Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe pintapaine / akselipaino  (Luettu 51274 kertaa)

Luteikko

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 699
pintapaine / akselipaino
Tästähän on ollut paljon keskustelua mutta aloitan nyt uuden topikin, koska on niin juhlallinen hetki, että olen todistanut professorin tutkimukset vääriksi tai vaihtoehtoisesti, ettei muualla osata käyttää telatraktoreita.

Omissa toistetuissa empiirisissä tutkimuksissa olen havainnut ettei telatraktorit paina yhtikäs mitään oikein käytettynä.

Tutkimuksen suoritin kahdella eri isännällä jolla on telatraktori. Molemmilla kerroilla aloitin sanomalla, että sen ymmärrän, että pintapaine on pieni mutta ei kai se paino mihinkään häviä. Tämän jälkeen olin valmistautunut esittämään täältä apinoituja argumentteja. Mutta en päässyt ensimmäistä lausetta pidemmälle kun alkoin hirveä molotus jokaiselta joka oli ajanut, nähnyt tai edes kuullut kyseisen isännän telatraktorin. Naamat oli sen verran totisina että keskustelu loppui siihen.

JOHTOPÄÄTÖKSENI: Professorin tutkimukset ei pidä paikkaansa tai muualla ei osata käyttää telatraktoreita. Telatraktorit meinaan muuttuvat höyhenen kevyiksi suurella porukalla naamat väärin päin molottamalla. TÄMÄ ON KIISTATON TUTKIMUSTULOS!

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/professori-renkaiden-levennys-ei-est%C3%A4-pohjamaan-tiivistymist%C3%A4-vain-painon-pienent%C3%A4minen-auttaa-1.171502

Sitä vain ihmettelen, että millä nuo telatraktori investoinnit saadaan kannattamaan kun niiden keventämiseen tarvitaan joukko renkejä ja yhtymän osakkaita molottamaan siihen vierelle ne kevyiksi. Työvoimakustannukset on melkoiset. Ja toisekseen molottaja ryhmä tarvitsee jonkun kulkuneuvon millä ne seuraa molottaen naamat väärin päin tuota telatraktoria.

Itse en ole nähnyt telatraktoria peltotöissä niin kysymys kuuluu. Onko raadilla tietoa millä molottaja ryhmä liikkuu ja mikä pintapaine siinä vehkeessä on? Tarvitaanko siihenkin oma pienempi "keventäjät" ryhmänsä? Luulisin, että viimeisenä tulee kelamies mopolla molottaen kiukkuisena. Varmaksi en tätä tietenkään pysty sanomaan. 
"Maanviljelijä on köyhä eläessään mutta rikas kuollessaan"

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7328
Vs: pintapaine / akselipaino

 Eikös joku peltojemme vikkelä vipeltäjä asentanut apu...eiku paripyörät telarattoriinsa, eipä oo ulkomaan elävien juuttuubeissa semmoisia näkynyt...
Ihan perus...nykyäänhän naiset osaa tehdä sisällään uusia ihmisiä...

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 917
Vs: pintapaine / akselipaino
Olen ajatellut asentaa telat kylvökoneeseeni, mistähän niitä sopivia löytäisi? Sivupyöräkone niin tulee turhan leveä vain renkaita leventämällä.

Akselipaino tai painonjakaumakin monesti kovin teoreettinen asia. Ajettaessa esmes kyntöaurat perässa vauhdilla lenkkikäännös päisteessä paino on usein pääasiassa yhden pyörän varassa. Ja professori sanoi pyörän painon ratkaisevan, ei niinkään puhunut akselipainoista.

Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: pintapaine / akselipaino
Olen ajatellut asentaa telat kylvökoneeseeni, mistähän niitä sopivia löytäisi?

Eikö yksinkertainen telipyörä jousella keventäisi oman osansa. Ja kääntyisi vielä helpommin.
Itse ajattelin Jukon pyöristä tehdä apulannanlevittimeen jonkinlaiset kääntyvät pyörät, joiden
päällä voisi kevittää silloin kun säiliö on täynnä.

-SS-

Luteikko

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 699
Vs: pintapaine / akselipaino
Olen ajatellut asentaa telat kylvökoneeseeni, mistähän niitä sopivia löytäisi? Sivupyöräkone niin tulee turhan leveä vain renkaita leventämällä.

Akselipaino tai painonjakaumakin monesti kovin teoreettinen asia. Ajettaessa esmes kyntöaurat perässa vauhdilla lenkkikäännös päisteessä paino on usein pääasiassa yhden pyörän varassa. Ja professori sanoi pyörän painon ratkaisevan, ei niinkään puhunut akselipainoista.

Professori sanoi PAINON ratkaisevan. Käänsin sen vaan päässäni akselipainoksi 😀 turhaan teloja teet. Molotat vain takaikkuna auki kylvökoneelle. Kiukkuiseksi tulee automaattisesti kun pöly tunkee sisälle 😂
"Maanviljelijä on köyhä eläessään mutta rikas kuollessaan"

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: pintapaine / akselipaino
Ei paino haittaa, kasvi löytää hiukan tampatusta maasta paremmin sen ravinnonkin eikö.
Mutta teiden ja siltojen painorajoitukset voivat olla iso este tehokkaalle maxipainoviljelylle.

Näin taas muu yhteiskunta kiusaa viljelijää.

-SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: pintapaine / akselipaino
Aika paljon referoitu Suomalaisen Maaseudun juttua. Sieltä lukiessa voi havaita Kellerin puhuvan erityisesti rengaskuorman määrästä eikä akselipainoista. "Kun samalle akselille lisätään renkaita telien tai paripyörien muodossa, myös pohjamaan kuormitus laskee jyrkästi. Mittausten mukaan paripyörien käyttö raskaalla traktorilla vastaa tilannetta, jossa pellolla ajettaisiin kahdella kevyemmällä traktorilla." Rengaskohtainen paino saisi olla enintään 2tn ns kenttäkosteudessa. Märällä maalla tai suuremmilla kuormilla pohjamaan tiivistymisriski kasvaa jyrkästi.

Koneviestissä esitelty Lemken isobus-aura + punavanteinen painavat jutun mukaan yhteensä 15,2 tn. Sitten se pyörä pudotetaan vielä parikymmentä senttiä alemmas vakoon, että saadaa tiivistymistä vielä syvemmälle. Pelottavaa. Tänä syksynä oli kyllä niin kuivaa, ettei vahinkoja luultavasti juuri tule, mutta sitten kosteana syksynä...
Don Essex

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 917
Vs: pintapaine / akselipaino
Olen ajatellut asentaa telat kylvökoneeseeni, mistähän niitä sopivia löytäisi? Sivupyöräkone niin tulee turhan leveä vain renkaita leventämällä.

Akselipaino tai painonjakaumakin monesti kovin teoreettinen asia. Ajettaessa esmes kyntöaurat perässa vauhdilla lenkkikäännös päisteessä paino on usein pääasiassa yhden pyörän varassa. Ja professori sanoi pyörän painon ratkaisevan, ei niinkään puhunut akselipainoista.

Professori sanoi PAINON ratkaisevan. Käänsin sen vaan päässäni akselipainoksi 😀 turhaan teloja teet. Molotat vain takaikkuna auki kylvökoneelle. Kiukkuiseksi tulee automaattisesti kun pöly tunkee sisälle 😂

Vanhan kansan ihmisenä ajan muutenkin aina takaikkuna auki. Mutta ihmettelen vaan kun kylvökone voi maksaa kymppitonneja ja silti ei ole teloja. Takatelakoneessa tiivistystä voisi kontrolloida ohjaamalla painoa eri telapyörille. Tyhjällä ja täydellä koneella olisi sama pintapaine.
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

Luteikko

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 699
Vs: pintapaine / akselipaino
Ei paino haittaa, kasvi löytää hiukan tampatusta maasta paremmin sen ravinnonkin eikö.
Mutta teiden ja siltojen painorajoitukset voivat olla iso este tehokkaalle maxipainoviljelylle.

Näin taas muu yhteiskunta kiusaa viljelijää.

-SS-

Paino on pakollista sanoi toinen näistä isännistä. On niin isot kropsottimet takana ettei pidä ilman painoa. Hatuksi sitten lisäävät vielä painoja, ettei keuli. Tiedä sitten oliko vaan juttua.
"Maanviljelijä on köyhä eläessään mutta rikas kuollessaan"

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8302
Vs: pintapaine / akselipaino
Se on vähän sellaista aaltojuttua. Esim. jäätiellä on nopeusrajoitus ja usein etäisyys ajoneuvojen välillä. Rekoilla on akseli- ja telimassat. Sekä ensimmäisen ja viimeisen akselin etäisyys, eli siltasääntö.


Jos nyt ajellaan raktorilla pellolla, niin samalla luodaan tietynlainen aaltoliike maahan. Nyt kun se sitten menee siinä aallon pohjalla, niin renkaan pinta-paine ja paino vaikuttaa eri tavoilla. Rengaspaine, eli se "pinta-paine" määrittää sen, millä paineella rengas laittaa hanttiin maan rakenteelle.

Eli kun rengas vierii ja oletetaan että renkaan alla onkin joku "kovempi" kohta, suurella rengaspaineella tähän kovempaan ja kantavampaan kohtaan kohdistuu reipas voima. Siksi kun koneen massa tuleekin yhtäkkiä siihen kovempaan kohtaan. Pienellä rengaspaineella rengas antaa myöden ja siihen pyörään kohdistuva massa jakautuu suuremmalle alueelle.

Tämä on myös yksi tarkoitus pienillä rengaspaineilla. Eli saadaan rengasta litteämmäksi, jolloin se jakaa koneen massaa isommalle pinta-alalle.


Miten nyt sitten mikäkin resonoi maaperässä, mutta iso massa ainakin lisää tämän koneen "hyökkäys"taajuuden amplitudia. Maassa tapahtuu sitten kaikenlaista näiden voimien aiheuttamana. Ainakin tiivistää, niinkuin maa- tai petonivibrat.



Sitten tämä jäätie tai suo tai mikä lie homma.

Se on vähän sellainen hölmö juttu. Jos nyt vaikka suolla ajelee jollain koneella. Kun ajaa hiljaa, kone pysyy paremmin pinnalla. Jos vauhtia lisää tarpeeksi, tietyssä vaiheessa kone sukeltaa. Joskus oon oppinut sanonnan: "kuorma ei tapa, vauhti tappaa". Toimii, kannattaa kokeilla. Isonkin puukuorman saa tienvarteen suolta jos on aikaa ajella sunnuntaiajoa.

Nimismiehen kiharalla on syntyminen samojen ilmiöiden kautta.



Mielenkiintoista olisi ajaa suolta puita pois niin kovaa, ettei tämä suon ominaistaajuus ehdi mukaan koskaan. Vähän niinkuin moottorikelkalla ajelis veden pinnalla.



Joku aiheeseen perehtynyt aaltoliike asiantuntija voisi selventää asiaa tajuttavaan muotoon.


Kaulit vaikka pullataikinaa. Painat kaulinta vähemmän ja enemmän, niin huomaat eron. Tai halkaisijaltaan erikokoisia.

No, ei kukaan järkevä ala vasite pullaa vääntämään sen takia.


Mutta kuitenkin, iso massa ja liian suuri vauhti ovat myrkkyä maaperälle. Oikeastaan kannattaa pellolla raktorilla kaahailua välttää.

On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: pintapaine / akselipaino
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.
Don Essex

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: pintapaine / akselipaino
Ja käyttäkää koneissanne paripyöriä. Myös edessä varsinkin kun on etukuormaaja tai etupainoja.
Don Essex

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12199
  • Virolaista kiitos!
Vs: pintapaine / akselipaino
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.
vms2

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: pintapaine / akselipaino
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.
vms2

 :D  Joo, tuli tuo mieleen... Tavallaan jonkinlaisia päistetien tapaisiakin löytyy... Ison lohkon päisteet tiikattu kantaviksi, paikoin jopa soraa laitettu, kun liikenne pellolle on keskitetty tietyllä tavalla päisteisiin.

Mutta kyllä pohdinnassa on koko ajan, miten tiivistymiä vältetään ja paikoin myös korjataan.
Don Essex