Mitä jos teet kierroksen lähitaloissa ja vuokraat aurat syksyksi.
Aurojahan on lähes jokatalossa joutilaana kun ei niitä enää kukaan
käytä. Molemmat voittaa.

Budjetti 7000 +entisistä auroista saatava hyvitys. Tiedän eihän tuo suuri budjetti eikä tuolla rahalla kovin kummosia auroja tule saamaan  mut nyt näillä mennään tai sit korjataan entisiä ja kynnetään niillä

Nettikonees muistaakseni on ollut 4 siipiset kvernen variot. Siis paluuaurat 7000 pyynillä, sis veron. Minä en noista mitään ymmärrä, enkä kattele

Meidän kylällä on monta aktiivitilaa tarviivat itse aurojaan. Ja täällä päin muutenkin ollu sellainen asenne että naapurilta lainataan viimesessän pakossa ja lopettaneilla tiloilla ovat joko myöneet jo pois tai nii pieniä ja vanhoja että ei kehtaa särjettäväksi käydä. Joo Oulussako ne  oli 4 siipiset kvernet... pitää kysästä

Mielipiteitä on monia, mutta itse laitoin pari vuotta sitten vanhoihin auroihin yhden siiven lisää, vaihdoin kiekot veitsiin ja uusin kulutusosat. Tehokkuus parani huomattavasti ja taas on vuosiksi aurat kunnossa alle tonnin sijoituksella. Tuos kellotin keväällä 7ha lohkon kyntö jokseenkin neljään tuntiin ajonopeuden ollessa 11-12 km/h. Ei kyllä ollut aitosavea...

osaako kukaan kertoa miten nämä kvernen kirjaimet menee kun on vaikka mitä mod, eg, ld, lähinnä paluuaurojen merkinnät kiinnostaa?

osaako kukaan kertoa miten nämä kvernen kirjaimet menee kun on vaikka mitä mod, eg, ld, lähinnä paluuaurojen merkinnät kiinnostaa?

http://www.agritek.fi/kverneland-malli?=&url_nimi=Paluuaurat
Sieltä vaan lukemaan eroja.

Käytetyissä törmää eniten ES ja EG malleihin mitkä on näitä perusauroja, EG vähän järeämpi. Kverneä ostaessa kannattaa varmistaa että se on vähintään sillä 200 kääntöpäällä, ES mallit on monesti sillä pienellä (160 muistaakseni).
LD oli muistaakseni pulttilaukaisulla, kannattaa googlata. 90 % käytetyistä on kuitenkin noita es/eg.

L-alkuinen on murtopultilla ja E-alkuinen laukaisimella. Toisena kirjaimena M on kiinteärunkoinen S on karvalakki Vario, jossa ensimmäisen viilun leveys ei säädy samalla. G on parempi Vario, jossa kaikki siivet säätyvät. Auran paino lisääntyy myös tässä esitetyssä järjestyksessä. Vuosituhannen alkupuolelta kaikki Suomeen tuodut aurat on vähintään 200 kääntöpäällä. Painopiste on 200 kääntöpäällä aikapaljon kauempana kuin vanhalla 160. Nelisiipisissä vaikuttaa etupainotarpeeseen yli 100 kg muuten samanlaisilla auroilla.

Painoa on joo. Kynnin - tai kynsin - tuosa viikonloppuna yhtä matkaa isomman Jontikan olisiko 6930 tms ja siinäpä nelisiipiset Kvernelandin ilmajäähdytteiset. Siinä varmaan kymmenen tonnia akselipainoa tiukimmassa paikassa. Olihan siinä tonnin etupunttikin. Itse vetelin nelisiipisillä sarka-auroilla suunnilleen samaa vauhtia ja päisteetkin meni keskimäärin samaa tahtia verrattuna kolmenpisteen paluuaurakäännökseen.

Mutta tietty pelto loppui itsellä kesken. Siinä se varjopuoli.

-SS-

Make selventikin tuossa aika tarkasti tuon kvernelandin mallilogiikan. Kvernen maine varmaan perustuu osin auran hyvyyteen, osin siihen, että Hankkija (ennen Agritekille siirtymistä) on sitä tuontu maahan hirveä määrät ja siten tullut markkinajohtajaksi. Sutta ja sekundaa on varmasti väliin tullut, väliin sitten parempaa. Ainakin täällä Savon kivisillä mailla lehtijousilaukaisin on erittäin hyvä, koska toimii joka lämpötilassa samalla tavalla, on nopea ja laukaisuvoima pienenee ojaksen noustessa ylemmäs.

Agrolux/Överumista vain vähän kokemuksia, mutta tukipyörän ripustus ja rajoitinholkit ovat ainakin niiden heikko kohta.

Hyvien käytettyjen aurojen metsästys hastavaa. Kvernelandit olisin itse ostanut, hinta pisti vaihtamaan merkkiä.
Itellä Överum VariFlex 4-siipiset kääntöaurat. Todella tyytyväinen olen ollut. vm -2010. Käytettynä hankitut. Mutta jos budjettiin löytyy hyvät kvernelandit, saa varmasti hyvän kamppeen.

Hyvien käytettyjen aurojen metsästys hastavaa. Kvernelandit olisin itse ostanut, hinta pisti vaihtamaan merkkiä.
Itellä Överum VariFlex 4-siipiset kääntöaurat. Todella tyytyväinen olen ollut. vm -2010. Käytettynä hankitut. Mutta jos budjettiin löytyy hyvät kvernelandit, saa varmasti hyvän kamppeen.

Miten paljon olet Variflexeillä kyntänyt? Onko niissä rungon nivelissä miten kulumisen merkkejä?

Mites noiden minisiipi aurojen kävi? Onko kellään enää käytössä? Uusiakin konekentillä nähtävillä, mutta hintaa niilläkin on. Onko tuo susi jo syntyessään? Meneekö glyfotettu nurmi? Runsas olkimassa kait pahasta, mutta meikeläisen satotasoilla sellaista ei olekkaan. Tuli nyt vaan mieleen - taas vaihteeksi

ite ostin muutama vuosi sitten sepitetyn miniauran ja ainoa mikä on ikävä että nurmi ei oikein mene kun on yleensä mulla vain vanhoja nuo.... mutta sängellä ihan kivat ja nopsaan saa pellon siistin näköseks ja paskan piiloon... tukkeaa herkästi pehkusta mutta niihän nuo kaikki kun tarpeeksi on...     mutta syyskyntöön ihan riittävät miun mielestä.            joku ajaa lautaskoneella nurmen ensin ja sitten vaaperilla ja hyvännäköstä on tullu...   eikä hirviästi kiviä pinnalla...

Kuinka tarpeellisena koette Variomat ominaisuuden? Käytättekö aktiivisesti noita säätöjä? Mulle oli uusi tieto, että työleveyttä korjatessa, myös ensimmäisen viilun leveyttä täytyy muuttaa. Joskus olen nähnyt variomatista halpisversioita, joissa ei ole ekan viilun säätöä tunkilla vaan ruuvilla. Tuossahan ei ole mitään järkeä jos hommaa haluaa tehdä sujuvasti. Nyt olisi kamppaniassa nelisiipinen kiinteärunkoinen 150 malli hintaan 18ke. Mun mielestäni vastaava ES variomat tunkeilla on vähintään 30ke kierros. Kyselen vaan sillä, että on aika julmetun kallis investointi toi työleveyden säätö. Toi kiinteärunkoinen on varmaan ihan asiallisissa hinnoissa. Pidän kyllä tota kääntöpäätä aika heppoisen näköisenä, 200 olisi uskottavampi. Kestääköhän toi kevyempi savimaat?

Ei sitä ekaa viilua alvariinsa tarvitse säätää. On se semmoinen ominaisuus, että kyllä se on ihan jatkuvassa käytössä kun lohkon maalajit vaihtuvat. Savien osalta en osaa sanoa. Ilman varmasti pärjää jos ei tiedä paremmasta. Mitkä on parhaat leikkurit, onko puukot ja esiaurat hyvät? Jos auroja vaihtaisin karvalakki vario olisi aivan riittävä.