Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: optimisti - 10.11.16 - klo:07:19
-
Kirjastoauto toi kaikki puolen vuoden Km lehdet luettavaksi.
Monessa kirjoituksessa hämmästeltiin viljelyn huonoa kannattavuutta. PPT: n ekonomisti sanoi ettei viljan hinnannousuun auta kuin tuotannon leikkaaminen. Miksi yleisesti tiedetty asia , eli tuotannon rajoittaminen johda tilatasolla toimenpiteisiin? Onko niin ettei esim. MTK Raision omistajana halua että raaka-aineen hinta nousisi.
-
Saa luuserin maineen jos viljelee jotain ruohoa :-\
Siis vilja-Suomessa, muualla erinäiset rikkaruohovatukot ovat sallitumpia.
Periaatteessa viljan hinnan nostaminen vaikka 250 euroon/tonni aiheuttaisi rankan kannattavuuden laskun kotieläintiloilla. Siis niilläkin, jotka tuottavat oman viljansa. Saataisiin hienompia lööppejä MaasTulliin kun ala tilastoissa kurjistuisi lisää-> varmaan jotain tukipaketteja tulisi kun oikein itkettäisiin. Todellinen kustannusnousu tapahtuisi vain ostorehun varassa oleville, eli pohjoisempaan Suomeen.
-
Varmaan aika tilakohtainen juttu. Esim. meillä jokainen kilo mikä jää saamatta omasta pellosta joudutaan ostamaan muualta. Eli me ei aleta ainakaan leikkaamaan mitään. Mitä sitten tilalle jos ei viljaa? Missä se parempi kate on? Laskelmia näkyviin kiitos.
-
Saa luuserin maineen jos viljelee jotain ruohoa :-\
Jep... ja luusereilta halutaan ottaa pellot veks OIKEILLE viljelijöille.
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tuottajat-eiv%C3%A4t-juuri-laske-viljanviljelyn-kannattavuutta-1.133053
I'm a Loser Baby So Why Don't You Kill Me... Beck: Loser - https://www.youtube.com/watch?v=tQsZujjZWs0
-
Älkääs nyt alkako hömppää viljelemään, muuten Kalajokiset kyntää hiekkasärkät pelloiksi ja vie teidän pelloistanne tuet niille.
-
Voitaisiinko todeta että, ns. "kannattavuuskriisi" on itseaiheutettu.
-
ei ole sataa vuotta mennyt siitä, kun maassa nähtiin nälkää, vielä vähän aikaisemmin kuoltiin nälkään. Nyt kun ruokaa riittää jokaiselle varmasti, niin ollaanko isoissa ongelmissa?
Viljelijöiden tulotaso ei nouse sillä, että täällä luovutaan tuotannosta tai rajoitetaan muuten. Parhain tulos tulee hyvillä tuotantoluvuilla, jos lisätään "hömppää" niin sen aiheuttama tuotantovaje pitää tuilla korjata. Kaikilla muilla mittareillahan tilan tulos laskee, jos osaa alasta ei viljellä ollenkaan.
Investointituet ohjaavat tuotantoa, jos poliittiset päättäjät ja viljelijöiden oma etujärjestö ohjaavat tukea uudisraivauksille tai isoille ylituotantoalojen investoinneille, ei siinä viljelijän omilla päätöksillä suuntaa käännetä. Tuonti uhkaa toisesta suunnasta, jos täällä jotain lopetetaan ei korvaavan tuonnin järjestäminen ole teollisuudelle tai kaupalle ollenkaan ongelmallista.
-
Jonkun vaan pitäisi sitä viljan ulos vientiä alkaa tosissaan tekemään, hintahan on varmasti kilpailukykyinen, ja tuskin laatukaan on kovin huono maailmanlaajuisesti ajateltuna.
-
ei ole sataa vuotta mennyt siitä, kun maassa nähtiin nälkää, vielä vähän aikaisemmin kuoltiin nälkään. Nyt kun ruokaa riittää jokaiselle varmasti, niin ollaanko isoissa ongelmissa?
Viljelijöiden tulotaso ei nouse sillä, että täällä luovutaan tuotannosta tai rajoitetaan muuten. Parhain tulos tulee hyvillä tuotantoluvuilla, jos lisätään "hömppää" niin sen aiheuttama tuotantovaje pitää tuilla korjata. Kaikilla muilla mittareillahan tilan tulos laskee, jos osaa alasta ei viljellä ollenkaan.
Investointituet ohjaavat tuotantoa, jos poliittiset päättäjät ja viljelijöiden oma etujärjestö ohjaavat tukea uudisraivauksille tai isoille ylituotantoalojen investoinneille, ei siinä viljelijän omilla päätöksillä suuntaa käännetä. Tuonti uhkaa toisesta suunnasta, jos täällä jotain lopetetaan ei korvaavan tuonnin järjestäminen ole teollisuudelle tai kaupalle ollenkaan ongelmallista.
Puhut asiaa. Jos täällä aletaan himmaamaan niin tavaraa tuodaan kyllä tilalle.
Jonkun vaan pitäisi sitä viljan ulos vientiä alkaa tosissaan tekemään, hintahan on varmasti kilpailukykyinen, ja tuskin laatukaan on kovin huono maailmanlaajuisesti ajateltuna.
Tällä hetkellä taitaa hintaero olla niin pieni ettei kata edes rahtikuluja.
Voitaisiinko todeta että, ns. "kannattavuuskriisi" on itseaiheutettu.
Suurimmaksi osaksi kyllä. Äskettäin juttelin erään kauppiaan kanssa joka sanoi, että viimeaikoina on kauppoja kariutunut sen vuoksi, että ei ole rahoitusta järjestynyt. Vakuudet on poltettu hintavilla lisämaaostoilla ja konekaupoilla.
Maitotilojen kriisiä itketään joka puolella. Voisi kysyä, että oletteko ihan tyhmiä, jos luulitte, että maidon hinta tulee pysymään reilusti eu tason yläpuolella? Sellasten tilojen sietäisikin kaatua jotka näin ajattelivat. Oikeasti näitä ei taideta voida ajaa nurin kuin promille muuten vakuusarvoille käy heikosti ja alkaa yhä useampi olemaan ongelmissa niin pienistä pankeista kuin velkaisista tilosta.
-
Voitaisiinko todeta että, ns. "kannattavuuskriisi" on itseaiheutettu.
Maataloudessa on aina näin.
Tuotetaan bulkkia """takuuhinnalla""", maksoi mitä maksoi..
Minä tein osani ja laitin puolet (=useita hehtaareja) jollekkin muulle kuin viljalle, ja viljat menivät kanalaan suoraan pellolta ;D ;D
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
Se on, kun ne pitäisi saada ilmaiseksi ja kotiin toimitettuna
-
Sanokaas missä on vehnänhinnan kipupiste kuin ylös se voi nousta?
Mikä on se raja jossa niin sanotuilta köyhiltä mailta loppuu rahat ostaa ruokaa?
Viimeksi kun vehnänhinta nousi rajusti tuli ruokamellakoita Afrikkaan ja pelättiin ihmisvyöryä Euroopan lihapadoille.
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.
Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.
Tai jotain.
-SS-
-
tai sitten ei! eiks tuota hoettu jo kolmekymmentä vuotta.... eläke ja hauta koittaa nopsemmin...
-
Viljanviljely näillä leveysasteilla ei milloinkaan voi olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa, se on aatteellista toimintaa.
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.
Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.
Tai jotain.
-SS-
Olen samaa mieltä, nyt on turha polttaa ruutia muutaman hehtaarin takia, tulevaisuudessa voi kytistää isompia saaliita.
-
Viljanviljely näillä leveysasteilla ei milloinkaan voi olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa, se on aatteellista toimintaa.
entäs viljatuotteiden syöminen, kannattaako sekään täällä? Varmaan kerrot seuraavaksi, kenellä on velvollisuus toimittaa tänne meidän kuluttamat viljat, ketkä ovat meidän "torppareita"?
Hyvinä vuosina voidaan ostaa kohtuullisen halvalla, entäs kun tulee maailmalla uupeloa.... sit vaan kuollaan urhoollisesti nälkään aatteen puolesta?
Kannattavuus ja välttämättömyys.... ne on eri asioita.
-
Kirjastoauto toi kaikki puolen vuoden Km lehdet luettavaksi.
Monessa kirjoituksessa hämmästeltiin viljelyn huonoa kannattavuutta. PPT: n ekonomisti sanoi ettei viljan hinnannousuun auta kuin tuotannon leikkaaminen. Miksi yleisesti tiedetty asia , eli tuotannon rajoittaminen johda tilatasolla toimenpiteisiin? Onko niin ettei esim. MTK Raision omistajana halua että raaka-aineen hinta nousisi.
Tää on taas näitä. En ole ko. juttuja juurikaan jaksanut lueskella. Tuotannon leikkaamisella on toivottavasti tarkoitettu tässä yhteydessä koko maailmanmarkkinan supistamista. Tietysti meidän kannattaa täällä Suomessa olla tässäkin asiassa edelläkävijöitä. Ilmoitetaan kaikki vilja-alat ensi vuonna tilapäisesti viljelemättömiksi aloiksi, niin saadaan parempi hinta tuotannostamme.
Maidostakin olen kuullut olevan ylitarjontaa. Maidontuotannon vähentämistä voisi tietysti tukea, saataisiin hinnat kohdalleen. Hip Hurraa.
Tilatason toimenpiteet...
-
Voitaisiinko todeta että, ns. "kannattavuuskriisi" on itseaiheutettu.
Ei voida.
Se on Jumalan lahja sosiaalidemokraateille ja vihreille.
-
Tuotannon leikkaaminen --> poliittista ohjausta = sosialidemokratia ja osuuskunta-ajattelu --> perseestä
Tuotannon leikkaus ei ole vastaus kustannuskriisiin, vaan se on tuotannon tehostaminen. Paska varisee rattailta.
-
Tuotannon leikkaaminen --> poliittista ohjausta = sosialidemokratia ja osuuskunta-ajattelu --> perseestä
Tuotannon leikkaus ei ole vastaus kustannuskriisiin, vaan se on tuotannon tehostaminen. Paska varisee rattailta.
Näin se on, mut se on se sosialismin kaipuu mikä maalla eteenpäin ajaa 😅😅
Ja usko siitä että vain maalla tehdään töitä
-
Tuotannon leikkaaminen --> poliittista ohjausta = sosialidemokratia ja osuuskunta-ajattelu --> perseestä
Tuotannon leikkaus ei ole vastaus kustannuskriisiin, vaan se on tuotannon tehostaminen. Paska varisee rattailta.
Aivan, ja vasta tässä kannattaa puhua tilatason toimenpiteistä.
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.
Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.
Tai jotain.
-SS-
Olen samaa mieltä, nyt on turha polttaa ruutia muutaman hehtaarin takia, tulevaisuudessa voi kytistää isompia saaliita.
Olen samaa mieltä, nyt on turha polttaa ruutia muutaman hehtaarin takia, tulevaisuudessa voi kytistää isompia saaliita.
Täällä nauta-Suomessa alkaa olla 30 ha tilat sellaisia suupaloja, että isommat napsii noita vähintään yhden vuoteen. Eikä tunnu vuokra/ostohintojen perusteella olevan kriisistä tietoakaan, vaikka yksi näistä kilpahuutajista Maastullissa kannattuvuudesta taannoin itkikin.
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.
Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.
Tai jotain.
-SS-
Olen samaa mieltä, nyt on turha polttaa ruutia muutaman hehtaarin takia, tulevaisuudessa voi kytistää isompia saaliita.
Olen samaa mieltä, nyt on turha polttaa ruutia muutaman hehtaarin takia, tulevaisuudessa voi kytistää isompia saaliita.
Täällä nauta-Suomessa alkaa olla 30 ha tilat sellaisia suupaloja, että isommat napsii noita vähintään yhden vuoteen. Eikä tunnu vuokra/ostohintojen perusteella olevan kriisistä tietoakaan, vaikka yksi näistä kilpahuutajista Maastullissa kannattuvuudesta taannoin itkikin.
Pankki vielä luotottaa..
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.
Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.
Tai jotain.
-SS-
Olen samaa mieltä, nyt on turha polttaa ruutia muutaman hehtaarin takia, tulevaisuudessa voi kytistää isompia saaliita.
Olen samaa mieltä, nyt on turha polttaa ruutia muutaman hehtaarin takia, tulevaisuudessa voi kytistää isompia saaliita.
Täällä nauta-Suomessa alkaa olla 30 ha tilat sellaisia suupaloja, että isommat napsii noita vähintään yhden vuoteen. Eikä tunnu vuokra/ostohintojen perusteella olevan kriisistä tietoakaan, vaikka yksi näistä kilpahuutajista Maastullissa kannattuvuudesta taannoin itkikin.
Pankki vielä luotottaa..
No luottaa tietysti.
Myyntihinnat ovat oikealla tasolla...
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.
Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.
Tai jotain.
-SS-
Olen samaa mieltä, nyt on turha polttaa ruutia muutaman hehtaarin takia, tulevaisuudessa voi kytistää isompia saaliita.
Olen samaa mieltä, nyt on turha polttaa ruutia muutaman hehtaarin takia, tulevaisuudessa voi kytistää isompia saaliita.
Täällä nauta-Suomessa alkaa olla 30 ha tilat sellaisia suupaloja, että isommat napsii noita vähintään yhden vuoteen. Eikä tunnu vuokra/ostohintojen perusteella olevan kriisistä tietoakaan, vaikka yksi näistä kilpahuutajista Maastullissa kannattuvuudesta taannoin itkikin.
Pankki vielä luotottaa..
No luottaa tietysti.
Myyntihinnat ovat oikealla tasolla...
Luotottaapa hyvinkin, kun ei voi päästää kaatumaankaan. Tulee liian isot luottotappiot.
Samahan se on näissä vasikka- ja teurasasioissa. IsoA ja HK kuskaa vasikat tietyille tiloille ja hakee teuraat tietyiltä tiloilta ja vie vielä rehutkin etuhintaan tietyille tiloille, jotteivat keikahda ja aiheuta luottotappiota. Velattomista pikkutiloista ei ole kuin riesaa, niitä ei saa sitoutettua riittävän lyhyeen riimuun.
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.
Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.
Tai jotain.
-SS-
Olen samaa mieltä, nyt on turha polttaa ruutia muutaman hehtaarin takia, tulevaisuudessa voi kytistää isompia saaliita.
Olen samaa mieltä, nyt on turha polttaa ruutia muutaman hehtaarin takia, tulevaisuudessa voi kytistää isompia saaliita.
Täällä nauta-Suomessa alkaa olla 30 ha tilat sellaisia suupaloja, että isommat napsii noita vähintään yhden vuoteen. Eikä tunnu vuokra/ostohintojen perusteella olevan kriisistä tietoakaan, vaikka yksi näistä kilpahuutajista Maastullissa kannattuvuudesta taannoin itkikin.
Pankki vielä luotottaa..
No luottaa tietysti.
Myyntihinnat ovat oikealla tasolla...
Luotottaapa hyvinkin, kun ei voi päästää kaatumaankaan. Tulee liian isot luottotappiot.
Samahan se on näissä vasikka- ja teurasasioissa. IsoA ja HK kuskaa vasikat tietyille tiloille ja hakee teuraat tietyiltä tiloilta ja vie vielä rehutkin etuhintaan tietyille tiloille, jotteivat keikahda ja aiheuta luottotappiota. Velattomista pikkutiloista ei ole kuin riesaa, niitä ei saa sitoutettua riittävän lyhyeen riimuun.
Onhan se noinkin. Eilisen talouselämässä kuitenkin povattiin peruskoron nousevan tuonne 3-4 % tienoille ja marginaali päälle.
Noilla tehotiloilla tuntuu olevan vaikeuksia näin miinuskoronkin aikaan.
-
Jos kevään tukihaun yhteenvedossa ilmenee vilja-alan pieneneminen,
alkaa tuonti välittömästi. Hinta ei nouse, vaan jokainen saadaan vähemmän
myyntituloja. Samaan aikaan alkaa rummutus kaikkien aikojen ennätyssadosta
ja hinta putoaa. Globaalit markkinat. Hienoo kun ollaan ytimessä.
-
Varmaan aika tilakohtainen juttu. Esim. meillä jokainen kilo mikä jää saamatta omasta pellosta joudutaan ostamaan muualta. Eli me ei aleta ainakaan leikkaamaan mitään. Mitä sitten tilalle jos ei viljaa? Missä se parempi kate on? Laskelmia näkyviin kiitos.
No ihan pikasesti, kate 2 siis osa mikä jää kiinteille kuluille. Suojavyöhykenurmi kate oli 1100e/ha ja ohralla noin 390e/ha.
Suojavyöhykkeeltä tehtiin kuivaheinää, mikä saatiin myytyä ns. pitohevosille pellolta suoraan, paaleja tuli 7 kpl /ha.
Viljaa saatiin 4,5 tn ja päivän hinnalla katteeksi tulee vajaa 400e/ha
Monimuotoisuuspellon kate oli 650e/ha, sitä tosin ei ollut kuin muutama hehtaari kesantorajoitteesta johtuen.
Sr nurmella kate oli noin 850e/ha satotaso vajaa 9000kg /ha ja apulantaa pirusti, tosin hyvällä sr:llä on parempi hinta suhteessa viljaan (ohraan) koska valkuainen on 17 kieppeillä.
Jos ohralla meinaa peitota suojavyöhykenurmen niin satoa on tultava yli 8000kg ha eikä sekään riitä koska panoksia on käytettävä lisää.
Toki joku saa viljasta isojakin satoja mutta ne ovat harvassa.
-
Varmaan aika tilakohtainen juttu. Esim. meillä jokainen kilo mikä jää saamatta omasta pellosta joudutaan ostamaan muualta. Eli me ei aleta ainakaan leikkaamaan mitään. Mitä sitten tilalle jos ei viljaa? Missä se parempi kate on? Laskelmia näkyviin kiitos.
No ihan pikasesti, kate 2 siis osa mikä jää kiinteille kuluille. Suojavyöhykenurmi kate oli 1100e/ha ja ohralla noin 390e/ha.
Suojavyöhykkeeltä tehtiin kuivaheinää, mikä saatiin myytyä ns. pitohevosille pellolta suoraan, paaleja tuli 7 kpl /ha.
Viljaa saatiin 4,5 tn ja päivän hinnalla katteeksi tulee vajaa 400e/ha
Monimuotoisuuspellon kate oli 650e/ha, sitä tosin ei ollut kuin muutama hehtaari kesantorajoitteesta johtuen.
Sr nurmella kate oli noin 850e/ha satotaso vajaa 9000kg /ha ja apulantaa pirusti, tosin hyvällä sr:llä on parempi hinta suhteessa viljaan (ohraan) koska valkuainen on 17 kieppeillä.
Jos ohralla meinaa peitota suojavyöhykenurmen niin satoa on tultava yli 8000kg ha eikä sekään riitä koska panoksia on käytettävä lisää.
Toki joku saa viljasta isojakin satoja mutta ne ovat harvassa.
Kohta joku huomaa, että viljan tukea voidaan pudottaa vielä 400€/hehtaari kun katetta on tuon verran jäänyt ;D ;D
Paras (tuettu) kate tulee vajaatuottoiselta säilörehunurmelta, uusii kerran kymmenessä vuodessa eikä tee just mitään muuta.
-
Jonkun vaan pitäisi sitä viljan ulos vientiä alkaa tosissaan tekemään, hintahan on varmasti kilpailukykyinen, ja tuskin laatukaan on kovin huono maailmanlaajuisesti ajateltuna.
Suomesta viety vilja voi, muutamia erikoispoikkeuksia kuten erikoiskauroja lukuunottamatta, olla edes suurinpiirtein kilpailukykyistä maailmanmarkkinoilla vain nykyistä vastaavan melko tolkuttoman tukitason ansiosta. Tuotannon lisääminen ei anna perusteita lisätä niitä tukia, vaan täysin päinvastoin. Tukien maksajat kun ennemmin haluavat tukea ympäristölle parempina näkemiään tapoja tuottaa ja kemikaaleilla maksimoitu satotaso ei ole sitä. Mitä enemmän bulkkia per ha, sitä enemmän tuet laskevat per tukikausi.
-
Kyllä on tullut selväksi tätä ketjua lukiessa, että suomalaiset jyväjemmarit ovat valmiita tuottamaan viljaa ihan vaikka ilmaiseksi. Ettei vaan kukaan sitten pääse sitä tänne tuomaan. Kohta edessä, viimeistään 2020, edessä on taas uusi tukiuudistus, todennäköistä on, että tuet silloin pienenee ja tukiehdot tiukkenee, mutta jo sitä ennen on edessä uudet eduskuntavaalit, ja seuraava hallitus, jossa todennäköisesti ei keskustaa ole mukana, niin leikka tukia, joten kyllä ne tuetkin tulee laskemaan taas.
-
Kyllä on tullut selväksi tätä ketjua lukiessa, että suomalaiset jyväjemmarit ovat valmiita tuottamaan viljaa ihan vaikka ilmaiseksi. Ettei vaan kukaan sitten pääse sitä tänne tuomaan. Kohta edessä, viimeistään 2020, edessä on taas uusi tukiuudistus, todennäköistä on, että tuet silloin pienenee ja tukiehdot tiukkenee, mutta jo sitä ennen on edessä uudet eduskuntavaalit, ja seuraava hallitus, jossa todennäköisesti ei keskustaa ole mukana, niin leikka tukia, joten kyllä ne tuetkin tulee laskemaan taas.
Olen samoilla linjoilla, tuodaanhan maahan paljon muutakin. Ei kai meidän tehtävä ole elättää elintarviketeollisuutta puoli-ilmaisella raaka-aineella maitoa lukuunottamatta.
Parinsadan pudotus pinta-alatukeen voi hyvinkin olla mahdollinen 2020.
-
Heti kun teolisuusmaissa leikataan tuotantoa 30%, niin alkaa kannatamaan kehitysmaissa omistaa muutakin kuin AK-47!
-
Tuotannon leikkaaminen --> poliittista ohjausta = sosialidemokratia ja osuuskunta-ajattelu --> perseestä
Tuotannon leikkaus ei ole vastaus kustannuskriisiin, vaan se on tuotannon tehostaminen. Paska varisee rattailta.
Näin se on, mut se on se sosialismin kaipuu mikä maalla eteenpäin ajaa 😅😅
Ja usko siitä että vain maalla tehdään töitä
Markkinatalous, tuo pelsepuubeista suurin.
-
Kyllä on tullut selväksi tätä ketjua lukiessa, että suomalaiset jyväjemmarit ovat valmiita tuottamaan viljaa ihan vaikka ilmaiseksi. Ettei vaan kukaan sitten pääse sitä tänne tuomaan. Kohta edessä, viimeistään 2020, edessä on taas uusi tukiuudistus, todennäköistä on, että tuet silloin pienenee ja tukiehdot tiukkenee, mutta jo sitä ennen on edessä uudet eduskuntavaalit, ja seuraava hallitus, jossa todennäköisesti ei keskustaa ole mukana, niin leikka tukia, joten kyllä ne tuetkin tulee laskemaan taas.
Olen samoilla linjoilla, tuodaanhan maahan paljon muutakin. Ei kai meidän tehtävä ole elättää elintarviketeollisuutta puoli-ilmaisella raaka-aineella maitoa lukuunottamatta.
Parinsadan pudotus pinta-alatukeen voi hyvinkin olla mahdollinen 2020.
miksi maitoa pitää tuottaa puoli-ilmaiseksi? Pari sataa voi olla hyvinkin mahdollista ja kansalliset leikkaukset päälle....sitten elellään sen mukaan
-
Kyllä on tullut selväksi tätä ketjua lukiessa, että suomalaiset jyväjemmarit ovat valmiita tuottamaan viljaa ihan vaikka ilmaiseksi. Ettei vaan kukaan sitten pääse sitä tänne tuomaan. Kohta edessä, viimeistään 2020, edessä on taas uusi tukiuudistus, todennäköistä on, että tuet silloin pienenee ja tukiehdot tiukkenee, mutta jo sitä ennen on edessä uudet eduskuntavaalit, ja seuraava hallitus, jossa todennäköisesti ei keskustaa ole mukana, niin leikka tukia, joten kyllä ne tuetkin tulee laskemaan taas.
Olen samoilla linjoilla, tuodaanhan maahan paljon muutakin. Ei kai meidän tehtävä ole elättää elintarviketeollisuutta puoli-ilmaisella raaka-aineella maitoa lukuunottamatta.
Parinsadan pudotus pinta-alatukeen voi hyvinkin olla mahdollinen 2020.
miksi maitoa pitää tuottaa puoli-ilmaiseksi? Pari sataa voi olla hyvinkin mahdollista ja kansalliset leikkaukset päälle....sitten elellään sen mukaan
Luuletteko tosissanne että lfa leikataan kokonaan pois?
Tai että EU uskaltaa tehdä mitään merkittäviä leikkauksia seuraavallakin kaudella?
195€/ha taitaa olla aika lähellä eu:n maksamaa keskiarvoa koko alueella.
-
Kyllä on tullut selväksi tätä ketjua lukiessa, että suomalaiset jyväjemmarit ovat valmiita tuottamaan viljaa ihan vaikka ilmaiseksi. Ettei vaan kukaan sitten pääse sitä tänne tuomaan. Kohta edessä, viimeistään 2020, edessä on taas uusi tukiuudistus, todennäköistä on, että tuet silloin pienenee ja tukiehdot tiukkenee, mutta jo sitä ennen on edessä uudet eduskuntavaalit, ja seuraava hallitus, jossa todennäköisesti ei keskustaa ole mukana, niin leikka tukia, joten kyllä ne tuetkin tulee laskemaan taas.
Olen samoilla linjoilla, tuodaanhan maahan paljon muutakin. Ei kai meidän tehtävä ole elättää elintarviketeollisuutta puoli-ilmaisella raaka-aineella maitoa lukuunottamatta.
Parinsadan pudotus pinta-alatukeen voi hyvinkin olla mahdollinen 2020.
miksi maitoa pitää tuottaa puoli-ilmaiseksi? Pari sataa voi olla hyvinkin mahdollista ja kansalliset leikkaukset päälle....sitten elellään sen mukaan
Luuletteko tosissanne että lfa leikataan kokonaan pois?
Tai että EU uskaltaa tehdä mitään merkittäviä leikkauksia seuraavallakin kaudella?
195€/ha taitaa olla aika lähellä eu:n maksamaa keskiarvoa koko alueella.
ei tätä voi näin ylipäätään laskea, meillä on monia tukimuotoja jotka eivät ole mitenkään automaattisesti €/ha. Vaalituloksesta ja hallituksesta riippuu painotukset kansallisissa tuissa... leikkaukset voi olla lomitusta, eläkesubventiota, investointitukia, litrahintaa, what ever? EU:n osalta saadaan sama kuin muutkin ja poikkeukset riippuu omien neuvottelijoiden kyvyistä ja haluista.... jos vaikka Niinistön Ville olis meidän ministeri, joka hoitaa ympäristöministeriössä myös muita maaseudun asioita :)
-
Varmaan aika tilakohtainen juttu. Esim. meillä jokainen kilo mikä jää saamatta omasta pellosta joudutaan ostamaan muualta. Eli me ei aleta ainakaan leikkaamaan mitään. Mitä sitten tilalle jos ei viljaa? Missä se parempi kate on? Laskelmia näkyviin kiitos.
No ihan pikasesti, kate 2 siis osa mikä jää kiinteille kuluille. Suojavyöhykenurmi kate oli 1100e/ha ja ohralla noin 390e/ha.
Suojavyöhykkeeltä tehtiin kuivaheinää, mikä saatiin myytyä ns. pitohevosille pellolta suoraan, paaleja tuli 7 kpl /ha.
Viljaa saatiin 4,5 tn ja päivän hinnalla katteeksi tulee vajaa 400e/ha
Monimuotoisuuspellon kate oli 650e/ha, sitä tosin ei ollut kuin muutama hehtaari kesantorajoitteesta johtuen.
Sr nurmella kate oli noin 850e/ha satotaso vajaa 9000kg /ha ja apulantaa pirusti, tosin hyvällä sr:llä on parempi hinta suhteessa viljaan (ohraan) koska valkuainen on 17 kieppeillä.
Jos ohralla meinaa peitota suojavyöhykenurmen niin satoa on tultava yli 8000kg ha eikä sekään riitä koska panoksia on käytettävä lisää.
Toki joku saa viljasta isojakin satoja mutta ne ovat harvassa.
Kohta joku huomaa, että viljan tukea voidaan pudottaa vielä 400€/hehtaari kun katetta on tuon verran jäänyt ;D ;D
Paras (tuettu) kate tulee vajaatuottoiselta säilörehunurmelta, uusii kerran kymmenessä vuodessa eikä tee just mitään muuta.
Saapahan nähdä ,mistä ensi vuonna leikataan,on melko paljon peltoja kynnettynä odottamassa kerääjäkasvia ja kerääjäkasvitukea.
-
Varmaan aika tilakohtainen juttu. Esim. meillä jokainen kilo mikä jää saamatta omasta pellosta joudutaan ostamaan muualta. Eli me ei aleta ainakaan leikkaamaan mitään. Mitä sitten tilalle jos ei viljaa? Missä se parempi kate on? Laskelmia näkyviin kiitos.
No ihan pikasesti, kate 2 siis osa mikä jää kiinteille kuluille. Suojavyöhykenurmi kate oli 1100e/ha ja ohralla noin 390e/ha.
Suojavyöhykkeeltä tehtiin kuivaheinää, mikä saatiin myytyä ns. pitohevosille pellolta suoraan, paaleja tuli 7 kpl /ha.
Viljaa saatiin 4,5 tn ja päivän hinnalla katteeksi tulee vajaa 400e/ha
Monimuotoisuuspellon kate oli 650e/ha, sitä tosin ei ollut kuin muutama hehtaari kesantorajoitteesta johtuen.
Sr nurmella kate oli noin 850e/ha satotaso vajaa 9000kg /ha ja apulantaa pirusti, tosin hyvällä sr:llä on parempi hinta suhteessa viljaan (ohraan) koska valkuainen on 17 kieppeillä.
Jos ohralla meinaa peitota suojavyöhykenurmen niin satoa on tultava yli 8000kg ha eikä sekään riitä koska panoksia on käytettävä lisää.
Toki joku saa viljasta isojakin satoja mutta ne ovat harvassa.
Kohta joku huomaa, että viljan tukea voidaan pudottaa vielä 400€/hehtaari kun katetta on tuon verran jäänyt ;D ;D
Paras (tuettu) kate tulee vajaatuottoiselta säilörehunurmelta, uusii kerran kymmenessä vuodessa eikä tee just mitään muuta.
Saapahan nähdä ,mistä ensi vuonna leikataan,on melko paljon peltoja kynnettynä odottamassa kerääjäkasvia ja kerääjäkasvitukea.
Kynnitkö pellot jotta alkaisit saamaan tuota tukea ???? 😅😅😅😅
Laita sitten pelkkää apilaa kerääjäksi. Rairuohossa on niin paljon hukkakauraa, että se muutaman kympin tukituotto ei riitä edes ensimmäisen vuoden hukkakauramyrkkyyn 😅😅 Seuraavat 9 vuotta sitten omalla rahalla.Kerääjäkasvituen tuotto lienee siis jotain -1000€/ha 😅😅😅
-
Heti kun teolisuusmaissa leikataan tuotantoa 30%, niin alkaa kannatamaan kehitysmaissa omistaa muutakin kuin AK-47!
Juuri näin ,viljanhinta ei voi nousta kovin korkealle ,jos se nousee aiheutuu liikaa ongelmia globaalisesti .
Siksi viljanhinta tullaan pitämään " sopivalla tasolla ".
-
No sit kun öljyn hinta nousee, niin vehnästä täytyy taas saada arabeilta enemmän.
Samalla tietty apulannan ja löpön hinnat nousevat, eli mitä väliä 😅😅
-
Varmaan aika tilakohtainen juttu. Esim. meillä jokainen kilo mikä jää saamatta omasta pellosta joudutaan ostamaan muualta. Eli me ei aleta ainakaan leikkaamaan mitään. Mitä sitten tilalle jos ei viljaa? Missä se parempi kate on? Laskelmia näkyviin kiitos.
No ihan pikasesti, kate 2 siis osa mikä jää kiinteille kuluille. Suojavyöhykenurmi kate oli 1100e/ha ja ohralla noin 390e/ha.
Suojavyöhykkeeltä tehtiin kuivaheinää, mikä saatiin myytyä ns. pitohevosille pellolta suoraan, paaleja tuli 7 kpl /ha.
Viljaa saatiin 4,5 tn ja päivän hinnalla katteeksi tulee vajaa 400e/ha
Monimuotoisuuspellon kate oli 650e/ha, sitä tosin ei ollut kuin muutama hehtaari kesantorajoitteesta johtuen.
Sr nurmella kate oli noin 850e/ha satotaso vajaa 9000kg /ha ja apulantaa pirusti, tosin hyvällä sr:llä on parempi hinta suhteessa viljaan (ohraan) koska valkuainen on 17 kieppeillä.
Jos ohralla meinaa peitota suojavyöhykenurmen niin satoa on tultava yli 8000kg ha eikä sekään riitä koska panoksia on käytettävä lisää.
Toki joku saa viljasta isojakin satoja mutta ne ovat harvassa.
Kohta joku huomaa, että viljan tukea voidaan pudottaa vielä 400€/hehtaari kun katetta on tuon verran jäänyt ;D ;D
Paras (tuettu) kate tulee vajaatuottoiselta säilörehunurmelta, uusii kerran kymmenessä vuodessa eikä tee just mitään muuta.
Saapahan nähdä ,mistä ensi vuonna leikataan,on melko paljon peltoja kynnettynä odottamassa kerääjäkasvia ja kerääjäkasvitukea.
Kynnitkö pellot jotta alkaisit saamaan tuota tukea ???? 😅😅😅😅
Laita sitten pelkkää apilaa kerääjäksi. Rairuohossa on niin paljon hukkakauraa, että se muutaman kympin tukituotto ei riitä edes ensimmäisen vuoden hukkakauramyrkkyyn 😅😅 Seuraavat 9 vuotta sitten omalla rahalla.Kerääjäkasvituen tuotto lienee siis jotain -1000€/ha 😅😅😅
Ei suojavilja saa kerääjätukea.Kerääjällähän ei saisi mitään perustaa,mutta kuka tuota valvoo,ei kukaan.
-
Varmaan aika tilakohtainen juttu. Esim. meillä jokainen kilo mikä jää saamatta omasta pellosta joudutaan ostamaan muualta. Eli me ei aleta ainakaan leikkaamaan mitään. Mitä sitten tilalle jos ei viljaa? Missä se parempi kate on? Laskelmia näkyviin kiitos.
No ihan pikasesti, kate 2 siis osa mikä jää kiinteille kuluille. Suojavyöhykenurmi kate oli 1100e/ha ja ohralla noin 390e/ha.
Suojavyöhykkeeltä tehtiin kuivaheinää, mikä saatiin myytyä ns. pitohevosille pellolta suoraan, paaleja tuli 7 kpl /ha.
Viljaa saatiin 4,5 tn ja päivän hinnalla katteeksi tulee vajaa 400e/ha
Monimuotoisuuspellon kate oli 650e/ha, sitä tosin ei ollut kuin muutama hehtaari kesantorajoitteesta johtuen.
Sr nurmella kate oli noin 850e/ha satotaso vajaa 9000kg /ha ja apulantaa pirusti, tosin hyvällä sr:llä on parempi hinta suhteessa viljaan (ohraan) koska valkuainen on 17 kieppeillä.
Jos ohralla meinaa peitota suojavyöhykenurmen niin satoa on tultava yli 8000kg ha eikä sekään riitä koska panoksia on käytettävä lisää.
Toki joku saa viljasta isojakin satoja mutta ne ovat harvassa.
Kohta joku huomaa, että viljan tukea voidaan pudottaa vielä 400€/hehtaari kun katetta on tuon verran jäänyt ;D ;D
Paras (tuettu) kate tulee vajaatuottoiselta säilörehunurmelta, uusii kerran kymmenessä vuodessa eikä tee just mitään muuta.
Saapahan nähdä ,mistä ensi vuonna leikataan,on melko paljon peltoja kynnettynä odottamassa kerääjäkasvia ja kerääjäkasvitukea.
Kynnitkö pellot jotta alkaisit saamaan tuota tukea ???? 😅😅😅😅
Laita sitten pelkkää apilaa kerääjäksi. Rairuohossa on niin paljon hukkakauraa, että se muutaman kympin tukituotto ei riitä edes ensimmäisen vuoden hukkakauramyrkkyyn 😅😅 Seuraavat 9 vuotta sitten omalla rahalla.Kerääjäkasvituen tuotto lienee siis jotain -1000€/ha 😅😅😅
Ei suojavilja saa kerääjätukea.Kerääjällähän ei saisi mitään perustaa,mutta kuka tuota valvoo,ei kukaan.
Kyl sitä valvotaan tai yritetään ainakin. Mut onhan se varmaan komeaa, jos saa tienattua parikin kymppiä/hehtaari tietoisella huijaamisella 😅😅😅
-
ja koko ajan kylmä rinki persiissä kuin paljon narahtuksen jälkeen vievät potista.... jeeee, uhkapeli se joka kannattaa...
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.
Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.
Tai jotain.
-SS-
Taannoin jossain todettiin että suomen oloissa 300ha on optimikoko viljatilalle sen jälkeen suuruuden ekonomia alkaa hiipua.
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.
Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.
Tai jotain.
-SS-
Taannoin jossain todettiin että suomen oloissa 300ha on optimikoko viljatilalle sen jälkeen suuruuden ekonomia alkaa hiipua.
Veikkaan että tuossa 300 hehtaarissa oli taustana se, että tuohon asti se on hoidettavissa ns. perheviljelmänä omalla työllä ja kalustolla. Tää perheviljelmäajatus on maatalouden rakennekehityksen suurin jarru, samoin kuin markkinaprotektionismin perään haikailu.
-
Millainen mahtaa olla lantun ja nauriin paikallinen hyväksytty viljelytapa.
Alkaa näillä viljan hinnoilla houkuttaa tuo puutarhakasvien viljely ja 1050€/ha tuki.
Korjuukalustoa ei ole, mutta eihän ole korjuupakkoakaan.
Pitääkö olla riviviljely kolopyöräkoneella vai riittääkö norm kylvökoneella kylvö?
-
Millainen mahtaa olla lantun ja nauriin paikallinen hyväksytty viljelytapa.
Alkaa näillä viljan hinnoilla houkuttaa tuo puutarhakasvien viljely ja 1050€/ha tuki.
Korjuukalustoa ei ole, mutta eihän ole korjuupakkoakaan.
Pitääkö olla riviviljely kolopyöräkoneella vai riittääkö norm kylvökoneella kylvö?
Piensiemenlaatikolla. Välitystä vaan sopivaksi.
Näillä viljanhinnoilla ei oikein muuta kannata tuumata.
-
Mutta mikä on tarkastajan kommentti rikkaruohisessa ja koinsyömässä kasvustossa
-
Mutta mikä on tarkastajan kommentti rikkaruohisessa ja koinsyömässä kasvustossa
Jos se on paikkakunnan tapa.
Saahan nuo keltaiset nurmetkin tukensa. En vielä ole kuullut, että nurmilta olisi evätty tukia rikkojen vuoksi.
Tää nyt oli hetken hupi. Tosiviljelijät lobbaa sen pois.
-
Kyl sitä valvotaan tai yritetään ainakin. Mut onhan se varmaan komeaa, jos saa tienattua parikin kymppiä/hehtaari tietoisella huijaamisella 😅😅😅
Jos perustaa nurmen kerääjäkasvilla niin se nurmihan tulee melkein ilmaiseksi. (Meillä ei siis ole haettu kerääjäkasvitukea)
Veikkaan että tuossa 300 hehtaarissa oli taustana se, että tuohon asti se on hoidettavissa ns. perheviljelmänä omalla työllä ja kalustolla. Tää perheviljelmäajatus on maatalouden rakennekehityksen suurin jarru, samoin kuin markkinaprotektionismin perään haikailu.
300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.
Nauris ainakin on herkkä saamaan jotain tauteja ja kuolee helposti pois. Mut meillä se on kasvanut hyvin metsän keskellä olevissa turve riistapelloissa ihan huiskalla levitettynä ja jyrättynä.
-
300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.
Saahan siinä tiellä suhata, mutta asiaan pitää suhtautua niin, että se on vain työtä. Aika monella tuntuu olevan laajentamisen esteenä se, ettei vaan tahdota ajaa tiellä. Ei poistuta siis omalta mukavuusalueelta, vaan ollaan ja möllötetään sekä itketään kurjuutta.
-
300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.
Saahan siinä tiellä suhata, mutta asiaan pitää suhtautua niin, että se on vain työtä. Aika monella tuntuu olevan laajentamisen esteenä se, ettei vaan tahdota ajaa tiellä. Ei poistuta siis omalta mukavuusalueelta, vaan ollaan ja möllötetään sekä itketään kurjuutta.
Kyllä laajentumisen esteenä on juuri nuo mouho-petterit jotka tulevat ensin 100km matkan ja sitten laadukkaasti viljelevät 500+ euron vuokralohkoja. Perintörahoilla, tai jotain...
-
300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.
Saahan siinä tiellä suhata, mutta asiaan pitää suhtautua niin, että se on vain työtä. Aika monella tuntuu olevan laajentamisen esteenä se, ettei vaan tahdota ajaa tiellä. Ei poistuta siis omalta mukavuusalueelta, vaan ollaan ja möllötetään sekä itketään kurjuutta.
Kyllä laajentumisen esteenä on juuri nuo mouho-petterit jotka tulevat ensin 100km matkan ja sitten laadukkaasti viljelevät 500+ euron vuokralohkoja. Perintörahoilla, tai jotain...
Niin, ne on sun laajentamisen esteenä, hehän ovat laajentaneet. Huomaat heti argumentaatiovirheesi, sun pitäis saada laajentaa kustannustehokkaasti naapuriin etkä lähde pois mukavuusalueeltasi, sditten olet katkera kun joku muu tekee toisin.
-
300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.
Saahan siinä tiellä suhata, mutta asiaan pitää suhtautua niin, että se on vain työtä. Aika monella tuntuu olevan laajentamisen esteenä se, ettei vaan tahdota ajaa tiellä. Ei poistuta siis omalta mukavuusalueelta, vaan ollaan ja möllötetään sekä itketään kurjuutta.
Kyllä laajentumisen esteenä on juuri nuo mouho-petterit jotka tulevat ensin 100km matkan ja sitten laadukkaasti viljelevät 500+ euron vuokralohkoja. Perintörahoilla, tai jotain...
Niin, ne on sun laajentamisen esteenä, hehän ovat laajentaneet. Huomaat heti argumentaatiovirheesi, sun pitäis saada laajentaa kustannustehokkaasti naapuriin etkä lähde pois mukavuusalueeltasi, sditten olet katkera kun joku muu tekee toisin.
maatalouden rakennemuutoksessa suunnitellaan ja paalutetaan pidemmälle tulevaisuuteen, ostetaan tai vuokrataan peltoja hintatasoon, joka nyt ei ole ollenkaan järkevää. Näillä hinnoilla etäviljelyn tuotot on äkkiä syöty ja tiellä ajetut kilometrit (palkat+polttoaineet) vie hommaa pakkaselle. Pitkässä juoksussa käy juuri niin, kuin sammakko sanoo, ne jotka aggressiivisesti laajentaa jäävät, muilta homma hiipuu ajan saatossa. Pärjääminen tulevaisuudessa tarkoittaisi kyllä hintatasoihin pientä muutosta, riippumattomuutta tukijärjestelmistä ja toimivaa tilakokonaisuutta....kaikilla se ei ilmeisestii laajenemisesta huolimatta tule toimimaan koskaan?
-
Alpo 10 on aivan oikeassa. Tilussuhteiden pitää olla tiiviit.
Reilut 10 vuotta sitten englannin reissulla sikäläinen viljanviljelijä totesi ettei haali peltoa viittä kilometriä pitempää, hänellä taisi olla 400-500ha viljelyksessä.
Aikoinaan kun oli noita vuokramaita reilut 30ha reilussa 15 :ssa peruslohkossa ja äärimmäisten lohkojen etäisyys oli toisistaan vajaa 10 km, aikaa meni tienpäällä siirtymisissä aivan liian kanssa. Kyllähän sitä nuoruuden innolla jaksoi aikansa.
-
300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.
Saahan siinä tiellä suhata, mutta asiaan pitää suhtautua niin, että se on vain työtä. Aika monella tuntuu olevan laajentamisen esteenä se, ettei vaan tahdota ajaa tiellä. Ei poistuta siis omalta mukavuusalueelta, vaan ollaan ja möllötetään sekä itketään kurjuutta.
Kyllä laajentumisen esteenä on juuri nuo mouho-petterit jotka tulevat ensin 100km matkan ja sitten laadukkaasti viljelevät 500+ euron vuokralohkoja. Perintörahoilla, tai jotain...
Niin, ne on sun laajentamisen esteenä, hehän ovat laajentaneet. Huomaat heti argumentaatiovirheesi, sun pitäis saada laajentaa kustannustehokkaasti naapuriin etkä lähde pois mukavuusalueeltasi, sditten olet katkera kun joku muu tekee toisin.
Empä kyllä. Mutta kun nuo samat naamat sitten lähti Helsinkiin ruikuttamaan kannattavuus ongelmiaan. Mielestäni siinä on jotain perusteellisesti vialla.
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.
Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.
Tai jotain.
-SS-
Taannoin jossain todettiin että suomen oloissa 300ha on optimikoko viljatilalle sen jälkeen suuruuden ekonomia alkaa hiipua.
Kasvinviljelytila voi toimia jo alkaen 200ha, jos pellot on omia, viljavia ja tilalla ei ole velkaa. Yli 300ha tilalla on jo pakosti paljon peruslohkoja. Hyöty menee palkkoihin tai urakoitsijoille. Näillä isoilla tiloilla tosin on myös muuta liiketoimintaa ja palkattua väkeä jo olemassa.
-
^Kotitilalla on 95 peruslohkoa ja ihan hyvin menee, peltoa ei kyllä ole ihan edes 200ha.
Etäisyyttä päästä päähän noin 30km, on myös yli 100ha alle kilometrin säteellä toisistaan.
Ei siis puhdasta kasvinviljelyä, mutta pelloista tulee hyvin rahaa.
Niin, ne on sun laajentamisen esteenä, hehän ovat laajentaneet. Huomaat heti argumentaatiovirheesi, sun pitäis saada laajentaa kustannustehokkaasti naapuriin etkä lähde pois mukavuusalueeltasi, sditten olet katkera kun joku muu tekee toisin.
Paljonkos sammakko on laajentanut viime vuosina?
Toimivan ja nopean laajentumisen esteenä on suomen jäykkä rahoitusjärjestelmä. Peltojen omaksi ostoon ei saada riittävästi vierasta pääomaa ja sitten joudutaan vuokrailemaan noita kaupunkien maita @500€/ha ja 5v sopimuksilla...
-
Toisinaan tällä saitilla valitetaan, että eläkeläiset panttaa peltojaan. Kuinka monta tilaa lopettaa per päivä, niin luulis siitä liikenevän laajentajillekkin?
Mitään nykytehotilaa ei laajenneta 5-10 ha:n pikkutiloilla, jotka lähinnä ovat yli 55-vuotiaiden omistuksessa. Kyllä rakennemuutoksen etenemiseen vaaditaan vähintään 50 - 200 ha:n hyvälohkoisia tiloja raadeltaviksi. Jos siis haetaan sellaista 1000 - 2500 ha:n tilayksikkökokoa, jossa oikeasti suuruden ekonomia, vai mikä se on, toimii.
Te vanhan ajan eturiviläiset, "sadan hehtaarin kellonperäisännät", vaviskaa maareformin edessä.
Tai jotain.
-SS-
Taannoin jossain todettiin että suomen oloissa 300ha on optimikoko viljatilalle sen jälkeen suuruuden ekonomia alkaa hiipua.
Kasvinviljelytila voi toimia jo alkaen 200ha, jos pellot on omia, viljavia ja tilalla ei ole velkaa. Yli 300ha tilalla on jo pakosti paljon peruslohkoja. Hyöty menee palkkoihin tai urakoitsijoille. Näillä isoilla tiloilla tosin on myös muuta liiketoimintaa ja palkattua väkeä jo olemassa.
Itse laskeskelin tuommoisen 150-200ha :n kasvitila voisi olla sopiva, siihen minäkin olen tähtäimen asettanut, aika ei vaan taida riittää tuon toteuttamiseen, eikä metsärahoja taas oikein viitsi laittaa pellon ostoon näilla ha hinnoilla.
-
Vaikea tosiaan sanoa paljonko tulevaisuudessa pitäisi olla viljelyssä, että tulisi toimeen. Tulevia viljanhintoja kun ei vielä tiedä...
Mutta sellainen sadan hehtaarin peltoala tuo mielestäni sopivan tuoton - nimittäin vuokraamalla jollekin innokkaammalle 500e/ha. 4k€/kk - verot riittää mulle rahoittamaan vapaa-ajan, kun ei enää ole noita poikamiesajan menoja.
-
^Kotitilalla on 95 peruslohkoa ja ihan hyvin menee, peltoa ei kyllä ole ihan edes 200ha.
Etäisyyttä päästä päähän noin 30km, on myös yli 100ha alle kilometrin säteellä toisistaan.
Ei siis puhdasta kasvinviljelyä, mutta pelloista tulee hyvin rahaa.
Viljelemisen kannalta on valitettavaa jos tilanne on edellä mainitun kaltainen. Jokainen tekee omat valintansa. Jos asuu alueella jossa 50km säteellä on 750tha metsää, niin ei välttämättä kannata haikailla monen sadan hehtaarin kasvinviljelytilasta.
-
300Ha jälkeen pellon hankinta järkevän matkan etäisyydellä alkaa olla hankalaa. Tietenkin viljatilalla liikutettavat määrät on pienempiä ja kilometrikustannus ei ole niin merkittävä jos on isoja kokonaisuuksia kauempana.
Saahan siinä tiellä suhata, mutta asiaan pitää suhtautua niin, että se on vain työtä. Aika monella tuntuu olevan laajentamisen esteenä se, ettei vaan tahdota ajaa tiellä. Ei poistuta siis omalta mukavuusalueelta, vaan ollaan ja möllötetään sekä itketään kurjuutta.
Kyllä laajentumisen esteenä on juuri nuo mouho-petterit jotka tulevat ensin 100km matkan ja sitten laadukkaasti viljelevät 500+ euron vuokralohkoja. Perintörahoilla, tai jotain...
Niin, ne on sun laajentamisen esteenä, hehän ovat laajentaneet. Huomaat heti argumentaatiovirheesi, sun pitäis saada laajentaa kustannustehokkaasti naapuriin etkä lähde pois mukavuusalueeltasi, sditten olet katkera kun joku muu tekee toisin.
Empä kyllä. Mutta kun nuo samat naamat sitten lähti Helsinkiin ruikuttamaan kannattavuus ongelmiaan. Mielestäni siinä on jotain perusteellisesti vialla.
Jostain syystä tuli tämä tapaus mieleen:
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=60269 (https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=60269)
Naapurikunnan mulliukkokin vinkui taannoin Maastullissa, ettei homma kannata. Ja voin tunnustaa, että ei kannattaisi minullakaan niillä vuokrahinnoilla ja etäisyyksillä. Tiellä vietetty aika on pelkää polttoaineen hukkaa, ja pois tuottavasta työajasta näin elukanpitäjän näkövinkkelistä. Myönnän toki olevani sen verran laiska, että olen määrittänyt "mukavuusalueeni" varsin pieneksi.
-
Kyllä on tullut selväksi tätä ketjua lukiessa, että suomalaiset jyväjemmarit ovat valmiita tuottamaan viljaa ihan vaikka ilmaiseksi. Ettei vaan kukaan sitten pääse sitä tänne tuomaan. Kohta edessä, viimeistään 2020, edessä on taas uusi tukiuudistus, todennäköistä on, että tuet silloin pienenee ja tukiehdot tiukkenee, mutta jo sitä ennen on edessä uudet eduskuntavaalit, ja seuraava hallitus, jossa todennäköisesti ei keskustaa ole mukana, niin leikka tukia, joten kyllä ne tuetkin tulee laskemaan taas.
Vieläkö rehuohran tuottaminen kannattaa tuon jälkeen?
-
Kuka valmisti sitä yksinkertaista giljotiiniä minkä pystyi laittamaan vaikka pyöräkuormaajaan tai kaivuriin, torvi puskettiin puun tyveen ja kone käännettiin sit 90 astetta ylöspäin ja painovoimat hoiti loput?
En nopealla googlettamisella löytänyt, joten muistelin palaxia mutta en löytänyt.
Nytkö tuli mitta täyteen noista samoilla vuokramarkkinoilla kilvoittelivista? On tää agribisnes nykyään raakaa
-
Kuka valmisti sitä yksinkertaista giljotiiniä minkä pystyi laittamaan vaikka pyöräkuormaajaan tai kaivuriin, torvi puskettiin puun tyveen ja kone käännettiin sit 90 astetta ylöspäin ja painovoimat hoiti loput?
En nopealla googlettamisella löytänyt, joten muistelin palaxia mutta en löytänyt.
Nytkö tuli mitta täyteen noista samoilla vuokramarkkinoilla kilvoittelivista? On tää agribisnes nykyään raakaa
Mitenköhän mä tänne onnistuin tuon viestin lähettämään :D
Mut ei meillä päin ole vuokramarkkinoilla kilpailua.
-
kili pailut on aikas vähissä kohta kun alkaa vanha porukka lopettaa peleilyn... itelle taas tarjonneet peltoa... mutta en taija tarvita enää.....
-
kili pailut on aikas vähissä kohta kun alkaa vanha porukka lopettaa peleilyn... itelle taas tarjonneet peltoa... mutta en taija tarvita enää.....
Vanhalla porukalla vähän peltoa suhteessa nuorempiin, joita kuitenkin riitävästi että kilpailu jatkuu. Eilen meni kiinni tarjouskilpailu naapurikylällä, pitkästä aikaa on peltoa myynnissä julkisesti. En tarjonnut, kun tiedän että en voi saada oikealla hinnalla. Hinta taitaa olla näin matalasuhdanteessakin tuplat tuottoarvoon nähden, vähintään. Toisaalla myynnissä koko tila, peltoa enemmänkin tarjolla mutta hintaakin samalla reippaasti hehtaaria kohden. Myyjät ei edes ajattele saavansa alle 10 000€/ha, maksajista alkaa suurin osa olla sitä mieltä että tuollaisia ei kannata maksaa missään nimessä.
Verotuksellisesti pellon osto on ihan prseestä, pari viikkoa sitten tuota laskeskeltiin ja jo 100-200 tuhannen peltolaina tekee rajun loven veroksellisesti, kun nettovarallisuus pienenee lainan myötä. Toki ei mitään merkitystä ellei tule tulosta, mutta tässä tullaan toiseen pointtiin, kannattaako tappiollista tuotantoa laajentaa. En ny enää muista mikä oli pellon hinta esimerkissä mitä pyöriteltiin, mutta todellinen hinta tuli 10 vuoden laina-ajalla 1300e/ha. Jakaa tuon vaikka 20 vuodelle, vieläkin 750€/ha. Sisältää lainan korot, lyhennykset ja verotuksen nousemisen kun menee ansiotulojen puolelle nettovarallisuuden pienentyessä. Harmittavasti näitä ei lasketa, kun kaikilla varaa ostaa kerran kahdesti ylihintaista peltoa. Ostajia kun on vaikka 30 per pitäjä, kauppa käy ylihinnalla aina.
-
kili pailut on aikas vähissä kohta kun alkaa vanha porukka lopettaa peleilyn... itelle taas tarjonneet peltoa... mutta en taija tarvita enää.....
Vanhalla porukalla vähän peltoa suhteessa nuorempiin, joita kuitenkin riitävästi että kilpailu jatkuu. Eilen meni kiinni tarjouskilpailu naapurikylällä, pitkästä aikaa on peltoa myynnissä julkisesti. En tarjonnut, kun tiedän että en voi saada oikealla hinnalla. Hinta taitaa olla näin matalasuhdanteessakin tuplat tuottoarvoon nähden, vähintään. Toisaalla myynnissä koko tila, peltoa enemmänkin tarjolla mutta hintaakin samalla reippaasti hehtaaria kohden. Myyjät ei edes ajattele saavansa alle 10 000€/ha, maksajista alkaa suurin osa olla sitä mieltä että tuollaisia ei kannata maksaa missään nimessä.
Verotuksellisesti pellon osto on ihan prseestä, pari viikkoa sitten tuota laskeskeltiin ja jo 100-200 tuhannen peltolaina tekee rajun loven veroksellisesti, kun nettovarallisuus pienenee lainan myötä. Toki ei mitään merkitystä ellei tule tulosta, mutta tässä tullaan toiseen pointtiin, kannattaako tappiollista tuotantoa laajentaa. En ny enää muista mikä oli pellon hinta esimerkissä mitä pyöriteltiin, mutta todellinen hinta tuli 10 vuoden laina-ajalla 1300e/ha. Jakaa tuon vaikka 20 vuodelle, vieläkin 750€/ha. Sisältää lainan korot, lyhennykset ja verotuksen nousemisen kun menee ansiotulojen puolelle nettovarallisuuden pienentyessä. Harmittavasti näitä ei lasketa, kun kaikilla varaa ostaa kerran kahdesti ylihintaista peltoa. Ostajia kun on vaikka 30 per pitäjä, kauppa käy ylihinnalla aina.
Saathan sinä sen pellon ostoon sijoitetun rahan takaisin myydessäsi sen sitten aikanaan, todennäköisesti jopa ostohintaa paremmalla hinnalla. Että voisihan tuota pellon oston kannattavuutta laskea tuostakin tulokulmasta käsin.
-
Ei peltoa kannata ostaa kuin osakeyhtiöön. Siellä se on pitemmän päälle aivan helvetin hyvä sijoitus jos tekee rahaakin firmalla.
Nää valtion lupaamat varainsiirtoveron poistot yhtiömuodon muutoksessa tulee helpottamaan paljon pellon ostoa joka taas saattaa vähentää hinnan laskupaineita.
-
VVM:n pitäis lanseerata tuntuva pellonostovero 25-40% niin alkais pellon hinta tippua. Olis aivan eri asia ostaa 2k€ peltoa kuin 15k€ kun päälle rätkäistäisiin +pov.
-
Ei peltoa kannata ostaa kuin osakeyhtiöön. Siellä se on pitemmän päälle aivan helvetin hyvä sijoitus jos tekee rahaakin firmalla.
Nää valtion lupaamat varainsiirtoveron poistot yhtiömuodon muutoksessa tulee helpottamaan paljon pellon ostoa joka taas saattaa vähentää hinnan laskupaineita.
onko mitään käsitystä, missä vaiheessa tässä varainsiirtoverovapaus asiassa mennään. Mulla säästys noin 30 tonnia äkkiä tuossa.
-
kili pailut on aikas vähissä kohta kun alkaa vanha porukka lopettaa peleilyn... itelle taas tarjonneet peltoa... mutta en taija tarvita enää.....
Vanhalla porukalla vähän peltoa suhteessa nuorempiin, joita kuitenkin riitävästi että kilpailu jatkuu. Eilen meni kiinni tarjouskilpailu naapurikylällä, pitkästä aikaa on peltoa myynnissä julkisesti. En tarjonnut, kun tiedän että en voi saada oikealla hinnalla. Hinta taitaa olla näin matalasuhdanteessakin tuplat tuottoarvoon nähden, vähintään. Toisaalla myynnissä koko tila, peltoa enemmänkin tarjolla mutta hintaakin samalla reippaasti hehtaaria kohden. Myyjät ei edes ajattele saavansa alle 10 000€/ha, maksajista alkaa suurin osa olla sitä mieltä että tuollaisia ei kannata maksaa missään nimessä.
Verotuksellisesti pellon osto on ihan prseestä, pari viikkoa sitten tuota laskeskeltiin ja jo 100-200 tuhannen peltolaina tekee rajun loven veroksellisesti, kun nettovarallisuus pienenee lainan myötä. Toki ei mitään merkitystä ellei tule tulosta, mutta tässä tullaan toiseen pointtiin, kannattaako tappiollista tuotantoa laajentaa. En ny enää muista mikä oli pellon hinta esimerkissä mitä pyöriteltiin, mutta todellinen hinta tuli 10 vuoden laina-ajalla 1300e/ha. Jakaa tuon vaikka 20 vuodelle, vieläkin 750€/ha. Sisältää lainan korot, lyhennykset ja verotuksen nousemisen kun menee ansiotulojen puolelle nettovarallisuuden pienentyessä. Harmittavasti näitä ei lasketa, kun kaikilla varaa ostaa kerran kahdesti ylihintaista peltoa. Ostajia kun on vaikka 30 per pitäjä, kauppa käy ylihinnalla aina.
Esimerkiks kaupungin keskustasta irtoo kerrostalon kuutoskerroksesta just rempattu yksiö 38000euroon. Vastike 120e, vuokrattuna 350-400e/kk. Putkiremppa odotettavissa 10-20 vuoden kuluessa, muut perinteiset 80-luvun vaivat korjattu.
Susirajakylän saveen työnnettynä 13000-15000e hehtaari.....niimpä niin....
-
Jos kaupungin keskustasta irtoaa yksiö 38000 eurolla, niin se on kyllä sellainen kaupunki mikä ei ole kovin houkutteleva paikka hankkia sijoitusasuntoa. Muuten analogia oli kyllä loistava... =)
-
Jos kaupungin keskustasta irtoaa yksiö 38000 eurolla, niin se on kyllä sellainen kaupunki mikä ei ole kovin houkutteleva paikka hankkia sijoitusasuntoa. Muuten analogia oli kyllä loistava... =)
Paikkakunnan mittakaavan ja opiskelijoiden määrän suhteen hinta balansissa sijoitukseen.
Jossakin entisessä sellunkeittokaupungissa tolla hinnalla saa jo koko kerrostalon....
Mut kämpän ostaminen vuokrattavaks pellon sijaan on sitä mukavuusalueelta poistumista jota sukuvelvotepussihousu karsastaa Väyrysen silmien tavoin. Siinä on kuule vissi ero onko etujärjestönä Suomen Vuokranantajat vai Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Jälkimäisen jäsenistöltä puuttuu useasti jotain jota peruskoulussa taottiin päähän 9-vuotta, oliko se uskonto vai matikka, sen voi jokanen asianomainen tarkastaa verotuspäätöksestään.....
No nii, ja nyt tulee paskaa niskaan niin että tuntuu...olkaa hyvät....
-
Jos kaupungin keskustasta irtoaa yksiö 38000 eurolla, niin se on kyllä sellainen kaupunki mikä ei ole kovin houkutteleva paikka hankkia sijoitusasuntoa. Muuten analogia oli kyllä loistava... =)
Paikkakunnan mittakaavan ja opiskelijoiden määrän suhteen hinta balansissa sijoitukseen.
Jossakin entisessä sellunkeittokaupungissa tolla hinnalla saa jo koko kerrostalon....
Mut kämpän ostaminen vuokrattavaks pellon sijaan on sitä mukavuusalueelta poistumista jota sukuvelvotepussihousu karsastaa Väyrysen silmien tavoin. Siinä on kuule vissi ero onko etujärjestönä Suomen Vuokranantajat vai Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Jälkimäisen jäsenistöltä puuttuu useasti jotain jota peruskoulussa taottiin päähän 9-vuotta, oliko se uskonto vai matikka, sen voi jokanen asianomainen tarkastaa verotuspäätöksestään.....
No nii, ja nyt tulee paskaa niskaan niin että tuntuu...olkaa hyvät....
No mulla on hyvät vuokralaiset nois kämpis,vuokrat tulee ajallaan.Kerran vuodes pitää yhtiökokoukses käydä ja kerrankesäs aita leikata.Muuten huolettomia kohteita.
Mutta ei nuo estä pellon ostamista..
-
Jos kaupungin keskustasta irtoaa yksiö 38000 eurolla, niin se on kyllä sellainen kaupunki mikä ei ole kovin houkutteleva paikka hankkia sijoitusasuntoa. Muuten analogia oli kyllä loistava... =)
Paikkakunnan mittakaavan ja opiskelijoiden määrän suhteen hinta balansissa sijoitukseen.
Jossakin entisessä sellunkeittokaupungissa tolla hinnalla saa jo koko kerrostalon....
Mut kämpän ostaminen vuokrattavaks pellon sijaan on sitä mukavuusalueelta poistumista jota sukuvelvotepussihousu karsastaa Väyrysen silmien tavoin. Siinä on kuule vissi ero onko etujärjestönä Suomen Vuokranantajat vai Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Jälkimäisen jäsenistöltä puuttuu useasti jotain jota peruskoulussa taottiin päähän 9-vuotta, oliko se uskonto vai matikka, sen voi jokanen asianomainen tarkastaa verotuspäätöksestään.....
No nii, ja nyt tulee paskaa niskaan niin että tuntuu...olkaa hyvät....
No mulla on hyvät vuokralaiset nois kämpis,vuokrat tulee ajallaan.Kerran vuodes pitää yhtiökokoukses käydä ja kerrankesäs aita leikata.Muuten huolettomia kohteita.
Mutta ei nuo estä pellon ostamista..
Sää ootkin vapaamatkustaja....
-
kili pailut on aikas vähissä kohta kun alkaa vanha porukka lopettaa peleilyn... itelle taas tarjonneet peltoa... mutta en taija tarvita enää.....
Vanhalla porukalla vähän peltoa suhteessa nuorempiin, joita kuitenkin riitävästi että kilpailu jatkuu. Eilen meni kiinni tarjouskilpailu naapurikylällä, pitkästä aikaa on peltoa myynnissä julkisesti. En tarjonnut, kun tiedän että en voi saada oikealla hinnalla. Hinta taitaa olla näin matalasuhdanteessakin tuplat tuottoarvoon nähden, vähintään. Toisaalla myynnissä koko tila, peltoa enemmänkin tarjolla mutta hintaakin samalla reippaasti hehtaaria kohden. Myyjät ei edes ajattele saavansa alle 10 000€/ha, maksajista alkaa suurin osa olla sitä mieltä että tuollaisia ei kannata maksaa missään nimessä.
Verotuksellisesti pellon osto on ihan prseestä, pari viikkoa sitten tuota laskeskeltiin ja jo 100-200 tuhannen peltolaina tekee rajun loven veroksellisesti, kun nettovarallisuus pienenee lainan myötä. Toki ei mitään merkitystä ellei tule tulosta, mutta tässä tullaan toiseen pointtiin, kannattaako tappiollista tuotantoa laajentaa. En ny enää muista mikä oli pellon hinta esimerkissä mitä pyöriteltiin, mutta todellinen hinta tuli 10 vuoden laina-ajalla 1300e/ha. Jakaa tuon vaikka 20 vuodelle, vieläkin 750€/ha. Sisältää lainan korot, lyhennykset ja verotuksen nousemisen kun menee ansiotulojen puolelle nettovarallisuuden pienentyessä. Harmittavasti näitä ei lasketa, kun kaikilla varaa ostaa kerran kahdesti ylihintaista peltoa. Ostajia kun on vaikka 30 per pitäjä, kauppa käy ylihinnalla aina.
Saathan sinä sen pellon ostoon sijoitetun rahan takaisin myydessäsi sen sitten aikanaan, todennäköisesti jopa ostohintaa paremmalla hinnalla. Että voisihan tuota pellon oston kannattavuutta laskea tuostakin tulokulmasta käsin.
Juu, voi sitä noinkin ajatella, mutta pellon osto on aika helevatan huono sijoitus tuottomielessä. Ylihinta on ylihinta, eikä muuksi muutu, tuottoarvo ohitettu ajat sitten. Meni ylihintaan nuo pellot mistä mainitsin, juuri laskettiin että lähes tonnin vuokraa vastaava summa per vuosi, 20 vuoden aikaan kaikkineen. Sitten se on omaa. Eli 20 vuotta pitää tienata muualta liian kallista peltoa, että saa maksuun. Pellon tuotolla ei taida ehtiä viljelijän elinikänä saada maksuun, ja jos saa, ainoa optio tuo kalliimmalla myynti. Ja sekään ei toteudu, mikäli jatkaja omasta piiristä mutta onpahan enemmän peltoa myytäväksi. Ja unohtuu ne uhraukset mitä vuosien varrella tehnyt :)
Toisille kymppitonnin pelto kallista, toisille halpaa, tässä tulee se alueellinen ero. Tuet on kaikille samat ja alenevat, tuotot ei ole samat kaikille. Viiden tonnin pelto on aina kannattavaa ostaa, MIKÄLI tuet säilyisi. Mutta ei säily, ja tietoa ei ole kuinka kauan tulee pskaa rattaisiin. Muutaman vuoden kestää useimmat, kymmenen vuotta kun tätä jatkuu eli vielä muutaman vuoden, alkaa monelta huumori loppua.
Nykyisillä suhdanteilla ja tulevaisuuden näkymillä luulis useammillekin yli kymppitonnin pellot olevan liian kalliita. Omilla nurkilla kymppitonnilla on saanut parhaimmillaan vajaan puoli hehtaaria peltoa, korkeintaan 15ha kaupoissa. Nyt ois saanut ehkä vajaan hehtaarin naapurikylältä.
Kun useampikin miettisi mitä maksaa, kaikki oikeasti pärjäisi paremmin. Muttakun maata ei valmisteta enää, ja viljelijät on ikuisia optimisteja :)
-
Jos kaupungin keskustasta irtoaa yksiö 38000 eurolla, niin se on kyllä sellainen kaupunki mikä ei ole kovin houkutteleva paikka hankkia sijoitusasuntoa. Muuten analogia oli kyllä loistava... =)
Paikkakunnan mittakaavan ja opiskelijoiden määrän suhteen hinta balansissa sijoitukseen.
Jossakin entisessä sellunkeittokaupungissa tolla hinnalla saa jo koko kerrostalon....
Mut kämpän ostaminen vuokrattavaks pellon sijaan on sitä mukavuusalueelta poistumista jota sukuvelvotepussihousu karsastaa Väyrysen silmien tavoin. Siinä on kuule vissi ero onko etujärjestönä Suomen Vuokranantajat vai Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Jälkimäisen jäsenistöltä puuttuu useasti jotain jota peruskoulussa taottiin päähän 9-vuotta, oliko se uskonto vai matikka, sen voi jokanen asianomainen tarkastaa verotuspäätöksestään.....
No nii, ja nyt tulee paskaa niskaan niin että tuntuu...olkaa hyvät....
Kämpän tai niiden ostaminen voi olla monella vielä helppoa ajatustasolla, mutta entäs jos arvottomia osuuksia. Vaikka jostain pörssiyhtiöistä, ei sentään! Ne on sellaista keplottelua ja parempi pysyä kaukana sellaisesta! Ja ostaa peltoa, se sentään tuottaa jokavuosi :D
-
Jos kaupungin keskustasta irtoaa yksiö 38000 eurolla, niin se on kyllä sellainen kaupunki mikä ei ole kovin houkutteleva paikka hankkia sijoitusasuntoa. Muuten analogia oli kyllä loistava... =)
Paikkakunnan mittakaavan ja opiskelijoiden määrän suhteen hinta balansissa sijoitukseen.
Jossakin entisessä sellunkeittokaupungissa tolla hinnalla saa jo koko kerrostalon....
Mut kämpän ostaminen vuokrattavaks pellon sijaan on sitä mukavuusalueelta poistumista jota sukuvelvotepussihousu karsastaa Väyrysen silmien tavoin. Siinä on kuule vissi ero onko etujärjestönä Suomen Vuokranantajat vai Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Jälkimäisen jäsenistöltä puuttuu useasti jotain jota peruskoulussa taottiin päähän 9-vuotta, oliko se uskonto vai matikka, sen voi jokanen asianomainen tarkastaa verotuspäätöksestään.....
No nii, ja nyt tulee paskaa niskaan niin että tuntuu...olkaa hyvät....
Kämpän tai niiden ostaminen voi olla monella vielä helppoa ajatustasolla, mutta entäs jos arvottomia osuuksia. Vaikka jostain pörssiyhtiöistä, ei sentään! Ne on sellaista keplottelua ja parempi pysyä kaukana sellaisesta! Ja ostaa peltoa, se sentään tuottaa jokavuosi :D
20 vuotta ja tonni hehtaarista vuokraa, huh.
500e/ha kuulostaa paljon paljon paremmalta vaihtoehdolta....
-
Jos kaupungin keskustasta irtoaa yksiö 38000 eurolla, niin se on kyllä sellainen kaupunki mikä ei ole kovin houkutteleva paikka hankkia sijoitusasuntoa. Muuten analogia oli kyllä loistava... =)
Paikkakunnan mittakaavan ja opiskelijoiden määrän suhteen hinta balansissa sijoitukseen.
Jossakin entisessä sellunkeittokaupungissa tolla hinnalla saa jo koko kerrostalon....
Mut kämpän ostaminen vuokrattavaks pellon sijaan on sitä mukavuusalueelta poistumista jota sukuvelvotepussihousu karsastaa Väyrysen silmien tavoin. Siinä on kuule vissi ero onko etujärjestönä Suomen Vuokranantajat vai Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Jälkimäisen jäsenistöltä puuttuu useasti jotain jota peruskoulussa taottiin päähän 9-vuotta, oliko se uskonto vai matikka, sen voi jokanen asianomainen tarkastaa verotuspäätöksestään.....
No nii, ja nyt tulee paskaa niskaan niin että tuntuu...olkaa hyvät....
Kämpän tai niiden ostaminen voi olla monella vielä helppoa ajatustasolla, mutta entäs jos arvottomia osuuksia. Vaikka jostain pörssiyhtiöistä, ei sentään! Ne on sellaista keplottelua ja parempi pysyä kaukana sellaisesta! Ja ostaa peltoa, se sentään tuottaa jokavuosi :D
20 vuotta ja tonni hehtaarista vuokraa, huh.
500e/ha kuulostaa paljon paljon paremmalta vaihtoehdolta....
Juu mut sen 20 vuoden päästä toisessa tapauksessa itsellä on pelto,
jota voi edelleen hyödyntää tai lahjoittaa jälkikasvulle edullisella verotuksella.
Ja toisessa tapauksessa vuokraisännällä on se pelto, jota se voi edelleen
hyödyntää ja lahjoittaa tai myydä tai mitä vaan. Ja sulla ittelläs on
vain "tuulen huuhtoma takapuoli"
Tai jotain.
-SS-
-
kili pailut on aikas vähissä kohta kun alkaa vanha porukka lopettaa peleilyn... itelle taas tarjonneet peltoa... mutta en taija tarvita enää.....
Vanhalla porukalla vähän peltoa suhteessa nuorempiin, joita kuitenkin riitävästi että kilpailu jatkuu. Eilen meni kiinni tarjouskilpailu naapurikylällä, pitkästä aikaa on peltoa myynnissä julkisesti. En tarjonnut, kun tiedän että en voi saada oikealla hinnalla. Hinta taitaa olla näin matalasuhdanteessakin tuplat tuottoarvoon nähden, vähintään. Toisaalla myynnissä koko tila, peltoa enemmänkin tarjolla mutta hintaakin samalla reippaasti hehtaaria kohden. Myyjät ei edes ajattele saavansa alle 10 000€/ha, maksajista alkaa suurin osa olla sitä mieltä että tuollaisia ei kannata maksaa missään nimessä.
Verotuksellisesti pellon osto on ihan prseestä, pari viikkoa sitten tuota laskeskeltiin ja jo 100-200 tuhannen peltolaina tekee rajun loven veroksellisesti, kun nettovarallisuus pienenee lainan myötä. Toki ei mitään merkitystä ellei tule tulosta, mutta tässä tullaan toiseen pointtiin, kannattaako tappiollista tuotantoa laajentaa. En ny enää muista mikä oli pellon hinta esimerkissä mitä pyöriteltiin, mutta todellinen hinta tuli 10 vuoden laina-ajalla 1300e/ha. Jakaa tuon vaikka 20 vuodelle, vieläkin 750€/ha. Sisältää lainan korot, lyhennykset ja verotuksen nousemisen kun menee ansiotulojen puolelle nettovarallisuuden pienentyessä. Harmittavasti näitä ei lasketa, kun kaikilla varaa ostaa kerran kahdesti ylihintaista peltoa. Ostajia kun on vaikka 30 per pitäjä, kauppa käy ylihinnalla aina.
Saathan sinä sen pellon ostoon sijoitetun rahan takaisin myydessäsi sen sitten aikanaan, todennäköisesti jopa ostohintaa paremmalla hinnalla. Että voisihan tuota pellon oston kannattavuutta laskea tuostakin tulokulmasta käsin.
Juu, voi sitä noinkin ajatella, mutta pellon osto on aika helevatan huono sijoitus tuottomielessä. Ylihinta on ylihinta, eikä muuksi muutu, tuottoarvo ohitettu ajat sitten. Meni ylihintaan nuo pellot mistä mainitsin, juuri laskettiin että lähes tonnin vuokraa vastaava summa per vuosi, 20 vuoden aikaan kaikkineen. Sitten se on omaa. Eli 20 vuotta pitää tienata muualta liian kallista peltoa, että saa maksuun. Pellon tuotolla ei taida ehtiä viljelijän elinikänä saada maksuun, ja jos saa, ainoa optio tuo kalliimmalla myynti. Ja sekään ei toteudu, mikäli jatkaja omasta piiristä mutta onpahan enemmän peltoa myytäväksi. Ja unohtuu ne uhraukset mitä vuosien varrella tehnyt :)
Toisille kymppitonnin pelto kallista, toisille halpaa, tässä tulee se alueellinen ero. Tuet on kaikille samat ja alenevat, tuotot ei ole samat kaikille. Viiden tonnin pelto on aina kannattavaa ostaa, MIKÄLI tuet säilyisi. Mutta ei säily, ja tietoa ei ole kuinka kauan tulee pskaa rattaisiin. Muutaman vuoden kestää useimmat, kymmenen vuotta kun tätä jatkuu eli vielä muutaman vuoden, alkaa monelta huumori loppua.
Nykyisillä suhdanteilla ja tulevaisuuden näkymillä luulis useammillekin yli kymppitonnin pellot olevan liian kalliita. Omilla nurkilla kymppitonnilla on saanut parhaimmillaan vajaan puoli hehtaaria peltoa, korkeintaan 15ha kaupoissa. Nyt ois saanut ehkä vajaan hehtaarin naapurikylältä.
Kun useampikin miettisi mitä maksaa, kaikki oikeasti pärjäisi paremmin. Muttakun maata ei valmisteta enää, ja viljelijät on ikuisia optimisteja :)
Ymmärsinkö oikein, jotta siihen reilun kymppitonnin maksavaan peltoon pitää tulla vuosittain jostain se lähes 1000€ hehtaaria kohden rahaa, jotta tulee maksuun 20 vuoden aikana?
Oliko tuo sitten ostajan kannalta semmonen, että se on ostettava hinnalla millä hyvänsä?
-
Jos kaupungin keskustasta irtoaa yksiö 38000 eurolla, niin se on kyllä sellainen kaupunki mikä ei ole kovin houkutteleva paikka hankkia sijoitusasuntoa. Muuten analogia oli kyllä loistava... =)
Paikkakunnan mittakaavan ja opiskelijoiden määrän suhteen hinta balansissa sijoitukseen.
Jossakin entisessä sellunkeittokaupungissa tolla hinnalla saa jo koko kerrostalon....
Mut kämpän ostaminen vuokrattavaks pellon sijaan on sitä mukavuusalueelta poistumista jota sukuvelvotepussihousu karsastaa Väyrysen silmien tavoin. Siinä on kuule vissi ero onko etujärjestönä Suomen Vuokranantajat vai Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Jälkimäisen jäsenistöltä puuttuu useasti jotain jota peruskoulussa taottiin päähän 9-vuotta, oliko se uskonto vai matikka, sen voi jokanen asianomainen tarkastaa verotuspäätöksestään.....
No nii, ja nyt tulee paskaa niskaan niin että tuntuu...olkaa hyvät....
Kämpän tai niiden ostaminen voi olla monella vielä helppoa ajatustasolla, mutta entäs jos arvottomia osuuksia. Vaikka jostain pörssiyhtiöistä, ei sentään! Ne on sellaista keplottelua ja parempi pysyä kaukana sellaisesta! Ja ostaa peltoa, se sentään tuottaa jokavuosi :D
20 vuotta ja tonni hehtaarista vuokraa, huh.
500e/ha kuulostaa paljon paljon paremmalta vaihtoehdolta....
Juu mut sen 20 vuoden päästä toisessa tapauksessa itsellä on pelto,
jota voi edelleen hyödyntää tai lahjoittaa jälkikasvulle edullisella verotuksella.
Ja toisessa tapauksessa vuokraisännällä on se pelto, jota se voi edelleen
hyödyntää ja lahjoittaa tai myydä tai mitä vaan. Ja sulla ittelläs on
vain "tuulen huuhtoma takapuoli"
Tai jotain.
-SS-
(http://www.opednews.com/populum/uploadphotos/s_300_farm6_static_flickr_com_2425_5440002785_7b1ed0ac3e_n_364.gif)
-
kili pailut on aikas vähissä kohta kun alkaa vanha porukka lopettaa peleilyn... itelle taas tarjonneet peltoa... mutta en taija tarvita enää.....
Vanhalla porukalla vähän peltoa suhteessa nuorempiin, joita kuitenkin riitävästi että kilpailu jatkuu. Eilen meni kiinni tarjouskilpailu naapurikylällä, pitkästä aikaa on peltoa myynnissä julkisesti. En tarjonnut, kun tiedän että en voi saada oikealla hinnalla. Hinta taitaa olla näin matalasuhdanteessakin tuplat tuottoarvoon nähden, vähintään. Toisaalla myynnissä koko tila, peltoa enemmänkin tarjolla mutta hintaakin samalla reippaasti hehtaaria kohden. Myyjät ei edes ajattele saavansa alle 10 000€/ha, maksajista alkaa suurin osa olla sitä mieltä että tuollaisia ei kannata maksaa missään nimessä.
Verotuksellisesti pellon osto on ihan prseestä, pari viikkoa sitten tuota laskeskeltiin ja jo 100-200 tuhannen peltolaina tekee rajun loven veroksellisesti, kun nettovarallisuus pienenee lainan myötä. Toki ei mitään merkitystä ellei tule tulosta, mutta tässä tullaan toiseen pointtiin, kannattaako tappiollista tuotantoa laajentaa. En ny enää muista mikä oli pellon hinta esimerkissä mitä pyöriteltiin, mutta todellinen hinta tuli 10 vuoden laina-ajalla 1300e/ha. Jakaa tuon vaikka 20 vuodelle, vieläkin 750€/ha. Sisältää lainan korot, lyhennykset ja verotuksen nousemisen kun menee ansiotulojen puolelle nettovarallisuuden pienentyessä. Harmittavasti näitä ei lasketa, kun kaikilla varaa ostaa kerran kahdesti ylihintaista peltoa. Ostajia kun on vaikka 30 per pitäjä, kauppa käy ylihinnalla aina.
Saathan sinä sen pellon ostoon sijoitetun rahan takaisin myydessäsi sen sitten aikanaan, todennäköisesti jopa ostohintaa paremmalla hinnalla. Että voisihan tuota pellon oston kannattavuutta laskea tuostakin tulokulmasta käsin.
Juu, voi sitä noinkin ajatella, mutta pellon osto on aika helevatan huono sijoitus tuottomielessä. Ylihinta on ylihinta, eikä muuksi muutu, tuottoarvo ohitettu ajat sitten. Meni ylihintaan nuo pellot mistä mainitsin, juuri laskettiin että lähes tonnin vuokraa vastaava summa per vuosi, 20 vuoden aikaan kaikkineen. Sitten se on omaa. Eli 20 vuotta pitää tienata muualta liian kallista peltoa, että saa maksuun. Pellon tuotolla ei taida ehtiä viljelijän elinikänä saada maksuun, ja jos saa, ainoa optio tuo kalliimmalla myynti. Ja sekään ei toteudu, mikäli jatkaja omasta piiristä mutta onpahan enemmän peltoa myytäväksi. Ja unohtuu ne uhraukset mitä vuosien varrella tehnyt :)
Toisille kymppitonnin pelto kallista, toisille halpaa, tässä tulee se alueellinen ero. Tuet on kaikille samat ja alenevat, tuotot ei ole samat kaikille. Viiden tonnin pelto on aina kannattavaa ostaa, MIKÄLI tuet säilyisi. Mutta ei säily, ja tietoa ei ole kuinka kauan tulee pskaa rattaisiin. Muutaman vuoden kestää useimmat, kymmenen vuotta kun tätä jatkuu eli vielä muutaman vuoden, alkaa monelta huumori loppua.
Nykyisillä suhdanteilla ja tulevaisuuden näkymillä luulis useammillekin yli kymppitonnin pellot olevan liian kalliita. Omilla nurkilla kymppitonnilla on saanut parhaimmillaan vajaan puoli hehtaaria peltoa, korkeintaan 15ha kaupoissa. Nyt ois saanut ehkä vajaan hehtaarin naapurikylältä.
Kun useampikin miettisi mitä maksaa, kaikki oikeasti pärjäisi paremmin. Muttakun maata ei valmisteta enää, ja viljelijät on ikuisia optimisteja :)
Ymmärsinkö oikein, jotta siihen reilun kymppitonnin maksavaan peltoon pitää tulla vuosittain jostain se lähes 1000€ hehtaaria kohden rahaa, jotta tulee maksuun 20 vuoden aikana?
Oliko tuo sitten ostajan kannalta semmonen, että se on ostettava hinnalla millä hyvänsä?
Tuo on laskelma kymppitonnin pellosta, karkeasti, kahdenkymmenn vuoden maksuajalla. Mitä ei muuten saa pellon ostoon kovin helpolla, enää. Lyhennys 500€, korot 3% aluksi 300€/ha, verotuksessa äkkiä 200€/ha kun kohdistetaan näihin hehtaareihin. Lisäksi lohkomiset ym. kauppahinnan päälle, ollaan karkeasti tonnissa. Kevenee loppua kohden nuo maksut, pl. lyhennys, korkojen matala taso kysymysmerkki.
Kuten SS sanoi, sitten se on omaa, mutta kuten mä sanoin, kauan sitä pitää maksaa ja rahoittaa. 500€/ vuokrapelto ei ole tähän nähden hullua, mutta on se muuten hullua! :)
-
kili pailut on aikas vähissä kohta kun alkaa vanha porukka lopettaa peleilyn... itelle taas tarjonneet peltoa... mutta en taija tarvita enää.....
Vanhalla porukalla vähän peltoa suhteessa nuorempiin, joita kuitenkin riitävästi että kilpailu jatkuu. Eilen meni kiinni tarjouskilpailu naapurikylällä, pitkästä aikaa on peltoa myynnissä julkisesti. En tarjonnut, kun tiedän että en voi saada oikealla hinnalla. Hinta taitaa olla näin matalasuhdanteessakin tuplat tuottoarvoon nähden, vähintään. Toisaalla myynnissä koko tila, peltoa enemmänkin tarjolla mutta hintaakin samalla reippaasti hehtaaria kohden. Myyjät ei edes ajattele saavansa alle 10 000€/ha, maksajista alkaa suurin osa olla sitä mieltä että tuollaisia ei kannata maksaa missään nimessä.
Verotuksellisesti pellon osto on ihan prseestä, pari viikkoa sitten tuota laskeskeltiin ja jo 100-200 tuhannen peltolaina tekee rajun loven veroksellisesti, kun nettovarallisuus pienenee lainan myötä. Toki ei mitään merkitystä ellei tule tulosta, mutta tässä tullaan toiseen pointtiin, kannattaako tappiollista tuotantoa laajentaa. En ny enää muista mikä oli pellon hinta esimerkissä mitä pyöriteltiin, mutta todellinen hinta tuli 10 vuoden laina-ajalla 1300e/ha. Jakaa tuon vaikka 20 vuodelle, vieläkin 750€/ha. Sisältää lainan korot, lyhennykset ja verotuksen nousemisen kun menee ansiotulojen puolelle nettovarallisuuden pienentyessä. Harmittavasti näitä ei lasketa, kun kaikilla varaa ostaa kerran kahdesti ylihintaista peltoa. Ostajia kun on vaikka 30 per pitäjä, kauppa käy ylihinnalla aina.
Saathan sinä sen pellon ostoon sijoitetun rahan takaisin myydessäsi sen sitten aikanaan, todennäköisesti jopa ostohintaa paremmalla hinnalla. Että voisihan tuota pellon oston kannattavuutta laskea tuostakin tulokulmasta käsin.
Juu, voi sitä noinkin ajatella, mutta pellon osto on aika helevatan huono sijoitus tuottomielessä. Ylihinta on ylihinta, eikä muuksi muutu, tuottoarvo ohitettu ajat sitten. Meni ylihintaan nuo pellot mistä mainitsin, juuri laskettiin että lähes tonnin vuokraa vastaava summa per vuosi, 20 vuoden aikaan kaikkineen. Sitten se on omaa. Eli 20 vuotta pitää tienata muualta liian kallista peltoa, että saa maksuun. Pellon tuotolla ei taida ehtiä viljelijän elinikänä saada maksuun, ja jos saa, ainoa optio tuo kalliimmalla myynti. Ja sekään ei toteudu, mikäli jatkaja omasta piiristä mutta onpahan enemmän peltoa myytäväksi. Ja unohtuu ne uhraukset mitä vuosien varrella tehnyt :)
Toisille kymppitonnin pelto kallista, toisille halpaa, tässä tulee se alueellinen ero. Tuet on kaikille samat ja alenevat, tuotot ei ole samat kaikille. Viiden tonnin pelto on aina kannattavaa ostaa, MIKÄLI tuet säilyisi. Mutta ei säily, ja tietoa ei ole kuinka kauan tulee pskaa rattaisiin. Muutaman vuoden kestää useimmat, kymmenen vuotta kun tätä jatkuu eli vielä muutaman vuoden, alkaa monelta huumori loppua.
Nykyisillä suhdanteilla ja tulevaisuuden näkymillä luulis useammillekin yli kymppitonnin pellot olevan liian kalliita. Omilla nurkilla kymppitonnilla on saanut parhaimmillaan vajaan puoli hehtaaria peltoa, korkeintaan 15ha kaupoissa. Nyt ois saanut ehkä vajaan hehtaarin naapurikylältä.
Kun useampikin miettisi mitä maksaa, kaikki oikeasti pärjäisi paremmin. Muttakun maata ei valmisteta enää, ja viljelijät on ikuisia optimisteja :)
Ymmärsinkö oikein, jotta siihen reilun kymppitonnin maksavaan peltoon pitää tulla vuosittain jostain se lähes 1000€ hehtaaria kohden rahaa, jotta tulee maksuun 20 vuoden aikana?
Oliko tuo sitten ostajan kannalta semmonen, että se on ostettava hinnalla millä hyvänsä?
Tuo on laskelma kymppitonnin pellosta, karkeasti, kahdenkymmenn vuoden maksuajalla. Mitä ei muuten saa pellon ostoon kovin helpolla, enää. Lyhennys 500€, korot 3% aluksi 300€/ha, verotuksessa äkkiä 200€/ha kun kohdistetaan näihin hehtaareihin. Lisäksi lohkomiset ym. kauppahinnan päälle, ollaan karkeasti tonnissa. Kevenee loppua kohden nuo maksut, pl. lyhennys, korkojen matala taso kysymysmerkki.
Kuten SS sanoi, sitten se on omaa, mutta kuten mä sanoin, kauan sitä pitää maksaa ja rahoittaa. 500€/ vuokrapelto ei ole tähän nähden hullua, mutta on se muuten hullua! :)
ilmankos olen huomannut jotta miten sitkas peltolaina on maksaa takasin. mulla oli pahimmillaan satojatuhansia tuolla 3 prosentin korolla jossa korko on alussa iso ja lyhennys pieni. no hitaasti mutta varmasti net lyhenee ja ajan kans helpottaa. onneksi ha hinta oli "halpa".
Tähän täytyy lisätä yksi merkittävä seikka mikä tuosta pellonostosta aiheutuu. Vaikka sitä peltoa nyt on - on se peltolaina aika kova jarru noin muuten ajatellen tilankehitystä. itsellä sillä on ollut selvä vaikutus siihen, ettei ole rakennettu mitään tuotannollista investointia yli kuuteen vuoteen kohta.
-
Jos kaupungin keskustasta irtoaa yksiö 38000 eurolla, niin se on kyllä sellainen kaupunki mikä ei ole kovin houkutteleva paikka hankkia sijoitusasuntoa. Muuten analogia oli kyllä loistava... =)
Paikkakunnan mittakaavan ja opiskelijoiden määrän suhteen hinta balansissa sijoitukseen.
Jossakin entisessä sellunkeittokaupungissa tolla hinnalla saa jo koko kerrostalon....
Mut kämpän ostaminen vuokrattavaks pellon sijaan on sitä mukavuusalueelta poistumista jota sukuvelvotepussihousu karsastaa Väyrysen silmien tavoin. Siinä on kuule vissi ero onko etujärjestönä Suomen Vuokranantajat vai Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Jälkimäisen jäsenistöltä puuttuu useasti jotain jota peruskoulussa taottiin päähän 9-vuotta, oliko se uskonto vai matikka, sen voi jokanen asianomainen tarkastaa verotuspäätöksestään.....
No nii, ja nyt tulee paskaa niskaan niin että tuntuu...olkaa hyvät....
Kämpän tai niiden ostaminen voi olla monella vielä helppoa ajatustasolla, mutta entäs jos arvottomia osuuksia. Vaikka jostain pörssiyhtiöistä, ei sentään! Ne on sellaista keplottelua ja parempi pysyä kaukana sellaisesta! Ja ostaa peltoa, se sentään tuottaa jokavuosi :D
raha pankkitilillä, laina pankista, osakehuoneisto, peltohehtaari ovat kaikki pääomaa. Ei oikeastaan pitäisi laskea pääoman takaisinmaksuaikaa, vaan vertailla tuottoa mitä mistäkin on mahdollista saada. Jos rahaa on tilillä, niin sen tuotto on varmasti huonoin. Pelto tuottaa vuokratuloa noin 3-5% (10 000€ pellosta voi saada 500€ vuokraa) ja ainakin historiallisesti tuottoa kasvattaa vielä arvon nousu, myydessä saa enemmän kuin ostaessa on maksanut. Vuokra-asunnon osalta ihan samoin voi vertailla.... siinäkin hyvä tuotto edellyttäisi arvon nousua. Jos sijoittaa lainarahalla, niin tuotosta on ensin vähennettävä lainan korkomeno, sitten voi laskea tuoton omalle pääomalleen.
Kun näitä pyörittelee, niin ei ne tuottoprosentit niin kummosia ole missään.... myrkkyä on pääoman arvon aleneminen. Jos ostaa peltoa 20 k€/ha ja saa siitä 2,5% tuottoa ja myy 15k€/ha niin kymmenen vuoden päästä myydessä olisi vasta omillaan. Samoin se on vuokra-asunnoissa. Vuokraajalla ei ole tätä riskiä.
-
Kuinkahan monta sukupolvea vielä menee rommaillessa, että oikeasti romahtaa pellon hinnat ?
Viimeksi 26 v sitten poksahti asuntokupla, ja silloinkin selvittiin, ainakin ne, jotka poimivat
kypsiä pakkomyyntiasuntoja varastoon.
-SS-
-
Kuinkahan monta sukupolvea vielä menee rommaillessa, että oikeasti romahtaa pellon hinnat ?
Viimeksi 26 v sitten poksahti asuntokupla, ja silloinkin selvittiin, ainakin ne, jotka poimivat
kypsiä pakkomyyntiasuntoja varastoon.
-SS-
http://www.soininvaara.fi/2014/09/14/maataloustuki-ja-ricardon-maanvuokralaki/
tässä perusperiaate, mihin perustuu kupla pellon vuokrissa ja hinnoissa. Koska ilma pihisee, sitä ei kerrota :)
-
Kuinkahan monta sukupolvea vielä menee rommaillessa, että oikeasti romahtaa pellon hinnat ?
Viimeksi 26 v sitten poksahti asuntokupla, ja silloinkin selvittiin, ainakin ne, jotka poimivat
kypsiä pakkomyyntiasuntoja varastoon.
-SS-
http://www.soininvaara.fi/2014/09/14/maataloustuki-ja-ricardon-maanvuokralaki/
tässä perusperiaate, mihin perustuu kupla pellon vuokrissa ja hinnoissa. Koska ilma pihisee, sitä ei kerrota :)
Sillon suunnilleen 26 vuotta sitten romahti viimeksi oikeen kunnolla, sadan tonnin pelloista tuli 15 tonnin peltoja jne. Samoin kävi EU-ajan alussa, silloin pellot oli tuottoihin nähden halpaa. Nyt ne on selkeästi kalliita, tukipolitiikka vielä huononee. Nyt ei ole järkevää ostaa peltoa, ellei saa omalta rajalta. Nii, viimeksi oon ostanut peltoa noin 5 vuotta sitten. Tänä kesänäkin tarjosin, jäi vähästä kiinni, "teoriassa" oli jo kaupat selvät mutta myyjä odotti kärsivällisesti aiemmin ja korkeamman tarjouksen jättäneen rahoituskuviot, sai kuntoon monien lupausten jälkeen ja homma ok.
Rajalta on ostettu aina, yhtä poikkeusta lukuunottamtta. Ja sehän harmittaa vieläkin :D
-
Kuinkahan monta sukupolvea vielä menee rommaillessa, että oikeasti romahtaa pellon hinnat ?
Viimeksi 26 v sitten poksahti asuntokupla, ja silloinkin selvittiin, ainakin ne, jotka poimivat
kypsiä pakkomyyntiasuntoja varastoon.
-SS-
http://www.soininvaara.fi/2014/09/14/maataloustuki-ja-ricardon-maanvuokralaki/
tässä perusperiaate, mihin perustuu kupla pellon vuokrissa ja hinnoissa. Koska ilma pihisee, sitä ei kerrota :)
Niin kauan kun maatilojen velkojen vakuuksista suurin osa on peltoa, ei kuplaa uskalla kukaan puhkaista. Eilenhän Maastulli kertoi, että korkea pellonhinta on velallisen onni ja autuus. :D
-
Kuinkahan monta sukupolvea vielä menee rommaillessa, että oikeasti romahtaa pellon hinnat ?
Viimeksi 26 v sitten poksahti asuntokupla, ja silloinkin selvittiin, ainakin ne, jotka poimivat
kypsiä pakkomyyntiasuntoja varastoon.
-SS-
http://www.soininvaara.fi/2014/09/14/maataloustuki-ja-ricardon-maanvuokralaki/
tässä perusperiaate, mihin perustuu kupla pellon vuokrissa ja hinnoissa. Koska ilma pihisee, sitä ei kerrota :)
Rajalta on ostettu aina, yhtä poikkeusta lukuunottamtta. Ja sehän harmittaa vieläkin :D
Tiedän tunteen. Olen antanut mennä ohi yhden tilaisuuden liiallisen varovaisuuden vuoksi ja hetken päästä tilanteen mentyä ohi tajunnut tehneensä elämänsä virheen. Tuo sattuu oikeesti liikaa, vieläkin.
-
Kuinkahan monta sukupolvea vielä menee rommaillessa, että oikeasti romahtaa pellon hinnat ?
Viimeksi 26 v sitten poksahti asuntokupla, ja silloinkin selvittiin, ainakin ne, jotka poimivat
kypsiä pakkomyyntiasuntoja varastoon.
-SS-
On kaksi ikuisuusasiaa mitä maajussit jaksaa kärsivällisesti odottaa, toinen on juuri tuo pellon hinnan romahtaminen, ja toinen että tulis maailmaan sellainen nälkäkatastrofi, että maajussejakin alettaisiin taas arvostamaan.
-
Kuinkahan monta sukupolvea vielä menee rommaillessa, että oikeasti romahtaa pellon hinnat ?
Viimeksi 26 v sitten poksahti asuntokupla, ja silloinkin selvittiin, ainakin ne, jotka poimivat
kypsiä pakkomyyntiasuntoja varastoon.
-SS-
http://www.soininvaara.fi/2014/09/14/maataloustuki-ja-ricardon-maanvuokralaki/
tässä perusperiaate, mihin perustuu kupla pellon vuokrissa ja hinnoissa. Koska ilma pihisee, sitä ei kerrota :)
Rajalta on ostettu aina, yhtä poikkeusta lukuunottamtta. Ja sehän harmittaa vieläkin :D
Tiedän tunteen. Olen antanut mennä ohi yhden tilaisuuden liiallisen varovaisuuden vuoksi ja hetken päästä tilanteen mentyä ohi tajunnut tehneensä elämänsä virheen. Tuo sattuu oikeesti liikaa, vieläkin.
Nooh, eihän se ole kuin peltoa.
-
Ostakaa vaan niitä 20k€ peltoja ja 38k€ "sijoitus"asuntoja. Yhtä paskoja ostoksia ne on molemmat, ehkä se asunto on paskempi.
E: Pellon (ja asunnonkin) ostajalla on jo vero, se tunnetaan nimellä varainsiirtovero.
Pääoma on se tärkein. Pitkässä juoksussa pellon osto on aina järkevää, siis osakeyhtiöön. Maan arvon lasku on yhtä epätodennäköistä kuin yliopistokaupunkien yksiöiden. Maahan ei vaan tarvi tehdä remontteja.
Kalliillakin ostettu pelto on maksettu joskus, ja kun se on maksettu, on varallisuus noussut hurjasti. Ennen pitkään tällä tavalla päästään vahvaan taseeseen ja halpaan osinkoon.
Maajussi vain haaveilee halvasta pellosta ja asunnosta. Oikeasti jos haluaa korkoja saada niin silloin laitetaan rahaa sinne mistä ijasja tuossa vihjaili.
Varainsiirtoverosta pitäisi tulla päätöksiä 2018.
-
Ostakaa vaan niitä 20k€ peltoja ja 38k€ "sijoitus"asuntoja. Yhtä paskoja ostoksia ne on molemmat, ehkä se asunto on paskempi.
E: Pellon (ja asunnonkin) ostajalla on jo vero, se tunnetaan nimellä varainsiirtovero.
Pääoma on se tärkein. Pitkässä juoksussa pellon osto on aina järkevää, siis osakeyhtiöön. Maan arvon lasku on yhtä epätodennäköistä kuin yliopistokaupunkien yksiöiden. Maahan ei vaan tarvi tehdä remontteja.
Kalliillakin ostettu pelto on maksettu joskus, ja kun se on maksettu, on varallisuus noussut hurjasti. Ennen pitkään tällä tavalla päästään vahvaan taseeseen ja halpaan osinkoon.
Maajussi vain haaveilee halvasta pellosta ja asunnosta. Oikeasti jos haluaa korkoja saada niin silloin laitetaan rahaa sinne mistä ijasja tuossa vihjaili.
Varainsiirtoverosta pitäisi tulla päätöksiä 2018.
Ekasta kämpästä ei makseta varainsiirtoveroa.
Tiät sitten ku joskus muutat isun ison kuusen oksien suojasta suureen pahaan maailmaan.
Muuten, joskus joutuu peltoakin remppaamaan.
-
Ostakaa vaan niitä 20k€ peltoja ja 38k€ "sijoitus"asuntoja. Yhtä paskoja ostoksia ne on molemmat, ehkä se asunto on paskempi.
E: Pellon (ja asunnonkin) ostajalla on jo vero, se tunnetaan nimellä varainsiirtovero.
Pääoma on se tärkein. Pitkässä juoksussa pellon osto on aina järkevää, siis osakeyhtiöön. Maan arvon lasku on yhtä epätodennäköistä kuin yliopistokaupunkien yksiöiden. Maahan ei vaan tarvi tehdä remontteja.
Kalliillakin ostettu pelto on maksettu joskus, ja kun se on maksettu, on varallisuus noussut hurjasti. Ennen pitkään tällä tavalla päästään vahvaan taseeseen ja halpaan osinkoon.
Maajussi vain haaveilee halvasta pellosta ja asunnosta. Oikeasti jos haluaa korkoja saada niin silloin laitetaan rahaa sinne mistä ijasja tuossa vihjaili.
Varainsiirtoverosta pitäisi tulla päätöksiä 2018.
Ekasta kämpästä ei makseta varainsiirtoveroa.
Tiät sitten ku joskus muutat isun ison kuusen oksien suojasta suureen pahaan maailmaan.
Muuten, joskus joutuu peltoakin remppaamaan.
Ekaa kämppää harvemmin ostetaan muiden asuttavaksi. En myöskään asu isäni luona.
-
Ostakaa vaan niitä 20k€ peltoja ja 38k€ "sijoitus"asuntoja. Yhtä paskoja ostoksia ne on molemmat, ehkä se asunto on paskempi.
E: Pellon (ja asunnonkin) ostajalla on jo vero, se tunnetaan nimellä varainsiirtovero.
Pääoma on se tärkein. Pitkässä juoksussa pellon osto on aina järkevää, siis osakeyhtiöön. Maan arvon lasku on yhtä epätodennäköistä kuin yliopistokaupunkien yksiöiden. Maahan ei vaan tarvi tehdä remontteja.
Kalliillakin ostettu pelto on maksettu joskus, ja kun se on maksettu, on varallisuus noussut hurjasti. Ennen pitkään tällä tavalla päästään vahvaan taseeseen ja halpaan osinkoon.
Maajussi vain haaveilee halvasta pellosta ja asunnosta. Oikeasti jos haluaa korkoja saada niin silloin laitetaan rahaa sinne mistä ijasja tuossa vihjaili.
Varainsiirtoverosta pitäisi tulla päätöksiä 2018.
Ekasta kämpästä ei makseta varainsiirtoveroa.
Tiät sitten ku joskus muutat isun ison kuusen oksien suojasta suureen pahaan maailmaan.
Muuten, joskus joutuu peltoakin remppaamaan.
Ekaa kämppää harvemmin ostetaan muiden asuttavaksi. En myöskään asu isäni luona.
Jaa, mun on vielä käyttämättä tuo varainsiirtoverovapaus.
Onko sulla joku pilhandeeri jonka kanssa jaat hetekan?
-
Jaa, mun on vielä käyttämättä tuo varainsiirtoverovapaus.
Onko sulla joku pilhandeeri jonka kanssa jaat hetekan?
Käyttämättä se on mullakin. Ihan yksikseni vuokralla asun.
-
Jaa, mun on vielä käyttämättä tuo varainsiirtoverovapaus.
Onko sulla joku pilhandeeri jonka kanssa jaat hetekan?
Käyttämättä se on mullakin. Ihan yksikseni vuokralla asun.
Nyt kuule jopo alle ja kauppalasta hakemaan ens yöks patja. Huomenna jopolla kylälle, patja takaritsille ja kohti keskikurakauppaa, muista ostaa sukelluspukuja ettei patja turpoo. Sitten kämpille, keskarit jääkaappiin, patjan kanssa vähän mamboo, sitten keskarit pöytään, joku leffa ja taas patjalle kyytiä kera sukelluspuvun.
Miltäs kuulostaa?
-
Kuulostaa enemmän lauantain hommalta.
-
Kuulostaa enemmän lauantain hommalta.
Ei ku sun iässä patjaillaan usean kerran vuorokaudessa jokasena päivänä. Kuraa voi ryystää kun siltä tuntuu.
Lauantai...hö, älä ole juntti.
-
Kuulostaa enemmän lauantain hommalta.
Ei ku sun iässä patjaillaan usean kerran vuorokaudessa jokasena päivänä. Kuraa voi ryystää kun siltä tuntuu.
Lauantai...hö, älä ole juntti.
Tarkoitinkin tätä viikkoa, ei joka perjantai kerkee.
-
Kuinkahan monta sukupolvea vielä menee rommaillessa, että oikeasti romahtaa pellon hinnat ?
Viimeksi 26 v sitten poksahti asuntokupla, ja silloinkin selvittiin, ainakin ne, jotka poimivat
kypsiä pakkomyyntiasuntoja varastoon.
-SS-
http://www.soininvaara.fi/2014/09/14/maataloustuki-ja-ricardon-maanvuokralaki/
tässä perusperiaate, mihin perustuu kupla pellon vuokrissa ja hinnoissa. Koska ilma pihisee, sitä ei kerrota :)
Tätä maatalouskuplaa ei voi oikein tuon lain avulla kuvantaa. Se on nimittäin vieläkin terävämpi, suurin osa maatalousmaasta menee verotusarvon luonteisella maksulla, merkittävällä verohuojennuksella, ja lähes luvanvaraisena toimintana. Tukiedut ovat kuitenkin samat, riippumatta siitä, onko maa saatu lahjana, perintönä vai kiskurihinnalla ostamalla vapailta markkinoilta. Siksi vapaasti ostettavissa olevan vähäisemmän osuuden maatalousmaan markkina-arvo nousee taivaisiin, ja tämä ilmiö vedättää myös näiden suojattujen peltoalojen vakuusarvoja, mikä mahdollistaa nuorten juuri talolle tulleiden sukupolvenvaihtajien lisämaan keruun, velkavipua käyttäen.
Sitten kun jokin eläinkeisari saa lähes koko kunnan maat haltuunsa, loput menevätkin huomattavasti edullisemmin. Eli jos jokin eläinpalatsi alkaa kasvaa lähistöllä, pientilallisten pitää olla nopeasti myyntiaikeissa liikkeellä, jotta omalla palstalla olisi mitään arvoa enää.
Maatalousmaan kaksihintamarkkinoidta ei oikein taida saada kunnon tilastotietoakaan, ei ehkä olisi hyvästäkään näkyä alan ulkopuoliselle yleisölle ?
-SS-
-
Kuinkahan monta sukupolvea vielä menee rommaillessa, että oikeasti romahtaa pellon hinnat ?
Viimeksi 26 v sitten poksahti asuntokupla, ja silloinkin selvittiin, ainakin ne, jotka poimivat
kypsiä pakkomyyntiasuntoja varastoon.
-SS-
http://www.soininvaara.fi/2014/09/14/maataloustuki-ja-ricardon-maanvuokralaki/
tässä perusperiaate, mihin perustuu kupla pellon vuokrissa ja hinnoissa. Koska ilma pihisee, sitä ei kerrota :)
Tätä maatalouskuplaa ei voi oikein tuon lain avulla kuvantaa. Se on nimittäin vieläkin terävämpi, suurin osa maatalousmaasta menee verotusarvon luonteisella maksulla, merkittävällä verohuojennuksella, ja lähes luvanvaraisena toimintana. Tukiedut ovat kuitenkin samat, riippumatta siitä, onko maa saatu lahjana, perintönä vai kiskurihinnalla ostamalla vapailta markkinoilta. Siksi vapaasti ostettavissa olevan vähäisemmän osuuden maatalousmaan markkina-arvo nousee taivaisiin, ja tämä ilmiö vedättää myös näiden suojattujen peltoalojen vakuusarvoja, mikä mahdollistaa nuorten juuri talolle tulleiden sukupolvenvaihtajien lisämaan keruun, velkavipua käyttäen.
Sitten kun jokin eläinkeisari saa lähes koko kunnan maat haltuunsa, loput menevätkin huomattavasti edullisemmin. Eli jos jokin eläinpalatsi alkaa kasvaa lähistöllä, pientilallisten pitää olla nopeasti myyntiaikeissa liikkeellä, jotta omalla palstalla olisi mitään arvoa enää.
Maatalousmaan kaksihintamarkkinoidta ei oikein taida saada kunnon tilastotietoakaan, ei ehkä olisi hyvästäkään näkyä alan ulkopuoliselle yleisölle ?
-SS-
meillä on yksilapsiset perheet, joiden tila siirtyy puhtaasti verottajan hyväksymään halvimpaan hintaan. Sitten ollaan harmaalla alueella, sisarosuuksien lukumäärä ja hintataso sijoittuu tuohon väliin ja siinä puhutaan ehkä lukumääräisesti suurimmasta joukosta. Ulkopuolisille myynnit kuvaavat kuitenkin pellon arvostuksen tasoa parhaiten, siinä tulee yhteiskunnan muukin varallisuustaso jo kuvioihin mukaan. Nyt kartanoita ostavat vaan ollilat, laakkoset, wahlroosit.... kohta sisko myy kerrostaloasuntonsa kaupungista ja ostaa kotitilan veljeltään, jos maaomaisuus kovin halpenee suhteessa muihin.
Aineen kyllästymisen laki pätee myös peltoon, sitten kun isolla "karjakeisarilla" on sitä riittävästi, ei sillä juuri markkinaa ole.
-
Näyttää siltä että, ohraa saadaan vuonna 17 myöskin runsaanpuoleisesti. Onnea valitsemallanne tiellä.
Ensiviikolla taitaa muuten tulla suojavyöhykenurmen muhkea ennakko maksuun. Pari viikkoa sitten muuan kolleeka kyseli jo ensikesäksi suojavyöhykenurmen satoa korjattavaksi, voisi vähän maksaakin.
-
Sitten ollaan harmaalla alueella, sisarosuuksien lukumäärä ja hintataso sijoittuu tuohon väliin ja siinä puhutaan ehkä lukumääräisesti suurimmasta joukosta.
Mitä aikakautta eletään. Sisarosuudet ovat jäänet 1970-luvulle. Nykyään ohitetaan sisarukset ja perintökaari, perustuen perintökaaren maatilan sukupolvenvaihdoksiin tehtyihin erityissäädöksiin. Tilojen pirstominen kun on lain hengen tasolla kielletty.
Tietenkin jos vanhemmat haluavat säilyttää option muidenkin sisarusten vierailuille ja vanhuuden turvaksi, totta kai jotakin otetaan huomioon heidänkin osaltaan alihintaisen kaupan yhteydessä.
Muuten kyllä olen sitä mieltä, että yhden pojan politiikka kuuluu agroperhebusineksen perussääntöihin.
-SS-
-
Muuten kyllä olen sitä mieltä, että yhden pojan politiikka kuuluu agroperhebusineksen perussääntöihin.
Samaa mieltä, mutta muuttaisin tuon lauseen sukupuolineutraaliin muotoon.
-
Sitten ollaan harmaalla alueella, sisarosuuksien lukumäärä ja hintataso sijoittuu tuohon väliin ja siinä puhutaan ehkä lukumääräisesti suurimmasta joukosta.
Mitä aikakautta eletään. Sisarosuudet ovat jäänet 1970-luvulle. Nykyään ohitetaan sisarukset ja perintökaari, perustuen perintökaaren maatilan sukupolvenvaihdoksiin tehtyihin erityissäädöksiin. Tilojen pirstominen kun on lain hengen tasolla kielletty.
Tietenkin jos vanhemmat haluavat säilyttää option muidenkin sisarusten vierailuille ja vanhuuden turvaksi, totta kai jotakin otetaan huomioon heidänkin osaltaan alihintaisen kaupan yhteydessä.
Muuten kyllä olen sitä mieltä, että yhden pojan politiikka kuuluu agroperhebusineksen perussääntöihin.
-SS-
jokainen perheen "sisäpiirissä" tehty kauppa sorvataan yksilöllisesti, siihen vaikuttaa verotus, tuet, eläkkeet, luopujien asuminen, mökkitontit, metsäpalstat, lasten jatkohalut ja koulutaustat ym. Kun summa saadaan lopulta alariville, sillä ei ole mitään yhteyttä yleisesti vallitsevaan markkinahintojen tasoon. Tästä ollaan varmaan samaa mieltä?
Mitä tähän yhden pojan perussääntöön tulee, niin sekin jää kohta historiaan. Maatilat kun kohta muutetaan kaikki osakeyhtiöksi, niin muuttuu myös sukupolvenvaihdosten luonne. Siinähän voidaan aika joustavasti hoitaa monta asiaa ja osaomistukset ym helpottuu. Toki taitaa viranomaiset laittaa tähän selvän formaatin, jonka ulkopuolelle ei passaa poiketa?
-
Kumpa joku olisi aikanaan tullut sanomaan, en olisi tehnyt tyhmyyttäni kolmea poikaa... Eipä noista sisarosuuksista meillä ainakaan paljoa ole puhuttu. Vaimon ja oma kotitila ostettiin, kummankaan sisarukset eivät ole olleet halukkaita tulemaan mukaan vaikka on tarjottu yhtiöittämistä vaihtoehdoksi. Toivotaan että jatkossakin menee näin. Tuskin kaikki omat pojat haluavat jatkaa, ja tuskin ehtii kasvamaan järkevästi siihen kokoon että tästä kaikille leipää tulisikaan.