Mites härkäpapua on tullut? Täällä päin 3 tonnia /ha taitaa olla heikommasta päästä, ja suurin osa tuli suht kuivana puitua lauantaihin mennessä. Kai jotkut puivat vasta kun ensi viikolla taas sää kuivemmaksi muuttuu.

Klaanimme kiharakarvainen rotukolli pui marraskuulla.

Lainaus käyttäjältä: carhu - 04.09.16 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 04.09.16 - klo:20:19

SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.

Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.

Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.

-SS-

En väitä että jokaiselta lohkolta tulisi,mutta suotuisissa olosuhteissa onnistui tänäkin vuonna.Aikainen toukokeli ja ennen sateita ruiskutukset edesauttoivat.

Lainaus käyttäjältä: carhu - 04.09.16 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 04.09.16 - klo:20:19

SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.

Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.

Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.

-SS-

Nojaa, eipä tuo avanti tarvinnut siihen vajaan 6400 kilon satoon loppujenlopuksi kovinkaan paljon.  110 kiloa typpeä, hivenlitkuja pari litraa, cycocellia litra. Olosuhteiden vaikutusta on paha sanoa kun ei ole kokemusta siitä pidemmältä ajalta. Ensvuonna pitää kokeilla saako tautiaineilla jotain vastinetta don arvoihin jotka nyt vesittivät muuten hyvän elintarvikekauran rokottamalla 15€/tn.  Btw peppi ei sillä vajaan viiden tonnin sadollaan yllättänyt, mutta hehtopainolla kylläkin. 63,5 ja 64 ollut painot nyt lähteneissä kuormissa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.09.16 - klo:21:24

Lainaus käyttäjältä: carhu - 04.09.16 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 04.09.16 - klo:20:19

SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.

Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.

Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.

-SS-

Nojaa, eipä tuo avanti tarvinnut siihen vajaan 6400 kilon satoon loppujenlopuksi kovinkaan paljon.  110 kiloa typpeä, hivenlitkuja pari litraa, cycocellia litra. Olosuhteiden vaikutusta on paha sanoa kun ei ole kokemusta siitä pidemmältä ajalta. Ensvuonna pitää kokeilla saako tautiaineilla jotain vastinetta don arvoihin jotka nyt vesittivät muuten hyvän elintarvikekauran rokottamalla 15€/tn.  Btw peppi ei sillä vajaan viiden tonnin sadollaan yllättänyt, mutta hehtopainolla kylläkin. 63,5 ja 64 ollut painot nyt lähteneissä kuormissa.

Tämä voisi mennä vaikka linjassa, kun itse sain 80kg typpeä sen reilu viisi tonnia. Hiveniä meni litra. Hlp 57-58kg.

Lainaus käyttäjältä: SKI - 05.09.16 - klo:05:10

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.09.16 - klo:21:24

Lainaus käyttäjältä: carhu - 04.09.16 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 04.09.16 - klo:20:19

SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.

Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.

Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.

-SS-

Nojaa, eipä tuo avanti tarvinnut siihen vajaan 6400 kilon satoon loppujenlopuksi kovinkaan paljon.  110 kiloa typpeä, hivenlitkuja pari litraa, cycocellia litra. Olosuhteiden vaikutusta on paha sanoa kun ei ole kokemusta siitä pidemmältä ajalta. Ensvuonna pitää kokeilla saako tautiaineilla jotain vastinetta don arvoihin jotka nyt vesittivät muuten hyvän elintarvikekauran rokottamalla 15€/tn.  Btw peppi ei sillä vajaan viiden tonnin sadollaan yllättänyt, mutta hehtopainolla kylläkin. 63,5 ja 64 ollut painot nyt lähteneissä kuormissa.

Tämä voisi mennä vaikka linjassa, kun itse sain 80kg typpeä sen reilu viisi tonnia. Hiveniä meni litra. Hlp 57-58kg.

Korkean Ph:n maassa mangaani on kauralle elintärkeä ja miksei vähän happamassakin. Kauralla kannattaa ottaa tavaksi mangaaniruiskutus 2-4 lehtiasteella. Mangaaniliuoksen voi sekottaa lähes kaikkiin kauralle sopiviin kasvinsuojeluaineisiin, liuokselle tulee hintaa "alkuperästä" riippuen 5-10e hehtaari, ei paha kustannus.

Omissa douppaus-kokeissa mangaanilla on tullut enemän kiloja kaurasta, hehtopaino ja kilomäärä hehtaarilta on suurempi järjestään kuin ilman litkua olleissa.

Gramitrellin vaikutus oli jo sokeillakin silmillä havaittavissa.

Vasemmalle hojolle meni mangaanikelaatti 1L, gramitrell 2L, zenit 1L, CCC 1.5L, moddus 0.1L, oikea pelkkä rikka-aineen ja CCC 1.5L



Tässä korrensääteen vaikutus, vasen CCC 1.5L, moddus 0.1L. Oikea pelkkä CCC 1.5L

Mites härkäpapua on tullut? Täällä päin 3 tonnia /ha taitaa olla heikommasta päästä, ja suurin osa tuli suht kuivana puitua lauantaihin mennessä. Kai jotkut puivat vasta kun ensi viikolla taas sää kuivemmaksi muuttuu.

3tn sato härkäpavusta pesee taloudellisesti 6tn rehuohrat ja kahukaurat mennen tullen. Rupeaa tekemään vehnälläkin tiukkaa pärjätä vaikka saisi 6tn sadon.
 Papuhan ei tarvitse mitään kasvinsuojelua eikä lannoitetta kuin korkeitaan hiukan starttiin.

Kauden uusimmat pohojahinnat

OHORA 96
RUIS 145
KAURA 104


Tästä ei enään alemmas päästä, ei millään...

Kauden uusimmat pohojahinnat

OHORA 96
RUIS 145
KAURA 104


Tästä ei enään alemmas päästä, ei millään...

Lyödäänkö vetoa? Varmasti putoaa vielä.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 04.09.16 - klo:21:44

Mites härkäpapua on tullut? Täällä päin 3 tonnia /ha taitaa olla heikommasta päästä, ja suurin osa tuli suht kuivana puitua lauantaihin mennessä. Kai jotkut puivat vasta kun ensi viikolla taas sää kuivemmaksi muuttuu.

3tn sato härkäpavusta pesee taloudellisesti 6tn rehuohrat ja kahukaurat mennen tullen. Rupeaa tekemään vehnälläkin tiukkaa pärjätä vaikka saisi 6tn sadon.
 Papuhan ei tarvitse mitään kasvinsuojelua eikä lannoitetta kuin korkeitaan hiukan starttiin.

Mieli muuttuu kun tulee normaali vuosi kelien suhteen. Yyber-lämmin syksy ja kuivakin vielä.

Sitä vihreää märkää uudestaan kukkivaa mönjää on todella kehverää puida....

Vehnä on tän vuoden floppi, kaura rahakasvi. Rehuvehnää tulee pitkin maakuntia niin että nuppi tutisee, joko kusee valkuainen tai homeet, monesti molemmat.

Vehnät puitu eilen ja pyörivät kuivurissa, eka lohko kuivattu kun sopi just kuivuriin. Kasvustot oli hiton hyvässä kunnossa vielä heinäkuun alkupuolella, tähkälle tullessa näytti lupaavalta. Typpeäkin oli näille main riittävästi, sekä viljavuudet kohdillaan, että ojituskin. Viduks män, alkoi vaalenemaan kummasti liian aikaisin kun sateet jatkui päivästä toiseen. Sato parhaalta lohkolta 5230kg/ha digialalle, puitu ala hieman pienempi. Keskiarvo alle 5tn, melkeinpä parhailta kotimailta. Paras kotipelto oli herneellä, sato huomattavasti pienempi kuin vehnällä. Eikä ohratkaan oo hurraahuutoja aiheuttaneet.  Eikun puimaan kylille, loppuviikolla jatkuu ohralla ja kauralla omat puinnit.

Nää satotasot mitä täällä taas kerrottu, ihan utopiaa näillä seuduin tänä vuonna millään lohkolla tai panostuksella. Kukaan ei oo kertonut että tulipa uskomattoman hyvin, toisinpäin poikkeuksetta. Lohduttautua täytyy, että alueellisesti taitaa tulla kuitenkin parhaat sadot, vaikka vettä touko-elokuussa yli 400mm tulikin. Muualla on tullut vielä paljon enemmän.

Oman kylän ilmatieteenlaitoksen mittauspaikka "manuaalinen" ja siitä puuttuu monet rajutkin sateet, miksi tuollaisia edes tilastoidaan tai julkiksesti esitetään?

Vehnät puitu eilen ja pyörivät kuivurissa, eka lohko kuivattu kun sopi just kuivuriin. Kasvustot oli hiton hyvässä kunnossa vielä heinäkuun alkupuolella, tähkälle tullessa näytti lupaavalta. Typpeäkin oli näille main riittävästi, sekä viljavuudet kohdillaan, että ojituskin. Viduks män, alkoi vaalenemaan kummasti liian aikaisin kun sateet jatkui päivästä toiseen. Sato parhaalta lohkolta 5230kg/ha digialalle, puitu ala hieman pienempi. Keskiarvo alle 5tn, melkeinpä parhailta kotimailta. Paras kotipelto oli herneellä, sato huomattavasti pienempi kuin vehnällä. Eikä ohratkaan oo hurraahuutoja aiheuttaneet.  Eikun puimaan kylille, loppuviikolla jatkuu ohralla ja kauralla omat puinnit.

Nää satotasot mitä täällä taas kerrottu, ihan utopiaa näillä seuduin tänä vuonna millään lohkolla tai panostuksella. Kukaan ei oo kertonut että tulipa uskomattoman hyvin, toisinpäin poikkeuksetta. Lohduttautua täytyy, että alueellisesti taitaa tulla kuitenkin parhaat sadot, vaikka vettä touko-elokuussa yli 400mm tulikin. Muualla on tullut vielä paljon enemmän.

Oman kylän ilmatieteenlaitoksen mittauspaikka "manuaalinen" ja siitä puuttuu monet rajutkin sateet, miksi tuollaisia edes tilastoidaan tai julkiksesti esitetään?

Täällä oli taas vaihteeksi kasvukirjan kelit.

[/quote]

Mieli muuttuu kun tulee normaali vuosi kelien suhteen. Yyber-lämmin syksy ja kuivakin vielä.

Sitä vihreää märkää uudestaan kukkivaa mönjää on todella kehverää puida....

[/quote]
Ei ainakaan viimeisten 7 vuoden aikana ole Kontu ruvennut kasvamaan ja kukkimaan uudelleen.
Onko SKN:llä pidempää kokemusta?

Mieli muuttuu kun tulee normaali vuosi kelien suhteen. Yyber-lämmin syksy ja kuivakin vielä.

Sitä vihreää märkää uudestaan kukkivaa mönjää on todella kehverää puida....

[/quote]
Ei ainakaan viimeisten 7 vuoden aikana ole Kontu ruvennut kasvamaan ja kukkimaan uudelleen.
Onko SKN:llä pidempää kokemusta?
[/quote]

No kuules, Tiimo, mulla ei todellakaan ole eikä tule olemaan mitään kokemusta.

Näillä aukeilla härkäpavun alkuhuumassa sitä oli. Uutta tuttavuutta kehuttiin paikallisliuskaa myöten. Sitten kylvettiin, heinäkuulla poseerattiin kasvustossa valkuaiskasvin parissa ja kehuttiin. Sitten tuli ukkonen, kaikki varvut poikki ja maassa, sato todella huima, niin huima ettei edes siementä jääny. No, ei siinä mitään, seuraavana keväänä uutta yritystä, taas kehuttiin heinäkuulla suu vaahdossa. Mut sit tulikin märkä syksy. Vituix meni taas. Kun kysyi kuinkas papu onnistu, vastauksena oli kiukkusta haistattelua. Yhden talon puimuria puhdistettiin taltalla ja lastalla, märän syksyn jälkeen, ne papukokeilut oli siinä...

Tuohon uudelleen kukkimiseen, kostean kasvukauden jatkuessa papu käsittääkseni jatkaa kukkimista eikä meinaa valmistua? Sulla on siis ollut 7 vuotta optimaaliset olosuhteet?

Suklaaruoste on papupetterin paras kaveri ja kuivuus.....


MUOKS:

Tuli tossa vielä härkäpavun viljelyalat mieleen..

2013, 7000ha
2014, 9000ha
2015, 13000ha
2016, 1400ha

Nousussa on, johtuuko valkuaispalkkiosta ja luomun kasvavasta määrästä?

Silti sitä luulisi kannattavan viljellä enemän koska Tiimollakin on 7-vuotta onnistunut ja katetuotto on hyvä.

SKN:ää hiertää nyt joku. Kyllä se puimurin krapisemaan pistävä kasvi eturivinviljelijäin veroäyreissä tuntuu näkyvän, vaikka on vähän vaivalloisempi. Valkuaistukikin kuivatun ja rahdatun kauratonnin verran.

Täällä kylillä esimerkiksi melkoisen alan herneet puitiin melko hyvissä olosuhteissa. Jotkut pistävät semmoista vihreän polttavaa ainetta hernepeltoon; häviää ensimmäisenä aurinkoisena päivänä. Sitten ei ole enää vihreää. Maatalouskaupassa näin ihan nätin näköisiä hernenäytteitä; tarvitaanhan ruokaloissa ympäri maan hernekeittopäivä-raaka-ainetta !

Ja syysvehnä on sitten sellainen, joka juurikin muuttuu nelitonnarista kuustonnariksi ihan vaan herneen takia. Meillä on kokemusta kauran seassa kasvattamisesta, se menee hienosti sampopuimurista läpi, ja kuivurissa siirrettiin lietsolla, ei elevaattorilla. Tuo verkkosiilokuivuri ei edes päästä herneitä puhalluskanavaan, koska verkkokotelo on tuloilman suuntaan umpinainen. Herneet voi erottaa kaurasta ihan tavallisella viskurilla. Joskus käytettiin loivaa vaneria

Ties vaikka laittaisin hernettäkin ens vuonna. Kuminaa ainakin menee omaksi iloksi.

-SS-

SKN:ää hiertää nyt joku. Kyllä se puimurin krapisemaan pistävä kasvi eturivinviljelijäin veroäyreissä tuntuu näkyvän, vaikka on vähän vaivalloisempi. Valkuaistukikin kuivatun ja rahdatun kauratonnin verran.

Täällä kylillä esimerkiksi melkoisen alan herneet puitiin melko hyvissä olosuhteissa. Jotkut pistävät semmoista vihreän polttavaa ainetta hernepeltoon; häviää ensimmäisenä aurinkoisena päivänä. Sitten ei ole enää vihreää. Maatalouskaupassa näin ihan nätin näköisiä hernenäytteitä; tarvitaanhan ruokaloissa ympäri maan hernekeittopäivä-raaka-ainetta !

Ja syysvehnä on sitten sellainen, joka juurikin muuttuu nelitonnarista kuustonnariksi ihan vaan herneen takia. Meillä on kokemusta kauran seassa kasvattamisesta, se menee hienosti sampopuimurista läpi, ja kuivurissa siirrettiin lietsolla, ei elevaattorilla. Tuo verkkosiilokuivuri ei edes päästä herneitä puhalluskanavaan, koska verkkokotelo on tuloilman suuntaan umpinainen. Herneet voi erottaa kaurasta ihan tavallisella viskurilla. Joskus käytettiin loivaa vaneria

Ties vaikka laittaisin hernettäkin ens vuonna. Kuminaa ainakin menee omaksi iloksi.

-SS-

Nyt oltiin pavun kimpussa.

Herne on syönyt silminnähtävästi papualaa ainakin täälläpäin. Lienee varmempi onnistuja kuin ikivihreä papu?

Nyt oltiin pavun kimpussa.

Herne on syönyt silminnähtävästi papualaa ainakin täälläpäin. Lienee varmempi onnistuja kuin ikivihreä papu?

Reglonella lähtee kaikki vihreys, kait.

Sitä pitäis käydä sumuttamassa seuraavassa vihreitten puoluekokouksessa sali sumeaksi