Mä en tykänny runkohinnoittelusta lainkaan kun hinta perustui mielikuvaan eikä tosiasiaan. Itte kokisin parhaimpana että annettaisi tietyt hintakriteerit tietylle rungon paksuudelle ja sillä ei olisi merkitystä mitä nappia kuski painaisi ja missä kohtaa. Taitamattomuutta sitten jos ei katkonnat osu kohdalleen. Sitä että etukäteen ruvetaan arvioimaan kuituosuutta menee ennemmin tai myöhemmin pieleen ja yhtiö ei tunnetusti ikinä tee tappiota.
MIten se perustui mielikuvaan? Eikö motteja mitattu? Eikö hinta ollu €/m3?
Minä tarkoitin hintamielikuvalla sitä, että nyt esimerkiksi alle 10€ kuitukuutiosta pidetään halpana ja yli 70 € tukkikuutiosta hyvänä. Runkohinnoittelussa on yksi hinta, jolle pitää itse määritellä taso, jota pitää riittävän hyvänä. Mutta vastapainona eri toimijoilta saamiaan tarjouksia voi suoraan verrata keskenään. Arvioituaan leimikon kokonaistilavuuden saa suoraan laskettua myydessään saamansa rahamäärän.
Runkohinnoittelu on AINOA tapa tietää etukäteen puukuutiosta saatava hinta. Tukki-kuitu -hinnoittelussa on muuttujana tukki-%. Eikä pelkästään se, vaan myös ostajan suorittama apteeraus. Todellisuudessa tarjousten vertaaminen on tässä menetelmässä mahdotonta.