On Valteemilläkin ollut teknistä edistystä.
Valmetin satasarjan malleista ensimmäinen oli vuonna 1967 esitelty 900. 700-1100 olivat monessa suhteessa edistyksellisiä traktoreita. Ohjaamo oli tehdasasennettu, kumiholkein vaimennettu ja lämmityslaitteella varustettu. Ohjaamo oli kylläkin kovin kapea ja näkyvyys puutteellinen.. Ohjaus oli hydrostaattinen. Vaihteisto oli täysin synkronoitu ja vaihdevivut oli sijoitettu sivulle. Vetovastustunnustelu toimi vetovarsien välityksellä. 900:sta ja 1100:sta oli saatavana myös nelivetomallit, jotka oli suunnattu lähinnä urakointikäyttöön.
Syksyllä 1971 korvattiin 500 edistyksellisellä 502:lla. Sen ohjaamo oli aikanaan markkinoiden hiljaisin ja kuljettajan työskentelyoloihin oli muutenkin kiinnitetty huomiota. Lämmityslaite oli tehokas, mutta tuuletus puutteellinen. Muita muutoksia 502:ssa olivat pidempi välirunko, täysin uusi nostolaite ja hydrostaattinen ohjaus.
Lähde on myös Konedata
Ominaisuuksia, joissa 05-sarja edusti aikansa kärkeä oli nostovoima (4000 kg) ja välirunkoon sijoitettu peräti 180 litran polttoainesäiliö. Vaihteisto oli monen kilpailijan tavoin 8+4 -vaihteinen. Lisävarusteena toimitettiin malliin 705 alentavaa pikavaihdetta

Ursuksessa oli Crystalin tavoin muutamia kehittyneitä ominaisuuksia: tasalattiainen ohjaamo, hydraulinen pikavaihde ja vetovarsitunnustelu. Ohjaamon meluksi 80-luvun alun 6-sylinterisissä malleissa ilmoitettu 78-79 dB ei pitäne paikkansa, sillä myöhemmissä malleissa lukemat ovat huomattavasti suurempia. Ohjaus mainitaan joissakin lähteissä hydrostaattiseksi, mutta koska siinä on mekaaninen yhteys, oikeampi termi on hydraulisesti tehostettu. Ursuksen maantienopeus jäi selvästi alle kolmenkympin, mutta vuodesta 1980 lähtien saatavilla oli myös Transporter-vaihteisto, jolla huippunopeus oli 38 km/h. Muutos oli toteutettu Suomessa kääntämällä pikavaihde ylentäväksi.

Vaihdevivut oli viety keskilinjalta istuimen kummallekin puolelle taivuttamalla pitkät vivut mutkille. 6-sylinterisissä oli nostolaitteen apusylinteri, joka tuli vuodelle 1979 myös 4-sylinterisiin. Samaan aikaan ajovalot siirtyivät sivuilta maskiin. De Luxe -malleissa oli vakion lisäksi mm. ilmakompressori, etupainot, apumiehen istuin ja takavetomalleissa etuakselin jousitus ja suuremmat eturenkaat.


kiistelemään en ryhdy, koska tuo valmet/valtra asia herättää n.40% suomalaisista traktoristeista yhtä voimakkaita tunteen purkauksia kuin jenkkisotilas muslimimaassa.
Mutta kun asetetaan faktat pöytään on valmet/valtra ollut monissa asioissa muita jäljessä. Eri asia on tietenkin metsäominaisuudet, joita täällä lakeudella ei ilman takamettiä oikeen osata arvostaa.
on myös totta että valden huolto ja varaosat ovat parhaasta päästä suomenmaassa. Myyjien asenne on sen sijaan erittäin huono eikä muita kuin valtran miehiä edes meinata palvella.
Niin vielä sen verran että kun suokoneista puhutaan oli zetor/ursus ja fiat suosituimmat nevakoneet 80 ja 90 luvuilla ja taidettiin siellä isoilla sameillakin tehdä töitä...

Lainaus käyttäjältä: KJL - 24.01.09 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: mcpa - 24.01.09 - klo:13:04

Esim verattuna Deereen Valtra pääsi N-sarja advansella samalle tasolle missä JD oli n10v sitte.

...tasolle, jolle MF nousi 3000-sarjallaan jo -86 syksyllä.

Tämähän oli se mallisarja joka miltei lopetti massikan myynnin.
Oli kyllä edistyksellinen massikaksi ,vaihteet sivulla(valmetisa tais olla 10v ennen),ergonomia ja melu kohdallaan.
Muuten samaa kastia autopowerin kanssa.
Nykyäänhän massikasa on sisun kone ja fendtin voimalinja eli OK kone jos punanen väri on sydäntä lähellä(esim puoluepolit.syyt)

Et puhunu tarkasti toimivasta sähköisesti ohjatusta nostolaitteesta mitään...

Muuten... Ei yksin vaihdekepin sijoittelu tee traktorista hyvää. En alkais vertaamaan 3000-sarjan lootaa 10 vuotta vanhempien valtujen lootiin. On sen verran suuri ero, ja kumpaisellakin on ihan tarpeeksi tehny töitä. Melun suhteen ei voi edes verratakaan... Tuohon ajankohtaan muuten osuu muutenkin traktorikaupan romahdus entisestä yli 10000 koneen vuosimyynnistä. Ei varmaan helpottanu alkuvuosina myyntiä isäntien ennakkoluulot sähköistä nostolaitetta kohtaan. Nyt kaikilla merkeillä on likimain sama systeemi. Täytyy toki aina muistaa vertailuissa sekin, ettei vertaa eri aikakauden koneita toisiinsa.

        Verkun myynnin lähes lopetti 6100 sarja,90-luvun alussa 3000-sarja jäi vanhaksi vaikka laittoivat 4-portaisen pikavaihteen.Nykyään lähes puolissa ei ole sisun konetta ja voimansiirto on omaa dyna-4ja-6.
Jos on punanen vatran lippis pääs onko punikki??jos konehalli on maalattu punamullalla onko punikki?ajaako punikit punaisilla valtroilla(valmet-05sarja)
 

Osansa tuon lisäksi oli myös markkinoinnilla. 1992 JD siirtyi Agritekiltä arkimarketin ketjuun ja useasti oli nähtävissä, että, jos halus ostaa Fergun, se piti ostaa väkisin. Ensisijaisesti myyjät tarjos JD:tä j MF:n markkinointi jätettiin vähemmälle. Toinen syy on toki tuo 6100-sarjan muut ongelmat.
Loppujen lopuksi 4-portainen pikavaihde ei ole toki nykymittapuunkaan mukaan vielä ihan vanhanaikainen.

huhuja kuulu että jd osti verkun ulos agrista isolla rahalla... ja alkuaikoina puhuttiin että väliraha naurettavan pieni jos muulla vaihto jd:een... se siitä. minkalaisia lähtemään käyntiin nämä uudet jd.t jos ja kun joutuu pakkaseen jättään ja tarkeneeko hytissä?

30-sarja lähtee käyntiin ilahduttavan hyvin omassa 6630:ssa ainakin tarkenee hyvin, ja lasitkin pysyvät auki kun on viimein saatu puhallusta myös  8)sivulaseille.

onkos jd kovin peräpainoinen ku kylillä kuiskitaan ja kysellään lisäpainotelineitä... kait koskee vain trak. ilman ek:ta. valtraahan haukutaan kovin etupainoseks. massikka taitaa olla tässä tapauksessa kovin neutraali

Kukaan ei tunnu muistavan Valtran sigma poweria. Muistaakseni Valtrassa ensimmäisenä tämä lisäteho-ominaisuus. Nykyisellään lähes kaikissa muissakin merkeissä. Toinen aika merkittävä uutuus oli käsijarru suunnanvaihtimessa. Sitäkin jotkut matkineet. Yläajovalot kans aika hyvä juttu.

Ja kyllähän portaaton voimansiirto on hieno asia. Mullakin seuraava kone portaaton, kun vaihdon aika tulee. Ei sitä pikavaihteiden nytkyttelyä enää sit jaksa.

Onkohan Fendtiin tulossa uutta koppia milloin? On aika ankea tämä nykyinen. Siis pienempiin, kuin 936. Muuten voisi olla ihan ok.

Mun JD 5820 lähte kyllä hyvin käyntiin. Jos käyttää sähköistä imusarjahehku niin ainakin -20 lähtee vielä käyntiin. Jos ei käytä hehku saa jo -5 pyörittää vähän aika ennen kuin lähtee käyntiin.

Tässä JD:n 5020 sarjassa on vakiona lohkolämmitin lisäks peräöljynlämmitin.  Peräöljylämmitin on minun mielestä hyvä varuste etukuormaajatraktorissa, varsinkin karjatilalla missä tarvitaan kuormaaja jos ei nyt päivittäin niin ainakin useasti viikossa. Kun käynnistyksen jälkeen varovasti käyttää kuormaaja että saa sylintereistä jäykkää öljyä pois, niin voi heti aloittaa rehu ym. kuormaustyöt. Lämmin konehalli  mihin mahtuis kuormaajatraktori olis tietysti paras ratkaisu, mutta semmonen ei meiltä löydy ja siksi meidän kuormaajatraktori on talvella melkein aina "roikassa".

Ilman ek:ta 5820 on mun mielestä kyllä aika peräpainoinen. Rehunteossa vedän silppurivaunua maatalousvetolaitteella ja kuormaaja on silloin toisen traktorin keulalla. Kuormaajan sijasta JD:n nokalla on silloin kaks 200 l happopönttöä, ilman happopöntöt keulapainot olis kyllä tarpeen.

onkos jd kovin peräpainoinen ku kylillä kuiskitaan ja kysellään lisäpainotelineitä... kait koskee vain trak. ilman ek:ta. valtraahan haukutaan kovin etupainoseks. massikka taitaa olla tässä tapauksessa kovin neutraali

6630 premiumilla 5-siipiset kvernelandin paluu-aurat ainakin nousee kivasti ilman mitään erikoista huojuntaa, painoa on keulilla 300kg. Ilmankin niitä on kyntö onnistunut.
6900 varustettuna kuikan q65 kuormaajalla on ainakin melkoisen tasapainoinen yhistelmä, voi nostaa niin paljon kuin kuikka nostaa vaimennin päällä.

oon katellu kans että isojen aurojen kans meinaa jd;n keula hyppiä ja tuntus että kärryn kans valtra etevämpi etenemään ja etuakseli tuntuu kestävän kuormaamisen paripyörillä mutta takapainosta ei haittaa.salliiko jd kuormaamisen paripyörien kans? ja tuo SIGMA POWER on kytkettynä päälle aika monessa vallussa ikuisesti

on käytetty 6900:ssa paripyöriä kuormaimen kanssa ilman mitään ongelmia. Ollut kyllä muutenkin äärimmäisen hyvä kone. Viat: ilmastoinnin kompura, koukun lukko, 1 öljyvuoto, oven tiiviste. tunteja takana 5500 ja vuosimalli on 97

sehän menny sitte niikö pitääki

huhuja kuulu että jd osti verkun ulos agrista isolla rahalla... ja alkuaikoina puhuttiin että väliraha naurettavan pieni jos muulla vaihto jd:een... se siitä. minkalaisia lähtemään käyntiin nämä uudet jd.t jos ja kun joutuu pakkaseen jättään ja tarkeneeko hytissä?

Emmä isoista rahoista tiä, mutta kai ne vähän painosti päästäkseen ainoaksi merkiksi...

onkos jd kovin peräpainoinen ku kylillä kuiskitaan ja kysellään lisäpainotelineitä... kait koskee vain trak. ilman ek:ta. valtraahan haukutaan kovin etupainoseks. massikka taitaa olla tässä tapauksessa kovin neutraali

EI TUA JONTIKKA MIKÄÄ KEVYT NOKKANNNE OO, MUUTOON VAA HANKKIVAT JÄRKIJÄÄ NUA ETUNOSTOLAITTEET JA PARINTONNIN PUNTIN NOKKAA ETTE LÄHÄRE LENTOO!

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 25.01.09 - klo:16:10

onkos jd kovin peräpainoinen ku kylillä kuiskitaan ja kysellään lisäpainotelineitä... kait koskee vain trak. ilman ek:ta. valtraahan haukutaan kovin etupainoseks. massikka taitaa olla tässä tapauksessa kovin neutraali

EI TUA JONTIKKA MIKÄÄ KEVYT NOKKANNNE OO, MUUTOON VAA HANKKIVAT JÄRKIJÄÄ NUA ETUNOSTOLAITTEET JA PARINTONNIN PUNTIN NOKKAA ETTE LÄHÄRE LENTOO!

  hyvin tuo 6320 kantaa 1200kg kultivaattoria vaikka on pelkkä kuormain nokassa mutta perse on keviä kun kuormaimella nostellaa harjaa