Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Maajussi89 - 31.08.16 - klo:20:09
-
Moro raatilaisille. Elikkä kyntöauroja tekis mieli päivittää kun entiset 4 siipiset kvernelandit sarkaaurat alkaa olemaan parhaat päivänsä nähneet. Kun mieli tekis paluuauroja mutta kun ovat nii hintavia .Mutta nettiä selatessa on löytyny parit agroluxin 3 siipiset paluuaurat jotka sopis budjettiin. Toiset mallia et 3875 ax ja toiset mrt mallia .Onko kokemuksia mitä eroa niissä on kumpi parempi ja iskenkö käteni ihan paskaan jos puuttu agroluxeihin? Kyntö vuodesta riippuen 15-40 pääasiassa nurmea.
-
kuhan et vielä vokel noottia osta... haettu vasta konkkaan... eiks nuo ole melkein samat aurat nykyään...?
-
Juu ei vookel noottia. Ostaisin kvernelandin paluuaurat jos ois yhtään enemmän peli varaa budjetissa mutta ovat nii kovissa hinnoissa vanhat ja paljon kynnetytkin aurat nii sillä joutuu katselemaan muita merkkejä. Ei vaan yhtään innostas ruveta pajottamaan noita entisiä kvernejä
-
Agroluxeilla ei ole mitenkään hyvä maine. Poikki menevät kääntösysteemit aiheuttavat aika monesti keskustelua täälläkin.
Osta vaan kvernet, överit tai kuhnit niin ei vituta sitten jälkikäteen.
-
Agroluxeilla ei ole mitenkään hyvä maine. Poikki menevät kääntösysteemit aiheuttavat aika monesti keskustelua täälläkin.
Osta vaan kvernet, överit tai kuhnit niin ei vituta sitten jälkikäteen.
No jos on budjetti tietyn suurunen, niin sillon ei välttämättä ostella mitä vaan sattuu joku sanomaan ja kehottamaan.
-
Justi hajos kvernestä kääntöpää tänään :-(
-
Agroluxeilla ei ole mitenkään hyvä maine. Poikki menevät kääntösysteemit aiheuttavat aika monesti keskustelua täälläkin.
Osta vaan kvernet, överit tai kuhnit niin ei vituta sitten jälkikäteen.
No jos on budjetti tietyn suurunen, niin sillon ei välttämättä ostella mitä vaan sattuu joku sanomaan ja kehottamaan.
Sillon venytetään budjettia tai jätetään aurat kokonaan kauppaan. Ei noissa käytetyissä niiiin suuret hintaerot merkkien välillä ole kuitenkaan, järkyttävän hintaisia kaikki uusiin verrattuna.
Eikös tässä vasta keskusteltu agroluxin uuden akselin hinnasta joka taisi olla yli 5000€.
-
Agroluxeilla ei ole mitenkään hyvä maine. Poikki menevät kääntösysteemit aiheuttavat aika monesti keskustelua täälläkin.
Osta vaan kvernet, överit tai kuhnit niin ei vituta sitten jälkikäteen.
No jos on budjetti tietyn suurunen, niin sillon ei välttämättä ostella mitä vaan sattuu joku sanomaan ja kehottamaan.
Sillon venytetään budjettia tai jätetään aurat kokonaan kauppaan. Ei noissa käytetyissä niiiin suuret hintaerot merkkien välillä ole kuitenkaan, järkyttävän hintaisia kaikki uusiin verrattuna.
Eikös tässä vasta keskusteltu agroluxin uuden akselin hinnasta joka taisi olla yli 5000€.
Tuo koskee vain pikkukääntöpäisiä,tuo mahdollinen hajoominen.
-
Käytännössä uudehkoista kvernelandeista ei ole tällä hetkellä - eikä tulekkaan tarjontaa vrt vuosi sitten, liekkö joku lama. Vuosituhannen alun uudemman mallisella kääntöpäällä hinnat korkeita. Samoin vinevuosituhannelta olevilla pyynnit ihan hassuja. Oon kyttäilyt josko tulis jotkut tuoreet myyntiin.
-
Överumin ja Agroluxin kestävyydessä ei pitäis kauheesti eroa olla. Samasta tehtaasta tulevat. Kvernelandit ovat suuresti yliarvostettuja kestävyyteensä ja käytettävyyteensä nähden. Pikkasen ku tulis ylimääräistä rahaa, ni noi kymmenkuntavuotta vanhat nelisiipiset EM 85 lähtis vaihtoon johonkin parempaan merkkiin.
-
Överumin ja Agroluxin kestävyydessä ei pitäis kauheesti eroa olla. Samasta tehtaasta tulevat. Kvernelandit ovat suuresti yliarvostettuja kestävyyteensä ja käytettävyyteensä nähden. Pikkasen ku tulis ylimääräistä rahaa, ni noi kymmenkuntavuotta vanhat nelisiipiset EM 85 lähtis vaihtoon johonkin parempaan merkkiin.
Kertositko Make mikä noissa on huonoa kun on jonvissiin oikeasti kokemustakin?!
-
Överumin ja Agroluxin kestävyydessä ei pitäis kauheesti eroa olla. Samasta tehtaasta tulevat. Kvernelandit ovat suuresti yliarvostettuja kestävyyteensä ja käytettävyyteensä nähden. Pikkasen ku tulis ylimääräistä rahaa, ni noi kymmenkuntavuotta vanhat nelisiipiset EM 85 lähtis vaihtoon johonkin parempaan merkkiin.
Kertositko Make mikä noissa on huonoa kun on jonvissiin oikeasti kokemustakin?!
Savimaalla ei saa laukaisulaitteisiin riittävästi jäykkyyttä. Kääntösylinterin korvakko ei kestä. Pultit ei pysy millään tiukalla. Kivisemmissä maissa leikkurien kiinnityspultit katkeavat. Siipiä katkeilee. Ojas nojaa runkoon neljällä pallolla. noiden pallojen kiinnityspultteja katkeilee ja silloin vääntyy myös se kuppi ojaksesta, johon pallo tulee. Sitten täytyy pallon alle laittaa prikkoja, että saa ojaksen taas suunnilleen oikeaan suuntaa josse vaihda koko ojasta.
-
Joo budjetti on venytetty kyllä maximiin ei ole kun pojan säästöpossu enää ryöväämättä😃 onko niissä överumeissa ja agroluxeista nii suuria eroja kun samasta tehtaasta tulevat. Ja kvenelandien hinnat tosiaan jotain uskomatonta .
-
Mikä se budjetti on, niin osataan heittää vaihtoehtoja?
-
Budjetti 7000 +entisistä auroista saatava hyvitys. Tiedän eihän tuo suuri budjetti eikä tuolla rahalla kovin kummosia auroja tule saamaan mut nyt näillä mennään tai sit korjataan entisiä ja kynnetään niillä
-
Mitä jos teet kierroksen lähitaloissa ja vuokraat aurat syksyksi.
Aurojahan on lähes jokatalossa joutilaana kun ei niitä enää kukaan
käytä. Molemmat voittaa.
-
Budjetti 7000 +entisistä auroista saatava hyvitys. Tiedän eihän tuo suuri budjetti eikä tuolla rahalla kovin kummosia auroja tule saamaan mut nyt näillä mennään tai sit korjataan entisiä ja kynnetään niillä
Nettikonees muistaakseni on ollut 4 siipiset kvernen variot. Siis paluuaurat 7000 pyynillä, sis veron. Minä en noista mitään ymmärrä, enkä kattele :)
-
Meidän kylällä on monta aktiivitilaa tarviivat itse aurojaan. Ja täällä päin muutenkin ollu sellainen asenne että naapurilta lainataan viimesessän pakossa ja lopettaneilla tiloilla ovat joko myöneet jo pois tai nii pieniä ja vanhoja että ei kehtaa särjettäväksi käydä. Joo Oulussako ne oli 4 siipiset kvernet... pitää kysästä
-
Mielipiteitä on monia, mutta itse laitoin pari vuotta sitten vanhoihin auroihin yhden siiven lisää, vaihdoin kiekot veitsiin ja uusin kulutusosat. Tehokkuus parani huomattavasti ja taas on vuosiksi aurat kunnossa alle tonnin sijoituksella. Tuos kellotin keväällä 7ha lohkon kyntö jokseenkin neljään tuntiin ajonopeuden ollessa 11-12 km/h. Ei kyllä ollut aitosavea...
-
osaako kukaan kertoa miten nämä kvernen kirjaimet menee kun on vaikka mitä mod, eg, ld, lähinnä paluuaurojen merkinnät kiinnostaa?
-
osaako kukaan kertoa miten nämä kvernen kirjaimet menee kun on vaikka mitä mod, eg, ld, lähinnä paluuaurojen merkinnät kiinnostaa?
http://www.agritek.fi/kverneland-malli?=&url_nimi=Paluuaurat
Sieltä vaan lukemaan eroja.
Käytetyissä törmää eniten ES ja EG malleihin mitkä on näitä perusauroja, EG vähän järeämpi. Kverneä ostaessa kannattaa varmistaa että se on vähintään sillä 200 kääntöpäällä, ES mallit on monesti sillä pienellä (160 muistaakseni).
LD oli muistaakseni pulttilaukaisulla, kannattaa googlata. 90 % käytetyistä on kuitenkin noita es/eg.
-
L-alkuinen on murtopultilla ja E-alkuinen laukaisimella. Toisena kirjaimena M on kiinteärunkoinen S on karvalakki Vario, jossa ensimmäisen viilun leveys ei säädy samalla. G on parempi Vario, jossa kaikki siivet säätyvät. Auran paino lisääntyy myös tässä esitetyssä järjestyksessä. Vuosituhannen alkupuolelta kaikki Suomeen tuodut aurat on vähintään 200 kääntöpäällä. Painopiste on 200 kääntöpäällä aikapaljon kauempana kuin vanhalla 160. Nelisiipisissä vaikuttaa etupainotarpeeseen yli 100 kg muuten samanlaisilla auroilla.
-
Painoa on joo. Kynnin - tai kynsin - tuosa viikonloppuna yhtä matkaa isomman Jontikan olisiko 6930 tms ja siinäpä nelisiipiset Kvernelandin ilmajäähdytteiset. Siinä varmaan kymmenen tonnia akselipainoa tiukimmassa paikassa. Olihan siinä tonnin etupunttikin. Itse vetelin nelisiipisillä sarka-auroilla suunnilleen samaa vauhtia ja päisteetkin meni keskimäärin samaa tahtia verrattuna kolmenpisteen paluuaurakäännökseen.
Mutta tietty pelto loppui itsellä kesken. Siinä se varjopuoli.
-SS-
-
Make selventikin tuossa aika tarkasti tuon kvernelandin mallilogiikan. Kvernen maine varmaan perustuu osin auran hyvyyteen, osin siihen, että Hankkija (ennen Agritekille siirtymistä) on sitä tuontu maahan hirveä määrät ja siten tullut markkinajohtajaksi. Sutta ja sekundaa on varmasti väliin tullut, väliin sitten parempaa. Ainakin täällä Savon kivisillä mailla lehtijousilaukaisin on erittäin hyvä, koska toimii joka lämpötilassa samalla tavalla, on nopea ja laukaisuvoima pienenee ojaksen noustessa ylemmäs.
Agrolux/Överumista vain vähän kokemuksia, mutta tukipyörän ripustus ja rajoitinholkit ovat ainakin niiden heikko kohta.
-
Hyvien käytettyjen aurojen metsästys hastavaa. Kvernelandit olisin itse ostanut, hinta pisti vaihtamaan merkkiä.
Itellä Överum VariFlex 4-siipiset kääntöaurat. Todella tyytyväinen olen ollut. vm -2010. Käytettynä hankitut. Mutta jos budjettiin löytyy hyvät kvernelandit, saa varmasti hyvän kamppeen.
-
Hyvien käytettyjen aurojen metsästys hastavaa. Kvernelandit olisin itse ostanut, hinta pisti vaihtamaan merkkiä.
Itellä Överum VariFlex 4-siipiset kääntöaurat. Todella tyytyväinen olen ollut. vm -2010. Käytettynä hankitut. Mutta jos budjettiin löytyy hyvät kvernelandit, saa varmasti hyvän kamppeen.
Miten paljon olet Variflexeillä kyntänyt? Onko niissä rungon nivelissä miten kulumisen merkkejä?
-
Mites noiden minisiipi aurojen kävi? Onko kellään enää käytössä? Uusiakin konekentillä nähtävillä, mutta hintaa niilläkin on. Onko tuo susi jo syntyessään? Meneekö glyfotettu nurmi? Runsas olkimassa kait pahasta, mutta meikeläisen satotasoilla sellaista ei olekkaan. Tuli nyt vaan mieleen - taas vaihteeksi :)
-
ite ostin muutama vuosi sitten sepitetyn miniauran ja ainoa mikä on ikävä että nurmi ei oikein mene kun on yleensä mulla vain vanhoja nuo.... mutta sängellä ihan kivat ja nopsaan saa pellon siistin näköseks ja paskan piiloon... tukkeaa herkästi pehkusta mutta niihän nuo kaikki kun tarpeeksi on... mutta syyskyntöön ihan riittävät miun mielestä. joku ajaa lautaskoneella nurmen ensin ja sitten vaaperilla ja hyvännäköstä on tullu... eikä hirviästi kiviä pinnalla...
-
Kuinka tarpeellisena koette Variomat ominaisuuden? Käytättekö aktiivisesti noita säätöjä? Mulle oli uusi tieto, että työleveyttä korjatessa, myös ensimmäisen viilun leveyttä täytyy muuttaa. Joskus olen nähnyt variomatista halpisversioita, joissa ei ole ekan viilun säätöä tunkilla vaan ruuvilla. Tuossahan ei ole mitään järkeä jos hommaa haluaa tehdä sujuvasti. Nyt olisi kamppaniassa nelisiipinen kiinteärunkoinen 150 malli hintaan 18ke. Mun mielestäni vastaava ES variomat tunkeilla on vähintään 30ke kierros. Kyselen vaan sillä, että on aika julmetun kallis investointi toi työleveyden säätö. Toi kiinteärunkoinen on varmaan ihan asiallisissa hinnoissa. Pidän kyllä tota kääntöpäätä aika heppoisen näköisenä, 200 olisi uskottavampi. Kestääköhän toi kevyempi savimaat?
-
Ei sitä ekaa viilua alvariinsa tarvitse säätää. On se semmoinen ominaisuus, että kyllä se on ihan jatkuvassa käytössä kun lohkon maalajit vaihtuvat. Savien osalta en osaa sanoa. Ilman varmasti pärjää jos ei tiedä paremmasta. Mitkä on parhaat leikkurit, onko puukot ja esiaurat hyvät? Jos auroja vaihtaisin karvalakki vario olisi aivan riittävä.
-
Ite en ole kokenut variomatti-ominaisuutta mitenkään tarpeelliseksi. Tietysti jos on tosi tiukkoja maalajeja ja sitten vaikkapa turvemaata niin pärjää ehkä hieman pienemmälläkin traktorilla. Mutkien oikominen on tietenkin vähän helpompaa, mutta sitäkään en ole kokenut ongelmaksi ihan kiinteärunkoisella auralla. Lisää kuluvia niveliä ja painoa joten multa tulee EI-ääni variomatille.
-
Taitaa enemmän kuluttaa vitosten muistisylinteri, joka niputtaa auroja jatkuvasti?
-
Hyvien käytettyjen aurojen metsästys hastavaa. Kvernelandit olisin itse ostanut, hinta pisti vaihtamaan merkkiä.
Itellä Överum VariFlex 4-siipiset kääntöaurat. Todella tyytyväinen olen ollut. vm -2010. Käytettynä hankitut. Mutta jos budjettiin löytyy hyvät kvernelandit, saa varmasti hyvän kamppeen.
Miten paljon olet Variflexeillä kyntänyt? Onko niissä rungon nivelissä miten kulumisen merkkejä?
Auroilla kynnetty 150ha. En juuri kulumista ole havainnut nivelissä (hyvään rasvaukseen pyrin), kivisiä maita kyntelen, joten aurat muutenkin kovilla, joten kulumista varmasti tulee. Kärjet yms kuluu melkoisesti...
Varmasti kynnöt hoituu ilman variflexiäkin. Itsellä 1 viilu säätyy kierretangolla, ei siis hydraulisesti. Kerran olen sen oikeaksi säätänyt, enkä sitä ole muuttanut. Täyden hyödyn saisi, jos olisi hydraulinen säätö, voisi säätää samalla kuin kaventaa tai levittää auraa muuten. Nythän ei säädy kuin 2-4 siivet. Ei kuitenkaan juurikaan näy kyntöjälessä, ainoastaan aivan ääriasennot.
Entiset oli sarka-aurat hydraulisäädöllä, niin ajattelin ettei tuosta pois halua muuttaa. Uudet kamppeet oli itsellä budjetin yli, joten päädyin ajan kanssa metsästämään hyviä käytettyjä. Mutkat helpompi suoristaa ja maalajeille saa eri säädöt helposti sekä reunoja/päisteitä jos kyntää viimeisenä helpompi kyntää viimeinen veto kun säätö löytyy. Itsellä ei maalajit pelloissa vaihdu niin että säätöä sen takia tervitsisi tehdä. Onhan se kova hinnan lisäys tuo vario-ominaisuus. Varmasti kyntää ihan mainiosti ilmankin.
Uusia harkitsin Akpil tai Unia merkkisenä. Hinnaltaan huokuttava vaihtoeto. Epäilyttämään jäi isohko paino ja käännön kestävyys sekä ainakin silloin vario ominaisuuden puute keveimmissä malleissa.
-
Salon Maatalouspalveluun meni perjantaina vaihdossa melko tuoreet nelisiipiset EM:t (ei oo multa peräisin)
-
Salon Maatalouspalveluun meni perjantaina vaihdossa melko tuoreet nelisiipiset EM:t (ei oo multa peräisin)
Onko saviperäisin?