Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe pintapaine / akselipaino  (Luettu 51280 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: pintapaine / akselipaino
Ei paino haittaa, kasvi löytää hiukan tampatusta maasta paremmin sen ravinnonkin eikö.
Mutta teiden ja siltojen painorajoitukset voivat olla iso este tehokkaalle maxipainoviljelylle.

Näin taas muu yhteiskunta kiusaa viljelijää.

-SS-
Toi on totta että kasvi saa tampatusta maasta paremmin ravinteita. Luomuheinällä näkyy myöhäiseen syksyyn asti tummanvihreinä lietevaunun jäljet. Loput onkin sitten nilkankorkuista juolavehnätuppoa......
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

andie

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 151
Vs: pintapaine / akselipaino
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.

Mitenkäs tuommonen trio siirretään seuraavalle lohkolle? :)

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7460
Vs: pintapaine / akselipaino
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.

Mitenkäs tuommonen trio siirretään seuraavalle lohkolle? :)

Mitää onkelmaa oo ropottiautot ajaa nykyään jo ruuhkassa ja tuiskussa miksei traktorit kytöteillä.
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: pintapaine / akselipaino
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.

Mitenkäs tuommonen trio siirretään seuraavalle lohkolle? :)

Ei noudateta jakamiani kortsunrullausohjeita.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

alpo10

  • Vieras
Vs: pintapaine / akselipaino
Se on vähän sellainen hölmö juttu. Jos nyt vaikka suolla ajelee jollain koneella. Kun ajaa hiljaa, kone pysyy paremmin pinnalla. Jos vauhtia lisää tarpeeksi, tietyssä vaiheessa kone sukeltaa. Joskus oon oppinut sanonnan: "kuorma ei tapa, vauhti tappaa". Toimii, kannattaa kokeilla. Isonkin puukuorman saa tienvarteen suolta jos on aikaa ajella sunnuntaiajoa.

Mutta kuitenkin, iso massa ja liian suuri vauhti ovat myrkkyä maaperälle. Oikeastaan kannattaa pellolla raktorilla kaahailua välttää.
jos telakoneen painon jakaa telojen pinta-alalle tulee erittäin pieni pintapaine. Parhaimmillaan se onkin juuri pieni kone takana tasapainottamassa ja seisoessaan pellon päisteessä.

Heti kun aletaan voimaa siirtää telojen kautta, niin paino ei jakaudu enää tasaisesti ja näistähän ei tehoa puutu. Näkyvä keuliminen on merkki jolloin painopisteen muutoksen voi huomata jo ilman mittausta. Jos taas vauhtia lisää, niin tehoa pitää lisätä, jolloin kuormitus maahan lisääntyy. Siksi kai se puukuormakin uppoaa sinne suohon, vaikka moottorikelkalla ilman kuormaa pääsee ajelemaan jopa veden päällä... Oma lukunsa on tämä kääntämistekniikka telavehkeillä.

Silti telakone on suunniteltu vetämiseen, jossain kuvassa oli jyrsin telatraktorin perässä. Jyrsiähän ei juuri vedetä, joten kulkee normiajossa vahvasti etupainoisena. Päisteessä kun myös jyrsin paino saadaan telojen päälle, niin aletaan tämä päisteen survominen kääntämällä.

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: pintapaine / akselipaino
Aikaisemmin joku kirjoitti hyvän vertauksen kaivinkoneen telan ja ihmisen jalan vaikutuksesta... Kaivinkoneen telan alla pintapaine saattaa olla pienempi kuin ihmisen jalan, mutta miettikää kumman laittaisitte talon katolle... Ihmisen vai kaivurin. Mun mielestä tässä ajatuksessa on paljon viisautta.

Kyllä noita vaurioita näkee erittäin paljon ihan nurmissakin kun ajetaan lietettä ja satoa korjataan useamman kerran kesän aikana. Mulla on kevyet koneet ja tiivistymät näkyy lähinnä peltoliittymissä ja päisteissä, mutta jankkuri on ollut harkinnassa jo hetken aikaa.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: pintapaine / akselipaino
Luomulehden artikkelin mukaan Keller sanoo näin: "Nykyisillä teloilla itse tela ei kanna kovinkaan paljoa, paine kohdistuu maahan pyörien ja tukirullien kohdalta."
Don Essex

Moerkoe

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 446
Vs: pintapaine / akselipaino

Ei paino haittaa, kasvi löytää hiukan tampatusta maasta paremmin sen ravinnonkin eikö.
Mutta teiden ja siltojen painorajoitukset voivat olla iso este tehokkaalle maxipainoviljelylle.


Mutta jos noudattaa sitä ajatusta, että koneen paino ei vaikuta vaan pelkästään pintapaino, niin siltojen  painorajoitukset eivät koske tela-ajoneuvoja eivätkä paripyörällisiä laitteita. Niissähän pintapaineet on pienet.

alpo10

  • Vieras
Vs: pintapaine / akselipaino
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.

Mitenkäs tuommonen trio siirretään seuraavalle lohkolle? :)
aikoinaan tätä miehittämätöntä traktoria kokeiltiin https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/tutkimus/Hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=190817

eipä ole edennyt mihinkään laajempaan käyttöön.

Nyt näyttää kyllä autotekniikan puolelta tulevan suunnitteluapua eli kaupallisia halpoja ratkaisuja viedä keksintöä eteenpäin. Sellainen tekniikka, että kone tekee tietyt temput ja ajaa jonkun esiohjelmoidun reitin on ollut olemassa jo pitkään. Se ei ihan riittänyt. Kone on vaarallinen jos se törmäilee tai ei tajua nostaa auraa, kun se osuu kiveen. Tästä modulairen testistä kerrottiin hauskoja tarinoita, mitä kaikkea toheloa se teki.

Luteikko

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 699
Vs: pintapaine / akselipaino
Aikaisemmin joku kirjoitti hyvän vertauksen kaivinkoneen telan ja ihmisen jalan vaikutuksesta... Kaivinkoneen telan alla pintapaine saattaa olla pienempi kuin ihmisen jalan, mutta miettikää kumman laittaisitte talon katolle... Ihmisen vai kaivurin. Mun mielestä tässä ajatuksessa on paljon viisautta.

Kyllä noita vaurioita näkee erittäin paljon ihan nurmissakin kun ajetaan lietettä ja satoa korjataan useamman kerran kesän aikana. Mulla on kevyet koneet ja tiivistymät näkyy lähinnä peltoliittymissä ja päisteissä, mutta jankkuri on ollut harkinnassa jo hetken aikaa.

Juu kyllä minäkin ymmärrän, että saman painoisissa koneissa telat on paremmat mutta niissä tuppaa vaan olemaan painoa aika paljon. Telakaivuri pellolla on muuten melkoinen tärytiivistäjä :-) Johtuuko se telaketjuista vai mistä?
"Maanviljelijä on köyhä eläessään mutta rikas kuollessaan"

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7460
Vs: pintapaine / akselipaino
Aikaisemmin joku kirjoitti hyvän vertauksen kaivinkoneen telan ja ihmisen jalan vaikutuksesta... Kaivinkoneen telan alla pintapaine saattaa olla pienempi kuin ihmisen jalan, mutta miettikää kumman laittaisitte talon katolle... Ihmisen vai kaivurin. Mun mielestä tässä ajatuksessa on paljon viisautta.

Kyllä noita vaurioita näkee erittäin paljon ihan nurmissakin kun ajetaan lietettä ja satoa korjataan useamman kerran kesän aikana. Mulla on kevyet koneet ja tiivistymät näkyy lähinnä peltoliittymissä ja päisteissä, mutta jankkuri on ollut harkinnassa jo hetken aikaa.

Juu kyllä minäkin ymmärrän, että saman painoisissa koneissa telat on paremmat mutta niissä tuppaa vaan olemaan painoa aika paljon. Telakaivuri pellolla on muuten melkoinen tärytiivistäjä :-) Johtuuko se telaketjuista vai mistä?

 Kokonaispainosta
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: pintapaine / akselipaino
Jos pintapaineen pienentäminen ei vaikuta, vaan akselipaino ratkaisee.
Lisätään akseleita. Ööö...tämähän on pintapaineen pienentämistä.
Kokonaispaino ratkaisee.
Eikö 5 kpl 3 tn traktoreita pellolla paina yhtä paljon kuin 1 kpl 15 tn koneita.
Kysymys?
Kuinka kaukana pitää akseleiden olla toisistaan, ettei maa tiivisty?

Köntys

  • Vieras
Vs: pintapaine / akselipaino

Tää on taas näitä sarjassamme "hohhoijaa ketjuja"  :D ;D ;D

Luteikko

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 699
Vs: pintapaine / akselipaino
Aikaisemmin joku kirjoitti hyvän vertauksen kaivinkoneen telan ja ihmisen jalan vaikutuksesta... Kaivinkoneen telan alla pintapaine saattaa olla pienempi kuin ihmisen jalan, mutta miettikää kumman laittaisitte talon katolle... Ihmisen vai kaivurin. Mun mielestä tässä ajatuksessa on paljon viisautta.

Kyllä noita vaurioita näkee erittäin paljon ihan nurmissakin kun ajetaan lietettä ja satoa korjataan useamman kerran kesän aikana. Mulla on kevyet koneet ja tiivistymät näkyy lähinnä peltoliittymissä ja päisteissä, mutta jankkuri on ollut harkinnassa jo hetken aikaa.

Juu kyllä minäkin ymmärrän, että saman painoisissa koneissa telat on paremmat mutta niissä tuppaa vaan olemaan painoa aika paljon. Telakaivuri pellolla on muuten melkoinen tärytiivistäjä :-) Johtuuko se telaketjuista vai mistä?

 Kokonaispainosta

Varmasti siitäkin mutta se ei kulje sillälailla tasaisesti vaan tosiaan täryttää niin pirusti. Johtuisiko rauta ketjuista?
"Maanviljelijä on köyhä eläessään mutta rikas kuollessaan"

Sivupersoona

  • Vieras
Vs: pintapaine / akselipaino
Hevosella hommat ja kylvövakalla kylvöt, niin ei maat enää tiivisty.