Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.11.16 - klo:17:30

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 10.11.16 - klo:16:01

Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?

Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n  tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.

Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.

Tai jotain.

-SS-

Taannoin jossain todettiin että suomen oloissa 300ha on optimikoko viljatilalle sen jälkeen suuruuden ekonomia alkaa hiipua.

Kasvinviljelytila voi toimia jo alkaen 200ha, jos pellot on omia, viljavia ja tilalla ei ole velkaa. Yli 300ha tilalla on jo pakosti paljon peruslohkoja. Hyöty menee palkkoihin tai urakoitsijoille. Näillä isoilla tiloilla tosin on myös muuta liiketoimintaa ja palkattua väkeä jo olemassa.

^Kotitilalla on 95 peruslohkoa ja ihan hyvin menee, peltoa ei kyllä ole ihan edes 200ha.
Etäisyyttä päästä päähän noin 30km, on myös yli 100ha alle kilometrin säteellä toisistaan.
Ei siis puhdasta kasvinviljelyä, mutta pelloista tulee hyvin rahaa.

Niin, ne on sun laajentamisen esteenä, hehän ovat laajentaneet. Huomaat heti argumentaatiovirheesi, sun pitäis saada laajentaa kustannustehokkaasti naapuriin etkä lähde pois mukavuusalueeltasi, sditten olet katkera kun joku muu tekee toisin.

Paljonkos sammakko on laajentanut viime vuosina?
Toimivan ja nopean laajentumisen esteenä on suomen jäykkä rahoitusjärjestelmä. Peltojen omaksi ostoon ei saada riittävästi vierasta pääomaa ja sitten joudutaan vuokrailemaan noita kaupunkien maita @500€/ha ja 5v sopimuksilla...

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 13.11.16 - klo:08:22

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.11.16 - klo:17:30

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 10.11.16 - klo:16:01

Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?

Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n  tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.

Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.

Tai jotain.

-SS-

Taannoin jossain todettiin että suomen oloissa 300ha on optimikoko viljatilalle sen jälkeen suuruuden ekonomia alkaa hiipua.

Kasvinviljelytila voi toimia jo alkaen 200ha, jos pellot on omia, viljavia ja tilalla ei ole velkaa. Yli 300ha tilalla on jo pakosti paljon peruslohkoja. Hyöty menee palkkoihin tai urakoitsijoille. Näillä isoilla tiloilla tosin on myös muuta liiketoimintaa ja palkattua väkeä jo olemassa.

Itse laskeskelin tuommoisen 150-200ha :n kasvitila voisi olla sopiva, siihen minäkin olen tähtäimen asettanut, aika ei vaan taida riittää tuon toteuttamiseen, eikä metsärahoja taas oikein viitsi laittaa pellon ostoon näilla ha hinnoilla.

Vaikea tosiaan sanoa paljonko tulevaisuudessa pitäisi olla viljelyssä, että tulisi toimeen. Tulevia viljanhintoja kun ei vielä tiedä...

Mutta sellainen sadan hehtaarin peltoala tuo mielestäni sopivan tuoton - nimittäin vuokraamalla jollekin innokkaammalle 500e/ha. 4k€/kk - verot riittää mulle rahoittamaan vapaa-ajan, kun ei enää ole noita poikamiesajan menoja.

^Kotitilalla on 95 peruslohkoa ja ihan hyvin menee, peltoa ei kyllä ole ihan edes 200ha.
Etäisyyttä päästä päähän noin 30km, on myös yli 100ha alle kilometrin säteellä toisistaan.
Ei siis puhdasta kasvinviljelyä, mutta pelloista tulee hyvin rahaa.

Viljelemisen kannalta on valitettavaa jos tilanne on edellä mainitun kaltainen. Jokainen tekee omat valintansa. Jos asuu alueella jossa 50km säteellä on 750tha metsää, niin ei välttämättä kannata haikailla monen sadan hehtaarin kasvinviljelytilasta.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 13.11.16 - klo:12:43

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 13.11.16 - klo:11:27

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 13.11.16 - klo:11:00

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 13.11.16 - klo:10:14

300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.

Saahan siinä tiellä suhata, mutta asiaan pitää suhtautua niin, että se on vain työtä. Aika monella tuntuu olevan laajentamisen esteenä se, ettei vaan tahdota ajaa tiellä. Ei poistuta siis omalta mukavuusalueelta, vaan ollaan ja möllötetään sekä itketään kurjuutta.

Kyllä laajentumisen esteenä on juuri nuo mouho-petterit jotka tulevat ensin 100km matkan ja sitten laadukkaasti viljelevät 500+ euron vuokralohkoja.  Perintörahoilla,  tai jotain...

Niin, ne on sun laajentamisen esteenä, hehän ovat laajentaneet. Huomaat heti argumentaatiovirheesi, sun pitäis saada laajentaa kustannustehokkaasti naapuriin etkä lähde pois mukavuusalueeltasi, sditten olet katkera kun joku muu tekee toisin.

Empä kyllä.  Mutta kun nuo samat naamat sitten lähti Helsinkiin ruikuttamaan kannattavuus ongelmiaan.  Mielestäni siinä on jotain perusteellisesti vialla.

Jostain syystä tuli tämä tapaus mieleen:

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=60269

Naapurikunnan mulliukkokin vinkui taannoin Maastullissa, ettei homma kannata. Ja voin tunnustaa, että ei kannattaisi minullakaan niillä vuokrahinnoilla ja etäisyyksillä. Tiellä vietetty aika on pelkää polttoaineen hukkaa, ja pois tuottavasta työajasta näin elukanpitäjän näkövinkkelistä. Myönnän toki olevani sen verran laiska, että olen määrittänyt "mukavuusalueeni" varsin pieneksi. 

Kyllä on tullut selväksi tätä ketjua lukiessa, että suomalaiset jyväjemmarit ovat valmiita tuottamaan viljaa ihan vaikka ilmaiseksi. Ettei vaan kukaan sitten pääse sitä tänne tuomaan.   Kohta edessä, viimeistään 2020, edessä on taas uusi tukiuudistus, todennäköistä on, että tuet silloin pienenee ja tukiehdot tiukkenee, mutta jo sitä ennen on edessä uudet eduskuntavaalit, ja seuraava hallitus, jossa todennäköisesti ei keskustaa ole mukana, niin leikka tukia, joten kyllä ne tuetkin tulee laskemaan taas.

Vieläkö rehuohran tuottaminen kannattaa tuon jälkeen?

Kuka valmisti sitä yksinkertaista giljotiiniä minkä pystyi laittamaan vaikka pyöräkuormaajaan tai kaivuriin, torvi puskettiin puun tyveen ja kone käännettiin sit 90 astetta ylöspäin ja painovoimat hoiti loput?
En nopealla googlettamisella löytänyt, joten muistelin palaxia mutta en löytänyt.

Nytkö tuli mitta täyteen noista samoilla vuokramarkkinoilla kilvoittelivista? On tää agribisnes nykyään raakaa

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 14.11.16 - klo:15:32

Kuka valmisti sitä yksinkertaista giljotiiniä minkä pystyi laittamaan vaikka pyöräkuormaajaan tai kaivuriin, torvi puskettiin puun tyveen ja kone käännettiin sit 90 astetta ylöspäin ja painovoimat hoiti loput?
En nopealla googlettamisella löytänyt, joten muistelin palaxia mutta en löytänyt.

Nytkö tuli mitta täyteen noista samoilla vuokramarkkinoilla kilvoittelivista? On tää agribisnes nykyään raakaa

Mitenköhän mä tänne onnistuin tuon viestin lähettämään

Mut ei meillä päin ole vuokramarkkinoilla kilpailua.

kili pailut on aikas vähissä kohta kun alkaa vanha porukka lopettaa peleilyn... itelle taas tarjonneet peltoa... mutta en taija tarvita enää.....

kili pailut on aikas vähissä kohta kun alkaa vanha porukka lopettaa peleilyn... itelle taas tarjonneet peltoa... mutta en taija tarvita enää.....

Vanhalla porukalla vähän peltoa suhteessa nuorempiin, joita kuitenkin riitävästi että kilpailu jatkuu. Eilen meni kiinni tarjouskilpailu naapurikylällä, pitkästä aikaa on peltoa myynnissä julkisesti. En tarjonnut, kun tiedän että en voi saada oikealla hinnalla. Hinta taitaa olla näin matalasuhdanteessakin tuplat tuottoarvoon nähden, vähintään. Toisaalla myynnissä koko tila, peltoa enemmänkin tarjolla mutta hintaakin samalla reippaasti hehtaaria kohden. Myyjät ei edes ajattele saavansa alle 10 000€/ha, maksajista alkaa suurin osa olla sitä mieltä että tuollaisia ei kannata maksaa missään nimessä.

Verotuksellisesti pellon osto on ihan prseestä, pari viikkoa sitten tuota laskeskeltiin ja jo 100-200 tuhannen peltolaina tekee rajun loven veroksellisesti, kun nettovarallisuus pienenee lainan myötä. Toki ei mitään merkitystä ellei tule tulosta, mutta tässä tullaan toiseen pointtiin, kannattaako tappiollista tuotantoa laajentaa. En ny enää muista mikä oli pellon hinta esimerkissä mitä pyöriteltiin, mutta todellinen hinta tuli  10 vuoden laina-ajalla 1300e/ha. Jakaa tuon vaikka 20 vuodelle, vieläkin 750€/ha. Sisältää lainan korot, lyhennykset ja verotuksen nousemisen kun menee ansiotulojen puolelle nettovarallisuuden pienentyessä. Harmittavasti näitä ei lasketa, kun kaikilla varaa ostaa kerran kahdesti ylihintaista peltoa. Ostajia kun on vaikka 30 per pitäjä, kauppa käy ylihinnalla aina.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 16.11.16 - klo:09:12

kili pailut on aikas vähissä kohta kun alkaa vanha porukka lopettaa peleilyn... itelle taas tarjonneet peltoa... mutta en taija tarvita enää.....

Vanhalla porukalla vähän peltoa suhteessa nuorempiin, joita kuitenkin riitävästi että kilpailu jatkuu. Eilen meni kiinni tarjouskilpailu naapurikylällä, pitkästä aikaa on peltoa myynnissä julkisesti. En tarjonnut, kun tiedän että en voi saada oikealla hinnalla. Hinta taitaa olla näin matalasuhdanteessakin tuplat tuottoarvoon nähden, vähintään. Toisaalla myynnissä koko tila, peltoa enemmänkin tarjolla mutta hintaakin samalla reippaasti hehtaaria kohden. Myyjät ei edes ajattele saavansa alle 10 000€/ha, maksajista alkaa suurin osa olla sitä mieltä että tuollaisia ei kannata maksaa missään nimessä.

Verotuksellisesti pellon osto on ihan prseestä, pari viikkoa sitten tuota laskeskeltiin ja jo 100-200 tuhannen peltolaina tekee rajun loven veroksellisesti, kun nettovarallisuus pienenee lainan myötä. Toki ei mitään merkitystä ellei tule tulosta, mutta tässä tullaan toiseen pointtiin, kannattaako tappiollista tuotantoa laajentaa. En ny enää muista mikä oli pellon hinta esimerkissä mitä pyöriteltiin, mutta todellinen hinta tuli  10 vuoden laina-ajalla 1300e/ha. Jakaa tuon vaikka 20 vuodelle, vieläkin 750€/ha. Sisältää lainan korot, lyhennykset ja verotuksen nousemisen kun menee ansiotulojen puolelle nettovarallisuuden pienentyessä. Harmittavasti näitä ei lasketa, kun kaikilla varaa ostaa kerran kahdesti ylihintaista peltoa. Ostajia kun on vaikka 30 per pitäjä, kauppa käy ylihinnalla aina.

Saathan sinä sen pellon ostoon sijoitetun rahan takaisin myydessäsi sen sitten aikanaan, todennäköisesti jopa ostohintaa paremmalla hinnalla. Että voisihan tuota pellon oston kannattavuutta laskea tuostakin tulokulmasta käsin.

Ei peltoa kannata ostaa kuin osakeyhtiöön. Siellä se on pitemmän päälle aivan helvetin hyvä sijoitus jos tekee rahaakin firmalla.

Nää valtion lupaamat varainsiirtoveron poistot yhtiömuodon muutoksessa tulee helpottamaan paljon pellon ostoa joka taas saattaa vähentää hinnan laskupaineita.

 VVM:n pitäis lanseerata tuntuva pellonostovero 25-40% niin alkais pellon hinta tippua. Olis aivan eri asia ostaa 2k€ peltoa kuin 15k€ kun päälle rätkäistäisiin +pov.

Ei peltoa kannata ostaa kuin osakeyhtiöön. Siellä se on pitemmän päälle aivan helvetin hyvä sijoitus jos tekee rahaakin firmalla.

Nää valtion lupaamat varainsiirtoveron poistot yhtiömuodon muutoksessa tulee helpottamaan paljon pellon ostoa joka taas saattaa vähentää hinnan laskupaineita.

onko mitään käsitystä, missä vaiheessa tässä varainsiirtoverovapaus asiassa mennään. Mulla säästys noin 30 tonnia äkkiä tuossa.