Ylimpiä papuja ei saanut enää hampailla rikki ja kaikki mustaa, kai niitäkin voisi alkaa touhuamaan. Vihreitä palkoja näkyi liittymässä pari minuuttia seistessä (ja hammaskipua valitellessa) kaksi. Vaikuttaa ainakin tänä vuonna että jatkuvaa kukintaa ei tarvinnut pelätä.

Lainaus käyttäjältä: nisu - 07.09.16 - klo:17:33

Lainaus käyttäjältä: SKN - 07.09.16 - klo:16:12

Öljykasveja katoaa puimurin sisuksiin, myös myöhäsiä vehniä katoaa ja nyt myös härkäpapua.

Ennätysaikasin lähtee kasvit pelloilta, SASsia ottaa päähän....

Häh hää...

 2010 vuonna puin elokuun viimmeisenä päivänä loput rypsit ,oli ihan hyvä vuosi muutenkin.

Täällä lounaassa oli katovuosi, lähinnä sen takia, koska juuri tällä alueella toukokuun lopussa tuli neljänä vuorokautena 220 mm vettä, ihan tulvaksi asti. Aukea oli päiväkausia järvenä, ja sitten se nahka alkoi kovettua ja oraat jäivät hinteliksi. Sitten tiukkaa kuivuutta loppukesä. Bjarne kevätvehnän sato 1500 kg/ha tai vähemmän. Rukiista sentään tuli melkopaljon, kun oli Evoloa.

-SS-

2010 oli k-u-i-va. Ei tarvinnut ottaa töistä lomaa lainkaan puintiaikaan. Riitti, että lähti puolilta päivin kotiin, ehti puimaan kuivaamaan sen päivän puinnit. Mutta satotasot oli vaatimattomia...

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 06.09.16 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: Tiimo - 06.09.16 - klo:09:02

Ohraa puitiin eilen iltasella Harvestoreen.

Paras ohrakasvusto tähän mennessä n.9m3/ha, rahtipuintia http://aijaa.com/V8KVkI

Puintivalmis härkäpapu. Tarkoitus puida viikonloppuna kun rahtitöiltä ehtii http://aijaa.com/BfoEIH

Tämä saa vielä odottaa ainakin ensiviikon loppupuolelle http://aijaa.com/qqWUj8

Pitääkö kasvuajat herneellä paikkaansa?
Pavulla tuntuu olevan alakanttiin. Kuivana ja kuumana kesänä (2013 ??) pitää suunnilleen paikkansa, viime kesänä papu (Kontu) oli pellossa 160vrk ja tänä vuonna tulee ensi viikonlopulla 128vrk täyteen. Fuego olisi taulukoiden mukaan n. viikon myöhäisempi, tosiasiassa vähintään 2vk.

Herne oli pellossa noin 115vrk, ois voinut antaa olla kauemminkin mikäli ei olisi itänyt ja kelit olisi olleet varmoja poutia. Eilen aamullakin satoi 1mm, vaikka piti olla täysin varmaa poutaa. Torstaina ja perjantaina satoi viime viikolla, keskiviikkona puin loput herneet ennen sadetta... Ens yölle luvassa sadetta... :p Tosi varmaa poutaa on, kyllä :/

SKN mukaan vaikka sataa se on silti poutaa .Aamulla täälläkin satoi.Syyskuussa sadepäiviä jo 5.

syyskuussa yksi sade päivä .myöhäset kevätvehnät 15 % pellolla satoo ni paljo että ei käsitä ainut miinus että miksi näitä ei yksi 50ha enempi

Lainaus käyttäjältä: SAS - 07.09.16 - klo:16:37

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 06.09.16 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: Tiimo - 06.09.16 - klo:09:02

Ohraa puitiin eilen iltasella Harvestoreen.

Paras ohrakasvusto tähän mennessä n.9m3/ha, rahtipuintia http://aijaa.com/V8KVkI

Puintivalmis härkäpapu. Tarkoitus puida viikonloppuna kun rahtitöiltä ehtii http://aijaa.com/BfoEIH

Tämä saa vielä odottaa ainakin ensiviikon loppupuolelle http://aijaa.com/qqWUj8

Pitääkö kasvuajat herneellä paikkaansa?
Pavulla tuntuu olevan alakanttiin. Kuivana ja kuumana kesänä (2013 ??) pitää suunnilleen paikkansa, viime kesänä papu (Kontu) oli pellossa 160vrk ja tänä vuonna tulee ensi viikonlopulla 128vrk täyteen. Fuego olisi taulukoiden mukaan n. viikon myöhäisempi, tosiasiassa vähintään 2vk.

Herne oli pellossa noin 115vrk, ois voinut antaa olla kauemminkin mikäli ei olisi itänyt ja kelit olisi olleet varmoja poutia. Eilen aamullakin satoi 1mm, vaikka piti olla täysin varmaa poutaa. Torstaina ja perjantaina satoi viime viikolla, keskiviikkona puin loput herneet ennen sadetta... Ens yölle luvassa sadetta... :p Tosi varmaa poutaa on, kyllä :/

SKN mukaan vaikka sataa se on silti poutaa .Aamulla täälläkin satoi.Syyskuussa sadepäiviä jo 5.

syyskuussa yksi sade päivä .myöhäset kevätvehnät 15 % pellolla satoo ni paljo että ei käsitä ainut miinus että miksi näitä ei yksi 50ha enempi

Liian vähän pötköä ja tautiainetta jos nyt jo valmistuu. Kyllä mulla on zebra vielä topissa hyvän aikaa.

Lainaus käyttäjältä: taisker - 07.09.16 - klo:21:52

Lainaus käyttäjältä: SAS - 07.09.16 - klo:16:37

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 06.09.16 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: Tiimo - 06.09.16 - klo:09:02

Ohraa puitiin eilen iltasella Harvestoreen.

Paras ohrakasvusto tähän mennessä n.9m3/ha, rahtipuintia http://aijaa.com/V8KVkI

Puintivalmis härkäpapu. Tarkoitus puida viikonloppuna kun rahtitöiltä ehtii http://aijaa.com/BfoEIH

Tämä saa vielä odottaa ainakin ensiviikon loppupuolelle http://aijaa.com/qqWUj8

Pitääkö kasvuajat herneellä paikkaansa?
Pavulla tuntuu olevan alakanttiin. Kuivana ja kuumana kesänä (2013 ??) pitää suunnilleen paikkansa, viime kesänä papu (Kontu) oli pellossa 160vrk ja tänä vuonna tulee ensi viikonlopulla 128vrk täyteen. Fuego olisi taulukoiden mukaan n. viikon myöhäisempi, tosiasiassa vähintään 2vk.

Herne oli pellossa noin 115vrk, ois voinut antaa olla kauemminkin mikäli ei olisi itänyt ja kelit olisi olleet varmoja poutia. Eilen aamullakin satoi 1mm, vaikka piti olla täysin varmaa poutaa. Torstaina ja perjantaina satoi viime viikolla, keskiviikkona puin loput herneet ennen sadetta... Ens yölle luvassa sadetta... :p Tosi varmaa poutaa on, kyllä :/

SKN mukaan vaikka sataa se on silti poutaa .Aamulla täälläkin satoi.Syyskuussa sadepäiviä jo 5.

syyskuussa yksi sade päivä .myöhäset kevätvehnät 15 % pellolla satoo ni paljo että ei käsitä ainut miinus että miksi näitä ei yksi 50ha enempi

Liian vähän pötköä ja tautiainetta jos nyt jo valmistuu. Kyllä mulla on zebra vielä topissa hyvän aikaa.

Ööö...kyllä siellä tundralla varmaan viipyy. Mutta mää meinaan
vetäistä pienen alan Zebra kerääjäkasvia pois, että pääsee rapsin
kimppuun. Onko puimuri muuten imuroitava joka jyvästä poies,
rankaistaanko muutamasta vehnänjyvästä rapsissa ?

Ajattelin, että kun putu ja moska on valmiiksi saumoissa, on niinkö tiiviimpi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.09.16 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: taisker - 07.09.16 - klo:21:52

Lainaus käyttäjältä: SAS - 07.09.16 - klo:16:37

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 06.09.16 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: Tiimo - 06.09.16 - klo:09:02

Ohraa puitiin eilen iltasella Harvestoreen.

Paras ohrakasvusto tähän mennessä n.9m3/ha, rahtipuintia http://aijaa.com/V8KVkI

Puintivalmis härkäpapu. Tarkoitus puida viikonloppuna kun rahtitöiltä ehtii http://aijaa.com/BfoEIH

Tämä saa vielä odottaa ainakin ensiviikon loppupuolelle http://aijaa.com/qqWUj8

Pitääkö kasvuajat herneellä paikkaansa?
Pavulla tuntuu olevan alakanttiin. Kuivana ja kuumana kesänä (2013 ??) pitää suunnilleen paikkansa, viime kesänä papu (Kontu) oli pellossa 160vrk ja tänä vuonna tulee ensi viikonlopulla 128vrk täyteen. Fuego olisi taulukoiden mukaan n. viikon myöhäisempi, tosiasiassa vähintään 2vk.

Herne oli pellossa noin 115vrk, ois voinut antaa olla kauemminkin mikäli ei olisi itänyt ja kelit olisi olleet varmoja poutia. Eilen aamullakin satoi 1mm, vaikka piti olla täysin varmaa poutaa. Torstaina ja perjantaina satoi viime viikolla, keskiviikkona puin loput herneet ennen sadetta... Ens yölle luvassa sadetta... :p Tosi varmaa poutaa on, kyllä :/

SKN mukaan vaikka sataa se on silti poutaa .Aamulla täälläkin satoi.Syyskuussa sadepäiviä jo 5.

syyskuussa yksi sade päivä .myöhäset kevätvehnät 15 % pellolla satoo ni paljo että ei käsitä ainut miinus että miksi näitä ei yksi 50ha enempi

Liian vähän pötköä ja tautiainetta jos nyt jo valmistuu. Kyllä mulla on zebra vielä topissa hyvän aikaa.

Ööö...kyllä siellä tundralla varmaan viipyy. Mutta mää meinaan
vetäistä pienen alan Zebra kerääjäkasvia pois, että pääsee rapsin
kimppuun. Onko puimuri muuten imuroitava joka jyvästä poies,
rankaistaanko muutamasta vehnänjyvästä rapsissa ?

Ajattelin, että kun putu ja moska on valmiiksi saumoissa, on niinkö tiiviimpi.

-SS-

Viime vuoden kokemusten mukaan ei. Oli jonkun verran jääntiviljaa, juurikin vehnää, tosi isojyväistä zebraa muuten. Tottakai pienikin viljamäärä ottaa silmään, muttei siitä nyt pitäisi isompaa haittaa olla. Lähteehän se vastaanoton lajittelussa pois. No, kyllä minäkin tämän ongelman takia ajoin sitten sitä targaa vai mitä se oli.

Viime vuoden kokemusten mukaan ei. Oli jonkun verran jääntiviljaa, juurikin vehnää, tosi isojyväistä zebraa muuten. Tottakai pienikin viljamäärä ottaa silmään, muttei siitä nyt pitäisi isompaa haittaa olla. Lähteehän se vastaanoton lajittelussa pois. No, kyllä minäkin tämän ongelman takia ajoin sitten sitä targaa vai mitä se oli.

Joo minä lähinnä tarkoitin Claasissa olevaa jääntiviljaa, jota on ehkä hehdon verran perussiivouksenkin jälkeen.
Sampomiestä taitaa olla vaikea saada eläytymään tuohonkaan ongelmaan,
Sampossa kun kaikki luukut ja ruuvit kun ympärijuosten  pudottaa alas, nin viljatkin tuli hups pois.

Eikä tarvii lähteä säiliön hyllyjä pyhkimään viljakasoista pois. Eikä lukemattomia siipimuttereita vääntämään.

-SS-

No joo, en tiedä claassin ajatusmaailmaa. Mulla on sellainen hassu tapa, että aina kun viljalaji vaihtuu, niin siivoan säiliön eli ruuvit pois, torvea käännän hiukan auki ja vastapäivään pyöritän jyvät pois. Pohjaluukut auki ja harjalla sipaisu, jos jotain on kiinni. Kuivurilla otan elevaattorin pohjaluukun auki ja putsaan senkin. Tuntuu mukavalta, että viljat ei mene sekaisin. Tulee ainakin samalla käytyä puimuria läpi, jos sattuu tulemaan vastaan jotain hajoamassa olevaa. Claassimiehillä tätä ongelmaa ei tietysti tunneta, ne kun ei hajoile.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.09.16 - klo:22:11

Viime vuoden kokemusten mukaan ei. Oli jonkun verran jääntiviljaa, juurikin vehnää, tosi isojyväistä zebraa muuten. Tottakai pienikin viljamäärä ottaa silmään, muttei siitä nyt pitäisi isompaa haittaa olla. Lähteehän se vastaanoton lajittelussa pois. No, kyllä minäkin tämän ongelman takia ajoin sitten sitä targaa vai mitä se oli.

Joo minä lähinnä tarkoitin Claasissa olevaa jääntiviljaa, jota on ehkä hehdon verran perussiivouksenkin jälkeen.
Sampomiestä taitaa olla vaikea saada eläytymään tuohonkaan ongelmaan,
Sampossa kun kaikki luukut ja ruuvit kun ympärijuosten  pudottaa alas, nin viljatkin tuli hups pois.

Eikä tarvii lähteä säiliön hyllyjä pyhkimään viljakasoista pois. Eikä lukemattomia siipimuttereita vääntämään.

-SS-

Minä olen Claasista puhdistanut viljsäiliön ja lisäksi luukut auki ja pahimmat pois enne rapsin puintia. Ei sen kummempaa, kyllä aina ensimmäsiten rapsisäiliöiden seassa on vähän viljaa, ei siitä mitään haittaa ole ollut ikinä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.09.16 - klo:22:16

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.09.16 - klo:22:11

Viime vuoden kokemusten mukaan ei. Oli jonkun verran jääntiviljaa, juurikin vehnää, tosi isojyväistä zebraa muuten. Tottakai pienikin viljamäärä ottaa silmään, muttei siitä nyt pitäisi isompaa haittaa olla. Lähteehän se vastaanoton lajittelussa pois. No, kyllä minäkin tämän ongelman takia ajoin sitten sitä targaa vai mitä se oli.

Joo minä lähinnä tarkoitin Claasissa olevaa jääntiviljaa, jota on ehkä hehdon verran perussiivouksenkin jälkeen.
Sampomiestä taitaa olla vaikea saada eläytymään tuohonkaan ongelmaan,
Sampossa kun kaikki luukut ja ruuvit kun ympärijuosten  pudottaa alas, nin viljatkin tuli hups pois.

Eikä tarvii lähteä säiliön hyllyjä pyhkimään viljakasoista pois. Eikä lukemattomia siipimuttereita vääntämään.

-SS-

Minä olen Claasista puhdistanut viljsäiliön ja lisäksi luukut auki ja pahimmat pois enne rapsin puintia. Ei sen kummempaa, kyllä aina ensimmäsiten rapsisäiliöiden seassa on vähän viljaa, ei siitä mitään haittaa ole ollut ikinä.

Paineilmalla saa suurimman osan "helposti" putsattua. 

  On tullut puhdistettua puimuri ennen rypsin puintia ,tänään kokeilen pienen kärryn puida ,kun
näkyy linnutkin jo viihtyvän kasvustossa ja aika joutuin aukovat lituja ,jotta eiköhän se sampokin
jo selviä kasvustosta. Kosteus saisi kyllä olla alle 15% ,muuten on sitkasta kuivattavaa.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 05.09.16 - klo:07:07

Lainaus käyttäjältä: SKI - 05.09.16 - klo:05:10

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.09.16 - klo:21:24

Lainaus käyttäjältä: carhu - 04.09.16 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 04.09.16 - klo:20:19

SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.

Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.

Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.

-SS-

Nojaa, eipä tuo avanti tarvinnut siihen vajaan 6400 kilon satoon loppujenlopuksi kovinkaan paljon.  110 kiloa typpeä, hivenlitkuja pari litraa, cycocellia litra. Olosuhteiden vaikutusta on paha sanoa kun ei ole kokemusta siitä pidemmältä ajalta. Ensvuonna pitää kokeilla saako tautiaineilla jotain vastinetta don arvoihin jotka nyt vesittivät muuten hyvän elintarvikekauran rokottamalla 15€/tn.  Btw peppi ei sillä vajaan viiden tonnin sadollaan yllättänyt, mutta hehtopainolla kylläkin. 63,5 ja 64 ollut painot nyt lähteneissä kuormissa.

Tämä voisi mennä vaikka linjassa, kun itse sain 80kg typpeä sen reilu viisi tonnia. Hiveniä meni litra. Hlp 57-58kg.

Korkean Ph:n maassa mangaani on kauralle elintärkeä ja miksei vähän happamassakin. Kauralla kannattaa ottaa tavaksi mangaaniruiskutus 2-4 lehtiasteella. Mangaaniliuoksen voi sekottaa lähes kaikkiin kauralle sopiviin kasvinsuojeluaineisiin, liuokselle tulee hintaa "alkuperästä" riippuen 5-10e hehtaari, ei paha kustannus.

Omissa douppaus-kokeissa mangaanilla on tullut enemän kiloja kaurasta, hehtopaino ja kilomäärä hehtaarilta on suurempi järjestään kuin ilman litkua olleissa.

Gramitrellin vaikutus oli jo sokeillakin silmillä havaittavissa.

Vasemmalle hojolle meni mangaanikelaatti 1L, gramitrell 2L, zenit 1L, CCC 1.5L, moddus 0.1L, oikea pelkkä rikka-aineen ja CCC 1.5L



Tässä korrensääteen vaikutus, vasen CCC 1.5L, moddus 0.1L. Oikea pelkkä CCC 1.5L

Kauran laatutiedot lisineen tuli eilen:



125e/tonni. Rahtia ei sinällään vähennetä koska "kahut" viedään itse traktorilla, matkaa kertyy n. 5km per siivu.

Jos nyt laskee niin otetaan 6000kg keskisadolla, joka on alakanttiin ainakin 500kg, 6x125e=750e. 

Saa siinä öljykasvia tulla reilu 2000kg, ja härkäpapua 4000kg, LEIPÄvehnää 5000kg, ohraa 7500kg, rehuvehnää 6800kg, ruista 4600kg...

Ja kun ottaa huomioon kuivausajat, mulla oli 16-13% väliin kaurojen puintikosteudet...

Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?

Tänään kans rypsin kimppuun. Puimurin puhdistukseen paljoo aikaa viitsi tuhlaa. Elevaattorien pohjaluukut auki, ja sit kymmenisen metriä ajoa kasvustossa, niin edellinen laatu poistuu kohtuullisen hyvin koneistosta pihalle. Ekasta tyhjennyksestä takas peltoon sen verran, että puintivuorossa olevaa tavaraa tulee, melko puhtaana ulos, sit vasta kärryyn.

No joo, en tiedä claassin ajatusmaailmaa. Mulla on sellainen hassu tapa, että aina kun viljalaji vaihtuu, niin siivoan säiliön eli ruuvit pois, torvea käännän hiukan auki ja vastapäivään pyöritän jyvät pois. Pohjaluukut auki ja harjalla sipaisu, jos jotain on kiinni. Kuivurilla otan elevaattorin pohjaluukun auki ja putsaan senkin. Tuntuu mukavalta, että viljat ei mene sekaisin. Tulee ainakin samalla käytyä puimuria läpi, jos sattuu tulemaan vastaan jotain hajoamassa olevaa. Claassimiehillä tätä ongelmaa ei tietysti tunneta, ne kun ei hajoile.

vieraslajien osalta kaupan rajat on aika väljät, siksi ei kannata moista operaatiota tehdä. Aika normaali raja on 2% eli rekallisessa (40tn) saa olla siis 800kg toista lajia.... no kukaan tuskin tahallaan tuota sekaviljaa toimittaa. Siemenet ja puhtaat kaurat on asia erikseen.

Kuivurissa taitaa olla se suurin sekoittumisen mahdollisuus, ainakin vanhassa antissa on hyllyjä, joissa makaa viljaa