perusteella AB-alueen sikatuottajat asetetaan tukipolitiikalla huomattavasti huonompaan kilpailuasetelmaan C-alueen tiloihin nähden. Ja tuota odotellessa että kaikki tuet lähtevät niin AB-alueella saattaa kaatuakin moni elinkelpoinen tila kun taas C-alueella saattaa varsin huonokin tila pysyä pystyssä tukien turvin. Tätähän minä yritän esille tuoda.
Ei pysy, tuki ei voi kasvaa ja tilojen on pakko kasvaa, muuten ne loppuu oli tukea tai ei.
-
Näin tullee todennäköisesti jollakin aikavälillä tapahtumaan. Se mistä se ongelma syntyy onkin se että tällä hetkellä olemassa olevan tiedon perusteella AB-alueen sikatuottajat asetetaan tukipolitiikalla huomattavasti huonompaan kilpailuasetelmaan C-alueen tiloihin nähden.
>>>Kerroppas nyt Jakke että mistä ne c ja a/b alueen sikatuottajat kilpailee..Maantieteellisesti kuitenkin päätuotantoalueet aika kaukana toisistaan. Eli yleisestä infrasta(pelto ym tuotannontekijät) eivät ainakaan ole kilpailuasetelmassa keskenään, johtuen etäisyydestä, vai tiedätkö sikalanomistajaa joka kulkee c-alueella viljelemässä ja nasula on a-alueella??Toisinpäin tiedän kyllä muutamia olevan, kun siellä etelässä kasvaa vilja paremmin.
No entäpä yksimahaisten rehu..Ei varmaan siitäkään, koska viljan sisäänostohinnassa ei taida olla kovin suurtakaan eroa, muuten kuin rahtien osalta, mutta se on jo tilakohtainen juttu. Kuinkas energia,palkat tms..Ei tule kyllä mieleen siitäkään osa-alueesta mitään. MINUSTA on alkanut kuulostamaan siltä, että oletkin huolestunut VÄLIKÄSIEN tileistä ja taidat ollakkin teurastamon DESANTTI, joka täällä kylvää eripuraa. Ei kai se c-alueen tuottajien vika ole, että te ette osaa osuuskuntianne hoitaa ja bisnes on kuralla, eikä tilityskykyä löydy...
-
Näin tullee todennäköisesti jollakin aikavälillä tapahtumaan. Se mistä se ongelma syntyy onkin se että tällä hetkellä olemassa olevan tiedon perusteella AB-alueen sikatuottajat asetetaan tukipolitiikalla huomattavasti huonompaan kilpailuasetelmaan C-alueen tiloihin nähden.
>>>Kerroppas nyt Jakke että mistä ne c ja a/b alueen sikatuottajat kilpailee..Maantieteellisesti kuitenkin päätuotantoalueet aika kaukana toisistaan. Eli yleisestä infrasta(pelto ym tuotannontekijät) eivät ainakaan ole kilpailuasetelmassa keskenään, johtuen etäisyydestä, vai tiedätkö sikalanomistajaa joka kulkee c-alueella viljelemässä ja nasula on a-alueella??Toisinpäin tiedän kyllä muutamia olevan, kun siellä etelässä kasvaa vilja paremmin.
No entäpä yksimahaisten rehu..Ei varmaan siitäkään, koska viljan sisäänostohinnassa ei taida olla kovin suurtakaan eroa, muuten kuin rahtien osalta, mutta se on jo tilakohtainen juttu. Kuinkas energia,palkat tms..Ei tule kyllä mieleen siitäkään osa-alueesta mitään. MINUSTA on alkanut kuulostamaan siltä, että oletkin huolestunut VÄLIKÄSIEN tileistä ja taidat ollakkin teurastamon DESANTTI, joka täällä kylvää eripuraa. Ei kai se c-alueen tuottajien vika ole, että te ette osaa osuuskuntianne hoitaa ja bisnes on kuralla, eikä tilityskykyä löydy...
On sitten ihan ookoo, että A-tuottajat saa ostaa sikansa reilusti subventoitumpana? :o
-
Näin tullee todennäköisesti jollakin aikavälillä tapahtumaan. Se mistä se ongelma syntyy onkin se että tällä hetkellä olemassa olevan tiedon perusteella AB-alueen sikatuottajat asetetaan tukipolitiikalla huomattavasti huonompaan kilpailuasetelmaan C-alueen tiloihin nähden.
>>>Kerroppas nyt Jakke että mistä ne c ja a/b alueen sikatuottajat kilpailee..Maantieteellisesti kuitenkin päätuotantoalueet aika kaukana toisistaan. Eli yleisestä infrasta(pelto ym tuotannontekijät) eivät ainakaan ole kilpailuasetelmassa keskenään, johtuen etäisyydestä, vai tiedätkö sikalanomistajaa joka kulkee c-alueella viljelemässä ja nasula on a-alueella??Toisinpäin tiedän kyllä muutamia olevan, kun siellä etelässä kasvaa vilja paremmin.
No entäpä yksimahaisten rehu..Ei varmaan siitäkään, koska viljan sisäänostohinnassa ei taida olla kovin suurtakaan eroa, muuten kuin rahtien osalta, mutta se on jo tilakohtainen juttu. Kuinkas energia,palkat tms..Ei tule kyllä mieleen siitäkään osa-alueesta mitään. MINUSTA on alkanut kuulostamaan siltä, että oletkin huolestunut VÄLIKÄSIEN tileistä ja taidat ollakkin teurastamon DESANTTI, joka täällä kylvää eripuraa. Ei kai se c-alueen tuottajien vika ole, että te ette osaa osuuskuntianne hoitaa ja bisnes on kuralla, eikä tilityskykyä löydy...
Minun mielipiteeni LSOsta on suurinpiirtein sama kuin gonemiehellä ja se gonemiehen mielipide ei ole varmastikaan jäänyt kenellekään palstaa seuraavalle epäselväksi. Voisin asiasta enemmänkin kirjoittaa mutta antaa olla toistaiseksi. Sen sijaan mitä tuohon kilpailuun ja muuhun tulee niin PeltoJussi itse asiassa vastasi tähänkin kysymykseen tuossa jopihopin aloittamassa laiskuusketjussa, lainaus tässä:
Toiseksi, laskutaidoton ammatin harjoittaja ei pysty määrittelemään yrityksessään kannattavuus- tai tappiorajoja, vaan ne jäävät pelkän mutu-tuntuman varaan. Vaarallinen tilanne jos alan kannattavuus on muutenkin heikko ja konsultti on yhtä kuin tuotteiden ostaja, kauppias tai petollinen poliitikko. Tässä on mielestäni syy (ei ainoa) nykyiseen maatalouden ahdinkoon. Pellon ja kotieläinsuojan tuotteet voidaan hinnoitella lähes mielivaltaisesti - aina löytyy se hölmö myyjä, jota voidaan käyttää hinnan määrääjänä.
Eli tilannehan on se että teurastamo ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Myös se sinun teurastamosi tiukassa kilpailutilanteessa tuonnin kanssa ostaa varmasti sieltä mistä halvimalla saa. No, jos C-alueen tila voi tukien ansiosta myydä lihasikansa sen 20 senttiä/kilo halvemmalla tukien ansiosta niin mitä tekee AB-alueen tuottaja? Jos ei pysty tinkimään kustannuksistaan niin lopettaa tuotannon kannattamattomana jos ei saa oma persoonakohtaista hintaansa so*****a kannattavuustasolle. Ettekö te nyt ihan oikeasti tajua millainen kilpailuasetelma tässä tulee??? Kuten PeltoJussi "aina löytyy se hölmö myyjä jota voidaan käyttää hinnan määrääjänä" eli jos C-alueella voidaan myydä 20 senttiä / kilo halvemmalla niin totta helkutissa teurastamo ostaa sillä halvimmalla hinnalla mistä saa eikä silloin muillekaan tarvitse enempää maksaa.
-
Näin tullee todennäköisesti jollakin aikavälillä tapahtumaan. Se mistä se ongelma syntyy onkin se että tällä hetkellä olemassa olevan tiedon perusteella AB-alueen sikatuottajat asetetaan tukipolitiikalla huomattavasti huonompaan kilpailuasetelmaan C-alueen tiloihin nähden.
>>>Kerroppas nyt Jakke että mistä ne c ja a/b alueen sikatuottajat kilpailee..Maantieteellisesti kuitenkin päätuotantoalueet aika kaukana toisistaan. Eli yleisestä infrasta(pelto ym tuotannontekijät) eivät ainakaan ole kilpailuasetelmassa keskenään, johtuen etäisyydestä, vai tiedätkö sikalanomistajaa joka kulkee c-alueella viljelemässä ja nasula on a-alueella??Toisinpäin tiedän kyllä muutamia olevan, kun siellä etelässä kasvaa vilja paremmin.
No entäpä yksimahaisten rehu..Ei varmaan siitäkään, koska viljan sisäänostohinnassa ei taida olla kovin suurtakaan eroa, muuten kuin rahtien osalta, mutta se on jo tilakohtainen juttu. Kuinkas energia,palkat tms..Ei tule kyllä mieleen siitäkään osa-alueesta mitään. MINUSTA on alkanut kuulostamaan siltä, että oletkin huolestunut VÄLIKÄSIEN tileistä ja taidat ollakkin teurastamon DESANTTI, joka täällä kylvää eripuraa. Ei kai se c-alueen tuottajien vika ole, että te ette osaa osuuskuntianne hoitaa ja bisnes on kuralla, eikä tilityskykyä löydy...
On sitten ihan ookoo, että A-tuottajat saa ostaa sikansa reilusti subventoitumpana? :o
Perkele kun joku osasi tiivistää yhteen riviin saman asian... Tosin mahtaako tätäkään kaikki tajuta...
-
Perkele kun joku osasi tiivistää yhteen riviin saman asian... Tosin mahtaako tätäkään kaikki tajuta...
Täällä sen tajuaa varmaan yli puolet lukijoista. MMM:ssä sitä ei halua ymmärtää kukaan, koska sen ymmärtämisen myöntäminen tuottaisi lisätyötä ja tuskaa virkamiehistölle.
-
Näin tullee todennäköisesti jollakin aikavälillä tapahtumaan. Se mistä se ongelma syntyy onkin se että tällä hetkellä olemassa olevan tiedon perusteella AB-alueen sikatuottajat asetetaan tukipolitiikalla huomattavasti huonompaan kilpailuasetelmaan C-alueen tiloihin nähden.
>>>Kerroppas nyt Jakke että mistä ne c ja a/b alueen sikatuottajat kilpailee..Maantieteellisesti kuitenkin päätuotantoalueet aika kaukana toisistaan. Eli yleisestä infrasta(pelto ym tuotannontekijät) eivät ainakaan ole kilpailuasetelmassa keskenään, johtuen etäisyydestä, vai tiedätkö sikalanomistajaa joka kulkee c-alueella viljelemässä ja nasula on a-alueella??Toisinpäin tiedän kyllä muutamia olevan, kun siellä etelässä kasvaa vilja paremmin.
No entäpä yksimahaisten rehu..Ei varmaan siitäkään, koska viljan sisäänostohinnassa ei taida olla kovin suurtakaan eroa, muuten kuin rahtien osalta, mutta se on jo tilakohtainen juttu. Kuinkas energia,palkat tms..Ei tule kyllä mieleen siitäkään osa-alueesta mitään. MINUSTA on alkanut kuulostamaan siltä, että oletkin huolestunut VÄLIKÄSIEN tileistä ja taidat ollakkin teurastamon DESANTTI, joka täällä kylvää eripuraa. Ei kai se c-alueen tuottajien vika ole, että te ette osaa osuuskuntianne hoitaa ja bisnes on kuralla, eikä tilityskykyä löydy...
Minun mielipiteeni LSOsta on suurinpiirtein sama kuin gonemiehellä ja se gonemiehen mielipide ei ole varmastikaan jäänyt kenellekään palstaa seuraavalle epäselväksi. Voisin asiasta enemmänkin kirjoittaa mutta antaa olla toistaiseksi. Sen sijaan mitä tuohon kilpailuun ja muuhun tulee niin PeltoJussi itse asiassa vastasi tähänkin kysymykseen tuossa jopihopin aloittamassa laiskuusketjussa, lainaus tässä:
Toiseksi, laskutaidoton ammatin harjoittaja ei pysty määrittelemään yrityksessään kannattavuus- tai tappiorajoja, vaan ne jäävät pelkän mutu-tuntuman varaan. Vaarallinen tilanne jos alan kannattavuus on muutenkin heikko ja konsultti on yhtä kuin tuotteiden ostaja, kauppias tai petollinen poliitikko. Tässä on mielestäni syy (ei ainoa) nykyiseen maatalouden ahdinkoon. Pellon ja kotieläinsuojan tuotteet voidaan hinnoitella lähes mielivaltaisesti - aina löytyy se hölmö myyjä, jota voidaan käyttää hinnan määrääjänä.
Eli tilannehan on se että teurastamo ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Myös se sinun teurastamosi tiukassa kilpailutilanteessa tuonnin kanssa ostaa varmasti sieltä mistä halvimalla saa. No, jos C-alueen tila voi tukien ansiosta myydä lihasikansa sen 20 senttiä/kilo halvemmalla tukien ansiosta niin mitä tekee AB-alueen tuottaja? Jos ei pysty tinkimään kustannuksistaan niin lopettaa tuotannon kannattamattomana jos ei saa oma persoonakohtaista hintaansa so*****a kannattavuustasolle. Ettekö te nyt ihan oikeasti tajua millainen kilpailuasetelma tässä tulee??? Kuten PeltoJussi "aina löytyy se hölmö myyjä jota voidaan käyttää hinnan määrääjänä" eli jos C-alueella voidaan myydä 20 senttiä / kilo halvemmalla niin totta helkutissa teurastamo ostaa sillä halvimmalla hinnalla mistä saa eikä silloin muillekaan tarvitse enempää maksaa.
A-Tuottajille pitää laittaa 20 centin C-aluevero joka siirretään Losolle :D
-
Ketju lähti vähän sivuraiteelle? Alkuperäinen kysymyshän oli että jauhanko paskaa myös kaikkien AB-tuottajien mielestä? Koska jos näin on niin sitten on parempi että kiitän ja kumarran ja poistun keskustelupalstalta takavasemmalle. Eli siis, miten on?
-
[
Minun mielipiteeni LSOsta on suurinpiirtein sama kuin gonemiehellä ja se gonemiehen mielipide ei ole varmastikaan jäänyt kenellekään palstaa seuraavalle epäselväksi. Voisin asiasta enemmänkin kirjoittaa mutta antaa olla toistaiseksi. Sen sijaan mitä tuohon kilpailuun ja muuhun tulee niin PeltoJussi itse asiassa vastasi tähänkin kysymykseen tuossa jopihopin aloittamassa laiskuusketjussa, lainaus tässä:
Toiseksi, laskutaidoton ammatin harjoittaja ei pysty määrittelemään yrityksessään kannattavuus- tai tappiorajoja, vaan ne jäävät pelkän mutu-tuntuman varaan. Vaarallinen tilanne jos alan kannattavuus on muutenkin heikko ja konsultti on yhtä kuin tuotteiden ostaja, kauppias tai petollinen poliitikko. Tässä on mielestäni syy (ei ainoa) nykyiseen maatalouden ahdinkoon. Pellon ja kotieläinsuojan tuotteet voidaan hinnoitella lähes mielivaltaisesti - aina löytyy se hölmö myyjä, jota voidaan käyttää hinnan määrääjänä.
>>Eihän ole todellisuudessa olemassa mitään "päivänhintaa", sellaista joka olisi jokaiselle ja joka tilanteessa sama.Hinta määräytyy MARKKINOILLA, ei sitä siellä nasulan ovella pysty kukaan takuuvarmasti määrittelemään, jotta juuri tämä sika on sen arvoinen ja onko joku hölmömpi myyjä kuin toinen. Kaikille yrittäjillä on erillainen tulostavoite. Jollakin se voi olla oma kelolinna lapista ja toiselle riittää rantasauna..Mutta se kuinka kukin jalostaja markkinoilla toimii ja mitä sen vaikutukset ovat alkutuotantoon,herättää kyllä keskustelua. SUURIMPANA syyllisenä pidän kyllä ehdottomasti lounaassa toimivaa osuuskuntaa. Virheitä tulee virheen perään ja maakunta maksaa
nämä seikkuilut. Esim; Portin pönkkääminen ottamalla sen hankinta haltuun...Olis jukolauta antaneet mennä nurin, olis ne tuottajat sieltä tulleet ilman tätäkin manööveriä ja pöytä olis nyt puhdas siltä osin. Toinen samanlainen virhe Seikulle ja Borgströmille tuli Ruotsissa, ostettiin ylihintaan sellaista, mitä ei ollut olemassakaan, ei maltettu katsoa kortteja loppuun ja
ylpeästi ajettiin firma suohon. Yhteistyötä olisi ollut tämän casen hoitamiseksi tarjolla, mutta kun ei kelvannut..
Eli tilannehan on se että teurastamo ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Myös se sinun teurastamosi tiukassa kilpailutilanteessa tuonnin kanssa ostaa varmasti sieltä mistä halvimalla saa.
>>Niimpä kun on niitä toimijoita, jotka käyttävät tuontikorttia aina tarvittaessa..On myös firmoja jotka eivät niin tee, johtuen siitä että siellä on isännät eikä rengit tyyräämässä kuinka mennään..
No, jos C-alueen tila voi tukien ansiosta myydä lihasikansa sen 20 senttiä/kilo halvemmalla tukien ansiosta niin mitä tekee AB-alueen tuottaja?
>>>Heh..Ei ole olemassa mitään a/b ja c-alueen hinnastoa ainakaan Atrialla, HK;n/Portin systeemistä en tiedä, myös yksityinen teurastamo voi tietysti toimia näin, mutta Saarioinen on aika pieni tekijä ja Snelmann toimii paikallisesti..HK,lle on tietysti tuttua viedä niitä ruhoja milloin minnekkin, välillä ne on ihan hukkateillä ja kauppojen kylmä-altaat ammottavat Vantaalla tehtaan vieressä tyhjyyttään ja joulukinkut saapuvat sopivasti uudeksi vuodeksi.. Muistan aina nuoruudessani ollessani liike-elämässä myyntityössä, niin pomot vetivät aina sen saman kalvon alustuksen aluksi. Siinä ryysyinen "myyntimies" totesi että myin aina kaikkein halvimmalla. Nyt näyttää siltä että näitä ryysyjä saa sovitella loson päälle. Heillä ei ole tuloksentekokykyä, mistä voitaisiin tuottajalle maksaa riittävästi. Tämä johtuu siitä, että he myyvät kaupan portaassa aina halvimmalla. Markkinaosuuksia kahmitaan hinnalla millä hyvänsä ja koko ketju kärsii
ja pienempien on sitten koetettava peesailla ja paikkailla aukkoja mitä näillä ryskähommilla saadaan aikaan.
-
Eli tilannehan on se että teurastamo ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Myös se sinun teurastamosi tiukassa kilpailutilanteessa tuonnin kanssa ostaa varmasti sieltä mistä halvimalla saa. No, jos C-alueen tila voi tukien ansiosta myydä lihasikansa sen 20 senttiä/kilo halvemmalla tukien ansiosta niin mitä tekee AB-alueen tuottaja? Jos ei pysty tinkimään kustannuksistaan niin lopettaa tuotannon kannattamattomana jos ei saa oma persoonakohtaista hintaansa so*****a kannattavuustasolle. Ettekö te nyt ihan oikeasti tajua millainen kilpailuasetelma tässä tulee???
A-Tuottajille pitää laittaa 20 centin C-aluevero joka siirretään Losolle :D
Ei tuo kilpailuasetelma kuitenkaan hetkessä realisoidu. AB-alueella vissiin kitkutetaan niin kauan kuin seinät pystyssä kestää, mutta korvaavia investointeja ei kannata/ei pystytä (Huittisten laskelmien) mukaan tekemään. Mitä sikala tai navetta nyt kestää ennen kuin tarvitaan massiivinen peruskorjaus? 20 vuotta, eikä kaikki rakennelmat ole tietenkään uusia. Kymmenen vuoden kuluttua alkaa kuihtuminen.
Pidemmälle ajateltuna tuo edellinen johtaa siihen, että myös jalostava teollisuus vähenee AB-alueelta. Valmiita tuotteita on kannattavampaa kuskata pitkiä matkoja kuin suolia lihasäkissä. Sitten tullaankin jo siihen dilemmaan, että kumpi onkaan logistisesti Helsingin seutua lähempänä, Nurmoo vai Kööpenhamina.
Johtopäätös edellisestä rautalankamallina: ellei tukieroa saada tasattua, koko maan lihateollisuutta uhkaa pitkällä aikavälillä näivettyminen.
-
Ei tuo kilpailuasetelma kuitenkaan hetkessä realisoidu. AB-alueella vissiin kitkutetaan niin kauan kuin seinät pystyssä kestää, mutta korvaavia investointeja ei kannata/ei pystytä (Huittisten laskelmien) mukaan tekemään. Mitä sikala tai navetta nyt kestää ennen kuin tarvitaan massiivinen peruskorjaus? 20 vuotta, eikä kaikki rakennelmat ole tietenkään uusia. Kymmenen vuoden kuluttua alkaa kuihtuminen.
Pidemmälle ajateltuna tuo edellinen johtaa siihen, että myös jalostava teollisuus vähenee AB-alueelta. Valmiita tuotteita on kannattavampaa kuskata pitkiä matkoja kuin suolia lihasäkissä. Sitten tullaankin jo siihen dilemmaan, että kumpi onkaan logistisesti Helsingin seutua lähempänä, Nurmoo vai Kööpenhamina.
Johtopäätös edellisestä rautalankamallina: ellei tukieroa saada tasattua, koko maan lihateollisuutta uhkaa pitkällä aikavälillä näivettyminen.
PeltoJussi on pitkälti samoilla linjoilla kuin minä. Juuri näin tulee tapahtumaan jos tukieroa ei tasata.
-
Redbullin kanssa samaa mieltä LOSON virheistä. Seikku oli ilmeisesti virheliikku, mutta kyllä menee paljon myös hallituksen piikkiin: hallitushan siunaa toimivan johdon tekemiset.
-
>>Eihän ole todellisuudessa olemassa mitään "päivänhintaa", sellaista joka olisi jokaiselle ja joka tilanteessa sama.Hinta määräytyy MARKKINOILLA, ei sitä siellä nasulan ovella pysty kukaan takuuvarmasti määrittelemään, jotta juuri tämä sika on sen arvoinen ja onko joku hölmömpi myyjä kuin toinen. Kaikille yrittäjillä on erillainen tulostavoite. Jollakin se voi olla oma kelolinna lapista ja toiselle riittää rantasauna..Mutta se kuinka kukin jalostaja markkinoilla toimii ja mitä sen vaikutukset ovat alkutuotantoon,herättää kyllä keskustelua. SUURIMPANA syyllisenä pidän kyllä ehdottomasti lounaassa toimivaa osuuskuntaa. Virheitä tulee virheen perään ja maakunta maksaa
nämä seikkuilut. Esim; Portin pönkkääminen ottamalla sen hankinta haltuun...Olis jukolauta antaneet mennä nurin, olis ne tuottajat sieltä tulleet ilman tätäkin manööveriä ja pöytä olis nyt puhdas siltä osin. Toinen samanlainen virhe Seikulle ja Borgströmille tuli Ruotsissa, ostettiin ylihintaan sellaista, mitä ei ollut olemassakaan, ei maltettu katsoa kortteja loppuun ja
ylpeästi ajettiin firma suohon. Yhteistyötä olisi ollut tämän casen hoitamiseksi tarjolla, mutta kun ei kelvannut..
>>Niimpä kun on niitä toimijoita, jotka käyttävät tuontikorttia aina tarvittaessa..On myös firmoja jotka eivät niin tee, johtuen siitä että siellä on isännät eikä rengit tyyräämässä kuinka mennään..
>>>Heh..Ei ole olemassa mitään a/b ja c-alueen hinnastoa ainakaan Atrialla, HK;n/Portin systeemistä en tiedä, myös yksityinen teurastamo voi tietysti toimia näin, mutta Saarioinen on aika pieni tekijä ja Snelmann toimii paikallisesti..HK,lle on tietysti tuttua viedä niitä ruhoja milloin minnekkin, välillä ne on ihan hukkateillä ja kauppojen kylmä-altaat ammottavat Vantaalla tehtaan vieressä tyhjyyttään ja joulukinkut saapuvat sopivasti uudeksi vuodeksi.. Muistan aina nuoruudessani ollessani liike-elämässä myyntityössä, niin pomot vetivät aina sen saman kalvon alustuksen aluksi. Siinä ryysyinen "myyntimies" totesi että myin aina kaikkein halvimmalla. Nyt näyttää siltä että näitä ryysyjä saa sovitella loson päälle. Heillä ei ole tuloksentekokykyä, mistä voitaisiin tuottajalle maksaa riittävästi. Tämä johtuu siitä, että he myyvät kaupan portaassa aina halvimmalla. Markkinaosuuksia kahmitaan hinnalla millä hyvänsä ja koko ketju kärsii ja pienempien on sitten koetettava peesailla ja paikkailla aukkoja mitä näillä ryskähommilla saadaan aikaan.
Jaa. Sun mielipiteet LSOn toiminnastahan ovat maltillisia omiini verrattuna. Minun ovat paljon jyrkempiä... Noista seikkuiluista ja muista... Ja taustoistakin vähän enemmän tietoa... Mutta tuosta LSOsta joskus toiste, koitan nyt selvittää sinulle mitä tuo tukiero saa aikaiseksi.
Kun viittasin tuontiin niin tuojana ei tosiaankaan välttämättä ole teurastamo vaan kauppa. Jos kauppa sanoo että sianliha saa maksaa tuon verran koska me saadaan tanskalaista rahteineen niin mitä tekee Atria? Koska tuottajat päättävät niin saneeraa ja tinkii mutta tuottajahinta pysyy korkealla? No ei helvetissä! Voidakseen kilpailla Tanskan tuonnin kanssa Atriakin joutuu laskemaan tuottajahintaa. Tässä laskutilanteessa se voi laskea että heidän "omat" tilansa C-alueella saavat tukia 20 senttiä per lihakilo ja hinta laitetaan sitten sen mukaan. Ja miten käy AB-alueen tuottajan? Joutuu ilman tukia kilpailemaan tanskan kanssa ihan suoraan. Tässä kilpailussa jäljelle jäävät lähes kaikki C-alueen tilat ja AB-alueen parhaimmisto. Ja sitten onkin jo tuonnin paikka...
Mutta etkö tosiaankaan ymmärrä miten tuo hinnoittelu menee? Ja mitä taas noihin erillisiin hinnastoihin tulee niin sanoisinpa että aika sinisilmäinen olet jos kuvittelet että kaikki tilat saavat samaa hintaa...
-
Mulla ei ole sikapuolesta mitään muuta kokemusta kuin se, että meidän ohrilla on monta läskin kimpaletta kasvatettu. Kyllä sun juttuja lueskelee ihan mielenkiinnolla, enkä pidä niitä paskanjauhamisena. Vapaassa sanassa on tämän talven aikana ollut fiksumpaa juttua kuin aikoihin ja siitä kiitos kuuluu uusille kirjoittajille.
-
pitäs jakenkin muistaa ettei ole olemassa mitään 20 sentin eroa, ei ole ollut eikä tule. Ero nyt lihasioilla 3centtiä JOS ei huomioida etelän korkeita viljatukia. Ero nousisi tuonkaltaiseksi jos peltotuet tasataan koko maassa ja eläintuki pohjois- ja itäsuomessa säilyisi tuotantoon sidottuna, niin tukiero silloin lihassa olisi tuo 20cent VIIDEN VUODEN KULUTTUA!!
Tällä hetkellä tuotanto on paljon kannattavampaa etelässä epäoikeudenmukaisen tukihistorian takia. Yksikkökoko etelässä suurempi(parempi tilityshinta) ja parempi omavaraisuus, jolloin on vara laittaa koneisiin yli 100% enemän(pienemmälle peltoalalle), tehdä töitä itse kolmanneksen vähemmän ja palkata henkilötöä satakertaisella summalla. Nämä kaikki lukemat ovat toteutunutta faktaa ja virkavelvollisuuden alaisena julkaistu. Ei siis mitään olettamia tyyliin "kilohinta se ja se kertaa kolmetuhatta sikaa kertaa arvioitu tukiero pelkästään eläintuesta viidenvuoden kuluttua ilman jo so*****ja tasaustoimenpiteitä..."
-
pitäs jakenkin muistaa ettei ole olemassa mitään 20 sentin eroa, ei ole ollut eikä tule. Ero nyt lihasioilla 3centtiä JOS ei huomioida etelän korkeita viljatukia. Ero nousisi tuonkaltaiseksi jos peltotuet tasataan koko maassa ja eläintuki pohjois- ja itäsuomessa säilyisi tuotantoon sidottuna, niin tukiero silloin lihassa olisi tuo 20cent VIIDEN VUODEN KULUTTUA!!
Jätä vaan ihan rauhassa tuo konditionaali pois. Tällä hetkellä olemassa olevan tiedon ja päätösten mukaan tukiero ON tuo 20 senttiä viiden vuoden päästä. Huittisten kokouskin järjestettiin juuri siksi että tukiero ei OLISI tuollainen viiden vuoden päästä mutta olemassa olevilla päätöksillä se ON 20 senttiä viiden vuoden päästä.
-
Ihan uteliaisuudesta jopihopi...mikä on epäoikeudenmukainen tukihistoria ja milloin näistä tuista on tullut sosiaalisin perustein jaettavia??
-
Tällä hetkellä tuotanto on paljon kannattavampaa etelässä epäoikeudenmukaisen tukihistorian takia. Yksikkökoko etelässä suurempi(parempi tilityshinta) ja parempi omavaraisuus, jolloin on vara laittaa koneisiin yli 100% enemän(pienemmälle peltoalalle), tehdä töitä itse kolmanneksen vähemmän ja palkata henkilötöä satakertaisella summalla. Nämä kaikki lukemat ovat toteutunutta faktaa ja virkavelvollisuuden alaisena julkaistu. Ei siis mitään olettamia tyyliin "kilohinta se ja se kertaa kolmetuhatta sikaa kertaa arvioitu tukiero pelkästään eläintuesta viidenvuoden kuluttua ilman jo so*****ja tasaustoimenpiteitä..."
Peltotukien erolla ei Roomaa rakenneta. Niillä on historiassa osin ihan järkiperuste. Ymppi lähinnä toimenpiteiden osalta kummajainen, mutta koko tukihan on "keinotekoinen".
Edelleen pidän järjettömänä tehdä noita tarkkoja laskelmia täysin epätarkan sumean aineiston perusteella. Aineisto sis. erikokoisia ja eri tavalla johdettuja tiloja. Se ei myöskään tainnut mitenkään huomioida esim. luomun vaikutusta. Kysymys kuuluukin, mihin tuon aineiston tietoja voi käyttää? Osoittamaan, että miinusta tulee joka paikassa.
-
höh *virkavelvollisuuden alla julkaistua faktaa* mihin nää taloustohtorin luvut perustuikaan ?
helpoin tapa saada kirjanpitotila huonosti kannattamaan on lisätä ilmoitettujen työtuntien määrää
sinne vaikka 500 haamutyötuntia lisää niin pääsee ahkerien viljelijöiden joukkoon
-
höh *virkavelvollisuuden alla julkaistua faktaa* mihin nää taloustohtorin luvut perustuikaan ?
helpoin tapa saada kirjanpitotila huonosti kannattamaan on lisätä ilmoitettujen työtuntien määrää
sinne vaikka 500 haamutyötuntia lisää niin pääsee ahkerien viljelijöiden joukkoon
Joo, mutta tuntipalkka laskee, alle kaikkien normien ja saa samalla tyhmän maineen ....
-
Ymmärränkö oikein Jaken selitykset lso maksaa 20 senttiä enemmän kuin Atria silloinhan tukiero tasoittuu.
Sama tulos on tietysti jos Atria maksaa 20 senttiä vähemmän. Molempien alueiden sikatilat saavat saman verran ja
koko kalapaliikki on turhaa..
-
Ketju lähti vähän sivuraiteelle? Alkuperäinen kysymyshän oli että jauhanko paskaa myös kaikkien AB-tuottajien mielestä? Koska jos näin on niin sitten on parempi että kiitän ja kumarran ja poistun keskustelupalstalta takavasemmalle. Eli siis, miten on?
Ei kun täyttä asiaa. 8)
-
Johtopäätös edellisestä rautalankamallina: ellei tukieroa saada tasattua, koko maan lihateollisuutta uhkaa pitkällä aikavälillä näivettyminen.
[/quote]
Juuri näin.
-
Ei kuulu teurastamolle tämä tukipolitiikka. Ei yksikään maksa enempää tai toinen vbähempää, että tukiero tasoittuisi.
Luuletko C-alueen tuottajien olevan niin hölmöjä, että myisivät halvemmalla tukieron vuoksi?
Ei varmasti , aivan samoin kilpailutetaan hinnat ja korkein tarjous ratkaisee. Älä leimaudu yhden teurastamon puhemieheksi.
Paskanjauhannasta sen verran, että itse olet siihen syyllinen. Kommenttisi ovat itsekehuisia tyyliin:" tiedän asiasta enemmin, mutta en nyt kerro jne". Vain lapsellinen idiootti korostaa noin itseään.
-
Ei kuulu teurastamolle tämä tukipolitiikka. Ei yksikään maksa enempää tai toinen vbähempää, että tukiero tasoittuisi.
Luuletko C-alueen tuottajien olevan niin hölmöjä, että myisivät halvemmalla tukieron vuoksi?
Mutta niin olisi ratkaistavissa myös maidon ongelma, maksamalla hiukan enemmän ab-alueella. Ei välttämättä senttiä-kahta enempää, mutta kuitenkin niin, että puhumalla mainosteltu solidaarisuus realisoituisi edes jotenkin.
Fakta on sellainen, että menestyvä elintarvikesektori rakennetaan suomen kokoisessa maassa vain porukalla ja siltä porukalta pitäisi löytyä kykyä päästä tällaisista ongelmista yli laskematta sitä, miten paljon paremmin kaveri pärjää jos tehdään näin tai niin... säilyttämisen henki on vahvana mtk:ssa ja se kuristaa tätä alaa koko ajan. Helvetti soikoon, se säilyy ja kehittyy, jos kehitetään eikä sementoida. Jostain vanhasta on osattava luopua tulevan tieltä...
Tämä selityksenä, jos näyttää pöljältä c-läisen tuki ab-laisille...noita termejä ei pitäisi edes olla kuin hallinnon papereissa......
-
A:n päivän hinta meille kaikkine lisineen 1,55. Siis maksaako Lso 20snt enemmän? Jos maksaa, saa aamulla tulla hakemaan koko autollisen.
-
Ei kuulu teurastamolle tämä tukipolitiikka. Ei yksikään maksa enempää tai toinen vbähempää, että tukiero tasoittuisi.
Luuletko C-alueen tuottajien olevan niin hölmöjä, että myisivät halvemmalla tukieron vuoksi?
Ei varmasti , aivan samoin kilpailutetaan hinnat ja korkein tarjous ratkaisee. Älä leimaudu yhden teurastamon puhemieheksi.
Paskanjauhannasta sen verran, että itse olet siihen syyllinen. Kommenttisi ovat itsekehuisia tyyliin:" tiedän asiasta enemmin, mutta en nyt kerro jne". Vain lapsellinen idiootti korostaa noin itseään.
Hinnat varmasti samat, mutta c-alueen tuottaja saa elantonsa tuesta, ab-alueen ei mistään. C-alueen tuen takia painetta hinnan nostoon ei ole... Tyhjästä on tunnetusti paha nyhjäistä.
Muuten samoilla linjoilla aatamin kanssa...
-
pitäs jakenkin muistaa ettei ole olemassa mitään 20 sentin eroa, ei ole ollut eikä tule. Ero nyt lihasioilla 3centtiä JOS ei huomioida etelän korkeita viljatukia. Ero nousisi tuonkaltaiseksi jos peltotuet tasataan koko maassa ja eläintuki pohjois- ja itäsuomessa säilyisi tuotantoon sidottuna, niin tukiero silloin lihassa olisi tuo 20cent VIIDEN VUODEN KULUTTUA!!
Jätä vaan ihan rauhassa tuo konditionaali pois. Tällä hetkellä olemassa olevan tiedon ja päätösten mukaan tukiero ON tuo 20 senttiä viiden vuoden päästä. Huittisten kokouskin järjestettiin juuri siksi että tukiero ei OLISI tuollainen viiden vuoden päästä mutta olemassa olevilla päätöksillä se ON 20 senttiä viiden vuoden päästä.
Hyvä tieto että pohjoiseenkin siis aletaan maksamaan korkeita viljatukia. Lfa korotus etelään ei toteudu ja dekoplauskin pohjoisesta perutaan.
Konditionaali on tuos enemän kuin paikallaan, esim pohjoisen laittomalla dekoplauksella on suuri merkitys kokonaistukiin. Viljelijöiden keski-ikä on mikä on ja iso osa siirtyy sivuun vanhuuttaan tai muista syistä ennen 2013. Aloitustuen ehdot kiristyvät jatkuvasti ja varsinkin c-alueella jättimäisten nautatukien ikeessä vain isot tilat/yhtiöt jatkavat ja laajentavat sitä mukaan kun pieniä tippuu. Tuskinpa 2013 puoliakaan eläinyksiköistä on enään tukien piirissä.
Muutenkin tukirähinä ja huittisten napina on hieman huvittavaa nyt, varsinkin kun katsoo kirjanpitotilojen tuloksia... Olisi ymmärrettävissä jos nyt elettäisiin vuotta 2012 ja kannttavuus koko suomessa olisi sama ja sitten olisi muodostumassa merkittävä tukiero.. mutta nyt miehet tekee itsestään narreja...
MTK valtuuskuntakin oikein kokoontui YLIMÄÄRÄISEEN kokoukseenkin asian tiimoilta ja päätti lyödä lukkoon NAUTATUET, etelään matalat ja pohjoiseen korkeat. Sikatukieen ei osattu ottaa kantaa kun kokonaistuet tiloilla etelässä ja pohjoisessa ovat lähes sentilleen samat..
-
Jokihopille:
Saat tuotteesta A nyt 1,00 eurua.
Tuotteen hinta laskee 10% vuosi alkaen heti
Onko aihe paniikkiin vasta 2012?
Tuotteen hintahan on sillon vasta 0,60 eurua
Aleennus rosentti on vasta 40% taikka saittahan tua viä 2009, 60 rosenttia parempaa hintaa . Miks valitatta?
-
[
Muutenkin tukirähinä ja huittisten napina on hieman huvittavaa nyt, varsinkin kun katsoo kirjanpitotilojen tuloksia... Olisi ymmärrettävissä jos nyt elettäisiin vuotta 2012 ja kannttavuus koko suomessa olisi sama ja sitten olisi muodostumassa merkittävä tukiero.. mutta nyt miehet tekee itsestään narreja...
MTK valtuuskuntakin oikein kokoontui YLIMÄÄRÄISEEN kokoukseenkin asian tiimoilta ja päätti lyödä lukkoon NAUTATUET, etelään matalat ja pohjoiseen korkeat. Sikatukieen ei osattu ottaa kantaa kun kokonaistuet tiloilla etelässä ja pohjoisessa ovat lähes sentilleen samat..
Jos valitus alotettaisiin vuonna 2012 Jopihopi ihmettelis: miksi nyt vasta kiukuttelette asihan päätettiin jo 2009
-
Viisaus ja laiskuus vie maailmaa eteenpäin. Siitä sikiää kaikki keksinnöt. Uuninpankolla on tehty paljon keksintöjä.
-
Tämmöstä se on elämä täällä raukoilla rajamailla, lauluiltoja pidellään
http://www.youtube.com/watch?v=Gft_l4lK-RY&feature=related
-
Viisaus ja laiskuus vie maailmaa eteenpäin. Siitä sikiää kaikki keksinnöt. Uuninpankolla on tehty paljon keksintöjä.
Juu... Maalaisliitto ainaski on... ;D :o ::) :P
-
Minusta ahneus, tuo kaiken liike-elämän väsymätön moottori, vie maailmaa eteenpäin..
Ilman sitä tekisimme edelleen työt horsella ja potisimme aliravitsemusta talvisin..
-
Jokihopille:
Saat tuotteesta A nyt 1,00 eurua.
Tuotteen hinta laskee 10% vuosi alkaen heti
Onko aihe paniikkiin vasta 2012?
Tuotteen hintahan on sillon vasta 0,60 eurua
Aleennus rosentti on vasta 40% taikka saittahan tua viä 2009, 60 rosenttia parempaa hintaa . Miks valitatta?
ab sikaloiden liikkevaihttoon on tulossa 6-7 promillen lovi neljänä vuotena ja sitten lopuksi 2013 3,5-4 prosentin leikkaus. Nuo leikkaukset ovat olleet tiedossa yli 15 vuotta ja niitä on onnistuttu siirtämään monesti. C alueella sovittiin tuet pysyviksi, sikapuolella enään rippeet jäljellä ja nyt nekin irroitettu tuotannosta. Joukkoparkaisu huittisissa saa minut nyt kyllä hymähtelemään varsinkin kun kirjanpitotilojen tuloksista näkyy että tukileikkaus on suaraan rahoitettavissa jos ab alue tyytyisi c alueen koneistukseen TAI tekisi töitä saman verran ...
-
Jokihopille:
Saat tuotteesta A nyt 1,00 eurua.
Tuotteen hinta laskee 10% vuosi alkaen heti
Onko aihe paniikkiin vasta 2012?
Tuotteen hintahan on sillon vasta 0,60 eurua
Aleennus rosentti on vasta 40% taikka saittahan tua viä 2009, 60 rosenttia parempaa hintaa . Miks valitatta?
ab sikaloiden liikkevaihttoon on tulossa 6-7 promillen lovi neljänä vuotena ja sitten lopuksi 2013 3,5-4 prosentin leikkaus. Nuo leikkaukset ovat olleet tiedossa yli 15 vuotta ja niitä on onnistuttu siirtämään monesti. C alueella sovittiin tuet pysyviksi, sikapuolella enään rippeet jäljellä ja nyt nekin irroitettu tuotannosta. Joukkoparkaisu huittisissa saa minut nyt kyllä hymähtelemään varsinkin kun kirjanpitotilojen tuloksista näkyy että tukileikkaus on suaraan rahoitettavissa jos ab alue tyytyisi c alueen koneistukseen TAI tekisi töitä saman verran ...
MT:n esimerkki 500 lihasikaa, vuosimyynti 1755 lihasikaa a 85 kg = 149.175 kg sianlihaa ja hinta 1.40 = 208.845 euroa. Tuet AB-alueella 2008 ((1755 / 13) * 174) = 23.490 euroa. Tuosta kun 2014 ne tuet ovat nolla euroa niin leikkaus liikevaihdosta on (23.490 * 100) / 208.845 euroa josta minun laskuoppini mukaan tulee 11% liikevaihdosta siis tukien osuus ja tämä leikataan. Olisi mielenkiintoista tietää mistä saat tuon 4-5%? Oletko oppinut koulussa jonkun toisen matematiikan säännöt kuin minä? C-alueen tukimatematiikka omana oppiaineena?
Lisäksi vielä kun verrataan tuota C-alueen saamaa tukea 210 euroa per eläinyksikkö niin siihen nähden ero onkin (((1755 / 13) * 210) * 100) / 208.845 joka sitten onkin jo 13% liikevaihdosta.
Tuon prosenttiosuuden voi minunkin matematiikallani laskea myös toisin eli (23.490 * 100) / (208.845 + 23.490) mutta tällöinkin tukien osuus noin 10%. Nyt jos ajatellaan mitä tuo 10% on ja tarkoittaa? Niin monella yrityksellä (Fortumit erikseen) tuo 10% on se mitä liikevaihdosta jää katteeksi? Eli ihan merkityksetönhän se on. Ei mitään vaikutusta yrityksen toimintaedellytyksiin.
Mutta koska olit päätynyt tuohon että ensin promilleja ja sitten 4-5% leikkaus niin voinet osoittaa yksinkertaisella esimerkillä miten siihen päädyit? Kiitos.
Ja mitä tuohon parkaisuun tulee niin tosiaan niinkuin make kirjoitti niin 2012 on myöhäistä parkaista kun tälläkin kertaa on sanottu että 141 neuvoteltiin 2007, olisitte parkuneet silloin että hyvin todennäköisesti jos nyt ei sanota mitään niin oltaisiin myöhässä 2012.
-
Jokihopille:
Saat tuotteesta A nyt 1,00 eurua.
Tuotteen hinta laskee 10% vuosi alkaen heti
Onko aihe paniikkiin vasta 2012?
Tuotteen hintahan on sillon vasta 0,60 eurua
Aleennus rosentti on vasta 40% taikka saittahan tua viä 2009, 60 rosenttia parempaa hintaa . Miks valitatta?
ab sikaloiden liikkevaihttoon on tulossa 6-7 promillen lovi neljänä vuotena ja sitten lopuksi 2013 3,5-4 prosentin leikkaus. Nuo leikkaukset ovat olleet tiedossa yli 15 vuotta ja niitä on onnistuttu siirtämään monesti. C alueella sovittiin tuet pysyviksi, sikapuolella enään rippeet jäljellä ja nyt nekin irroitettu tuotannosta. Joukkoparkaisu huittisissa saa minut nyt kyllä hymähtelemään varsinkin kun kirjanpitotilojen tuloksista näkyy että tukileikkaus on suaraan rahoitettavissa jos ab alue tyytyisi c alueen koneistukseen TAI tekisi töitä saman verran ...
MT:n esimerkki 500 lihasikaa, vuosimyynti 1755 lihasikaa a 85 kg = 149.175 kg sianlihaa ja hinta 1.40 = 208.845 euroa. Tuet AB-alueella 2008 ((1755 / 13) * 174) = 23.490 euroa. Tuosta kun 2014 ne tuet ovat nolla euroa niin leikkaus liikevaihdosta on (23.490 * 100) / 208.845 euroa josta minun laskuoppini mukaan tulee 11% liikevaihdosta siis tukien osuus ja tämä leikataan. Olisi mielenkiintoista tietää mistä saat tuon 4-5%? Oletko oppinut koulussa jonkun toisen matematiikan säännöt kuin minä? C-alueen tukimatematiikka omana oppiaineena?
Lisäksi vielä kun verrataan tuota C-alueen saamaa tukea 210 euroa per eläinyksikkö niin siihen nähden ero onkin (((1755 / 13) * 210) * 100) / 208.845 joka sitten onkin jo 13% liikevaihdosta.
Tuon prosenttiosuuden voi minunkin matematiikallani laskea myös toisin eli (23.490 * 100) / (208.845 + 23.490) mutta tällöinkin tukien osuus noin 10%. Nyt jos ajatellaan mitä tuo 10% on ja tarkoittaa? Niin monella yrityksellä (Fortumit erikseen) tuo 10% on se mitä liikevaihdosta jää katteeksi? Eli ihan merkityksetönhän se on. Ei mitään vaikutusta yrityksen toimintaedellytyksiin.
Mutta koska olit päätynyt tuohon että ensin promilleja ja sitten 4-5% leikkaus niin voinet osoittaa yksinkertaisella esimerkillä miten siihen päädyit? Kiitos.
Ja mitä tuohon parkaisuun tulee niin tosiaan niinkuin make kirjoitti niin 2012 on myöhäistä parkaista kun tälläkin kertaa on sanottu että 141 neuvoteltiin 2007, olisitte parkuneet silloin että hyvin todennäköisesti jos nyt ei sanota mitään niin oltaisiin myöhässä 2012.
Pitäydy edellen luotettavissä lähtötiedoissa, koska kaikki sikalat eivät ole MTn lihasikaloita vaan joukossa on yhdistelmiä, porsastutantoa, sateliitteja. MTTn julkaisemat luvut ovat edustava ja luotettava joukko kaikista tuotantosuunnista ja siksi ainoa hyväksyttävä lähtötietolähde laskelmiin. Esim. tuos taloustohtorissa muododtunessa ab tyyppiskalas liikevaihto rapiat 300 ke ja eläintuet 20 ke, joista siis ensin leikataan 10% vuosittain ja neljäntenä vuotena loput(?). Tässä yhtälö.
Joukkoparkumisen aika oli eu vaalien aikaan, me sentään pohjoisessa äänestimme vastaan vaikka oli luvassa pysyvät tuet eikä tietoakaan mistään laittomista solidaarisuus leikkauksista.
-
Pitäydy edellen luotettavissä lähtötiedoissa, koska kaikki sikalat eivät ole MTn lihasikaloita vaan joukossa on yhdistelmiä, porsastutantoa, sateliitteja. MTTn julkaisemat luvut ovat edustava ja luotettava joukko kaikista tuotantosuunnista ja siksi ainoa hyväksyttävä lähtötietolähde laskelmiin. Esim. tuos taloustohtorissa muododtunessa ab tyyppiskalas liikevaihto rapiat 300 ke ja eläintuet 20 ke, joista siis ensin leikataan 10% vuosittain ja neljäntenä vuotena loput(?). Tässä yhtälö.
"koska kaikki sikalat eivät ole..." niin juuri siksikin on verrattava kahta keskenään samanlaista tilaa jos vertailla haluaa. Jos C-alueen taloustohtorin lähtötiedoissa 2/3 tiloista on porsastuotantotiloja ja AB-alueen lähtötiedoissa on 2/3 lihasikaloita niin? Lisäksi koko jne vaikka tulokset ovatkin painotettuja. Mutta ne ovat käsittääkseni painotettuja alueen sisällä sen alueen "tyyppitilan" mukaan. Ja sen lisäksi on huomioitava että keskiarvoissa ei mitenkään huomioida peltoalan ja eläinmäärän suhdetta jolloin laskelmat ja keskiarvot eivät kerro mitään. Jos 300 lihasikaa ja 150 hehtaaria peltoa tai 1.400 lihasikaa ja 3 hehtaaria peltoa? Keskimäärin jotakin mutta tilakohtainen ero hirvittävän suuri tukimenetyksissä.
Mutta mitä tuohon prosenttiin tulee niin minä löysin kyllä että
Viljelyala 57 50
CAP-tuet yhteensä 10 900 9 780
Tilatuki 10 600 9 390
CAP-eläintuki 0 150
CAP-kasvituki 250 240
LFA-tuki 11 100 9 400
Ympäristötuki 7 960 7 560
Kansalliset tuet 30 600 35 100
Kansalliset kotieläintuet 24 500 30 100
Kansalliset ha-tuet 6 100 4 970
Muut tuet 250 730
Investointiavustus 160 1 100
Kaikki tuet yhteensä 61 000 63 700
Kokonaistuotto 218 100 315 300
Tuet tuotosta,% (sis. inv.tuet) 28,0 20,2
Tuet tuotosta,% (ei inv.tukia) 27,9 19,9
Eli B-alueen kokonaistuotot 315 ke ja kansalliset kotieläintuet 30 ke. Mistä sait tuon 20 ke? Eli tuosta yhteensä leikataan viiden vuoden aikana siis (30 * 100) / 315 = 9,5%. Edelleen mistä se 3,5-4% tulee?
-
Pitäydy edellen luotettavissä lähtötiedoissa, koska kaikki sikalat eivät ole MTn lihasikaloita vaan joukossa on yhdistelmiä, porsastutantoa, sateliitteja. MTTn julkaisemat luvut ovat edustava ja luotettava joukko kaikista tuotantosuunnista ja siksi ainoa hyväksyttävä lähtötietolähde laskelmiin. Esim. tuos taloustohtorissa muododtunessa ab tyyppiskalas liikevaihto rapiat 300 ke ja eläintuet 20 ke, joista siis ensin leikataan 10% vuosittain ja neljäntenä vuotena loput(?). Tässä yhtälö.
"koska kaikki sikalat eivät ole..." niin juuri siksikin on verrattava kahta keskenään samanlaista tilaa jos vertailla haluaa. Jos C-alueen taloustohtorin lähtötiedoissa 2/3 tiloista on porsastuotantotiloja ja AB-alueen lähtötiedoissa on 2/3 lihasikaloita niin? Lisäksi koko jne vaikka tulokset ovatkin painotettuja. Mutta ne ovat käsittääkseni painotettuja alueen sisällä sen alueen "tyyppitilan" mukaan. Ja sen lisäksi on huomioitava että keskiarvoissa ei mitenkään huomioida peltoalan ja eläinmäärän suhdetta jolloin laskelmat ja keskiarvot eivät kerro mitään. Jos 300 lihasikaa ja 150 hehtaaria peltoa tai 1.400 lihasikaa ja 3 hehtaaria peltoa? Keskimäärin jotakin mutta tilakohtainen ero hirvittävän suuri tukimenetyksissä.
Mutta mitä tuohon prosenttiin tulee niin minä löysin kyllä että
Viljelyala 57 50
CAP-tuet yhteensä 10 900 9 780
Tilatuki 10 600 9 390
CAP-eläintuki 0 150
CAP-kasvituki 250 240
LFA-tuki 11 100 9 400
Ympäristötuki 7 960 7 560
Kansalliset tuet 30 600 35 100
Kansalliset kotieläintuet 24 500 30 100
Kansalliset ha-tuet 6 100 4 970
Muut tuet 250 730
Investointiavustus 160 1 100
Kaikki tuet yhteensä 61 000 63 700
Kokonaistuotto 218 100 315 300
Tuet tuotosta,% (sis. inv.tuet) 28,0 20,2
Tuet tuotosta,% (ei inv.tukia) 27,9 19,9
Eli B-alueen kokonaistuotot 315 ke ja kansalliset kotieläintuet 30 ke. Mistä sait tuon 20 ke? Eli tuosta yhteensä leikataan viiden vuoden aikana siis (30 * 100) / 315 = 9,5%. Edelleen mistä se 3,5-4% tulee?
Edelleen JOPIHOGI, miksi c-alueella tulee saman kokoisissa yksiköissä enemmän työtunteja. Onko mitä ylimääräistä c-alueen farmari jättää laskelmasta pois. Onko siellä tapana laskea työaikaan ruokatunti ja ruokaperäset... ;) Työtunteja ei koskaan pidä ottaa huomioon laskelmissa, ellei niitä ole puolueeton taho mittaamassa päivittäin vuoden ajan sekunttikellon kanssa... Samoin koneistusta ei kannata vertailla. Jos joku myy puuta mettästä ja ostaa sillä koneistusta, niin miten sen suhteutat laskelmassa. Tulopuolta voi verrata, koska se on tiedossa. Menot ovat tilakohtaisia.
-
Pitäydy edellen luotettavissä lähtötiedoissa, koska kaikki sikalat eivät ole MTn lihasikaloita vaan joukossa on yhdistelmiä, porsastutantoa, sateliitteja. MTTn julkaisemat luvut ovat edustava ja luotettava joukko kaikista tuotantosuunnista ja siksi ainoa hyväksyttävä lähtötietolähde laskelmiin. Esim. tuos taloustohtorissa muododtunessa ab tyyppiskalas liikevaihto rapiat 300 ke ja eläintuet 20 ke, joista siis ensin leikataan 10% vuosittain ja neljäntenä vuotena loput(?). Tässä yhtälö.
"koska kaikki sikalat eivät ole..." niin juuri siksikin on verrattava kahta keskenään samanlaista tilaa jos vertailla haluaa. Jos C-alueen taloustohtorin lähtötiedoissa 2/3 tiloista on porsastuotantotiloja ja AB-alueen lähtötiedoissa on 2/3 lihasikaloita niin? Lisäksi koko jne vaikka tulokset ovatkin painotettuja. Mutta ne ovat käsittääkseni painotettuja alueen sisällä sen alueen "tyyppitilan" mukaan. Ja sen lisäksi on huomioitava että keskiarvoissa ei mitenkään huomioida peltoalan ja eläinmäärän suhdetta jolloin laskelmat ja keskiarvot eivät kerro mitään. Jos 300 lihasikaa ja 150 hehtaaria peltoa tai 1.400 lihasikaa ja 3 hehtaaria peltoa? Keskimäärin jotakin mutta tilakohtainen ero hirvittävän suuri tukimenetyksissä.
Mutta mitä tuohon prosenttiin tulee niin minä löysin kyllä että
Viljelyala 57 50
CAP-tuet yhteensä 10 900 9 780
Tilatuki 10 600 9 390
CAP-eläintuki 0 150
CAP-kasvituki 250 240
LFA-tuki 11 100 9 400
Ympäristötuki 7 960 7 560
Kansalliset tuet 30 600 35 100
Kansalliset kotieläintuet 24 500 30 100
Kansalliset ha-tuet 6 100 4 970
Muut tuet 250 730
Investointiavustus 160 1 100
Kaikki tuet yhteensä 61 000 63 700
Kokonaistuotto 218 100 315 300
Tuet tuotosta,% (sis. inv.tuet) 28,0 20,2
Tuet tuotosta,% (ei inv.tukia) 27,9 19,9
Eli B-alueen kokonaistuotot 315 ke ja kansalliset kotieläintuet 30 ke. Mistä sait tuon 20 ke? Eli tuosta yhteensä leikataan viiden vuoden aikana siis (30 * 100) / 315 = 9,5%. Edelleen mistä se 3,5-4% tulee?
se viimeisen vuoden leikkaushan on hieman alle puolet kokonaisalenemasta. Siitä se tulee.
Edelleenkin olen sitä mieltä että laskelmissa on käytettävä suurta otantaa. Tietenkin jos koulunkäynyt tilastotieteilijä esittää luotettavampaa menetelmää, niin katsotaan sitten. Mutta jjäynän (joka yllä esittelee laskutaitojaan..) perusteluin en lähtötietoja alkaisi valitsemaan.
-
Pitäydy edellen luotettavissä lähtötiedoissa, koska kaikki sikalat eivät ole MTn lihasikaloita vaan joukossa on yhdistelmiä, porsastutantoa, sateliitteja. MTTn julkaisemat luvut ovat edustava ja luotettava joukko kaikista tuotantosuunnista ja siksi ainoa hyväksyttävä lähtötietolähde laskelmiin. Esim. tuos taloustohtorissa muododtunessa ab tyyppiskalas liikevaihto rapiat 300 ke ja eläintuet 20 ke, joista siis ensin leikataan 10% vuosittain ja neljäntenä vuotena loput(?). Tässä yhtälö.
"koska kaikki sikalat eivät ole..." niin juuri siksikin on verrattava kahta keskenään samanlaista tilaa jos vertailla haluaa. Jos C-alueen taloustohtorin lähtötiedoissa 2/3 tiloista on porsastuotantotiloja ja AB-alueen lähtötiedoissa on 2/3 lihasikaloita niin? Lisäksi koko jne vaikka tulokset ovatkin painotettuja. Mutta ne ovat käsittääkseni painotettuja alueen sisällä sen alueen "tyyppitilan" mukaan. Ja sen lisäksi on huomioitava että keskiarvoissa ei mitenkään huomioida peltoalan ja eläinmäärän suhdetta jolloin laskelmat ja keskiarvot eivät kerro mitään. Jos 300 lihasikaa ja 150 hehtaaria peltoa tai 1.400 lihasikaa ja 3 hehtaaria peltoa? Keskimäärin jotakin mutta tilakohtainen ero hirvittävän suuri tukimenetyksissä.
Mutta mitä tuohon prosenttiin tulee niin minä löysin kyllä että
Viljelyala 57 50
CAP-tuet yhteensä 10 900 9 780
Tilatuki 10 600 9 390
CAP-eläintuki 0 150
CAP-kasvituki 250 240
LFA-tuki 11 100 9 400
Ympäristötuki 7 960 7 560
Kansalliset tuet 30 600 35 100
Kansalliset kotieläintuet 24 500 30 100
Kansalliset ha-tuet 6 100 4 970
Muut tuet 250 730
Investointiavustus 160 1 100
Kaikki tuet yhteensä 61 000 63 700
Kokonaistuotto 218 100 315 300
Tuet tuotosta,% (sis. inv.tuet) 28,0 20,2
Tuet tuotosta,% (ei inv.tukia) 27,9 19,9
Eli B-alueen kokonaistuotot 315 ke ja kansalliset kotieläintuet 30 ke. Mistä sait tuon 20 ke? Eli tuosta yhteensä leikataan viiden vuoden aikana siis (30 * 100) / 315 = 9,5%. Edelleen mistä se 3,5-4% tulee?
Edelleen JOPIHOGI, miksi c-alueella tulee saman kokoisissa yksiköissä enemmän työtunteja. Onko mitä ylimääräistä c-alueen farmari jättää laskelmasta pois. Onko siellä tapana laskea työaikaan ruokatunti ja ruokaperäset... ;) Työtunteja ei koskaan pidä ottaa huomioon laskelmissa, ellei niitä ole puolueeton taho mittaamassa päivittäin vuoden ajan sekunttikellon kanssa... Samoin koneistusta ei kannata vertailla. Jos joku myy puuta mettästä ja ostaa sillä koneistusta, niin miten sen suhteutat laskelmassa. Tulopuolta voi verrata, koska se on tiedossa. Menot ovat tilakohtaisia.
Työtunnit ovat laskennallisia hehtaareista ja eläinmääristä.
Suuresta otannasta on hyvä vertailla kuluja koska se suodattaa esittämäsi kaltaisten poikkeusten vaikutukset tasapuolisesti.
-
se viimeisen vuoden leikkaushan on hieman alle puolet kokonaisalenemasta. Siitä se tulee.
Edelleenkin olen sitä mieltä että laskelmissa on käytettävä suurta otantaa. Tietenkin jos koulunkäynyt tilastotieteilijä esittää luotettavampaa menetelmää, niin katsotaan sitten. Mutta jjäynän (joka yllä esittelee laskutaitojaan..) perusteluin en lähtötietoja alkaisi valitsemaan.
Koita nyt jo päättää? Ensin alenema 6-7 promillea neljässä vuodessa ja 3,5 - 4% yhtenä vuotena. Jos alenema on ensin 6-7 promillea neljässä vuodessa niin se ei voi olla puolet kokonaisalenemasta, se on matemaattisesti mahdotonta. Kokeiles itse niin huomaat. Ja minusta tärkein on kokonaisalenema, sillä viimeisen vuoden alenemalla että suuriko osa se on tuosta kokonaisalenemasta ei ole tuloksen kannalta mitään merkitystä.
En ole tilastotieteilijä mutta sattuneesta syystä yliopistotason tilastotiedettä on tullut luettua ja sovellettuakin. Ihan noviisi en sillä puolella ole vaikka taatusti tilastotieteen tutkinnon suorittaneelle häviänkin.
-
No miksi sitten työtunnit poikkeavat?
-
No miksi sitten työtunnit poikkeavat?
Hyvä kysymys itse asiassa. Olisinpa itse keksinyt. Jos ne ovat laskennallisia eivätkä ilmoitettuja (mielestäni ovat ilmoitettuja kun ainakin ne työtunnit piti jostakin kasaan rääpäistä kun mukana oltiin) niin silloin AB-alueen ja C-alueen työtunneissa ei pitäisi olla mitään eroa koska ne ovat suoraan sidoksissa yksiköihin. Paitsi jos erona on tuotantosuunta. Eli C-alueella esimerkiksi suhteessa enemmän porsastuotantotiloja mukana ja AB-alueella lihasikaloita. Mutta tällöin luvut eivät ole enää missään mielessä suoraan vertailukelpoisia.
-
Suuresta otannasta on hyvä vertailla kuluja koska se suodattaa esittämäsi kaltaisten poikkeusten vaikutukset tasapuolisesti.
Mutta keskiarvolla ei voi vertailla KAHDEN TÄYSIN SAMANLAISEN ERI TUKIALUEEN TILAN tukileikkausten vaikutuksia koska ne hukkuvat sinne keskiarvoihin. Jos tukien vaikutusta tilojen väliseen kilpailuasetelmaan halutaan selvittää niin ainoa oikea tapa on laskennallinen tyyppitila joka on samanlainen kummallakin alueella ja sitten katsotaan mitä tapahtuu. Tietysti noita tyyppitiloja pitää olla useampia erilaisia jotta selviää miten tukimuutokset kohtelevat tuotantorakenteeltaan erilaisia tiloja.
-
No miksi sitten työtunnit poikkeavat?
koska ab alueella käytetään satakertainen summa henkilöstön palkkaamiseen ja c alueella tehdään itse kolmanneksens enemän töitä kun ab alueella
-
Suuresta otannasta on hyvä vertailla kuluja koska se suodattaa esittämäsi kaltaisten poikkeusten vaikutukset tasapuolisesti.
Mutta keskiarvolla ei voi vertailla KAHDEN TÄYSIN SAMANLAISEN ERI TUKIALUEEN TILAN tukileikkausten vaikutuksia koska ne hukkuvat sinne keskiarvoihin. Jos tukien vaikutusta tilojen väliseen kilpailuasetelmaan halutaan selvittää niin ainoa oikea tapa on laskennallinen tyyppitila joka on samanlainen kummallakin alueella ja sitten katsotaan mitä tapahtuu. Tietysti noita tyyppitiloja pitää olla useampia erilaisia jotta selviää miten tukimuutokset kohtelevat tuotantorakenteeltaan erilaisia tiloja.
saat varmasti jonkun tilastotieteiljän helposti puoltamaan kantaasi?
-
No miksi sitten työtunnit poikkeavat?
koska ab alueella käytetään satakertainen summa henkilöstön palkkaamiseen ja c alueella tehdään itse kolmanneksens enemän töitä kun ab alueella
Palataan Adamin esittämään. Eli lasketaas tuosta totaali työtunnit, C-alue 3.560 + 20 = 3.580 ja AB-alueen 2.740 + 1.110 = 3.850. Nyt tuohon viereen liikevaihto eli 204.700 ja 279 700 niin siitä saadaan liikevaihtoa 57 ja 72 euroa per työtunti. Ja mahtaa johtua mistä? Koska C-alueella tehdään kolmanneksen enemmän töitä ihan itse eikä käytetä palkattua työvoimaa? Vai AB-alueen merkittävästi suuremmista peltotuista? Vai AB-alueen saamista suurista investointituista? Jostakinhan tuolle erollekin pitää syy löytyä? Varsinkin jos työtunnit laskennallisia eikä ilmoitettuja?
-
Suuresta otannasta on hyvä vertailla kuluja koska se suodattaa esittämäsi kaltaisten poikkeusten vaikutukset tasapuolisesti.
Mutta keskiarvolla ei voi vertailla KAHDEN TÄYSIN SAMANLAISEN ERI TUKIALUEEN TILAN tukileikkausten vaikutuksia koska ne hukkuvat sinne keskiarvoihin. Jos tukien vaikutusta tilojen väliseen kilpailuasetelmaan halutaan selvittää niin ainoa oikea tapa on laskennallinen tyyppitila joka on samanlainen kummallakin alueella ja sitten katsotaan mitä tapahtuu. Tietysti noita tyyppitiloja pitää olla useampia erilaisia jotta selviää miten tukimuutokset kohtelevat tuotantorakenteeltaan erilaisia tiloja.
saat varmasti jonkun tilastotieteiljän helposti puoltamaan kantaasi?
Todennäköisesti en koska heiltähän menisi monta työpaikkaa alta... Mutta uskonpa että tilastotieteilijä ei pysty osoittamaan kumpaakaan vertailutapaa absoluuttisesti vääräksi tai kumpaakaan merkittävästi paremmaksi. Voi vain laskea millä varmuudella on todennäköistä että toinen vertailutapa antaa paremman lopputuloksen kuin toinen.
-
No miksi sitten työtunnit poikkeavat?
koska ab alueella käytetään satakertainen summa henkilöstön palkkaamiseen ja c alueella tehdään itse kolmanneksens enemän töitä kun ab alueella
Onko sun mielestä sitten joku ihmisarvon mittari, että tekee vähintää 3000h per vuosi, vai onko se pelkkää tyhmyyttä? Jenkeissä ollessani huomasin, että vaikka Jenkit tekee Skandinavian maihin verrattuna huomattavasti enemmän tunteja, niin siinä mitä ne saa päivässä aikaan, ei ole paljoa eroa. (jos ei otata huomioon isoja koneita) Niillä menee paskan jauhamiseen vaan sen verta enempi aikaa päivässä, kun tekevät tunteja. Eli jotain hyötyä on tästä tuppisuu kansasta.
-
No miksi sitten työtunnit poikkeavat?
koska ab alueella käytetään satakertainen summa henkilöstön palkkaamiseen ja c alueella tehdään itse kolmanneksens enemän töitä kun ab alueella
Palataan Adamin esittämään. Eli lasketaas tuosta totaali työtunnit, C-alue 3.560 + 20 = 3.580 ja AB-alueen 2.740 + 1.110 = 3.850. Nyt tuohon viereen liikevaihto eli 204.700 ja 279 700 niin siitä saadaan liikevaihtoa 57 ja 72 euroa per työtunti. Ja mahtaa johtua mistä? Koska C-alueella tehdään kolmanneksen enemmän töitä ihan itse eikä käytetä palkattua työvoimaa?
1.suuremman yksikön tuoma parempi tilityshinta
2.pohjoisen tyyppitilalla 15% enemän peltoa josta tulee laskennallisia tunteja enemän kuin tuloja.
-
No miksi sitten työtunnit poikkeavat?
koska ab alueella käytetään satakertainen summa henkilöstön palkkaamiseen ja c alueella tehdään itse kolmanneksens enemän töitä kun ab alueella
Palataan Adamin esittämään. Eli lasketaas tuosta totaali työtunnit, C-alue 3.560 + 20 = 3.580 ja AB-alueen 2.740 + 1.110 = 3.850. Nyt tuohon viereen liikevaihto eli 204.700 ja 279 700 niin siitä saadaan liikevaihtoa 57 ja 72 euroa per työtunti. Ja mahtaa johtua mistä? Koska C-alueella tehdään kolmanneksen enemmän töitä ihan itse eikä käytetä palkattua työvoimaa?
1.suuremman yksikön tuoma parempi tilityshinta
2.pohjoisen tyyppitilalla 15% enemän peltoa josta tulee laskennallisia tunteja enemän kuin tuloja.
Eihän pellolla tartte mitään tehdä. Ei sieltä tuu työtunteja. Kysy keneltä jauholakilta tahansa.
-
No miksi sitten työtunnit poikkeavat?
koska ab alueella käytetään satakertainen summa henkilöstön palkkaamiseen ja c alueella tehdään itse kolmanneksens enemän töitä kun ab alueella
Palataan Adamin esittämään. Eli lasketaas tuosta totaali työtunnit, C-alue 3.560 + 20 = 3.580 ja AB-alueen 2.740 + 1.110 = 3.850. Nyt tuohon viereen liikevaihto eli 204.700 ja 279 700 niin siitä saadaan liikevaihtoa 57 ja 72 euroa per työtunti. Ja mahtaa johtua mistä? Koska C-alueella tehdään kolmanneksen enemmän töitä ihan itse eikä käytetä palkattua työvoimaa?
1.suuremman yksikön tuoma parempi tilityshinta
2.pohjoisen tyyppitilalla 15% enemän peltoa josta tulee laskennallisia tunteja enemän kuin tuloja.
No miten sitten voidaan verrata keskenään jos kerran on noin perustavaa laatua oleva ero lähtötiedoissa? Eli kun on suurempi yksikkö niin saa parempaa tilityshintaa? Paljonko parempaa? Millä kokoluokalla paljonko parempaa? Miten se voi vaikuttaa noin paljon? Jos lasketaan tuosta niin ero on 72 - 57 = 15 euroa per työtunti. Ja se on sitten 20% enemmän riippuen vähän miten lasketaan eli kumpi on se mihin verrataan. Eli siis suuremman yksikön tilityshinnan pitäisi olla 20% parempi vai miten se menee? Jos perushinta on 1.40 niin 20% siihen tykö on on 28 senttiä pe kilo. Koska keskimäärin C-alueen työtunti tuottaa 20% vähemmän niin AB-alueen tilojen tilityshinnan pitäisi olla keskimäärin tuon 28 sentiä per kilo parempi. Ihan oikeesti, ei taida olla.
Tuohon 2-kohtaan sen verran. Että jos tuo on totta niin suunniteltu ehkä mahdolllisesti joskus tuleva kompensaatio LFA-tuen kautta lisää tukieroa koska peltoa AB-alueella on eläinmäärään nähden vähemmän?
Mutta etkö itse huomaa mikä tässä on se "juju"? Voit esimerkiksi verrata kahta isoa yksikköä keskenään ja niiden eroja työtunnin tuottavuudessa koska niillä on riittävästi samanlaista kuten tilityshinta samalla tasolla jne. Keskiarvossa moni asia jää hämärän peittoon.
-
1.suuremman yksikön tuoma parempi tilityshinta
2.pohjoisen tyyppitilalla 15% enemän peltoa josta tulee laskennallisia tunteja enemän kuin tuloja.
Ja näistä laskennallisista tunneista jopihopi päättelee etelän pellejen laiskuuden, yhdessä palkattuun työvoimaan kuluneen rahan kanssa??
Kaikella kunnioituksella, valitset aina asenteeseen sopivat perustelut. Taitavampi politrukki muistais mitä on sanonut, eikä sortuis tämmösiin lapsuksiin. Muuten onnea vaan mustan muuttamiseen valkoseks ;D
Vertailisin muuten edelleen tunteja/kotieläintuotot eikä liikevaihtoa. Tietty jos työtunnit on laskennallisia, ei tuolla ole mitään arvoa....
-
No miksi sitten työtunnit poikkeavat?
koska ab alueella käytetään satakertainen summa henkilöstön palkkaamiseen ja c alueella tehdään itse kolmanneksens enemän töitä kun ab alueella
Palataan Adamin esittämään. Eli lasketaas tuosta totaali työtunnit, C-alue 3.560 + 20 = 3.580 ja AB-alueen 2.740 + 1.110 = 3.850. Nyt tuohon viereen liikevaihto eli 204.700 ja 279 700 niin siitä saadaan liikevaihtoa 57 ja 72 euroa per työtunti. Ja mahtaa johtua mistä? Koska C-alueella tehdään kolmanneksen enemmän töitä ihan itse eikä käytetä palkattua työvoimaa?
1.suuremman yksikön tuoma parempi tilityshinta
2.pohjoisen tyyppitilalla 15% enemän peltoa josta tulee laskennallisia tunteja enemän kuin tuloja.
No miten sitten voidaan verrata keskenään jos kerran on noin perustavaa laatua oleva ero lähtötiedoissa? Eli kun on suurempi yksikkö niin saa parempaa tilityshintaa? Paljonko parempaa? Millä kokoluokalla paljonko parempaa? Miten se voi vaikuttaa noin paljon? Jos lasketaan tuosta niin ero on 72 - 57 = 15 euroa per työtunti. Ja se on sitten 20% enemmän riippuen vähän miten lasketaan eli kumpi on se mihin verrataan. Eli siis suuremman yksikön tilityshinnan pitäisi olla 20% parempi vai miten se menee? Jos perushinta on 1.40 niin 20% siihen tykö on on 28 senttiä pe kilo. Koska keskimäärin C-alueen työtunti tuottaa 20% vähemmän niin AB-alueen tilojen tilityshinnan pitäisi olla keskimäärin tuon 28 sentiä per kilo parempi. Ihan oikeesti, ei taida olla.
Tuohon 2-kohtaan sen verran. Että jos tuo on totta niin suunniteltu ehkä mahdolllisesti joskus tuleva kompensaatio LFA-tuen kautta lisää tukieroa koska peltoa AB-alueella on eläinmäärään nähden vähemmän?
Mutta etkö itse huomaa mikä tässä on se "juju"? Voit esimerkiksi verrata kahta isoa yksikköä keskenään ja niiden eroja työtunnin tuottavuudessa koska niillä on riittävästi samanlaista kuten tilityshinta samalla tasolla jne. Keskiarvossa moni asia jää hämärän peittoon.
ei kun viidennes vähempi tai noin neljännes enämpi kuten kiertokoulussa ope opetti... tuos nyt oli vain pari mahdollista syytä jotka juolahti mieleen varmasti on muitakin ja niiden yhteisvaikutuksesta ero tulee
edeellenkin kannattavuuksia ja tukien veratiluja pitäisi tehdä kirjanpitotilojen tuloksista kunnes tilastotieteilijät toisin todistavat. Ei ehkä pelkästään vuoden 2007, kun se oli monella tapaa poikkeksellinen etelässä ETUKÄTEEN tiedotetun viitevuosilaskennan takia
-
edeellenkin kannattavuuksia ja tukien veratiluja pitäisi tehdä kirjanpitotilojen tuloksista kunnes tilastotieteilijät toisin todistavat. Ei ehkä pelkästään vuoden 2007, kun se oli monella tapaa poikkeksellinen etelässä ETUKÄTEEN tiedotetun viitevuosilaskennan takia
Niin tuosta laajasta aineistosta? En tosiaan ole tilastotieteen ammattilainen mutta yleensä ottaen mitä siitä muistan niin jos joku luku tai lukema on niin pienestä aineistosta että syntyvää eroa ei voida pitää merkittävänä niin lukua ei kerrota tai näytetä. Otas ihan huvikseen että vuosi-tukialue-tuotantosuunta ja sitten neljänneksi vielä suuruus ja valitset sieltä neljä suurinta kokoluokkaa. Huomaat että lähes kaikissa on havaintojen määrä niin pieni että lukuja ei näytetä. C1-alueelle ei näissä kokoluokissa tule edes keskiarvoa ja "Kirjanpitotiloja" = 0 < n < 6. AB-alueella sentään keskiarvo löytyy ja "Kirjanpitotiloja" = 7 < n < 14. Eli miten isosta ja edustavasta aineistosta me nyt sikatilojen kohdalla mahdamme puhuakaan eli montako tilaa tietonsa on lähettänyt? Varmasti kun aineistoa niin kovasti olet joka käänteessä kehumassa ja esittämistäsi väitteistä päätellen olet siihen hyvin tutustunut niin saat varmasti helposti selville tuon tilojen lukumäärän että minun ei tarvitse sitä mistään etsiä? Jos vielä laitat sen tähän ketjuun kun saat selville? Kiitos jo etukäteen.
Mitä nämä luvut:
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7<n<14 7<n<14
Eli onko tuo "Tiloja edustettuna" tietonsa lähettäneiden tilojen lukumäärä? Vai tuo "kirjanpitotiloja" joka on 7 < n < 14. Jos jälkimmäinen niin näillä "laajoilla tiedoilla" ei ole yhtään enempää arvoa kuin millä tahansa esimerkkitilalla? Jos ensimmäinen niin asiasta voidaan keskustella.
-
edeellenkin kannattavuuksia ja tukien veratiluja pitäisi tehdä kirjanpitotilojen tuloksista kunnes tilastotieteilijät toisin todistavat. Ei ehkä pelkästään vuoden 2007, kun se oli monella tapaa poikkeksellinen etelässä ETUKÄTEEN tiedotetun viitevuosilaskennan takia
Niin tuosta laajasta aineistosta? En tosiaan ole tilastotieteen ammattilainen mutta yleensä ottaen mitä siitä muistan niin jos joku luku tai lukema on niin pienestä aineistosta että syntyvää eroa ei voida pitää merkittävänä niin lukua ei kerrota tai näytetä. Otas ihan huvikseen että vuosi-tukialue-tuotantosuunta ja sitten neljänneksi vielä suuruus ja valitset sieltä neljä suurinta kokoluokkaa. Huomaat että lähes kaikissa on havaintojen määrä niin pieni että lukuja ei näytetä. C1-alueelle ei näissä kokoluokissa tule edes keskiarvoa ja "Kirjanpitotiloja" = 0 < n < 6. AB-alueella sentään keskiarvo löytyy ja "Kirjanpitotiloja" = 7 < n < 14. Eli miten isosta ja edustavasta aineistosta me nyt sikatilojen kohdalla mahdamme puhuakaan eli montako tilaa tietonsa on lähettänyt? Varmasti kun aineistoa niin kovasti olet joka käänteessä kehumassa ja esittämistäsi väitteistä päätellen olet siihen hyvin tutustunut niin saat varmasti helposti selville tuon tilojen lukumäärän että minun ei tarvitse sitä mistään etsiä? Jos vielä laitat sen tähän ketjuun kun saat selville? Kiitos jo etukäteen.
Mitä nämä luvut:
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7<n<14 7<n<14
Eli onko tuo "Tiloja edustettuna" tietonsa lähettäneiden tilojen lukumäärä? Vai tuo "kirjanpitotiloja" joka on 7 < n < 14. Jos jälkimmäinen niin näillä "laajoilla tiedoilla" ei ole yhtään enempää arvoa kuin millä tahansa esimerkkitilalla? Jos ensimmäinen niin asiasta voidaan keskustella.
isosta tietokannasta valitaan tilat jotka poikkeavat vähiten keskimääräisetä ja näistä valituista kootaan lopullinen aineisto. Erittäin luotettava menetelmä. Ja tuo joidenkin tietojen puuttuminenhan vain vahvistaa säännö eli julkaistaan vain tilastollisesti käyttökelpoista materiaalia. Eli ei jätetä mitään tulkinnan mahdollisuutta.
Paljon luotettavampi kuin huittisten parkaisussa esiin tempaistu esimerkkitapaus kertaa kilohinta-arvaus kertaa 3000 sikaa kertaa 10 vuotta kertaa oletettu tukiero viiden vuoden kuluttua ilman jo tehtyjä ja jo so*****ja kompensointitoimenpiteitä. Ikäänkuin etelän korkea viljatukikin olisi poistumassa, ja lfa korotus peruuntumassa ja pohjoisen dekoplaus peruuntumassa, korkeat investointituet avautumassa c alueelle 90-luvun ehdoin määräajaksi jne jne jne...
-
Vai LFA-korotus etelään???
Empä usko.
-
Vai LFA-korotus etelään???
Empä usko.
veikkaisin että tulee koskemaan vain sikatiloja etelässä... ja nautatiloja pohjoisessa
-
Vai LFA-korotus etelään???
Empä usko.
veikkaisin että tulee koskemaan vain sikatiloja etelässä... ja nautatiloja pohjoisessa
Luultavimmin näin. :'(
-
isosta tietokannasta valitaan tilat jotka poikkeavat vähiten keskimääräisetä ja näistä valituista kootaan lopullinen aineisto.
Eli miten isosta tietokannasta? Lukuja peliin, kiitos. Montako tilaa?
-
No miksi sitten työtunnit poikkeavat?
koska ab alueella käytetään satakertainen summa henkilöstön palkkaamiseen ja c alueella tehdään itse kolmanneksens enemän töitä kun ab alueella
Onko sun mielestä sitten joku ihmisarvon mittari, että tekee vähintää 3000h per vuosi, vai onko se pelkkää tyhmyyttä? Jenkeissä ollessani huomasin, että vaikka Jenkit tekee Skandinavian maihin verrattuna huomattavasti enemmän tunteja, niin siinä mitä ne saa päivässä aikaan, ei ole paljoa eroa. (jos ei otata huomioon isoja koneita) Niillä menee paskan jauhamiseen vaan sen verta enempi aikaa päivässä, kun tekevät tunteja. Eli jotain hyötyä on tästä tuppisuu kansasta.
Ei tietenkään työmäärä ole ihmisarvon mittari, 3500 on ehdottomasti liikaa. Varmasti 2000 tunnin jälkeen työteho tippuu ja väsyminen hiipii mukaan. Mutta tilakoko ja alhainen omavaraisuus näyttäisi pakottavan c alueen yrittäjiä hirvittävään työtaakkaan
-
isosta tietokannasta valitaan tilat jotka poikkeavat vähiten keskimääräisetä ja näistä valituista kootaan lopullinen aineisto.
Eli miten isosta tietokannasta? Lukuja peliin, kiitos. Montako tilaa?
sanottiin vain että tilastollisesti riittävä. Ja vaikka määrä olisi minulle kerrottu niin tuskinpa aseteeltanne sitä hyväksyisitte. Voin vain kehoittaa teidän korkeuttanne ottamaan yhteyttä ko. tutkimuslaitokseen ja julkituoda epäilyksenne sekä parannusehdotuksenne heidän menetelmiinsä.
-
isosta tietokannasta valitaan tilat jotka poikkeavat vähiten keskimääräisetä ja näistä valituista kootaan lopullinen aineisto.
Eli miten isosta tietokannasta? Lukuja peliin, kiitos. Montako tilaa?
sanottiin vain että tilastollisesti riittävä. Ja vaikka määrä olisi minulle kerrottu niin tuskinpa aseteeltanne sitä hyväksyisitte. Voin vain kehoittaa teidän korkeuttanne ottamaan yhteyttä ko. tutkimuslaitokseen ja julkituoda epäilyksenne sekä parannusehdotuksenne heidän menetelmiinsä.
Katsos näitä lukuja tuossa alla. Alimpana on kaikki tilat. Mutta noista taulukoista näkyy että lypsykarjan kohdalla on "Tiloja edustettuna" 12.100. Mielestäni se noin suurinpiirtein vastaa tämänhetkisten lypsykarjatilojen määrää. Hiukan ihmetyttää tuo että "Kaikki" on vain 40.800 koska jollakin tavalla luokiteltuja maatiloja on kai sentään vielä enemmän vaikka tilamäärä kovasti laskenut onkin. Mutta etusivulla ilmoittavat että mukana on noin 930 tilaa ja tuossa "kaikki" kohdassa "kirjanpitotiloja" 930 < n < 940. Eli tuota nuo taulukon luvut tarkoittanevat. Tilamäärä tuotantosuunnittain ja sitten tietonsa lähettäneiden tilojen lukumäärä. Tuosta kun katsotaan niin lypsykarjatiloja 12.100 ja "kirjanpitotiloja" 360 < n < 370 koska tilamäärä on noin tuon 12.100 että kirjanpitotiloja lypsykarjapuolella on noin 365? Voinemme olla tästä yhtä mieltä?
No, sikapuoli. "Tiloja edustettuna" on 560 joka sitten mitä ilmeisimmin on sikatilojen lukumäärä tällä hetkellä. On kyllä tippunut kovasti parissakymmenessä vuodessa. Mutta sitten tuo "kirjanpitotiloja" on tuossa sikapuolella 20 < n < 30. Eli aineistonsa lähettäneitä tiloja on siis noin 25? Ilmeisesti voinemme tästäkin olla yhtä mieltä jos nuo taloustohtorin sivut yhtään on loogisesti toimivia. Eikös, ollaanko yhtä mieltä? Mutta mitä tuo tarkoittaa käytännössä? Katso alinta taulukkoa jossa on sikatilat kaikilla alueilla 2007. Niin siitä huomataan kullakin tukialueella on noin 10 tilaa. Siitäkin voinemme olla yhtä mieltä? Mutta että kun tukialueita verrataan niin kummaltakin tukialueelta vertailussa mukana on noin 10 tilaa. Eikös, olemme tästäkin varmaan yhtä mieltä?
Mutta nyt sitten se kysymys josta emme ehkä olekaan yhtä mieltä. Jos sinulle on sanottu että aineisto on tilastollisesti riittävä niin se on varmasti totta, tilastotieteilijät varmasti osaavat työnsä. Mutta tuosta pikaisesti että 25 tilaa ja 560 tilaa niin se on alle 5% tiloista kuitenkin. Minun mielestäni ei voida kovin "laajasta aineistosta" puhua kuten itse esille tuot mutta minä olenkin aikanaan laskenut tilastoja kymmeniintuhansiin havaintoihin perustuen, siinä tämä 25 tilaa jää aika pieneksi. Tilastollinen virhemarginaalikin suuntaan tai toiseen voi olla jo jonkunlainen? Mitäs "raati" eli muut keskustelijat mahtavat olla mieltä? Satunnaiset 25 tilaa jotka ovat ne tilat jotka sattuvat olemaan ja joista lasketaan keskiarvo vai vakioidut tilat joilla sitten verrataan?
____Tuloslaskelma_____ ___2007___
Lypsykarja
Tiloja edustettuna 12 100
Kirjanpitotiloja 360<n<370
____Tuloslaskelma_____ ___2007___
Sikatalous
Tiloja edustettuna 560
Kirjanpitotiloja 20<n<30
____Tuloslaskelma_____ ___2007___
Viljanviljely
Tiloja edustettuna 12 000
Kirjanpitotiloja 140<n<150
____Tuloslaskelma_____ ___2007___
Sekamuotoinen tuotanto Muu kotieläintalous Sikatalous
Muu nautakarja
Lypsykarja
Puutarhatuotanto
Muu kasvinviljely
Viljanviljely
Keskiarvo
Tiloja edustettuna 4 310 820 560 2 330 12 100 2 450 6 230 12 000 40 800
Kirjanpitotiloja 110<n<120 15<n<20 20<n<30 60<n<70 360<n<370 70<n<80 110<n<120 140<n<150 930<n<940
____Tuloslaskelma_____ ___2007___
Sikatalous
C2-alue C1-alue B-alue Keskiarvo
Tiloja edustettuna 140 220 190 560
Kirjanpitotiloja 7<n<14 7<n<14 7<n<14 20<n<30
-
isosta tietokannasta valitaan tilat jotka poikkeavat vähiten keskimääräisetä ja näistä valituista kootaan lopullinen aineisto.
Eli miten isosta tietokannasta? Lukuja peliin, kiitos. Montako tilaa?
sanottiin vain että tilastollisesti riittävä. Ja vaikka määrä olisi minulle kerrottu niin tuskinpa aseteeltanne sitä hyväksyisitte. Voin vain kehoittaa teidän korkeuttanne ottamaan yhteyttä ko. tutkimuslaitokseen ja julkituoda epäilyksenne sekä parannusehdotuksenne heidän menetelmiinsä.
Katsos näitä lukuja tuossa alla. Alimpana on kaikki tilat. Mutta noista taulukoista näkyy että lypsykarjan kohdalla on "Tiloja edustettuna" 12.100. Mielestäni se noin suurinpiirtein vastaa tämänhetkisten lypsykarjatilojen määrää. Hiukan ihmetyttää tuo että "Kaikki" on vain 40.800 koska jollakin tavalla luokiteltuja maatiloja on kai sentään vielä enemmän vaikka tilamäärä kovasti laskenut onkin. Mutta etusivulla ilmoittavat että mukana on noin 930 tilaa ja tuossa "kaikki" kohdassa "kirjanpitotiloja" 930 < n < 940. Eli tuota nuo taulukon luvut tarkoittanevat. Tilamäärä tuotantosuunnittain ja sitten tietonsa lähettäneiden tilojen lukumäärä. Tuosta kun katsotaan niin lypsykarjatiloja 12.100 ja "kirjanpitotiloja" 360 < n < 370 koska tilamäärä on noin tuon 12.100 että kirjanpitotiloja lypsykarjapuolella on noin 365? Voinemme olla tästä yhtä mieltä?
No, sikapuoli. "Tiloja edustettuna" on 560 joka sitten mitä ilmeisimmin on sikatilojen lukumäärä tällä hetkellä. On kyllä tippunut kovasti parissakymmenessä vuodessa. Mutta sitten tuo "kirjanpitotiloja" on tuossa sikapuolella 20 < n < 30. Eli aineistonsa lähettäneitä tiloja on siis noin 25? Ilmeisesti voinemme tästäkin olla yhtä mieltä jos nuo taloustohtorin sivut yhtään on loogisesti toimivia. Eikös, ollaanko yhtä mieltä? Mutta mitä tuo tarkoittaa käytännössä? Katso alinta taulukkoa jossa on sikatilat kaikilla alueilla 2007. Niin siitä huomataan kullakin tukialueella on noin 10 tilaa. Siitäkin voinemme olla yhtä mieltä? Mutta että kun tukialueita verrataan niin kummaltakin tukialueelta vertailussa mukana on noin 10 tilaa. Eikös, olemme tästäkin varmaan yhtä mieltä?
Mutta nyt sitten se kysymys josta emme ehkä olekaan yhtä mieltä. Jos sinulle on sanottu että aineisto on tilastollisesti riittävä niin se on varmasti totta, tilastotieteilijät varmasti osaavat työnsä. Mutta tuosta pikaisesti että 25 tilaa ja 560 tilaa niin se on alle 5% tiloista kuitenkin. Minun mielestäni ei voida kovin "laajasta aineistosta" puhua kuten itse esille tuot mutta minä olenkin aikanaan laskenut tilastoja kymmeniintuhansiin havaintoihin perustuen, siinä tämä 25 tilaa jää aika pieneksi. Tilastollinen virhemarginaalikin suuntaan tai toiseen voi olla jo jonkunlainen? Mitäs "raati" eli muut keskustelijat mahtavat olla mieltä? Satunnaiset 25 tilaa jotka ovat ne tilat jotka sattuvat olemaan ja joista lasketaan keskiarvo vai vakioidut tilat joilla sitten verrataan?
____Tuloslaskelma_____ ___2007___
Lypsykarja
Tiloja edustettuna 12 100
Kirjanpitotiloja 360<n<370
____Tuloslaskelma_____ ___2007___
Sikatalous
Tiloja edustettuna 560
Kirjanpitotiloja 20<n<30
____Tuloslaskelma_____ ___2007___
Viljanviljely
Tiloja edustettuna 12 000
Kirjanpitotiloja 140<n<150
____Tuloslaskelma_____ ___2007___
Sekamuotoinen tuotanto Muu kotieläintalous Sikatalous
Muu nautakarja
Lypsykarja
Puutarhatuotanto
Muu kasvinviljely
Viljanviljely
Keskiarvo
Tiloja edustettuna 4 310 820 560 2 330 12 100 2 450 6 230 12 000 40 800
Kirjanpitotiloja 110<n<120 15<n<20 20<n<30 60<n<70 360<n<370 70<n<80 110<n<120 140<n<150 930<n<940
____Tuloslaskelma_____ ___2007___
Sikatalous
C2-alue C1-alue B-alue Keskiarvo
Tiloja edustettuna 140 220 190 560
Kirjanpitotiloja 7<n<14 7<n<14 7<n<14 20<n<30
arvoisa asiantuntija, herra jjäynä, olen voimaton viimeisimmän analyysinne edessä. En jaksa lukea enkä syventyä noin vieraaseen aiheeseen. Voin vain toistaa toiveeni että rohkenet ottaa syy-yhteyttä kyseiseen tutkimuslaitokseen ja analysoida epäilynne heidän julkaisuistaan. Mainitkaa myös ominaisuuksistanne ja yliopistotasoisista laskuharjoituksistanne seka kokemuksista tilastomatematiikan syövereissä.
Lupaan seurata MTTn julkaisuja odotan korjaavaa tiedotetta jolloin voimme jatkaa tätä keskustelua uudelta pohjalta. Tilaan helmitauluun pidemmät tangot, lisää helmiä suuria kertolaskelmia varten ja alan julkaisemaan huittisten parkaisun tapaan omia laskelmia kannattavuuseroista itse valitsemieni hypoteesien toteutuessa.
-
Mutta noista taulukoista näkyy että lypsykarjan kohdalla on "Tiloja edustettuna" 12.100. Mielestäni se noin suurinpiirtein vastaa tämänhetkisten lypsykarjatilojen määrää.
No, sikapuoli. "Tiloja edustettuna" on 560 joka sitten mitä ilmeisimmin on sikatilojen lukumäärä tällä hetkellä. On kyllä tippunut kovasti parissakymmenessä vuodessa. Mutta sitten tuo "kirjanpitotiloja" on tuossa sikapuolella 20 < n < 30. Eli aineistonsa lähettäneitä tiloja on siis noin 25?
Pistetään nyt vielä yksi vaikka sitten leimautuisin sen sirkuksen pelleksi. Ihan uhallakin...
Tuossa meni joku sen verran pieleen että sikatiloja lienee noin 3.000, vähän yli? Ja siitä tuo 25 tilaa olisi vain alle 1% eli varsin pieni otanta?
Mutta mistä tulee tuo 560??? Kun lypsykarjatiloja lienee kuitenkin tuo noin 12.000? Eli missä mättää ja mistä tuo 560 on saatu? Tuleeko se sitä kautta että tuon noin 25 otannan katsotaan edustavan tilastollisesti vain 560 tilaa? Eli otanta on niin pieni että se ei kata kaikkia tiloja? Mutta tuo ero kovasti suuri, lypsykarjapuolellakin tuo otanta on vain noin 3% lypsykarjatiloista. Onko syynä se että otanta ei ole tarpeeksi kattava eli siinä ei ole riittävästi erilaista kokoluokkaa jne edustavia tiloja? Saattaapa olla että joudun kuitenkin soittelemaan. Tämä on se juuri minkä olen "entisessä elämässä" oppinut että tilastoa voidaan käyttää pitkälle menevien johtopäätösten tekemiseen vasta kun tiedetään mitä takana on.
-
Tiedä sitten laiskuudesta AB-alueella, kaikkia ei näköjään pääse ainakaan työnteko rasittamaan, kun on aikaa koko päivä täällä tuubaa työntää
-
Näin se on, tuonlaisia otanta-tutkimus ym. ei kannata hullujen ja hurskaiden yrittää pohtia. Koska aina joku tärkeä unohtuu ja arviot menee persiilleen. Eli täysin turhaa ajanhaaskausta.
-
Mites kun tissinkoittoa tuetaan maalta, mereltä ja ilmasta, rahaa tulee ettei ikkunoista eikä ovista mahu.
Miksi valtion pitää antaa vielä ilmaiset työntekijät.
Äläpä muuta sano.Siellä ihan ryvetään rahassa nykyään tuolla maitopuolella.Tytärki tuskailee jatkuvasti,että mihin sijottas ylimääräset rahat,ku pankkitilit on pullollaan. :o
-
Tiedä sitten laiskuudesta AB-alueella, kaikkia ei näköjään pääse ainakaan työnteko rasittamaan, kun on aikaa koko päivä täällä tuubaa työntää
Jos minua tarkoitat? Niin tänään on suurin osa päivästä mennyt tietokoneen ääressä veroilmoitukseen liittyvissä jutuissa. Kas kun meillä täällä AB-alueelle on vaikeuksia keksiä mihin joka paikasta pursuilevat rahakasat saisi verottajalta kätkettyä... ;) Siinä samalla on tullut sitten "vähän" surffattua... :-[
-
Mites kun tissinkoittoa tuetaan maalta, mereltä ja ilmasta, rahaa tulee ettei ikkunoista eikä ovista mahu.
Miksi valtion pitää antaa vielä ilmaiset työntekijät.
Äläpä muuta sano.Siellä ihan ryvetään rahassa nykyään tuolla maitopuolella.Tytärki tuskailee jatkuvasti, että mihin sijottas ylimääräset rahat,ku pankkitilit on pullollaan. :o
Mulle vois lähettään sen verran, että saan ostetuksi maata jonkun pläntin päästäkseni metsästysseuran jäseneksi... kun se ei muuten oikein tunnu onnistuvan... se pääseminen... eikä se ostaminenkaan ;D
-
Niiin son täälläkin, pankistaki tuli ilimotus, että tili on mennyt yli ....
Pitää vissiin käydä avaamassa toinen tili, että kaikki rahat mahtuu pankkiin.
-
joopajoo, täällä metästysseoraan pääsee 20€ vuosimaksulla jäseneksi :o
luulis tuoverran vaekka eokolta löytyvän
-
Mites kun tissinkoittoa tuetaan maalta, mereltä ja ilmasta, rahaa tulee ettei ikkunoista eikä ovista mahu.
Miksi valtion pitää antaa vielä ilmaiset työntekijät.
Äläpä muuta sano.Siellä ihan ryvetään rahassa nykyään tuolla maitopuolella.Tytärki tuskailee jatkuvasti, että mihin sijottas ylimääräset rahat,ku pankkitilit on pullollaan. :o
Mulle vois lähettään sen verran, että saan ostetuksi maata jonkun pläntin päästäkseni metsästysseuran jäseneksi... kun se ei muuten oikein tunnu onnistuvan... se pääseminen... eikä se ostaminenkaan ;D
Surkea sukunimi toi Anttila.
Eikös se ollut Terijoen hallituksessa yhtenä kulakkeja tappamassa?.
Tai hällä väliä.
-
Surkea sukunimi toi Anttila.
Se on hieno nimi !!!
Eikös se ollut Terijoen hallituksessa yhtenä kulakkeja tappamassa?. Tai hällä väliä.
Ei se hallitus ketään tappanut... vai onko sinulla muuta tietoa... ??? ??? ??? ...tai hällä ja väliä :o ::)
-
Surkea sukunimi toi Anttila.
Se on hieno nimi !!!
Eikös se ollut Terijoen hallituksessa yhtenä kulakkeja tappamassa?. Tai hällä väliä.
Ei se hallitus ketään tappanut... vai onko sinulla muuta tietoa... ??? ??? ??? ...tai hällä ja väliä :o ::)
No mistäs sä sen tiedät, mitä ne tuolla rajan takana puuhaili ????
-
Surkea sukunimi toi Anttila.
Se on hieno nimi !!!
Eikös se ollut Terijoen hallituksessa yhtenä kulakkeja tappamassa?. Tai hällä väliä.
Ei se hallitus ketään tappanut... vai onko sinulla muuta tietoa... ??? ??? ??? ...tai hällä ja väliä :o ::)
No mistäs sä sen tiedät, mitä ne tuolla rajan takana puuhaili ????
Pääaineena, ei puu, mutta poliittinen historia... joka tosin ei ole empiirinen tiede :P ::) ;D
-
Tiedä sitten laiskuudesta AB-alueella, kaikkia ei näköjään pääse ainakaan työnteko rasittamaan, kun on aikaa koko päivä täällä tuubaa työntää
Jos minua tarkoitat? Niin tänään on suurin osa päivästä mennyt tietokoneen ääressä veroilmoitukseen liittyvissä jutuissa. Kas kun meillä täällä AB-alueelle on vaikeuksia keksiä mihin joka paikasta pursuilevat rahakasat saisi verottajalta kätkettyä... ;) Siinä samalla on tullut sitten "vähän" surffattua... :-[
taloustohtorin mukaan sikatiloilla etelässä piilotatte koneisiin 100% enemän 15% pienemmälle viljelyalalle ja käytätten renkien palkkaamiseen 10000% enemän, niinpä teillä 800 tuntia vuodessa enemän aikaa jauhaa olemattomista asioista