Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 22.07.16 - klo:21:15
-
Jaaha.
Pari viikkoo ja ruista? Kolme ja ollaan syysnisun kimpussa? Kuinkas nurmensiemenet?
Kevätviljoihin kuukausi, vähintään?
Savikkaa loka-marraskuulla?
-
Jos luvatut helteet toteutuu, niin rypsin puintiin pääsen jo elokuun viimeisellä viikolla, ohrat, sekä kaksi- että monitahoiset on puitavissa elokuun 15.-20. välisenä aikana. Kylvetty 7. ja 8. Toukokuuta. Kevätvehnät sit heti syyskuun alkuviikolla. Hybridi- ja populaatiorukiit kylvöön elokuun 20.-24. välisenä aikana. Siinä runkosuunnitelma syksylle. Syyslomalle syyskuun 15. päivänä ja lokakuussa alkaa sitten syyskynnöt.
-
Savikkaa loka-marraskuulla?
No viime vuonna oli 3-5. lokakuuta, saattaa olla hyvin samat ajat. Tänä vuonna tosin kylvetty viikkoa aiemmin mutta kesä muuten ollu huonompi.
-
Jaaha.
Pari viikkoo ja ruista? Kolme ja ollaan syysnisun kimpussa? Kuinkas nurmensiemenet?
Kevätviljoihin kuukausi, vähintään?
Savikkaa loka-marraskuulla?
Ruista varmaan ensiksi, voi olla 8-9 päivää niin ensimmäiset aikaiset puidaan.
Yhden kuminapellon vieressä oli puimuri valmisteltavana, tänään näin.
Sanoisin, että jos säät pysyvät ennustetun kylmänä, kevätsavikat
ovat syyskuun lopusta alkaen puintikunnossa. Taimistäpä minä tiedän....?
Murtolasta:
2015, 13.10. Häme: "Rapsit valmistui eilen... ;D...
Ekan kahdeksan hehtaarin saldo reilu sata hehtoa... :'( Loppu ei yhtään parempaa."
2013 , 3.10. Keskipohjanmaa: "Kyrsii tää
kevätrypsin puinti melkolailla, muka nättiä ja keveää puimurille, katin kontit"
2012, 16.10. Eteläpohjanmaa: " Sato tajunnanräjäyttävä n. 800 kg/ha ja
p-kost. 21%. Vielä olis 6 ha tuota ihanuutta, "onneksi" ei ensivuonna
sovi rypsi víljelykiertoon"
2011 13.09. Etelä-Savo "Eilen illalla kymmenen maita lopettelin rypsin
puinnit.Oli kyllä reilusti tuuheampi kasvusto mitä viime kesänä ja
paljon hankalampi puida.Onneks ei olu kun viitisen hehtaaria..."
Ennustan omalta kohdalta jos pääsisi lokakuun 1. päivä ? Kerkiää tähän kylmyyteen
vielä elokuun lämmintä tulla ?
-SS-
-
Savikkaa loka-marraskuulla?
No viime vuonna oli 3-5. lokakuuta, saattaa olla hyvin samat ajat. Tänä vuonna tosin kylvetty viikkoa aiemmin mutta kesä muuten ollu huonompi.
Laxosoft???
-
Savikkaa loka-marraskuulla?
No viime vuonna oli 3-5. lokakuuta, saattaa olla hyvin samat ajat. Tänä vuonna tosin kylvetty viikkoa aiemmin mutta kesä muuten ollu huonompi.
Laxosoft???
Heh. Ei taida tuohon vaikuttaa...
-
Savikkaa loka-marraskuulla?
No viime vuonna oli 3-5. lokakuuta, saattaa olla hyvin samat ajat. Tänä vuonna tosin kylvetty viikkoa aiemmin mutta kesä muuten ollu huonompi.
Laxosoft???
Heh. Ei taida tuohon vaikuttaa...
(http://stream1.gifsoup.com/view3/4483850/old-man-ringo-peace-and-love-o.gif)
-
Missä kohtaa rehuohralle uskaltaa glyfon ajaa? Kuin paljo ennen arvioitua puintia? Perhanasti juolavehnä riehaantunu kynnetyilläkin lohkoilla.
Wolmaria pääsen ajamaan ennen kymmentä päivää elokuuta. Viiminen rapsi kaks kuukautta siitä. Loput siinä välissä.
Syksyllä kylvetään ainakin DK Imistaria, Reetta ja melko varmaan Ceyloniakin.
-
>uskaltaa glyfon ajaa? Kuin paljo ennen arvioitua puintia?
Melko sairasta toimintaa
-
Onko se kiellettyä nykyisin? En oo ennen ajanu ei kokemusta/tietoa. Ei mene myyntiin rehuviljat jos sillä vaikutusta. Kyl tänä vuonna vois saada jotain tehoa syyskuussakin. Viime vuonna meni glyfonajot niin myöhäiseksi että teho oli huono.
-
Onko se kiellettyä nykyisin? En oo ennen ajanu ei kokemusta/tietoa.
Ei se vissiin kiellettyä ole. Kasvinsuojelurekisteriä ja myyntipakkauksia lukemalla saa jotain osviittaa. Jos ei muuta, niin lohkokorttien täyttämiseen. Erään glyfomömmön käyttöojessa sanotaan "Käsittely tehdään tuleentuneeseen kasvustoon vähintään 10 vrk ennen puintia. Ruiskutushetkellä viljan jyvien kosteuden on oltava alle 30 %."
Kai tuolla ohjeella pitäisi onnistua ainakin kohtuullisesti.
-
Omaehtoisessa rehussa, kosteana vuotena, reippaan lannoitemäärän painamana, ei ohrasta välttämättä
tule kunnolla valmista, glyfosaatti helpottaa puintia ja tappaa jälkiversonnan. Englannissa rutiinitoimenpide,
GMO vastustajat eivät edes tuomitse tuota tavanomaisen viljakasvuston päättämistä.
Syysrapsille lähes ainoa mahdollisuus, koska ei jälkivaikutusta, pääsee heti puhtaaseen peltoon kylvölle.
-SS-
-
Omaehtoisessa rehussa, kosteana vuotena, reippaan lannoitemäärän painamana, ei ohrasta välttämättä
tule kunnolla valmista, glyfosaatti helpottaa puintia ja tappaa jälkiversonnan. Englannissa rutiinitoimenpide,
GMO vastustajat eivät edes tuomitse tuota tavanomaisen viljakasvuston päättämistä.
Syysrapsille lähes ainoa mahdollisuus, koska ei jälkivaikutusta, pääsee heti puhtaaseen peltoon kylvölle.
-SS-
Kyllä mä ajaisin syysrapsille mieluummin Agilin tai Targan myöhemmin syksyllä, saa samalla itäneet jäännösviljat pois talvituhoja tehemästä.
-
Tai clamoxin..
-
Ohran viljely on pelkkää ongelmaa, se ei pidä yhtään hallinnassa juolavehnää. Olisi pitänyt viime vuonna ajaa syysvehnälle joku valikoiva torjunta-aine, olisi ilmeisesti tehonnut parhaiten. Olen tässä niin moniin syysruiskutuksiin pettynyt, että tänä vuonna voisi kokeilla lautasmuokkausta tai kultivointia heti puinnin jälkeen. Siitä muutama viikko ja perunapellolle ruiskun kanssa. Tossa glyfosaatin käytössä on kai joku multaamissääntö, mutta ei siinäkään ole mitään järkeä. Muutama vuosi sitten ajoin rypsin sänkeen glyfosaatin ja jätin siihen talveksi. Tehosi mielestäni hyvin, vaikka oli myöhään ajettu.
-
Ohran viljely on pelkkää ongelmaa, se ei pidä yhtään hallinnassa juolavehnää. Olisi pitänyt viime vuonna ajaa syysvehnälle joku valikoiva torjunta-aine, olisi ilmeisesti tehonnut parhaiten. Olen tässä niin moniin syysruiskutuksiin pettynyt, että tänä vuonna voisi kokeilla lautasmuokkausta tai kultivointia heti puinnin jälkeen. Siitä muutama viikko ja perunapellolle ruiskun kanssa. Tossa glyfosaatin käytössä on kai joku multaamissääntö, mutta ei siinäkään ole mitään järkeä. Muutama vuosi sitten ajoin rypsin sänkeen glyfosaatin ja jätin siihen talveksi. Tehosi mielestäni hyvin, vaikka oli myöhään ajettu.
Monitahoiset, pirun hyvin pensovat aikaiset ohorat tallaa juolat tehokkaasti jalkoihinsa, satotasokin hyvää luokkaa ja saa aikaista syysviljan pohjaa.
Paras teho kustannustehokkaalla, tukien hyväksikäytöllä, kasvipeitteisen kerääjäkasvilla terästetyn sängen syysglyfotus oli 110-prosenttisen tehokas konsti. Maa on puhdas kuin papin kulli. Glyfolla kun oli aikaa tehdä tehtävänsä, eikä hätäinen isäntä muokannut maata liian aikaisin.
-
Pohjanmaalla saattaa peittovaikutus toimia, täällä en olisi niinkään vakuuttunut. Toi juola vie ohralta kasvuvoiman ja heikkokortisena kasvina se on äkkiä maassa, sitten alkaakin kunnon juhlat....
-
Meni vihkoon sitten tämäkin kesä. Toukojen jälkeen iski kova kuivuus ja sato jäi ikään kuin "telineisiin"
No sitten alkoi sadekausi ja nyt on ollut kuukauden verran tuhnusadekausi, eli tihkua, tuhnua ja kylmää.
Onneksi ei ole vehnää niin ei tarvitse pelätä tähkään itämistä.
jotenkin sitä on keväällä aina niin toiveikas mutta sitten saa katsella kun tuotot alkavat haihtua ilmaan ja syksyllä olen ikionnellinen että pääsin edes nollille. Talvisaikaan sitä on kiva laittaa nimeä rinta rottingilla uusiin vuokrapapereihin mutta nyt alkaa olla pala kurkussa kun tietää miten kaiken pitäisi osua nappiin että saa kaikki siiloon.
-
Pohjanmaalla saattaa peittovaikutus toimia, täällä en olisi niinkään vakuuttunut. Toi juola vie ohralta kasvuvoiman ja heikkokortisena kasvina se on äkkiä maassa, sitten alkaakin kunnon juhlat....
En nyt viittisi sanoo että teette jotain väärin, kun en plinisavianne tunne. Nyt kun tuota tukikeskustelua tuolla kiivaasti käydään, rohkenen ehdottaa että, tuet pois aitosavimailta ;D
-
Meni vihkoon sitten tämäkin kesä. Toukojen jälkeen iski kova kuivuus ja sato jäi ikään kuin "telineisiin"
No sitten alkoi sadekausi ja nyt on ollut kuukauden verran tuhnusadekausi, eli tihkua, tuhnua ja kylmää.
Onneksi ei ole vehnää niin ei tarvitse pelätä tähkään itämistä.
jotenkin sitä on keväällä aina niin toiveikas mutta sitten saa katsella kun tuotot alkavat haihtua ilmaan ja syksyllä olen ikionnellinen että pääsin edes nollille. Talvisaikaan sitä on kiva laittaa nimeä rinta rottingilla uusiin vuokrapapereihin mutta nyt alkaa olla pala kurkussa kun tietää miten kaiken pitäisi osua nappiin että saa kaikki siiloon.
Eikö kasvustot sitten elpyneet sadekauden aikana? Kun täällä oli myös kuiva alkukesä, mutta juhannuksesta alkaneet sateet pelastivat tilanteen ja tällä hetkellä kaikki näyttää hyvältä. Noi tähkäitämiset on melko harvinainen juttu ja nykylajikkeet ei siihen helpolla sorru. Ehkä 2012 oli sellainen vuosi, kun sitä on viimeksi esiintynyt. Silloinkin vain yli 100ha viljatiloilla, jotka eivät ehtineet puida sateiden välissä.
-
tossa kesällä kattelin yhellä ohrapellolla että onpa pahasti nurin sateen pieksämänä... aika tuuhea kasvustokin vielä mutta aika hyvin on noussu ja kattelin tosa ohimennessä että kiva tähkäki uottaa puintia...
-
Tanskassa näyttivät aloittelevan puinteja syysohralla. Kevätohrat näyttivät yllättävän vihreiltä vielä.
-
Tanskassa näyttivät aloittelevan puinteja syysohralla. Kevätohrat näyttivät yllättävän vihreiltä vielä.
Niin näky.Ja ruotsinpuolellakin jo ensimmäiset pui.
Tanskas oli jo melkopaljon muokattukin puinnin jäljiltä.
-
Hirveesti tulee kyl, eteenkin vehnää.
Ei viitteis kyl puida, olisipa joku joka ostaisi sadon pystyyn. Puinnista ja kuivauksesta tulee niin paljon persnettoa, se kustannus pitäisi ulkoistaa jonkun toisen riskiksi 😅😅
-
Hirveesti tulee kyl, eteenkin vehnää.
Ei viitteis kyl puida, olisipa joku joka ostaisi sadon pystyyn. Puinnista ja kuivauksesta tulee niin paljon persnettoa, se kustannus pitäisi ulkoistaa jonkun toisen riskiksi 😅😅
Miten onkin ollut tympivää ajatellakin puintia; onko se tämä alhainen hinta vai aavistus juurikin lämpimänkosteasta syksystä, joka idättää viljat tähkään. Vai harmittaako jo valmiiksi nuo rapsit. Vinoon ovat rapsit menneet ammttilaisillakin, ilman sateitakin, miten sitten jos tulee sade päälle ? Viljat ovat muutenkin aikaisessa, äärikoleasta ennusteesta huolimatta, ja joskus ennenkin syysviljan valmistumisen aikaan on ollut 2 viikon tropiikki tihkusateineen, heti naisteviikon jälkeen. Ei tiedä hyvää sakoluvulle.
-SS-
-
Pari-kolmeviikko ohriin ja syysviljoihin. Kevätvehnät syyskuun alussa.
-
Ei viitteis kyl puida, olisipa joku joka ostaisi sadon pystyyn. Puinnista ja kuivauksesta tulee niin paljon persnettoa, se kustannus pitäisi ulkoistaa jonkun toisen riskiksi 😅😅
Ei niitä kukaan osta. Rahaa (siis kaikki tuet) jos annat mukaan, joku tizzinpyörittäjä voi ne ottaa ja korjata.
-
Ei viitteis kyl puida, olisipa joku joka ostaisi sadon pystyyn. Puinnista ja kuivauksesta tulee niin paljon persnettoa, se kustannus pitäisi ulkoistaa jonkun toisen riskiksi 😅😅
Ei niitä kukaan osta. Rahaa (siis kaikki tuet) jos annat mukaan, joku tizzinpyörittäjä voi ne ottaa ja korjata.
Jos ois ohraa ja vieressä niin vois ostaa..
-
Ei viitteis kyl puida, olisipa joku joka ostaisi sadon pystyyn. Puinnista ja kuivauksesta tulee niin paljon persnettoa, se kustannus pitäisi ulkoistaa jonkun toisen riskiksi 😅😅
Ei niitä kukaan osta. Rahaa (siis kaikki tuet) jos annat mukaan, joku tizzinpyörittäjä voi ne ottaa ja korjata.
Jos ois ohraa ja vieressä niin vois ostaa..
Tilojen välinen kauppa on jees.
Mutta silloin pitää olla vaaka, kunnollinen kosteus ja hehtopainomittari ja olis hyvä tehdä jonkunlainen laatumääritys.
Eikä niin että 100hl kärryillä kipataan ostajalle ja kilot arvioidaan vaan hehtopainon mukaan kalavaakakupin antamalla tuloksella. Kosteus otetaan Jeesuksen aikasella kierrettävällä wilellä....
Ei tuu mitään.
-
Ei viitteis kyl puida, olisipa joku joka ostaisi sadon pystyyn. Puinnista ja kuivauksesta tulee niin paljon persnettoa, se kustannus pitäisi ulkoistaa jonkun toisen riskiksi 😅😅
Ei niitä kukaan osta. Rahaa (siis kaikki tuet) jos annat mukaan, joku tizzinpyörittäjä voi ne ottaa ja korjata.
Jos ois ohraa ja vieressä niin vois ostaa..
Tilojen välinen kauppa on jees.
Mutta silloin pitää olla vaaka, kunnollinen kosteus ja hehtopainomittari ja olis hyvä tehdä jonkunlainen laatumääritys.
Eikä niin että 100hl kärryillä kipataan ostajalle ja kilot arvioidaan vaan hehtopainon mukaan kalavaakakupin antamalla tuloksella. Kosteus otetaan Jeesuksen aikasella kierrettävällä wilellä....
Ei tuu mitään.
Eiks se ole myyjän ja ostajan välinen asia miten sopivat? Meillä on tehty kauppoja kuutio ja hehtolitra paino perusteisesti sekä vaa'an kautta ajamalla. Nykyään menee useiten vaa'an kautta. Sen kummallisempaa laatumääritystä ei ole tehty. Mitä nyt katsottu, että kosteus on sellainen, että säilyy peltipöntössä.
Vaikeaa se ostaminen tuntuu silti aina välillä olevan. Sama hinta siitä on maksettava kun kauppakin, vaikka itse ajaa tavaran.
-
Ei viitteis kyl puida, olisipa joku joka ostaisi sadon pystyyn. Puinnista ja kuivauksesta tulee niin paljon persnettoa, se kustannus pitäisi ulkoistaa jonkun toisen riskiksi 😅😅
Ei niitä kukaan osta. Rahaa (siis kaikki tuet) jos annat mukaan, joku tizzinpyörittäjä voi ne ottaa ja korjata.
Jos ois ohraa ja vieressä niin vois ostaa..
Tilojen välinen kauppa on jees.
Mutta silloin pitää olla vaaka, kunnollinen kosteus ja hehtopainomittari ja olis hyvä tehdä jonkunlainen laatumääritys.
Eikä niin että 100hl kärryillä kipataan ostajalle ja kilot arvioidaan vaan hehtopainon mukaan kalavaakakupin antamalla tuloksella. Kosteus otetaan Jeesuksen aikasella kierrettävällä wilellä....
Ei tuu mitään.
Eiks se ole myyjän ja ostajan välinen asia miten sopivat? Meillä on tehty kauppoja kuutio ja hehtolitra paino perusteisesti sekä vaa'an kautta ajamalla. Nykyään menee useiten vaa'an kautta. Sen kummallisempaa laatumääritystä ei ole tehty. Mitä nyt katsottu, että kosteus on sellainen, että säilyy peltipöntössä.
Vaikeaa se ostaminen tuntuu silti aina välillä olevan. Sama hinta siitä on maksettava kun kauppakin, vaikka itse ajaa tavaran.
No se rahdin maksukin on sopimuskysymys?
Pystykauppaakin harrastetaan. En oo tullu kysyneeks miten homma toimii. Ostaako joku sillai et tarjoo summan hehtaarilta , arvioi silmämääräsesti kasvuston ja pui pois? Ilman sen kummempia punnituksia tai muuta?
-
Ei viitteis kyl puida, olisipa joku joka ostaisi sadon pystyyn. Puinnista ja kuivauksesta tulee niin paljon persnettoa, se kustannus pitäisi ulkoistaa jonkun toisen riskiksi 😅😅
Ei niitä kukaan osta. Rahaa (siis kaikki tuet) jos annat mukaan, joku tizzinpyörittäjä voi ne ottaa ja korjata.
Jos ois ohraa ja vieressä niin vois ostaa..
Tilojen välinen kauppa on jees.
Mutta silloin pitää olla vaaka, kunnollinen kosteus ja hehtopainomittari ja olis hyvä tehdä jonkunlainen laatumääritys.
Eikä niin että 100hl kärryillä kipataan ostajalle ja kilot arvioidaan vaan hehtopainon mukaan kalavaakakupin antamalla tuloksella. Kosteus otetaan Jeesuksen aikasella kierrettävällä wilellä....
Ei tuu mitään.
Eiks se ole myyjän ja ostajan välinen asia miten sopivat? Meillä on tehty kauppoja kuutio ja hehtolitra paino perusteisesti sekä vaa'an kautta ajamalla. Nykyään menee useiten vaa'an kautta. Sen kummallisempaa laatumääritystä ei ole tehty. Mitä nyt katsottu, että kosteus on sellainen, että säilyy peltipöntössä.
Vaikeaa se ostaminen tuntuu silti aina välillä olevan. Sama hinta siitä on maksettava kun kauppakin, vaikka itse ajaa tavaran.
No se rahdin maksukin on sopimuskysymys?
Pystykauppaakin harrastetaan. En oo tullu kysyneeks miten homma toimii. Ostaako joku sillai et tarjoo summan hehtaarilta , arvioi silmämääräsesti kasvuston ja pui pois? Ilman sen kummempia punnituksia tai muuta?
Tottakai. Mutta jos tavaraa on saatava niin ostettua, niin käytännössä joutuu maksamaan saman kuin kaupanhinta, vaikka myyjän ei tarvitse maksaa rahtia.
Meillä silloin aiemmin tuo pystyyn osto tapahtui juuri noin. Ongelmaksi muodostui se, että aikaa meni likaa, kun pieniä länttejä rikin sokin kyliä kävi keräilemässä.
-
Kai seo ostajan ja myyjän välin juttu, millä ehtoloilla kauppa syntyy. Myyty yleensä tn taksalla ja kuormat ajettu puntarin kautta. oma hl puntari ja kosteusmittarin heitot tietää, kun verrannut tuloksia isomman ostajan ilmoittamaan vastaanottaja tietoon, niin tilojen välisessä kaupassa tietää mitä on myymässä. Ei viitti kyl itte shaissee laittaa myyntiin tilojen välisessä kaupassa, jos meinaa pitempi aikaista yhteistyökuvioita touhuilla. Rahdin sopiminen ollut kanssa ostajan ja myyjän välinen tilojen välisessä kaupassa, muutenhan artisti maksaa kun myy viljaa.
Btw varmaan parin kolmen viikon päästä pääsee aloittelee puinteja syysnisulla ja aikaisilla ohrilla.
-
Alkuviikosta ajovat kuminaamaa/saunakukkaa.
Eilen oli nata puintivuorossa.
-
Ei viitteis kyl puida, olisipa joku joka ostaisi sadon pystyyn. Puinnista ja kuivauksesta tulee niin paljon persnettoa, se kustannus pitäisi ulkoistaa jonkun toisen riskiksi 😅😅
Ei niitä kukaan osta. Rahaa (siis kaikki tuet) jos annat mukaan, joku tizzinpyörittäjä voi ne ottaa ja korjata.
Jos ois ohraa ja vieressä niin vois ostaa..
Tilojen välinen kauppa on jees.
Mutta silloin pitää olla vaaka, kunnollinen kosteus ja hehtopainomittari ja olis hyvä tehdä jonkunlainen laatumääritys.
Eikä niin että 100hl kärryillä kipataan ostajalle ja kilot arvioidaan vaan hehtopainon mukaan kalavaakakupin antamalla tuloksella. Kosteus otetaan Jeesuksen aikasella kierrettävällä wilellä....
Ei tuu mitään.
Eiks se ole myyjän ja ostajan välinen asia miten sopivat? Meillä on tehty kauppoja kuutio ja hehtolitra paino perusteisesti sekä vaa'an kautta ajamalla. Nykyään menee useiten vaa'an kautta. Sen kummallisempaa laatumääritystä ei ole tehty. Mitä nyt katsottu, että kosteus on sellainen, että säilyy peltipöntössä.
Vaikeaa se ostaminen tuntuu silti aina välillä olevan. Sama hinta siitä on maksettava kun kauppakin, vaikka itse ajaa tavaran.
No se rahdin maksukin on sopimuskysymys?
Pystykauppaakin harrastetaan. En oo tullu kysyneeks miten homma toimii. Ostaako joku sillai et tarjoo summan hehtaarilta , arvioi silmämääräsesti kasvuston ja pui pois? Ilman sen kummempia punnituksia tai muuta?
Kyseessä on luottamuskauppa, älylliset olennot pääsevät kyllä diiliin. Älyttyttömien kanssa ei kannata mitään kauppaa, kun yksinkertainenkaan malli ei toimi 😅😅
-
Pohjanmaalla saattaa peittovaikutus toimia, täällä en olisi niinkään vakuuttunut. Toi juola vie ohralta kasvuvoiman ja heikkokortisena kasvina se on äkkiä maassa, sitten alkaakin kunnon juhlat....
En nyt viittisi sanoo että teette jotain väärin, kun en plinisavianne tunne. Nyt kun tuota tukikeskustelua tuolla kiivaasti käydään, rohkenen ehdottaa että, tuet pois aitosavimailta ;D
Aitosavi ei välttämättä ole pahin vaan joku hiesun ja hiedan sekainen savi. Siinä ei tahdo juolavehnäkään kasvaa muuta kuin sorasilmän ympärillä. Ainoastaan erittäin hyvin ojitetut ja kalkitut pellot ovat kunnossa, mutta niitä on Varsinais-Suomessa korkeintaan neljännes
-
Painajaiset on alkaneet... Herään aamulla hikisenä kun on koko yön nähnyt unta sateista ja puimatta jääneistä lakoviljoista.
Huhtikuussa näin painajaisia syysruis lohkoista jotka unohdin lannoittaa.
Sitten mä heräsin ja menin katsomaan tyhjää tiliä kun viljatilitykset on 15 päivää myöhässä sen 30 päivän maksuajan päälle. Lupasivat tänään taas hoitaa asiaa.
-
Painajaiset on alkaneet... Herään aamulla hikisenä kun on koko yön nähnyt unta sateista ja puimatta jääneistä lakoviljoista.
Huhtikuussa näin painajaisia syysruis lohkoista jotka unohdin lannoittaa.
Sitten mä heräsin ja menin katsomaan tyhjää tiliä kun viljatilitykset on 15 päivää myöhässä sen 30 päivän maksuajan päälle. Lupasivat tänään taas hoitaa asiaa.
Viljakaupassa on tosiaan tuokin ikävä piirre, että se tili tulee kun sattuu tulemaan.
-
Painajaiset on alkaneet... Herään aamulla hikisenä kun on koko yön nähnyt unta sateista ja puimatta jääneistä lakoviljoista.
Huhtikuussa näin painajaisia syysruis lohkoista jotka unohdin lannoittaa.
Sitten mä heräsin ja menin katsomaan tyhjää tiliä kun viljatilitykset on 15 päivää myöhässä sen 30 päivän maksuajan päälle. Lupasivat tänään taas hoitaa asiaa.
Viljakaupassa on tosiaan tuokin ikävä piirre, että se tili tulee kun sattuu tulemaan.
Riippuu kenelle myy. Jos myy isolle välittäjälle, kuten Hankkija, Avena, tai Kesko, tietää varmasti saavansa rahat tilille 30 päivän kuluttua, sama juttu esim. Fazerin tai jonkun muun ison myllyn tai rehutehtaan kanssa, mutta jos myy toiselle tilalle, niin sitten onkin epävarmaa rahojen saanti kohtuullisessa ajassa.
-
Viljakaupassa on tosiaan tuokin ikävä piirre, että se tili tulee kun sattuu tulemaan.
Riippuu kenelle myy. Jos myy isolle välittäjälle, kuten Hankkija, Avena, tai Kesko, tietää varmasti saavansa rahat tilille 30 päivän kuluttua, sama juttu esim. Fazerin tai jonkun muun ison myllyn tai rehutehtaan kanssa, mutta jos myy toiselle tilalle, niin sitten onkin epävarmaa rahojen saanti kohtuullisessa ajassa.
Noh, nyt on kyseessä yksi näistä mainitsemistasi kolmesta suuresta. Eikä ole ensimmäinen kerta mutta silloin oli kyse muutamasta päivästä. Mutta eipä tässä auta olla kuin hiljaa kusi sukassa ja kysellä varovasti rahojen perään, kun ei ole kuin muutama ostaja niin ei voi poltella siltoja kenenkään kanssa. Sanovat vielä muuten että pidä poika kahus itelläs vaan...
Niin ja määrä on päälle 80 tonnia, pari rekallista lähti kesäkuussa.
-
Viijakauppalaki ei enää liene voimassa. Tuo 30 päivää tulee varmastikin sieltä. Katsoin SSO maatalouden viljakauppaesitettä; näyttää menevän sopimusviljelyksi kokonaan.
Luin myös Avenan historiaa: milloinkas viimeksi kiukkuisten viljelijöiden traktorimarssi tapahtui Naantalin viljavarastolle ?
-SS-
-
Painajaiset on alkaneet... Herään aamulla hikisenä kun on koko yön nähnyt unta sateista ja puimatta jääneistä lakoviljoista.
Huhtikuussa näin painajaisia syysruis lohkoista jotka unohdin lannoittaa.
Sitten mä heräsin ja menin katsomaan tyhjää tiliä kun viljatilitykset on 15 päivää myöhässä sen 30 päivän maksuajan päälle. Lupasivat tänään taas hoitaa asiaa.
Viljakaupassa on tosiaan tuokin ikävä piirre, että se tili tulee kun sattuu tulemaan.
Riippuu kenelle myy. Jos myy isolle välittäjälle, kuten Hankkija, Avena, tai Kesko, tietää varmasti saavansa rahat tilille 30 päivän kuluttua, sama juttu esim. Fazerin tai jonkun muun ison myllyn tai rehutehtaan kanssa, mutta jos myy toiselle tilalle, niin sitten onkin epävarmaa rahojen saanti kohtuullisessa ajassa.
Niin kyllä keskolta on kyselty että mihinkäs viljatilit on kadonnu.Enkä itte niille enää myy,kaks köyhää ei sovi kauppakumppaneiksi :'(
-
Viijakauppalaki ei enää liene voimassa. Tuo 30 päivää tulee varmastikin sieltä. Katsoin SSO maatalouden viljakauppaesitettä; näyttää menevän sopimusviljelyksi kokonaan.
Luin myös Avenan historiaa: milloinkas viimeksi kiukkuisten viljelijöiden traktorimarssi tapahtui Naantalin viljavarastolle ?
-SS-
Se oli tään lähes nykyizen ministerin tasoisen eli toveri puran aikaan. Taisi olla 93
-
Painajaiset on alkaneet... Herään aamulla hikisenä kun on koko yön nähnyt unta sateista ja puimatta jääneistä lakoviljoista.
Huhtikuussa näin painajaisia syysruis lohkoista jotka unohdin lannoittaa.
Sitten mä heräsin ja menin katsomaan tyhjää tiliä kun viljatilitykset on 15 päivää myöhässä sen 30 päivän maksuajan päälle. Lupasivat tänään taas hoitaa asiaa.
Viljakaupassa on tosiaan tuokin ikävä piirre, että se tili tulee kun sattuu tulemaan.
Riippuu kenelle myy. Jos myy isolle välittäjälle, kuten Hankkija, Avena, tai Kesko, tietää varmasti saavansa rahat tilille 30 päivän kuluttua, sama juttu esim. Fazerin tai jonkun muun ison myllyn tai rehutehtaan kanssa, mutta jos myy toiselle tilalle, niin sitten onkin epävarmaa rahojen saanti kohtuullisessa ajassa.
Niin tai toiselta tilalta voi saada rahaa jopa etukäteen jos on tarve... nämä on niitä sovittavissa olevia asioita...
-
Uudenmaan läänissä ruista puitu. Kaikkialla ei ole ukkostanut.
-SS-
-
Pääskyset ovat laumaantumassa se tietää aikaista syksyä.
-
Uudenmaan läänissä ruista puitu. Kaikkialla ei ole ukkostanut.
-SS-
Oho, että 2 viikon päästä pitäs alottaa ... pitäisköhän sitä puimurin korjausta alottaa ja kysellä josko hakisivat viimevuotiset jo kohta pois....
-
Pääskysten syysmuutto on samassa aikataulussa kuin 2014.
Terminen syksy tuli pari viikkoa myöhässä, ja talvi oli melkoisen leuto.
-SS-
-
2 mm vettä tänään ja eilen Kemiössä, aamulla ukkosti. sen perään kova tuuli ja osittain aurinkoa. Rukiin puinti tuli aloitettua. Ainoa lohko jossa kunnolla lakoa sain puitua. Loput melkein kokonaan pystyviljaa. Myös naapuri aloitti rukiinpuinnin.
-
Jo kyllä se ruis päivänrinteellä on ihan kypsää. Aukkoisempi notko vaan on vihreää joukossa.
Kärrykuivuri pitää ottaa esille.
-SS-
-
Ohraa oli toissapäivänä aloitettu Ilmajoella E-Pohjanmaalla. On kyllä aikainen isäntä kaikissa toimissaan mitä olen sivusta seurannut...
-
Perttelissä puitiin jotain, todennäköisesti ruista.
-
Ohraa oli toissapäivänä aloitettu Ilmajoella E-Pohjanmaalla. On kyllä aikainen isäntä kaikissa toimissaan mitä olen sivusta seurannut...
Josko oli elukoilta rehu loppunu?
-
Täällä Lohjalla on vaan naitu ja uitu...
-
Liedossa näkyi rukiinpuinti olevan tänään käynnissä. Kuminaa naapuritilalla puitu jo jokunen päivä.
-
Liedossa näkyi rukiinpuinti olevan tänään käynnissä. Kuminaa naapuritilalla puitu jo jokunen päivä.
joku isompi nyysky seiso puoliks puidul ruispellol eilen Liedos
-
Täällä Lohjalla on vaan naitu ja uitu...
Jaa...uitu on kyl täälläki. ja puima läks taas kerran eka tartilla käyntiin!
Tuntuuko vaan vai onko tänä vuonna ruiskutusraidat jotenkin huomattavammin esillä ku aiemmin?
-
Täällä Lohjalla on vaan naitu ja uitu...
Jaa...uitu on kyl täälläki. ja puima läks taas kerran eka tartilla käyntiin!
Tuntuuko vaan vai onko tänä vuonna ruiskutusraidat jotenkin huomattavammin esillä ku aiemmin?
On kyllä jotenkin rentouttavaa, että ei oikeastaan ole kiire minnekään.
Ruis on 150 euroa, ei menetä rehurukiiseen juurikaan, vaikka sako painuisikin.
30 prosentin rukiin kuivauksessa menee polttoöljyä hinnaneron verran.
Ootellaan rapsia, kai sitä joskus se ruis pitää ottaa pois, että pääsee rapsia rinteeseen
lisään kylvämään.
-SS-
-
Jotenkin häiritsevää, kun syksy etenee näin nopeasti. Viime vuonna kerkisi tehdä monta hommaa enemmän, ennen puinteja, kun aloitus venyi. Täytyisi aivan oikeasti alkaa peuhomaan kuivuria/puimuria, eikä olisi vielä inspiraatiota...
-
Jotenkin häiritsevää, kun syksy etenee näin nopeasti. Viime vuonna kerkisi tehdä monta hommaa enemmän, ennen puinteja, kun aloitus venyi. Täytyisi aivan oikeasti alkaa peuhomaan kuivuria/puimuria, eikä olisi vielä inspiraatiota...
Et oo yksin...
Tänään puimuri esille lannoitteiden siirto-operaation jälkeen, jäi 39 säkkiä apulantaa keväältä ja niistä suurin osa puimurin edessä... On muuten hyvää apulantaa, kun on kalliimpaa ku nykyään myytävät :) Puimuriin pitäs alkaa öljynvaihtoon, pesemään, kuluvien osien vaihtoa ja tekemään pikkumuutos.
-
Painajaiset on alkaneet... Herään aamulla hikisenä kun on koko yön nähnyt unta sateista ja puimatta jääneistä lakoviljoista.
Huhtikuussa näin painajaisia syysruis lohkoista jotka unohdin lannoittaa.
Sitten mä heräsin ja menin katsomaan tyhjää tiliä kun viljatilitykset on 15 päivää myöhässä sen 30 päivän maksuajan päälle. Lupasivat tänään taas hoitaa asiaa.
Hmmm.. Vein rypsikuorman alkuvuonna paikalliseen vastaanottoon, eikä tiliä näy eikä kuulu. Pitäisköhän jo kysellä perään?
-
Meikäläisen ohrakasvustot tuntuvat vaan vihertyvän päivä päivältä (olivat jo hiukan keltaiseen päin). Onkohan syynä kuivalannasta liukeneva typpi vai mikä? Tällä menolla puinti on joskus jouluna. Jyvät ovat kyllä mukavan pulleita, joten kuivaaminen on ihanan kallista ellei keli parane.
-
Meikäläisen ohrakasvustot tuntuvat vaan vihertyvän päivä päivältä (olivat jo hiukan keltaiseen päin). Onkohan syynä kuivalannasta liukeneva typpi vai mikä? Tällä menolla puinti on joskus jouluna. Jyvät ovat kyllä mukavan pulleita, joten kuivaaminen on ihanan kallista ellei keli parane.
Sama vika ohrassa ja saman tekijän arvelen olevan syynä ohran vihreyteen täälläkin. Puinti Tipplellä aikaisintaan ehkä 10 syyskuuta tai sen jälkeen. Wellamo-vehnäkin täysin läpivihreää, mutta Belinda-kaura valmistuu tänä vuonna aiemmin kuin nuo ohrat ja vehnät, vaan taitaapa sekin syyskuulle mennä silti.
-
Meikäläisen ohrakasvustot tuntuvat vaan vihertyvän päivä päivältä (olivat jo hiukan keltaiseen päin). Onkohan syynä kuivalannasta liukeneva typpi vai mikä? Tällä menolla puinti on joskus jouluna. Jyvät ovat kyllä mukavan pulleita, joten kuivaaminen on ihanan kallista ellei keli parane.
Sama vika ohrassa ja saman tekijän arvelen olevan syynä ohran vihreyteen täälläkin. Puinti Tipplellä aikaisintaan ehkä 10 syyskuuta tai sen jälkeen. Wellamo-vehnäkin täysin läpivihreää, mutta Belinda-kaura valmistuu tänä vuonna aiemmin kuin nuo ohrat ja vehnät, vaan taitaapa sekin syyskuulle mennä silti.
Saman huomasin omissa, ei tosin ole kuivalantaa alla. Toukokuun lopussa kylvetyt ohrat tosi vihreän/rehevän näköisiä, hieman aiemmin kylvetyt jo selvästi joutumassa. Myöhemmin kylvetyissä tautiaineen ajoitus sattui nappiin, noissa aikaisemmissa ehkä hieman myöhästyi, ja teho jäi hieman vajaaksi.
-
Reetat tuli nitistettyä tässä Turun seudulla eilen ja tänään. Puintikosteus 21. Tavaraa tuli kiitettävän paljon; yhdeltä "heikommalta" lohkolta 5 t ja parhaimmilta 6 t. Voi olla tyytyväinen, kun hintakin tuli viime vuonna kiinnitettyä vähän päälle kahteen sataan.
On toi kyllä hyvä lajike, panokset melko edulliset. Syyslannoitus Y6 30 kg N / ha, keväällä SS 400 kg / ha. Rikkatorjunta, ml. CCC + Gramitrel + Mantrac. Ehdottomasti kylvän lisää ruista, jos vaan kelejä piisaa, niin syysrukiin kuin aikaisen kauran perään.
Vertailuna viereisellä lohkolla ollut Ceylon äestettiin ympäri; syysnisulle oli liikaa -25 pakkanen ilman suojaavaa lumikerrosta.
-
Se on pelkästään hyvä asia, että puintien alku venyy. Elokuun loppu on usein surkeaa puintikeliä, syyskuusta alkaen kelit yleensä paranee.
-
Reetat tuli nitistettyä tässä Turun seudulla eilen ja tänään. Puintikosteus 21. Tavaraa tuli kiitettävän paljon; yhdeltä "heikommalta" lohkolta 5 t ja parhaimmilta 6 t. Voi olla tyytyväinen, kun hintakin tuli viime vuonna kiinnitettyä vähän päälle kahteen sataan.
On toi kyllä hyvä lajike, panokset melko edulliset. Syyslannoitus Y6 30 kg N / ha, keväällä SS 400 kg / ha. Rikkatorjunta, ml. CCC + Gramitrel + Mantrac. Ehdottomasti kylvän lisää ruista, jos vaan kelejä piisaa, niin syysrukiin kuin aikaisen kauran perään.
Vertailuna viereisellä lohkolla ollut Ceylon äestettiin ympäri; syysnisulle oli liikaa -25 pakkanen ilman suojaavaa lumikerrosta.
Paljonko laitoit CCC:tä?
-
Reetat tuli nitistettyä tässä Turun seudulla eilen ja tänään. Puintikosteus 21. Tavaraa tuli kiitettävän paljon; yhdeltä "heikommalta" lohkolta 5 t ja parhaimmilta 6 t. Voi olla tyytyväinen, kun hintakin tuli viime vuonna kiinnitettyä vähän päälle kahteen sataan.
On toi kyllä hyvä lajike, panokset melko edulliset. Syyslannoitus Y6 30 kg N / ha, keväällä SS 400 kg / ha. Rikkatorjunta, ml. CCC + Gramitrel + Mantrac. Ehdottomasti kylvän lisää ruista, jos vaan kelejä piisaa, niin syysrukiin kuin aikaisen kauran perään.
Vertailuna viereisellä lohkolla ollut Ceylon äestettiin ympäri; syysnisulle oli liikaa -25 pakkanen ilman suojaavaa lumikerrosta.
Paljonko laitoit CCC:tä?
1,5 l / ha. Piti ajaa toisella kierroksella vielä Moddusta, mutta jätin väliin kun silloin oli niitä helteitä enkä oikein raaskinut mennä sotkumaan.
Kävi aika hyvä tuuri ukkoskuurojen suhteen tänä vuonna, ei osunut pahasti päälle.
-
Ok, rakennan jo mielessäni rukiin kasvuohjelmaa. Siemenet pitäisi tulla tulevalla viikolla. Saa nähdä minkälaiset kylvökelit tulee. Olen jo funtsinut rapidin hyllyttämistä ja antiikkikaluston esiinkaivamista, mikäli kelit oikeasti menee tohjoksi...
-
Ok, rakennan jo mielessäni rukiin kasvuohjelmaa. Siemenet pitäisi tulla tulevalla viikolla. Saa nähdä minkälaiset kylvökelit tulee. Olen jo funtsinut rapidin hyllyttämistä ja antiikkikaluston esiinkaivamista, mikäli kelit oikeasti menee tohjoksi...
Mun naapuri kylvää syysviljat rapidin sijasta vanhalla laahavannas-nostolaitekoneella ja hänellä on kyllä aina erittäin hyvät syysviljan oraat. Hän on sitä mieltä, että märkää maata ei kannata tintata painavilla takapyöräkoneilla.
Mitä lajiketta sulle on tulossa? Mä jatkan TOS-Reetalla. Paperilla uusi populaatiolajike Dankowskie Agat näyttää hyvältä ja pyysinkin siitä tarjoukset. Uskoin kuitenkin SS-miehen varoitusta siitä, ettei Puolalaiset lajikkeet pärjää Suomen talvessa.
-
Reettaa tulee, kun haluaisin TOSsia tuleville vuosille. Lisäksi uskon talven kestävyyden olevan paremmalla tolalla kuin hybrideillä. Tykkään myös isosta siemenmäärästä. Siemenkin oli mielestäni kohtuu halpaa.
Mulla on pari vanhaa nostolaitetumea varastossa. Toinen on heinänkylvöä varten modifioitu eli lannoitevantaat poistettu. Tämä olisi kaikkein kevyin versio, jos menee oikein hankalaksi. Voisi kylvää pelkkää siementä ja apulannat sitten viskalla. Toiset levittää siemenetkin huiskalla, mutta mielestäni liian epävarmaa. Kunnon kylvö(yritys) ja apulannat sitten raaemmalla tekniikalla (rypömällä).
Olisko toi hyvä suunnitelma?
-
Mä jätän kyllä syysviljat kylvämättä, jos ei tule kunnon kelejä. Mun mielestä olosuhteiden pitäisi olla kylväessä aika lähellä samat kuin keväälläkin; tietysti yleensä on vähän kosteampaa. Näihin syysviljoihin liittyy kuitenkin aina se talvehtimisriski ja mun mailta saa kevätviljaakin sen 5-6 t/ha, jos sataa edes pari kertaa ennen juhannusta.
Populaatiorukiilla on kuitenkin aika pitkä kylvöikkuna, varmaan sinne 15.9. saakka tässä I-vyöhykkeellä, jos ei nyt ihan ennätysaikaista talvea tule.
-
Mä jätän kyllä syysviljat kylvämättä, jos ei tule kunnon kelejä. Mun mielestä olosuhteiden pitäisi olla kylväessä aika lähellä samat kuin keväälläkin; tietysti yleensä on vähän kosteampaa. Näihin syysviljoihin liittyy kuitenkin aina se talvehtimisriski ja mun mailta saa kevätviljaakin sen 5-6 t/ha, jos sataa edes pari kertaa ennen juhannusta.
Populaatiorukiilla on kuitenkin aika pitkä kylvöikkuna, varmaan sinne 15.9. saakka tässä I-vyöhykkeellä, jos ei nyt ihan ennätysaikaista talvea tule.
Tuo on ihan totta. Taisi olla 2012, kun kynnin, äestin, taistelin kaikki peltoon sateiden välissä. Sitten tuli orasvaiheessa kunnon syyssadepäivä, kun kaikki paikat ui täältä Lietoon asti. Ei auttanut kynnöksetkään, kun vedet ei kerinny häviämään tarpeeksi nopeasti. Harvaa paskaa tuli, olisi pitänyt kaikki rikkoa keväällä.
-
Reettaa tulee, kun haluaisin TOSsia tuleville vuosille. Lisäksi uskon talven kestävyyden olevan paremmalla tolalla kuin hybrideillä. Tykkään myös isosta siemenmäärästä. Siemenkin oli mielestäni kohtuu halpaa.
Mulla on pari vanhaa nostolaitetumea varastossa. Toinen on heinänkylvöä varten modifioitu eli lannoitevantaat poistettu. Tämä olisi kaikkein kevyin versio, jos menee oikein hankalaksi. Voisi kylvää pelkkää siementä ja apulannat sitten viskalla. Toiset levittää siemenetkin huiskalla, mutta mielestäni liian epävarmaa. Kunnon kylvö(yritys) ja apulannat sitten raaemmalla tekniikalla (rypömällä).
Olisko toi hyvä suunnitelma?
Puun alta meinaan taas ottaa sinappisimultan majorin koukkuun.
Pelkästään paremman kylvökoneen peseminen ja puunaaminen puistattaa sen verran että käytän vanhaa ruostekasaa. Eikä se täyden säiliön kanssa jyräpyörillä hinkaaminen mitenkään hyvää tee maalle....
Simultan syöttölaitteet toimii ku kello mutta kuoret alkaa katoamaan ja apulantavantaat on vähän sinnepäin.
-
Reettaa tulee, kun haluaisin TOSsia tuleville vuosille. Lisäksi uskon talven kestävyyden olevan paremmalla tolalla kuin hybrideillä. Tykkään myös isosta siemenmäärästä. Siemenkin oli mielestäni kohtuu halpaa.
Mulla on pari vanhaa nostolaitetumea varastossa. Toinen on heinänkylvöä varten modifioitu eli lannoitevantaat poistettu. Tämä olisi kaikkein kevyin versio, jos menee oikein hankalaksi. Voisi kylvää pelkkää siementä ja apulannat sitten viskalla. Toiset levittää siemenetkin huiskalla, mutta mielestäni liian epävarmaa. Kunnon kylvö(yritys) ja apulannat sitten raaemmalla tekniikalla (rypömällä).
Olisko toi hyvä suunnitelma?
Puun alta meinaan taas ottaa sinappisimultan majorin koukkuun.
Pelkästään paremman kylvökoneen peseminen ja puunaaminen puistattaa sen verran että käytän vanhaa ruostekasaa. Eikä se täyden säiliön kanssa jyräpyörillä hinkaaminen mitenkään hyvää tee maalle....
Simultan syöttölaitteet toimii ku kello mutta kuoret alkaa katoamaan ja apulantavantaat on vähän sinnepäin.
Ennyniin haluaisi mutta eiköös sulla ole enemmänki Dexta,mulla on Major :-\
-
Reettaa tulee, kun haluaisin TOSsia tuleville vuosille. Lisäksi uskon talven kestävyyden olevan paremmalla tolalla kuin hybrideillä. Tykkään myös isosta siemenmäärästä. Siemenkin oli mielestäni kohtuu halpaa.
Mulla on pari vanhaa nostolaitetumea varastossa. Toinen on heinänkylvöä varten modifioitu eli lannoitevantaat poistettu. Tämä olisi kaikkein kevyin versio, jos menee oikein hankalaksi. Voisi kylvää pelkkää siementä ja apulannat sitten viskalla. Toiset levittää siemenetkin huiskalla, mutta mielestäni liian epävarmaa. Kunnon kylvö(yritys) ja apulannat sitten raaemmalla tekniikalla (rypömällä).
Olisko toi hyvä suunnitelma?
Puun alta meinaan taas ottaa sinappisimultan majorin koukkuun.
Pelkästään paremman kylvökoneen peseminen ja puunaaminen puistattaa sen verran että käytän vanhaa ruostekasaa. Eikä se täyden säiliön kanssa jyräpyörillä hinkaaminen mitenkään hyvää tee maalle....
Simultan syöttölaitteet toimii ku kello mutta kuoret alkaa katoamaan ja apulantavantaat on vähän sinnepäin.
Ennyniin haluaisi mutta eiköös sulla ole enemmänki Dexta,mulla on Major :-\
Joskus kun rikastun ni ostan Dextan.
-
Reetat tuli nitistettyä tässä Turun seudulla eilen ja tänään. Puintikosteus 21. Tavaraa tuli kiitettävän paljon; yhdeltä "heikommalta" lohkolta 5 t ja parhaimmilta 6 t. Voi olla tyytyväinen, kun hintakin tuli viime vuonna kiinnitettyä vähän päälle kahteen sataan.
On toi kyllä hyvä lajike, panokset melko edulliset. Syyslannoitus Y6 30 kg N / ha, keväällä SS 400 kg / ha. Rikkatorjunta, ml. CCC + Gramitrel + Mantrac. Ehdottomasti kylvän lisää ruista, jos vaan kelejä piisaa, niin syysrukiin kuin aikaisen kauran perään.
Vertailuna viereisellä lohkolla ollut Ceylon äestettiin ympäri; syysnisulle oli liikaa -25 pakkanen ilman suojaavaa lumikerrosta.
Paljonko laitoit CCC:tä?
1,5 l / ha. Piti ajaa toisella kierroksella vielä Moddusta, mutta jätin väliin kun silloin oli niitä helteitä enkä oikein raaskinut mennä sotkumaan.
Kävi aika hyvä tuuri ukkoskuurojen suhteen tänä vuonna, ei osunut pahasti päälle.
Kuinka pitkää tuli? Omituinen tunne tänävuonna kun viimeiset 2 vuotta reetta on ollut sen 180 cm ja tänä vuonna jäi johonkin 100cm kieppeille... Oletan että pitkälti saa kiittää sitä sateetonta aikaa toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin.
-
Kyllä tuo tänäkin vuonna venyi rehevissä paikoissa ehkä 140-150 cm pitkäksi. Viime vuonna oli melkein 2 metristä.
Helppoa oli tän vuoden puinti, lakopaikatkin mukavasti 20 cm maan yläpuolella.
-
Onks kettään viel kokeillu syysnisun puintia? Kävin kävelemäs pellolla ja näyttää aika rapsakalta,en kuitenkaa kyl iha viel rohkene kokeilla puintia.
-
Pohjois-Savossa puidaan parhaillaan ohraa
-
200ha on puituna ohraa,ruis odotuttaa vielä muutaman päivän,mut kyllä ohra on puimakunnossa 25-30.4 kylvetyt.Lexion kiireisenä ollut.
-
Pohjois-Savossa puidaan parhaillaan ohraa
Joo Maaningan läpi tuli ajettua, oli muutamat alotellu.
-
Pohjois-Savossa puidaan parhaillaan ohraa
Joo Maaningan läpi tuli ajettua, oli muutamat alotellu.
Nilsiässä myös
-
Ruista puitu. Näyttää tulevan hyvin. Tuo SU Allawi ei pidä tasaisesta pellon pinnasta. Melkoista luomukasvustoa oli. Mutta paikoitellen murahteli klaassi mukavasti kun oli päivänrinne.
Alkoi ripsutella sadetta pitää nuo pienet sarat käydä koukkimassa sitten joskus; luulin mahtuvan kylmäilmalaariin, mutta ei mahtunutkaan. Kuivuri on täynnä vehnää ja kaatosuppilo on täynnä vehnää ja siilossa on vehnää ja toisessa ohraakin. Unohdin tarjota noita keväällä...2014 satoa.
No pääsee kokeilemaan kuivurin kuivahkolla viljalla; aina on jotain pientä kiusaa ollut...nyt on isompi öljysuodatin Oilonille, ei tukkeudu ainakaan kesken kuivauksen...
-SS-
-
Pohjois-Savossa puidaan parhaillaan ohraa
Joo Maaningan läpi tuli ajettua, oli muutamat alotellu.
Nilsiässä myös
Teilläpäin? Naapurin littuviljaksi menevä ohra näyttää mun silmiin jo puitavalta. Niskat täysin poikki.
-
Onks kettään viel kokeillu syysnisun puintia? Kävin kävelemäs pellolla ja näyttää aika rapsakalta,en kuitenkaa kyl iha viel rohkene kokeilla puintia.
Joo. Urhot puitu, kosteus oli 17-18%.
-
Onks kettään viel kokeillu syysnisun puintia? Kävin kävelemäs pellolla ja näyttää aika rapsakalta,en kuitenkaa kyl iha viel rohkene kokeilla puintia.
Joo. Urhot puitu, kosteus oli 17-18%.
Ei ole Keylonit eikkä Skaagenit valmiita vielä. Hybriidiruis oli 20 pääle sekin, ja vihreitä joukossa.
-SS-
-
Pohjois-Savossa puidaan parhaillaan ohraa
Joo Maaningan läpi tuli ajettua, oli muutamat alotellu.
Nilsiässä myös
Kasvaako se ohra enää mitenkään noin pohjoisessa? Noilla leveysasteilla 3 tonnia hehtaarilta on varmaan jo ihan hirmuinen huippusato...jaa niin mutta siellähän noin pohjoisessa on niin hyvät tuet, että kannattaa viljojen kasvatuksessa räpeltää noillakin vaatimattomilla satotasoilla.
-
Pohjois-Savossa puidaan parhaillaan ohraa
Joo Maaningan läpi tuli ajettua, oli muutamat alotellu.
Nilsiässä myös
Kasvaako se ohra enää mitenkään noin pohjoisessa? Noilla leveysasteilla 3 tonnia hehtaarilta on varmaan jo ihan hirmuinen huippusato...jaa niin mutta siellähän noin pohjoisessa on niin hyvät tuet, että kannattaa viljojen kasvatuksessa räpeltää noillakin vaatimattomilla satotasoilla.
2-tahosista tulee se 5500 lehmänpaskalannotuksella.
-
kattokaa kuin on veetin ropakanta sattunna hetelmälliseen maahan! ei suuret luulot vaan teot puhukoon... aika moni kelaa tuollakin korkeudella aika kivoja satoja.... yks tuttu oli syksyllä ollau siirtämässä kuormia pellolla ja sano että olipa kuormia...
-
yks tuttu oli syksyllä ollau siirtämässä kuormia pellolla ja sano että olipa kuormia...
10ha pellolta 200 hehtoo?
-
25,9 oli hybridirukiin kosteus kun muutaman tähkän keräsin ja löin mittariin. Jos vaikka viikonloppuna antais puida pienen testierän.
-
25,9 oli hybridirukiin kosteus kun muutaman tähkän keräsin ja löin mittariin. Jos vaikka viikonloppuna antais puida pienen testierän.
Puimurilla jos olisit ottanut koepalan, kosteus olisi ollut 36,7%
-
25,9 oli hybridirukiin kosteus kun muutaman tähkän keräsin ja löin mittariin. Jos vaikka viikonloppuna antais puida pienen testierän.
Puimurilla jos olisit ottanut koepalan, kosteus olisi ollut 36,7%
Jos nelipuurolla oli ulkolämpömittari ja Köntsäksellä kuumemittari
-
Koittakaa nyt taas olla hosumatta. Antakaa valmistua rauhassa vaan pellolla. Tulee halvemmaksi ja laatu paranee.. ;)
-
Minä hosuin. Puin Reetat pois eilen ja tänään. Puintikosteus 23-25. Kuulin Itä-Suomessa Reettaa itäneen tähkiin, niin puin varmuuden vuoksi pois, kun oli vielä kunnollista.
-
Minä hosuin. Puin Reetat pois eilen ja tänään. Puintikosteus 23-25. Kuulin Itä-Suomessa Reettaa itäneen tähkiin, niin puin varmuuden vuoksi pois, kun oli vielä kunnollista.
Joo tutulla viljelijällä Reetta iti tähkiin. Viimeiseen kahteen viikkoon tullut varmaan 100mm vettä ja lämpöä 20 paikkeilla..
-
Minä hosuin. Puin Reetat pois eilen ja tänään. Puintikosteus 23-25. Kuulin Itä-Suomessa Reettaa itäneen tähkiin, niin puin varmuuden vuoksi pois, kun oli vielä kunnollista.
Joo tutulla viljelijällä Reetta iti tähkiin. Viimeiseen kahteen viikkoon tullut varmaan 100mm vettä ja lämpöä 20 paikkeilla..
Mikäs ihme se on kun oljentuottokasvi ruis ottaa jo yökasteestakin osumaa sakolukuunsa.
Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?
-
Hybridit kestävät sateita merkittävästi paremmin. Reetassa, kuten Riihi ja Anna-rukiissa (myös Elvissä) on se ainoa haittapuoli, että jos lakoutuu vähänkin, on sakolukuongelmia tiedossa. Lakoutuneet paikat kypsyvät aikaisemmin ja ovat hitaampia kuivumaan kasteen jälkeen.
Vaatii siis hiukan hermoja ja myös toiveikasta asennoitumista, vaikka pikamittaus näyttää 25%. Usein puimakoneesta tullessa kosteus on alempi kuin käsinkaapaisukokeella, ei ylempi.
En ole "raakana puimista" koskaan katunut, viivyttelyä enemmänkin. Omat hybridit puin hieman raakana pois, kun naapurien rynnistys pellolle laukaisi lähtökuumeen itselläkin. Kylmäilmalaarissa kuitenkin vihreät vähenevät ja suurin kasvukosteus haihtuu puhalluksen mukana pois.
Urho ja Arktika syysvehniä ovat puineet pois, pölyä tulee ja satoakin paljon. Näytteitä on maatalouskaupassa jo aikamoinen vuori. Eli hyvin valmistuvat viljat, ja elokuun kosteiden sadepäivien jälkeen seuraa poutainen syyskuu, viimeistään lokakuu niin kuin monesti ennenkin.
Kyllä mämmiruis ja matalan sakoluvun ruis nykyään varmaan kauppansa tekee, ennen vanhaan oli tosiaan niin, että jos ruis iti tähkään, polttaa se laiho kannatti ennen kuin puida, kun olivat niin tarkkoja viljanostajat leipälaadusta.
-SS-
-
Hybridit kestävät sateita merkittävästi paremmin. Reetassa, kuten Riihi ja Anna-rukiissa (myös Elvissä) on se ainoa haittapuoli, että jos lakoutuu vähänkin, on sakolukuongelmia tiedossa. Lakoutuneet paikat kypsyvät aikaisemmin ja ovat hitaampia kuivumaan kasteen jälkeen.
Vaatii siis hiukan hermoja ja myös toiveikasta asennoitumista, vaikka pikamittaus näyttää 25%. Usein puimakoneesta tullessa kosteus on alempi kuin käsinkaapaisukokeella, ei ylempi.
En ole "raakana puimista" koskaan katunut, viivyttelyä enemmänkin. Omat hybridit puin hieman raakana pois, kun naapurien rynnistys pellolle laukaisi lähtökuumeen itselläkin. Kylmäilmalaarissa kuitenkin vihreät vähenevät ja suurin kasvukosteus haihtuu puhalluksen mukana pois.
Urho ja Arktika syysvehniä ovat puineet pois, pölyä tulee ja satoakin paljon. Näytteitä on maatalouskaupassa jo aikamoinen vuori. Eli hyvin valmistuvat viljat, ja elokuun kosteiden sadepäivien jälkeen seuraa poutainen syyskuu, viimeistään lokakuu niin kuin monesti ennenkin.
Kyllä mämmiruis ja matalan sakoluvun ruis nykyään varmaan kauppansa tekee, ennen vanhaan oli tosiaan niin, että jos ruis iti tähkään, polttaa se laiho kannatti ennen kuin puida, kun olivat niin tarkkoja viljanostajat leipälaadusta.
-SS-
Ennen se menni viinateollisuudelle, se sakoluvuton ruis.
-
Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?
Mihin muuten nykyään viedään DON-huonot homeiset toksiinikahukaurat? Metsään? ???
-
Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?
Mihin muuten nykyään viedään DON-huonot homeiset toksiinikahukaurat? Metsään? ???
En tiedä. Hukkakaurassa kun ei noilla ole väliä.
Puma Extra ja Axial ja Broadway tehoavat hukkakauratoksiineihin.
-SS-
-
Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?
Mihin muuten nykyään viedään DON-huonot homeiset toksiinikahukaurat? Metsään? ???
Ei ole kokemusta itsellä mutta kylvä-unohda-pui joskus-tyyppisillä tiloilla ovat vieneet lämpökeskukseen nimellistä korvausta vastaan.
-
Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?
Mihin muuten nykyään viedään DON-huonot homeiset toksiinikahukaurat? Metsään? ???
Ei ole kokemusta itsellä mutta kylvä-unohda-pui joskus-tyyppisillä tiloilla ovat vieneet lämpökeskukseen nimellistä korvausta vastaan.
Vaikka haluaisit uskotella omaehtoisen kemikaalitaistelun aina
johtavan toksiinivoittoon, ei sillä juuri voi 100% suojaa saada.
Kukkimisen aikaiset säät ratkaisevat enemmän kuin Proline-ruiskutukset.
Siemenen koko ja lajittelun tehokkuus ratkaisee enemmän kuin
peittaus. Peittauksella on saatu jopa DON arvot kohoamaan, koska
saastunut siemen itää peittaamisen ansiosta, mutta sisältää taudin alun.
Jotkut lajikkeet ovat arempia kuin toiset. Siis kertaluokkaeroja. Tästä ei
välttämättä haluta pitää suurta ääntä, koska uusien satoisien lajikkeiden
takaisinmaksu on vaativaa, lajikkeet pitää saada kaupaksi innokkaille
ainakin muutaman vuoden ajan, ja ainahan viljelijä voi sitten
viljanvastaanotossa syyttää itseään, että olisinpa ruiskuttanut 2 päivää
aikaisemmin, tai kaksi päivää myöhemmin, tahi kolme kertaa kahden sijasta ja ja ja
-SS-
-
Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?
Mihin muuten nykyään viedään DON-huonot homeiset toksiinikahukaurat? Metsään? ???
Ei ole kokemusta itsellä mutta kylvä-unohda-pui joskus-tyyppisillä tiloilla ovat vieneet lämpökeskukseen nimellistä korvausta vastaan.
Vaikka haluaisit uskotella omaehtoisen kemikaalitaistelun aina
johtavan toksiinivoittoon, ei sillä juuri voi 100% suojaa saada.
Kukkimisen aikaiset säät ratkaisevat enemmän kuin Proline-ruiskutukset.
Siemenen koko ja lajittelun tehokkuus ratkaisee enemmän kuin
peittaus. Peittauksella on saatu jopa DON arvot kohoamaan, koska
saastunut siemen itää peittaamisen ansiosta, mutta sisältää taudin alun.
Jotkut lajikkeet ovat arempia kuin toiset. Siis kertaluokkaeroja. Tästä ei
välttämättä haluta pitää suurta ääntä, koska uusien satoisien lajikkeiden
takaisinmaksu on vaativaa, lajikkeet pitää saada kaupaksi innokkaille
ainakin muutaman vuoden ajan, ja ainahan viljelijä voi sitten
viljanvastaanotossa syyttää itseään, että olisinpa ruiskuttanut 2 päivää
aikaisemmin, tai kaksi päivää myöhemmin, tahi kolme kertaa kahden sijasta ja ja ja
-SS-
Ainakin Steinar on herkkä toksiineille, samoin jotkut norjalaiset jalosteet, esim. Avetron, kun taas Ringsaker ei ole. Oli tutkitti tuota eri lajikkeiden toksiiniherkkyyttä, oli muistaakseni maatilan pirkassa tuo juttu, kuumaa kamaa.....Boreal on tietysti semmonen jumala, ettei sen lajikkeita saa saattaa huonoon valoon, mutta eihän borealin lajikkeissa koskaan mitään ongelmia voi olla, koska ne on suomessa suomalaisiin olosuhteisiin jalostettu, eiks niin?
-
Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?
Mihin muuten nykyään viedään DON-huonot homeiset toksiinikahukaurat? Metsään? ???
Ei ole kokemusta itsellä mutta kylvä-unohda-pui joskus-tyyppisillä tiloilla ovat vieneet lämpökeskukseen nimellistä korvausta vastaan.
Vaikka haluaisit uskotella omaehtoisen kemikaalitaistelun aina
johtavan toksiinivoittoon, ei sillä juuri voi 100% suojaa saada.
Kukkimisen aikaiset säät ratkaisevat enemmän kuin Proline-ruiskutukset.
Siemenen koko ja lajittelun tehokkuus ratkaisee enemmän kuin
peittaus. Peittauksella on saatu jopa DON arvot kohoamaan, koska
saastunut siemen itää peittaamisen ansiosta, mutta sisältää taudin alun.
Jotkut lajikkeet ovat arempia kuin toiset. Siis kertaluokkaeroja. Tästä ei
välttämättä haluta pitää suurta ääntä, koska uusien satoisien lajikkeiden
takaisinmaksu on vaativaa, lajikkeet pitää saada kaupaksi innokkaille
ainakin muutaman vuoden ajan, ja ainahan viljelijä voi sitten
viljanvastaanotossa syyttää itseään, että olisinpa ruiskuttanut 2 päivää
aikaisemmin, tai kaksi päivää myöhemmin, tahi kolme kertaa kahden sijasta ja ja ja
-SS-
Ekan kuvan töherrys ei liity tähän ketjuun.
(http://i1.aijaa.com/t/00454/14230817.t.jpg) (http://aijaa.com/sPCJSQ)
Keskellä lajiteltu, reunoilla "jätteet".
(http://i6.aijaa.com/t/00138/14194036.t.jpg) (http://aijaa.com/LPJ2fz)
-
Hätäsimmät pui aikasia ohria pois.
Kai se alkuviikkoon menee Kaarlen kans ja Barkee saa odotella vielä viikon kaks
-
Hätäsimmät pui aikasia ohria pois.
Kai se alkuviikkoon menee Kaarlen kans ja Barkee saa odotella vielä viikon kaks
Yksi syy hosumiseen voi olla rahapula ja/tai ruokapula?
-
Hätäsimmät pui aikasia ohria pois.
Kai se alkuviikkoon menee Kaarlen kans ja Barkee saa odotella vielä viikon kaks
Yksi syy hosumiseen voi olla rahapula ja/tai ruokapula?
Näillä ohranhinnoilla ei paljo käteistä kerry :D
-
Hätäsimmät pui aikasia ohria pois.
Kai se alkuviikkoon menee Kaarlen kans ja Barkee saa odotella vielä viikon kaks
Yksi syy hosumiseen voi olla rahapula ja/tai ruokapula?
Näillä ohranhinnoilla ei paljo käteistä kerry :D
Kun rehulaskun limiitti on yli niin pienikin apu piikin lyhentämisessä auttaa uuden satsin tuomiseen................
-
Kuormassa seistyään rukiin kosteus oli 19%
Satoon voi olla tyytyväinen; myöhäiseen syysvehnän kylvöaikaan ripoteltuna noin 4 t/ha. Vaikka alavammat saran päät sai ajaa pöytä ylhäällä.
-SS-
-
Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?
Eikös yksi seliseli selitys rukiin tuonnille viimetalvena ollut, etti Suomesta löytynyt alhaisen sakoluvun ruista.
Rukiin soveltumattomuudesta rehuksi pitäisi myöskin tehdä lisäselvitystä. Useammalla saksalaistilalla ruista viljellään vartavasten lypsylehmien rehuviljaksi. Onkohan lajikkeiden välillä eroa tai onko tämä rehuksi soveltumattomuus keino kyykyttää viljelijöitä.
-
Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?
Eikös yksi seliseli selitys rukiin tuonnille viimetalvena ollut, etti Suomesta löytynyt alhaisen sakoluvun ruista.
Rukiin soveltumattomuudesta rehuksi pitäisi myöskin tehdä lisäselvitystä. Useammalla saksalaistilalla ruista viljellään vartavasten lypsylehmien rehuviljaksi. Onkohan lajikkeiden välillä eroa tai onko tämä rehuksi soveltumattomuus keino kyykyttää viljelijöitä.
Lajikkeiden välillä voi hyvin olla eroa. Varsinkin jos verrataan nykylajikkeita 30-40 vuotta vanhoihin lajikkeisiin. Pidettiinhän Suomessa vehnääkin sioille sopimattomana rehuna vielä parikymmentä vuotta sitten. Myös rukiin kohdalla voi olla kyse vaan vanhasta uskomuksesta tai jostain sellaisesta ominaisuudesta, joka on jalostettu jo aikoja sitten pois.
-
Hybridit kestävät sateita merkittävästi paremmin. Reetassa, kuten Riihi ja Anna-rukiissa (myös Elvissä) on se ainoa haittapuoli, että jos lakoutuu vähänkin, on sakolukuongelmia tiedossa. Lakoutuneet paikat kypsyvät aikaisemmin ja ovat hitaampia kuivumaan kasteen jälkeen.
Vaatii siis hiukan hermoja ja myös toiveikasta asennoitumista, vaikka pikamittaus näyttää 25%. Usein puimakoneesta tullessa kosteus on alempi kuin käsinkaapaisukokeella, ei ylempi.
En ole "raakana puimista" koskaan katunut, viivyttelyä enemmänkin. Omat hybridit puin hieman raakana pois, kun naapurien rynnistys pellolle laukaisi lähtökuumeen itselläkin. Kylmäilmalaarissa kuitenkin vihreät vähenevät ja suurin kasvukosteus haihtuu puhalluksen mukana pois.
Urho ja Arktika syysvehniä ovat puineet pois, pölyä tulee ja satoakin paljon. Näytteitä on maatalouskaupassa jo aikamoinen vuori. Eli hyvin valmistuvat viljat, ja elokuun kosteiden sadepäivien jälkeen seuraa poutainen syyskuu, viimeistään lokakuu niin kuin monesti ennenkin.
Kyllä mämmiruis ja matalan sakoluvun ruis nykyään varmaan kauppansa tekee, ennen vanhaan oli tosiaan niin, että jos ruis iti tähkään, polttaa se laiho kannatti ennen kuin puida, kun olivat niin tarkkoja viljanostajat leipälaadusta.
-SS-
Mikähän on se tekijä, joka tekee reetasta muka "huippurukiin"?
Peltokasvit 2016 kirjassa on vertailu eri syysruislajikkeiden taudinkestosta, ja kyllä siinä taulukossa hybridit on varsinkin lumihomeen kestävyydessä parempia kuin reetta, muissa taudeissa erot on pienempiä. Sitäpaitsi reetta on aika pienijyväistä, omissa ja tuttavien ostosiemenissä reetan tjp. on ollut siinä 30 gramman paikkeilla, no säästääpähän siemenkustannuksessa sitten.
Muutenkin hybridit hakkaa kaikissa ominaisuuksissa populaatiolajikkeet, niin eiköhän hybridilajikkeiden osuus viljelyalasta kasva tulevaisuudessa.
-
Hybridit kestävät sateita merkittävästi paremmin. Reetassa, kuten Riihi ja Anna-rukiissa (myös Elvissä) on se ainoa haittapuoli, että jos lakoutuu vähänkin, on sakolukuongelmia tiedossa. Lakoutuneet paikat kypsyvät aikaisemmin ja ovat hitaampia kuivumaan kasteen jälkeen.
Vaatii siis hiukan hermoja ja myös toiveikasta asennoitumista, vaikka pikamittaus näyttää 25%. Usein puimakoneesta tullessa kosteus on alempi kuin käsinkaapaisukokeella, ei ylempi.
En ole "raakana puimista" koskaan katunut, viivyttelyä enemmänkin. Omat hybridit puin hieman raakana pois, kun naapurien rynnistys pellolle laukaisi lähtökuumeen itselläkin. Kylmäilmalaarissa kuitenkin vihreät vähenevät ja suurin kasvukosteus haihtuu puhalluksen mukana pois.
Urho ja Arktika syysvehniä ovat puineet pois, pölyä tulee ja satoakin paljon. Näytteitä on maatalouskaupassa jo aikamoinen vuori. Eli hyvin valmistuvat viljat, ja elokuun kosteiden sadepäivien jälkeen seuraa poutainen syyskuu, viimeistään lokakuu niin kuin monesti ennenkin.
Kyllä mämmiruis ja matalan sakoluvun ruis nykyään varmaan kauppansa tekee, ennen vanhaan oli tosiaan niin, että jos ruis iti tähkään, polttaa se laiho kannatti ennen kuin puida, kun olivat niin tarkkoja viljanostajat leipälaadusta.
-SS-
Mikähän on se tekijä, joka tekee reetasta muka "huippurukiin"?
Peltokasvit 2016 kirjassa on vertailu eri syysruislajikkeiden taudinkestosta, ja kyllä siinä taulukossa hybridit on varsinkin lumihomeen kestävyydessä parempia kuin reetta, muissa taudeissa erot on pienempiä. Sitäpaitsi reetta on aika pienijyväistä, omissa ja tuttavien ostosiemenissä reetan tjp. on ollut siinä 30 gramman paikkeilla, no säästääpähän siemenkustannuksessa sitten.
Muutenkin hybridit hakkaa kaikissa ominaisuuksissa populaatiolajikkeet, niin eiköhän hybridilajikkeiden osuus viljelyalasta kasva tulevaisuudessa.
Reetan voi kylvää laajemmalla aikataululla, kaikkia peltoja ei pääse elokuun kolmannella viikolla kylvämään.
Hybridit tarvitsevat etana- ja kahukärpässuojauksen, Reetalla auttaa viivästetty kylvö
Hybridit ovat vaateliaampia kuin populaatiorukiit, eron näkee kyllä luomussa
Hybrideissä tahtoo olla torajyväsaastuntaa enempi, tämä on joskus merkittävä markkinoinnin este
Rinnastaisin hybridirukiin kasitonnariin pyrkimyksen vastaavan syysrapsin viljelyä, tarvittavia ehtoja
ovat pellon puhtaus, pH, viljavuudet, syysruiskutukset ja torjunnat, lisävitamiinit, kunnon lannoitus syksyllä.
Sekä harva tarkkuuskylvö 2 cm:iin. Hybridit orastuvat luvattoman heikosti hiukankin kuorettumaa jos on esmes.
Näytäisi, että rapsikin orastuu paremmin kovasta ja kokkareisesta maasta.
Kenttäkelpoisella populaatiorukiilla voi mennä laajaperäisemmällä tyylillä, ja toimii toisaikaisllakin lohkoilla.
Kyllä sen sitten huomaa, kun kumpaakin viljelee. Totta kai hybridiä laitetaan viher- ja
mättölannoituksen jälkeen, sopivaan sokerijuurikasmaahan, 8 asteen eteläkaltevaan rinteeseen,
vieläpä jos kemikaalikaappi on täynnä Prolinea ja Amistaaria ja Kestacia, sekä mangaanit ja
lehtilannokset laukaisuvalmiina. Reettaa sitten syyskuun puolivälissä yllätyspoudan aikaan kauran
sänkikyntöön nollalannoituksella, jos sattuisi onnistumaan. Yleensä onnistuu.
Lumihomeenkestävyydessä se koeruututulos ei kerro sitä, miten se oras toipuu sitten keväällä.
Anna, Riihi, Elvi, kaikki paperilla huomattavan isoilla lumihomeprosenteilla, niitähän vaan ei
saa kuolemaan millään muulla kuin syksyn Sportak-ruiskutuksella ! Keväällä kun harmaan kuntan haravoi
vaikka rikkaäkeellä tai hevosharavalla pois, alkaa kasvaa täysiä. Hybridi ei välttämättä ala.
-SS-
-
Kyllä viljanviljely on tarkkaa ja vaikiaa hommaa.
-
Joskus takavuosina teurastamolta kävi delegaatio tarkastamassa kollegan sikalan. Oli alettu ihmetellä sikojen kovaa kasvuvauhtia. Isäntä kertoili ruokintareseptistä alkaen, että vehnää annetaan niin ja niin paljon. Se oli se juttu, joka oli teurastamolle uusi asia.
Rukiin rehukäytön puuttuminen johtunee siitä, että kukaan ei ole viitsinyt perehtyä asiaan, koska rehuruista on markkinoilla niin vähän. Teollisuuskin tarvitsisi isompia eriä, että hommaan kannattaisi panostaa. Fazer on kyllä vakuuttanut tilaisuuksissa, että kaikenlaiset rukiit kelpaavat. Sellainen varaus tosin on rivien välistä jätetty, että vuodellakin on merkitystä. Lähtisin siitä, että jos sakot menee ja ei kelpaa, niin yrittäisin tarjota samaa erää ensi vuonna tms. Neuvottelukysymyksiä. Olennaista on kuitenkin aina kääntyä suoraan valmistajan puheille, kaupan äijien juttuihin ei kannata paljon luottaa.
Kyllähän tossa rukiissa varmasti olisi kehittämisen varaa. Melko kuraa tuli Borealilta, kun Reetat saatiin eilen ranchille. TJP 30,4g, itävyys peitattuna 88% jne. Mun mielestäni voisi olla parempaakin. No, oma tos-tuotanto pyörähtää nyt käyntiin, katsotaan kuinka käy.
-
Kyllä viljanviljely on tarkkaa ja vaikiaa hommaa.
Juu. Helpompaa olis vaikka kevätrypsi. Ja tuottoisampaakin. Ihan Loimallakin asti... ;)
-
Kaikki kylän klaassit hyökättiin yhtaikaa puimaan syysvehnää. Naapurilla pitkäkasvuinen aikainen olisiko urho näyttäisi tulevan ehkä 6-7 tonnia/ha siitä pellosta on aina tullut valtavasti.. Myöhään kylvetyt ovat hiukan hintelämpää, jotta ei menisi kehumiseksi, niin omasta ceylonista ei tullut kahdeksaa tonnia / ha. Mutta yli kaksi tonnia kumminkin. On huonompiani vuosia ollut. Myöhäisen kylvön johtoasema alkaa kasvaa; olisiko 4-2 johtoasema onnistuneilla jo.
Ja raakaa oli vielä. Ei kiirettä, tulisiko peräti ohra ensin kunnolla puintikuntoon.
Mutta ei pysty katsomaan toisten puimista ilman että ainakin yhden kuivurillisen itsekin korjaa talteen.
-SS-
-
Kaikki kylän klaassit hyökättiin yhtaikaa puimaan syysvehnää. Naapurilla pitkäkasvuinen aikainen olisiko urho näyttäisi tulevan ehkä 6-7 tonnia/ha siitä pellosta on aina tullut valtavasti.. Myöhään kylvetyt ovat hiukan hintelämpää, jotta ei menisi kehumiseksi, niin omasta ceylonista ei tullut kahdeksaa tonnia / ha. Mutta yli kaksi tonnia kumminkin. On huonompiani vuosia ollut. Myöhäisen kylvön johtoasema alkaa kasvaa; olisiko 4-2 johtoasema onnistuneilla jo.
Ja raakaa oli vielä. Ei kiirettä, tulisiko peräti ohra ensin kunnolla puintikuntoon.
Mutta ei pysty katsomaan toisten puimista ilman että ainakin yhden kuivurillisen itsekin korjaa talteen.
-SS-
Hermoantti.....
-
Kaikki kylän klaassit hyökättiin yhtaikaa puimaan syysvehnää. Naapurilla pitkäkasvuinen aikainen olisiko urho näyttäisi tulevan ehkä 6-7 tonnia/ha siitä pellosta on aina tullut valtavasti.. Myöhään kylvetyt ovat hiukan hintelämpää, jotta ei menisi kehumiseksi, niin omasta ceylonista ei tullut kahdeksaa tonnia / ha. Mutta yli kaksi tonnia kumminkin. On huonompiani vuosia ollut. Myöhäisen kylvön johtoasema alkaa kasvaa; olisiko 4-2 johtoasema onnistuneilla jo.
Ja raakaa oli vielä. Ei kiirettä, tulisiko peräti ohra ensin kunnolla puintikuntoon.
Mutta ei pysty katsomaan toisten puimista ilman että ainakin yhden kuivurillisen itsekin korjaa talteen.
-SS-
Hermoantti.....
Olisiko ollut 1998 kun lämpimät sateet osuivat heinä-elokuun vaihteeseen. Puin pienen syysvehnäkasan ennen sadetta raakana muut jätin peltoon kypsymään. Sadetta kesti kolmatta viikkoa. Oman ajan ennätyssato iti ja se myytiin jonnekin liimatehtaalle. Siitä ennen aikojaan puidusta sai siementä ja leipäjauhoja itselle.
Aina ei viivyttely onnistu ilman kiusoja.
-SS-
-
Täälläkin oli pienimuotoinen ajatus aamukaffetta juodessa jospa tänään kokeilis ceylonin puintia,klo.10 pintaan alkoi sit semmone pommitus yläkerrasta. Vettä tuli ku aisa ja rakeitaki hetken,muutama kunnon pamaus ja sit jo kuuluski sireenien ulvontaa. Parin kilometrinpääs omakotitalo tulessa. No mut mua lohduttaa nyt tieto et ei se sit viel kait liian valmista olis tänään ollukkaan,toivotaan ja odotellaan parempaa hetkeä tähän hommaan.
-
mitä jyrkempi kippismonttu sen helpompi törkkii niit märkei itänei harjateräksel sin elevator luukkuhu
-
Kaikki kylän klaassit hyökättiin yhtaikaa puimaan syysvehnää. Naapurilla pitkäkasvuinen aikainen olisiko urho näyttäisi tulevan ehkä 6-7 tonnia/ha siitä pellosta on aina tullut valtavasti.. Myöhään kylvetyt ovat hiukan hintelämpää, jotta ei menisi kehumiseksi, niin omasta ceylonista ei tullut kahdeksaa tonnia / ha. Mutta yli kaksi tonnia kumminkin. On huonompiani vuosia ollut. Myöhäisen kylvön johtoasema alkaa kasvaa; olisiko 4-2 johtoasema onnistuneilla jo.
Ja raakaa oli vielä. Ei kiirettä, tulisiko peräti ohra ensin kunnolla puintikuntoon.
Mutta ei pysty katsomaan toisten puimista ilman että ainakin yhden kuivurillisen itsekin korjaa talteen.
-SS-
Urhosta ei yli kuutta tonnia tule....
-
mitä jyrkempi kippismonttu sen helpompi törkkii niit märkei itänei harjateräksel sin elevator luukkuhu
Joo meillä jää siihen alapäähän tuore vilja jos jää oottamaan suppiloon.
Ja juurikin harjateräksellä lähtee vetämään.
-SS-
-
mitä jyrkempi kippismonttu sen helpompi törkkii niit märkei itänei harjateräksel sin elevator luukkuhu
Joo meillä jää siihen alapäähän tuore vilja jos jää oottamaan suppiloon.
Ja juurikin harjateräksellä lähtee vetämään.
-SS-
Vithu mitä urpoi, itäneet kannattaa jättää peltoon ja kevääl polttaa laiho.
Nii siis ei se itänyttä vielä ole.
-SS-
-
Markoanterolle: juu ei se ihan kypsää vielä. Illansuussa hyvässä tuulessa puituna kaatosuppilosta äskön koitin. 20%
-SS-
-
Markoanterolle: juu ei se ihan kypsää vielä. Illansuussa hyvässä tuulessa puituna kaatosuppilosta äskön koitin. 20%
-SS-
Rukiit tykkää nyt keleistä. +16 ja ilmankosteus 90, vettä tulee ku ruiskun suuttimesta, tasasena sumuna.
-
Markoanterolle: juu ei se ihan kypsää vielä. Illansuussa hyvässä tuulessa puituna kaatosuppilosta äskön koitin. 20%
-SS-
Rukiit tykkää nyt keleistä. +16 ja ilmankosteus 90, vettä tulee ku ruiskun suuttimesta, tasasena sumuna.
Voi niinkö pieni ilmankosteus siellä. Täällä täys sata, just vilkaisin (http://freesmileyface.net/smiley/unhappy/unhappy-033.gif)
-
Jo viikko sitten maatalouskaupassa oli luomuviljelijä tuomassa nättiä ruisnäytettä. Jos liioittelee voimassa voi kasvusto tietenkin hiukan myöhästyä, kyllä pääosa etelän ruispelloista ja osa syysvehnistä näkyy olevan korjattuja.
Ja miksipä eivät olisi, lämpösummat riittävät hyvinkin, ja onhan nyt jo elokuun toinen kolmannes menossa.
Mutta merkittävin ero vanhaan aikaan on se, että Urhot ja semmoiset aikaisemmat lajikkeet eivät tunnu enää kelpaavan, totta on, että esimerkiksi Gunbo valmistui vasta kevätvehnien aikaan. Eikä Sgaken ainakaan ole ensimmäisenä valmis.
-SS-
-
5 cm sänkeen parturoin, silti ei paljon vartta tähkän alta mennyt puimuriin.
Näin lyhyttä syysvehnää en ole koskaan nähnyt, mutta tulihan siitä ihan mukavasti.
Kylvetty puolitoista kuukautta SKN:n Skaagenien jälkeen.
(http://www.viistonninen.com/muut/Ceylon_12082016A.jpg)
-SS-
-
5 cm sänkeen parturoin, silti ei paljon vartta tähkän alta mennyt puimuriin.
Näin lyhyttä syysvehnää en ole koskaan nähnyt, mutta tulihan siitä ihan mukavasti.
Kylvetty puolitoista kuukautta SKN:n Skaagenien jälkeen.
(http://www.viistonninen.com/muut/Ceylon_12082016A.jpg)
-SS-
Hermoantti.....
-
5 cm sänkeen parturoin, silti ei paljon vartta tähkän alta mennyt puimuriin.
Näin lyhyttä syysvehnää en ole koskaan nähnyt, mutta tulihan siitä ihan mukavasti.
Kylvetty puolitoista kuukautta SKN:n Skaagenien jälkeen.
(http://www.viistonninen.com/muut/Ceylon_12082016A.jpg)
-SS-
Hermoantti.....
Alkaa nää kuuden viikon sateet sielläkin.
-
5 cm sänkeen parturoin, silti ei paljon vartta tähkän alta mennyt puimuriin.
Näin lyhyttä syysvehnää en ole koskaan nähnyt, mutta tulihan siitä ihan mukavasti.
Kylvetty puolitoista kuukautta SKN:n Skaagenien jälkeen.
(http://www.viistonninen.com/muut/Ceylon_12082016A.jpg)
-SS-
Hermoantti.....
Alkaa nää kuuden viikon sateet sielläkin.
Se sopii. Kaura vaan tykkää ja vähänen ohrakin on pystyssä. Syysnisu saa mennä jos huvittaa, puolet siitä on jo valmiiks sontaa, olis pitäny kaikki ruiskutella lumihomoaineilla ja mangaanilla.
Luojan kiitos ei ole kevätvehnää, savikkaa tai oljentuottokasvia nimeltään ruis. Herne, OMG, härkäpapu ei taida valmistua edes kuudessa viikossa kun on niin vihreetä että.
-
5 cm sänkeen parturoin, silti ei paljon vartta tähkän alta mennyt puimuriin.
Näin lyhyttä syysvehnää en ole koskaan nähnyt, mutta tulihan siitä ihan mukavasti.
Kylvetty puolitoista kuukautta SKN:n Skaagenien jälkeen.
(http://www.viistonninen.com/muut/Ceylon_12082016A.jpg)
-SS-
Hermoantti.....
Alkaa nää kuuden viikon sateet sielläkin.
Se sopii. Kaura vaan tykkää ja vähänen ohrakin on pystyssä. Syysnisu saa mennä jos huvittaa, puolet siitä on jo valmiiks sontaa, olis pitäny kaikki ruiskutella lumihomoaineilla ja mangaanilla.
Luojan kiitos ei ole kevätvehnää, savikkaa tai oljentuottokasvia nimeltään ruis. Herne, OMG, härkäpapu ei taida valmistua edes kuudessa viikossa kun on niin vihreetä että.
Nyt kuulemma tulee pian luntakin.
Taitaa rypsi olla ainut nappivalinta josta napsuu :)
-
5 cm sänkeen parturoin, silti ei paljon vartta tähkän alta mennyt puimuriin.
Näin lyhyttä syysvehnää en ole koskaan nähnyt, mutta tulihan siitä ihan mukavasti.
Kylvetty puolitoista kuukautta SKN:n Skaagenien jälkeen.
(http://www.viistonninen.com/muut/Ceylon_12082016A.jpg)
-SS-
Hermoantti.....
Alkaa nää kuuden viikon sateet sielläkin.
Se sopii. Kaura vaan tykkää ja vähänen ohrakin on pystyssä. Syysnisu saa mennä jos huvittaa, puolet siitä on jo valmiiks sontaa, olis pitäny kaikki ruiskutella lumihomoaineilla ja mangaanilla.
Luojan kiitos ei ole kevätvehnää, savikkaa tai oljentuottokasvia nimeltään ruis. Herne, OMG, härkäpapu ei taida valmistua edes kuudessa viikossa kun on niin vihreetä että.
Nyt kuulemma tulee pian luntakin.
Taitaa rypsi olla ainut nappivalinta josta napsuu :)
Ja mulla on avopuimuri, ei helvetti, ohrat menee syyskuulle ja sillon tulee lunta.
Hyttiä ja Ofan piikkiketjua vaan.
-
Luojan kiitos ei ole kevätvehnää, savikkaa tai oljentuottokasvia nimeltään ruis. Herne, OMG, härkäpapu ei taida valmistua edes kuudessa viikossa kun on niin vihreetä että.
[/quote]
Minusta se on aika hyvä jos Reetasta saa 5 tonnia per hehtaari ilman lumihometorjuntaa, mangaania jne. Ja hintakin vähempi huono kuin vehnällä.
-
Luojan kiitos ei ole kevätvehnää, savikkaa tai oljentuottokasvia nimeltään ruis. Herne, OMG, härkäpapu ei taida valmistua edes kuudessa viikossa kun on niin vihreetä että.
Minusta se on aika hyvä jos Reetasta saa 5 tonnia per hehtaari ilman lumihometorjuntaa, mangaania jne. Ja hintakin vähempi huono kuin vehnällä.
Mut on se myönnettävä, että ilman ccc ja moddusta ei ole 5000 kg satoa helppo puida. Tai sitten on valtavan jäykkä savimaa kyseessä. Tuo Reetan kenttäkelpoisuus on juuri kerrotunlaista; ruiskutteluilla ei ole muuta vaikutusta kuin kuraurat peltoon.
-SS-
-
Onko tässä vielä paniikkinappulat pohjassa, kun vasta elokuun puoliväli?
Eiköhän tässä oo vielä pari kk puintikelejä. Tulihan nuo kerättyä viimekin vuonna kaikki, vaikka aloiteltiin vasta syyskuun puolen välin aikoihin, tosin menikin melkein lokakuun puoleen väliin viimeset puinnit.
Jospa sitä ens viikon loppuun luvattuun poutaan pääsis alkamaan syysnisulla, siitä voisikin osan piilotella sitte elo-syyskuun vaihteessa uuteen alkuun.
Onko syysnisu tuhoon tuomittu, jos ei peittaa?
-
Onko tässä vielä paniikkinappulat pohjassa, kun vasta elokuun puoliväli?
Eiköhän tässä oo vielä pari kk puintikelejä. Tulihan nuo kerättyä viimekin vuonna kaikki, vaikka aloiteltiin vasta syyskuun puolen välin aikoihin, tosin menikin melkein lokakuun puoleen väliin viimeset puinnit.
Jospa sitä ens viikon loppuun luvattuun poutaan pääsis alkamaan syysnisulla, siitä voisikin osan piilotella sitte elo-syyskuun vaihteessa uuteen alkuun.
Onko syysnisu tuhoon tuomittu, jos ei peittaa?
Ei ole, tuo kuvassa ollut on peittaamatonta TOS Ceylonia. Siemenmäärä toki hiukan normaalia isompi, kun ei maksa paljon lisätä.
Joo tuntuu joillakin mopo keulivan ja kateus teettävän liioittelua sateiden vaikutuksesta; Vahingonilo on semmoista yhtä inhaa kuin paskominen toisen kaivoon.
-SS-
-
Njoo, timoteitä tekisi kyllä jo mieli hakea, eikä se ruiskaan kaukana valmiista ole...
...tunnin päästä lupaa tutka nyt sateet alkaviksi, taidan käydä kiusallani aloittamassa että löytyy taas loput viat puimurista joita ei syksyltä muistanut...
(n. 13.30 oli kosteaa enään 10cm maasta, jos löytyy pysty kohta mistä raapia ni kait se läpi menee)
-
Njoo, timoteitä tekisi kyllä jo mieli hakea, eikä se ruiskaan kaukana valmiista ole...
...tunnin päästä lupaa tutka nyt sateet alkaviksi, taidan käydä kiusallani aloittamassa että löytyy taas loput viat puimurista joita ei syksyltä muistanut...
(n. 13.30 oli kosteaa enään 10cm maasta, jos löytyy pysty kohta mistä raapia ni kait se läpi menee)
Timpat näkyy osittain varisseen.
-
Njoo, timoteitä tekisi kyllä jo mieli hakea, eikä se ruiskaan kaukana valmiista ole...
...tunnin päästä lupaa tutka nyt sateet alkaviksi, taidan käydä kiusallani aloittamassa että löytyy taas loput viat puimurista joita ei syksyltä muistanut...
(n. 13.30 oli kosteaa enään 10cm maasta, jos löytyy pysty kohta mistä raapia ni kait se läpi menee)
Timpat näkyy osittain varisseen.
Ovat. Ja osittain violetin vihreitä. Todella epätasaista tänävuonna, vaikka yleensäkin ovat, niin väitän että vielä pahemmin nyt. (nuo ensimäiset varisseet voi yleensäkin pitää merkkinä että sopisi alkaa puimaan)
Aika paljon jäi tähkiin siementä hellästi puiden, ei sinne vielä kauhea kiire ole, kaikkia ei taida tuon epätasaisuuden takia saada millään.
(kierroksen kerkesin ajamaan, 15.45 alkoi sade.)
-
Hyttiä ja Ofan piikkiketjua vaan.
https://www.youtube.com/watch?v=a_qMikzSxE0
-
Hyttiä ja Ofan piikkiketjua vaan.
https://www.youtube.com/watch?v=a_qMikzSxE0
No kyyl...
Muutoksia kohdissa:
- Vehnän valkuaishinnoittelu
- Vehnän sakolukuhinnoittelu
- Kauran jyväkokohinnoittelu
- Rehuvehnän hl-paino ja valkuaishinnoittelu
https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/Laatuhinnoittelu_2016.pdf
-
Hyttiä ja Ofan piikkiketjua vaan.
https://www.youtube.com/watch?v=a_qMikzSxE0
Siinä ei Zambot pärjäis...
-
Eipä harmita, että kuminat tuli puiduksi jo viikko sitten. Nyt on aikaa olla kylkysellään.
-
Ohrat itää tähkissä täällä päin. Keskiviikkona kovia ukkossateita etelään jokohan nyt loppuu se kuivuudesta valittaminen sielläkin.
-
Jotenkin tulee noist SAS:in jutuista sellanen mielikuva , että SAS oikein nauttii kun on huonot säät ja viljahommat menee persiilleen ym ym.Ihmeellistä hetulointia.
-
Ohrat itää tähkissä täällä päin. Keskiviikkona kovia ukkossateita etelään jokohan nyt loppuu se kuivuudesta valittaminen sielläkin.
Miten ne voi itää tähkään viellä, eihän ne ole kasvaneet siellä kylmässä ja märässä? ???
-
No nyt on puinnit alotettu, kymmennen kuution kärrillinen ohraa meni lehmämiehelle. Sato on loistava, pelto oli märkä ja taas alko satamaan. Tämä siis savossa.
-
Hieno puinti-ilta ruis 17,8 kärrystä mitattuna. Kaikki paikat täynnä tavaraa.
Huomasin muuten että kuivuri on alkanut valskaamaan. Ruis tulee läpi vaikkei syöttölaite ole käynnisssä. Miten tälläiset viat saa korjattua? Luultavasti jotain kulumaa koneistossa sillä tavaraa on mennyt läpi paljon ja mittarissa lähes 10 000 tuntia.
-
Ja siellä on kaikki pellit kiinni joiden kuuluisi olla? Ei pulua tahi rottaa välissä estämässä kiinni menemisen?
...
pari tuntia raavin timppaan vähän tuuletus väyliä, kovin oli märkää.
Ja nyt tulee sen verran tavaraa taivaalta ettei huomenna tarvihte vaivautua pellon laitaan.
-
Reetat tuli eilen puitua loppuun. Märkää oli mutta parempi puida pois ennen lisäsateita. Löytyi jo pystyssä olevasta tähkästä joku itänytkin jyvä. Tosin eiköhän toi laatu vielä ihan ok ole. Näin siis Kymenlaaksossa.
-
Onpahan kaurakasvusto ränsistynyttä :'(
Siis pystyssä olevassakin kasvustossa taipunutta seassa, mutta myös vihreää. Koskahan ekat varisee? Taitaa tapahtua ennenkuin vihreät valmistuu..
-
Onpahan kaurakasvusto ränsistynyttä :'(
Siis pystyssä olevassakin kasvustossa taipunutta seassa, mutta myös vihreää. Koskahan ekat varisee? Taitaa tapahtua ennenkuin vihreät valmistuu..
DON Huonot hiipii jyviin....
-
Hieno puinti-ilta ruis 17,8 kärrystä mitattuna. Kaikki paikat täynnä tavaraa.
Huomasin muuten että kuivuri on alkanut valskaamaan. Ruis tulee läpi vaikkei syöttölaite ole käynnisssä. Miten tälläiset viat saa korjattua? Luultavasti jotain kulumaa koneistossa sillä tavaraa on mennyt läpi paljon ja mittarissa lähes 10 000 tuntia.
Telasyötin läpäisee kuivaa ruista. Arskassa on semmoinen ilmansulkupelti siinä alimmassa kennossa, sillä saa alimmat ilmaharjat pois käytöstä ei paina painetta siihen syöttötelalle niin paljon. Kuulemma rypsillä tarkoitettu käytettäväksi.
Jos syötin vuotaa sammumisen jälkeen pohjasuppilon täyteen, kannattaa avata elevaattorin luukkua vain sen verran, kuin syöttölaitteen yöttömäärä on. Elevaattori kyllä jaksaa käynnistyä pohjapala täynnään pikku kolinoilla, jos perässä ei tule lisää viljaa paljon, ja suppilon näin saa tyhjättyä taas.
-SS-
-
No kyyl...
Muutoksia kohdissa:
- Vehnän valkuaishinnoittelu
- Vehnän sakolukuhinnoittelu
- Kauran jyväkokohinnoittelu
- Rehuvehnän hl-paino ja valkuaishinnoittelu
https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/Laatuhinnoittelu_2016.pdf
Äkkiä vilkasten ja viime vuotista sekä vanhoja vain muistellen.... Ainakin kauran jyväkoon hyvitystä on huononnettu ikävän paljon ja vissiin pienistä tai pelkistä kauran kuorista taidetaan miinustaa koon puolesta entistä enemmän.
-
No kyyl...
Muutoksia kohdissa:
- Vehnän valkuaishinnoittelu
- Vehnän sakolukuhinnoittelu
- Kauran jyväkokohinnoittelu
- Rehuvehnän hl-paino ja valkuaishinnoittelu
https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/Laatuhinnoittelu_2016.pdf
Äkkiä vilkasten ja viime vuotista sekä vanhoja vain muistellen.... Ainakin kauran jyväkoon hyvitystä on huononnettu ikävän paljon ja vissiin pienistä tai pelkistä kauran kuorista taidetaan miinustaa koon puolesta entistä enemmän.
Kauppa se on mikä kannattaa, markkinataloutta nääs.
Tottakai vähennellään kun kauraa on keskivertoa enemän kasvussa ja hintakin ohraan nähden hyvä jos aattelee kuivauskustannuksia, lannotusta ja kasvinsuojelua.
Odottakaas vaan kun ekat kaurat tulee puitavaksi, se DON-touhu....
-
No kyyl...
Muutoksia kohdissa:
- Vehnän valkuaishinnoittelu
- Vehnän sakolukuhinnoittelu
- Kauran jyväkokohinnoittelu
- Rehuvehnän hl-paino ja valkuaishinnoittelu
https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/Laatuhinnoittelu_2016.pdf
Äkkiä vilkasten ja viime vuotista sekä vanhoja vain muistellen.... Ainakin kauran jyväkoon hyvitystä on huononnettu ikävän paljon ja vissiin pienistä tai pelkistä kauran kuorista taidetaan miinustaa koon puolesta entistä enemmän.
Akseli edelleen viljellyin kauralajike, jos porukat edelleen jääräpäisesti viljelee tätä pienijyväistä kahua, joka ei ulkomaisille ostajille kelpaa, niin hyvä keino ohjata tuotantoa suurempijyväisiin lajikkeisiin tuo pienijyväisyydetä miinustaminen.
Lk
-
Hyvät viljat, varsinkin barke ottanut yllättävän paljon vihreää versontaa. Peltokin sanoi läts, läts. Ei tarvitse paljon korjailla puintiajan aloitusta. Saattaa myös punahomeita löytyä jne. Kirous on yllämme.....
https://www.youtube.com/watch?v=t7zk4as9kzA
-
Pitäis vetää pari avo-ojaa pahimpiin paikkoihin että pääsis puimaan.
Salaojitus alkaa varmaan olemaan myöhäistä tämän kauden sadon osalta?
-
Meillä pitää yhdelle kroonisesti märälle paikalle vetää oja ihan pintaan asti. Vanhat tiiliputkiojat ei oikein toimi enää. Muutenkin monilla pelloilla salaojat on liian pienillä putkilla ja imuojat on liian harvassa. Varsinkin kun koneiden koko on kasvanut niin näkee kyllä välittömästi mistä on ajettu märkinä vuosina.
-
Ensimmäinen kollega jolla petti hermot aloitteli puinteja tänä iltana. Kävin sen verran vilkaisemassa, että kaura oli tosi hyvää. Tuntui kädessä hyvinkin kuivalta. Koko päivän on ollut aika kova tuuli, joka on näämmä kuivattanut pystyssä olevan laihon. Tälläin täytyy mennä eteenpäin, että joka välissä pui, kun ei sada.
-
Ensimmäinen kollega jolla petti hermot aloitteli puinteja tänä iltana. Kävin sen verran vilkaisemassa, että kaura oli tosi hyvää. Tuntui kädessä hyvinkin kuivalta. Koko päivän on ollut aika kova tuuli, joka on näämmä kuivattanut pystyssä olevan laihon. Tälläin täytyy mennä eteenpäin, että joka välissä pui, kun ei sada.
En kehdannu mennä naapurin hernekuormaa lääppimään, enkä olisi edes päässyt...
Muutaman tunnin tuulinen pouta oli kyllä, mut suhteessa kasvuston kosteuteen nähden ehkä lyhyehkö, katkesi kolmen jälkeen sadekuuropommitukseen. Kaura oli varmaan kuivaa, vehnä ei.
-
Hyvin valmiin näköisiä ohria näyttää myös olevan paljon. Paljonko lienee kosteus, omat oli ainakin aamulla melko pehmeitä. Hyh.
-
Hyvin valmiin näköisiä ohria näyttää myös olevan paljon. Paljonko lienee kosteus, omat oli ainakin aamulla melko pehmeitä. Hyh.
Tossa yks pitkän vokaalin käyttäjä raportoi 25%. Olikohan se eilen?
Syysvehnä muistutti tänään koostumukseltaan riisipuurosta poimittua riisinjyvää, 40%?
-
Ensimmäinen kollega jolla petti hermot aloitteli puinteja tänä iltana. Kävin sen verran vilkaisemassa, että kaura oli tosi hyvää. Tuntui kädessä hyvinkin kuivalta. Koko päivän on ollut aika kova tuuli, joka on näämmä kuivattanut pystyssä olevan laihon. Tälläin täytyy mennä eteenpäin, että joka välissä pui, kun ei sada.
Pysty kaura kuivaa parin tunnin tuulessa.
-SS-
-
Ensimmäinen kollega jolla petti hermot aloitteli puinteja tänä iltana. Kävin sen verran vilkaisemassa, että kaura oli tosi hyvää. Tuntui kädessä hyvinkin kuivalta. Koko päivän on ollut aika kova tuuli, joka on näämmä kuivattanut pystyssä olevan laihon. Tälläin täytyy mennä eteenpäin, että joka välissä pui, kun ei sada.
Pysty kaura kuivaa parin tunnin tuulessa.
-SS-
Eilen illansuussa puitiin aikaista pysty Akseli-kauraa puintikosteus 19-20 %, sato kuivana reilu 6 tn/ha. Eilen tuulinen ja aurinkoinen iltapäivä aamupäivän 2 mm. sateen jälkeen. Edellisiltana satoi 4 mm., ma poutapäivä ja edeltävänä sunnuntaina 7 mm. Elokuussa satanut yht. 62 mm. Sijainti Satakunta.
-
Ikävästi vastoin SASsin arvauksia meinaa väkisin iskeä poutajakso ensi viikolla, ja vielä poikkeuksellisen lämmintäkin lupaa.
-
Ikävästi vastoin SASsin arvauksia meinaa väkisin iskeä poutajakso ensi viikolla, ja vielä poikkeuksellisen lämmintäkin lupaa.
Äs ny, sehän on ennuste, ei arvaus.
Etkä taida olla ennustealueellakaan... ;D
-
Ikävästi vastoin SASsin arvauksia meinaa väkisin iskeä poutajakso ensi viikolla, ja vielä poikkeuksellisen lämmintäkin lupaa.
Äs ny, sehän on ennuste, ei arvaus.
Etkä taida olla ennustealueellakaan... ;D
Webbari just postas ettei sassia saa kiusata.
-
Ikävästi vastoin SASsin arvauksia meinaa väkisin iskeä poutajakso ensi viikolla, ja vielä poikkeuksellisen lämmintäkin lupaa.
Äs ny, sehän on ennuste, ei arvaus.
Etkä taida olla ennustealueellakaan... ;D
Webbari just postas ettei sassia saa kiusata.
Täällä SASsin ennuste pitää, vaikka tuskin mäkään oon ennustealueella.
Ja mulle ei oo tollasia postauksia tullut, kun mä oon aina niin asiallisesti sen tekemisiä kommentoinut :D
-
Tämä päivä on ollut navakkatuulinen ja sateeton. Kylvävät jotain ehkäpä vielä rapsia vai joko hybridiruista eikö se olisi jo liioittelua.
Ensi yöksi vähän sadetta ei haittaisi jos päivät ovat kuivia.
-SS-
-
Tämä päivä on ollut navakkatuulinen ja sateeton. Kylvävät jotain ehkäpä vielä rapsia vai joko hybridiruista eikö se olisi jo liioittelua.
Ensi yöksi vähän sadetta ei haittaisi jos päivät ovat kuivia.
-SS-
Tuhjua on pukannu, välllä paistaa, välillä ei. Ei taaskaan millejä kerry mittariin.
Eilen tallustelin kauramaalla, vieläkin halkeamat on sormen mentäviä.
-
Pitäkööt muut taukoa, minä puin tänään 200€ leipäruista tuhnusateessa. Kosteutta en mitannut mutta kärrynpohjan sai kaapia lapiolla irti ja kaatosuppilossa joutui työntämään tavaraa alaspäin. Pintakosteus lähtee helposti kuivurissa ja korkeimmat kosteusprosentit on niitä halvimpia kuivattaa.
-
Pitäkööt muut taukoa, minä puin tänään 200€ leipäruista tuhnusateessa. Kosteutta en mitannut mutta kärrynpohjan sai kaapia lapiolla irti ja kaatosuppilossa joutui työntämään tavaraa alaspäin. Pintakosteus lähtee helposti kuivurissa ja korkeimmat kosteusprosentit on niitä halvimpia kuivattaa.
Jäpäl on isoleipäkone :) muistat vaan lisätä kuivataineet ni hyvä tulee..
-
Lituviljaa puitu eilen ja tänään sadekuurojen välissä. Molempina päivinä saatu naapureita liikkeelle kuivattavan puintiin. ;D
Kengänverran uppoaa viljakasaan, niin eiköhän kosteus ole reilu 30%. Vauhdilla ainakin menee Murskasta läpi.
-
Hyvin valmiin näköisiä ohria näyttää myös olevan paljon. Paljonko lienee kosteus, omat oli ainakin aamulla melko pehmeitä. Hyh.
17-19% oli Brage nyt illalla. Paikka Kemiö.
-
Mä sain eilen väkisin riivittyä satsillisen ceylonia,viiminen säiliö ajettiin käytännös sateessa. 23 näytti mittari aloittaessa homma. Pahuksen nättiä tavaraa ja tuleekin vielä mukavasti. Kylvölle lähdetään tänäki syksynä jos vaan kelit ovat suotuisat.
-
Puinnit aloitettu, vajaa 15ha Bragea. Puintikosteudet mukavan matalia sateisiin nähden. Tänäänkin yritti muutamaan kertaan mutta keli oli aika mukava lukuunottamatta noita kuuron poikasia. 18% näytti mittari parhaimmillaan ja niillä nurkilla olikin kaikki omat tältä pellolta puidut, vielä jäi samanmoista kymmenkunta hehtaaria tälle pläntille, sitten ei oo kuivaa puitavaa muutamaan päivään ellei sirppihallaa tee. Pelto hiukka nihkeää, kasvusto täydellisestä ihan nollaan. Kuvan kohdassa lähellä nollaa ja himpun meinas painua puimuri. Toivottavasti oli syksyn ainoa upotus, kun nyt tietää että on ne pellot kastuneet taas läpikotaisin eikä vain pinnasta :/ Pöytä on ylhäällä ja niin kallellaan kuin kallistui, maahan meinas ottaa :p
(http://i4.aijaa.com/t/00078/14237480.t.jpg) (http://aijaa.com/MN8z0Z)
-
Tahallaan suditit kuoppaan....
-SS-
-
Puinnit aloitettu, vajaa 15ha Bragea. Puintikosteudet mukavan matalia sateisiin nähden. Tänäänkin yritti muutamaan kertaan mutta keli oli aika mukava lukuunottamatta noita kuuron poikasia. 18% näytti mittari parhaimmillaan ja niillä nurkilla olikin kaikki omat tältä pellolta puidut, vielä jäi samanmoista kymmenkunta hehtaaria tälle pläntille, sitten ei oo kuivaa puitavaa muutamaan päivään ellei sirppihallaa tee. Pelto hiukka nihkeää, kasvusto täydellisestä ihan nollaan. Kuvan kohdassa lähellä nollaa ja himpun meinas painua puimuri. Toivottavasti oli syksyn ainoa upotus, kun nyt tietää että on ne pellot kastuneet taas läpikotaisin eikä vain pinnasta :/ Pöytä on ylhäällä ja niin kallellaan kuin kallistui, maahan meinas ottaa :p
(http://i4.aijaa.com/t/00078/14237480.t.jpg) (http://aijaa.com/MN8z0Z)
Karmeen näköistä, vieläkö Tucano on ehjänä tuollaisen kaivautumisen seurauksena?
-
Puinnit aloitettu, vajaa 15ha Bragea. Puintikosteudet mukavan matalia sateisiin nähden. Tänäänkin yritti muutamaan kertaan mutta keli oli aika mukava lukuunottamatta noita kuuron poikasia. 18% näytti mittari parhaimmillaan ja niillä nurkilla olikin kaikki omat tältä pellolta puidut, vielä jäi samanmoista kymmenkunta hehtaaria tälle pläntille, sitten ei oo kuivaa puitavaa muutamaan päivään ellei sirppihallaa tee. Pelto hiukka nihkeää, kasvusto täydellisestä ihan nollaan. Kuvan kohdassa lähellä nollaa ja himpun meinas painua puimuri. Toivottavasti oli syksyn ainoa upotus, kun nyt tietää että on ne pellot kastuneet taas läpikotaisin eikä vain pinnasta :/ Pöytä on ylhäällä ja niin kallellaan kuin kallistui, maahan meinas ottaa :p
(http://i4.aijaa.com/t/00078/14237480.t.jpg) (http://aijaa.com/MN8z0Z)
Uimuri.
-
Ihan just pettää hermo odotteluun ja tähän sateen ropinaan ::)
Naapuri ilmoitti et luomukaurat olis otettavissa, kunhan keli vaan tulis. Omia ku kattelee niin kovilla mailla on valmista, pehmeät maalajit syytä kiertää vielä. Valmistahan sen ajan puolesta täytyiskin jo olla...Siinähän sitä haastetta onkin, maalaji kun vaihtelee moneen kertaan lohkon sisällä.
-
Karmeen näköistä, vieläkö Tucano on ehjänä tuollaisen kaivautumisen seurauksena?
Joo, ei mitään vaurioita. Maa pehmeää multaa, pitää tänään vähän siivoilla vaihdelaatikon ympäristöä. Jarruille meni varmaan kuraa, levyt pitää putsata ettei syty palamaan kun seuraavan kerran tarvii jarruja reippaammin. Niitä tosin tarvii haaarvoin. Puhallin oli vielä irti maasta, ns. raakaa rautaa maan povessa ja leikkuupöydän kaasupallot mutta nekin "oikealla" puolella etuakselia kun taaksepäin vedettiin. Lähti tosiaan nätisti kun sai kasan lapiotua renkaan edestä, kuvan puoli paljon syvemmällä kuin toinen puoli sekä ruusut puhtaaksi. Kiipesi käytännössä suoraan ylöspäin kun varovasti peruutti pois vetoavun kanssa.
Taas tihuuttaa vettä, nyt meni sateet nippanappa pohjoisen puolelta ohi.
-
Kiipesi käytännössä suoraan ylöspäin kun varovasti peruutti pois vetoavun kanssa.
Tarttis sunki laittaa neliveto, pääsisit...
...syvemmälle.
-
Kiipesi käytännössä suoraan ylöspäin kun varovasti peruutti pois vetoavun kanssa.
Tarttis sunki laittaa neliveto, pääsisit...
...syvemmälle.
;D Joo, sais hakea kaivinkoneen jos jää kiinni...
-
Tuksu mutakylvyssä :D
-
Joo, syysvehnää puitu................
-
Tuksu mutakylvyssä :D
Sekö Julia Tuksu
-
Ekat wolmarit pyörii kuivurissa, puintikosteus 17%. Ens viikoksi povaavat poutaa. No problems.
-
Se on jyvä niin hyvässä hinnassa että pitää joka jyvä saada laariin vaikka väkisin... :) :)
-
Satsi pyörii kuivurissa ja vaihto kolmelta. Traktorissa on kyntöaurat perässä joten ajattelin ajaa koko yön... Ainakin tohon vaihtoon asti.
-
Ensmäine ehtoo tälle kaudelle ku ajettii oikee rähinällä,ny o kaik kärryt täynnä kauroja. Huome koitetaa jatkaa syysvehnällä.
-
Satsi pyörii kuivurissa ja vaihto kolmelta. Traktorissa on kyntöaurat perässä joten ajattelin ajaa koko yön... Ainakin tohon vaihtoon asti.
On se kiva ,että on näitä nuoria.
-
Satsi pyörii kuivurissa ja vaihto kolmelta. Traktorissa on kyntöaurat perässä joten ajattelin ajaa koko yön... Ainakin tohon vaihtoon asti.
On se kiva ,että on näitä nuoria.
Nuori oon minäkin mut aattelin kynttää syys-lokakuussa. ;D
-
Satsi pyörii kuivurissa ja vaihto kolmelta. Traktorissa on kyntöaurat perässä joten ajattelin ajaa koko yön... Ainakin tohon vaihtoon asti.
On se kiva ,että on näitä nuoria.
Ettei vaa sattus mitään. Kyl se väsy ja herpaantuminen työstä tulee nuoremmillekin!
-
Satsi pyörii kuivurissa ja vaihto kolmelta. Traktorissa on kyntöaurat perässä joten ajattelin ajaa koko yön... Ainakin tohon vaihtoon asti.
On se kiva ,että on näitä nuoria.
Ettei vaa sattus mitään. Kyl se väsy ja herpaantuminen työstä tulee nuoremmillekin!
Joskus kävi yhdelle isännälle niin, että väsy yllätti kesken kynnön. Pellolla oli kuitenkin matalia kivikareja ja ajoi sellaisen yli niin, että traktori jäi mahastaan kiinni. Naapuri oli sitten käynyt lopulta toteamassa tilanteen. Traktori kävi tyhjäkäyntiä, renkaat pyöri paikallaan ja isäntä nukkui. Alkoholilla oli osuutta asiaan.
-
Satsi pyörii kuivurissa ja vaihto kolmelta. Traktorissa on kyntöaurat perässä joten ajattelin ajaa koko yön... Ainakin tohon vaihtoon asti.
On se kiva ,että on näitä nuoria.
Ettei vaa sattus mitään. Kyl se väsy ja herpaantuminen työstä tulee nuoremmillekin!
Joskus kävi yhdelle isännälle niin, että väsy yllätti kesken kynnön. Pellolla oli kuitenkin matalia kivikareja ja ajoi sellaisen yli niin, että traktori jäi mahastaan kiinni. Naapuri oli sitten käynyt lopulta toteamassa tilanteen. Traktori kävi tyhjäkäyntiä, renkaat pyöri paikallaan ja isäntä nukkui. Alkoholilla oli osuutta asiaan.
80-90-luvun taitteessa kun oli näitä kyntönäytösprenttejä kokeilussa kylillä niin kävi vähän saman suuntaisesti. Viikonlopuksi fälttipaketti käyttöön ja hampaat irvessä yksi isäntä kynteli kaks vuorokautta lähes putkeen. No, päisteojaanhan se touhu loppu, eikä ollut alkomahoolilla mitään tekemistä asian kanssa, väsy tuli ja silmät meni väkisin kiinni. Reisuluu meni poikki ja pari kylkiluuta.
-
Satsi pyörii kuivurissa ja vaihto kolmelta. Traktorissa on kyntöaurat perässä joten ajattelin ajaa koko yön... Ainakin tohon vaihtoon asti.
On se kiva ,että on näitä nuoria.
Ettei vaa sattus mitään. Kyl se väsy ja herpaantuminen työstä tulee nuoremmillekin!
Joskus kävi yhdelle isännälle niin, että väsy yllätti kesken kynnön. Pellolla oli kuitenkin matalia kivikareja ja ajoi sellaisen yli niin, että traktori jäi mahastaan kiinni. Naapuri oli sitten käynyt lopulta toteamassa tilanteen. Traktori kävi tyhjäkäyntiä, renkaat pyöri paikallaan ja isäntä nukkui. Alkoholilla oli osuutta asiaan.
80-90-luvun taitteessa kun oli näitä kyntönäytösprenttejä kokeilussa kylillä niin kävi vähän saman suuntaisesti. Viikonlopuksi fälttipaketti käyttöön ja hampaat irvessä yksi isäntä kynteli kaks vuorokautta lähes putkeen. No, päisteojaanhan se touhu loppu, eikä ollut alkomahoolilla mitään tekemistä asian kanssa, väsy tuli ja silmät meni väkisin kiinni. Reisuluu meni poikki ja pari kylkiluuta.
Ottakaa nyt rauhallisesti ettei satu mitään. Ei nyky maatalous touhun takia kannata itteään telota tai stressata.
-
Satsi pyörii kuivurissa ja vaihto kolmelta. Traktorissa on kyntöaurat perässä joten ajattelin ajaa koko yön... Ainakin tohon vaihtoon asti.
On se kiva ,että on näitä nuoria.
Ettei vaa sattus mitään. Kyl se väsy ja herpaantuminen työstä tulee nuoremmillekin!
Joskus kävi yhdelle isännälle niin, että väsy yllätti kesken kynnön. Pellolla oli kuitenkin matalia kivikareja ja ajoi sellaisen yli niin, että traktori jäi mahastaan kiinni. Naapuri oli sitten käynyt lopulta toteamassa tilanteen. Traktori kävi tyhjäkäyntiä, renkaat pyöri paikallaan ja isäntä nukkui. Alkoholilla oli osuutta asiaan.
80-90-luvun taitteessa kun oli näitä kyntönäytösprenttejä kokeilussa kylillä niin kävi vähän saman suuntaisesti. Viikonlopuksi fälttipaketti käyttöön ja hampaat irvessä yksi isäntä kynteli kaks vuorokautta lähes putkeen. No, päisteojaanhan se touhu loppu, eikä ollut alkomahoolilla mitään tekemistä asian kanssa, väsy tuli ja silmät meni väkisin kiinni. Reisuluu meni poikki ja pari kylkiluuta.
Yhä edelleen kannattaa muistaa:Vain kyrvät tekevät yöllä töitä 8)
-
80-90-luvun taitteessa kun oli näitä kyntönäytösprenttejä kokeilussa kylillä niin kävi vähän saman suuntaisesti. Viikonlopuksi fälttipaketti käyttöön ja hampaat irvessä yksi isäntä kynteli kaks vuorokautta lähes putkeen. No, päisteojaanhan se touhu loppu, eikä ollut alkomahoolilla mitään tekemistä asian kanssa, väsy tuli ja silmät meni väkisin kiinni. Reisuluu meni poikki ja pari kylkiluuta.
Yhä edelleen kannattaa muistaa:Vain kyrvät tekevät yöllä töitä 8)
Niin no eikse SKN oo... no empä sanokaan. :-X
-
80-90-luvun taitteessa kun oli näitä kyntönäytösprenttejä kokeilussa kylillä niin kävi vähän saman suuntaisesti. Viikonlopuksi fälttipaketti käyttöön ja hampaat irvessä yksi isäntä kynteli kaks vuorokautta lähes putkeen. No, päisteojaanhan se touhu loppu, eikä ollut alkomahoolilla mitään tekemistä asian kanssa, väsy tuli ja silmät meni väkisin kiinni. Reisuluu meni poikki ja pari kylkiluuta.
Yhä edelleen kannattaa muistaa:Vain kyrvät tekevät yöllä töitä 8)
Niin no eikse SKN oo... no empä sanokaan. :-X
Kuivaa oli Steinar eilen ja satotaso tuntuu mahottomalta, hehtopaino ratkasee tuleeko ny 6000 vai 7000kg.
Skagen, pthyi....
-
Kyllähän sitä ois tänäänki puinu ku ois vaa toiminu puimuri! 😡 vituttaa niinku pientä oravaa ku käpy on jäässä.
-
Pellot upotta aika paljon, mutta ohra on niin ränsistynyttä, että pakko puida. Kosteusprosentti huitelee 20:ssä.
-
jeeee, ohrat pois ja pehkut kanssa... ja kosteus oli noin 18% mutta kahteen kuivuriin sopii ja sitten viikon päästä kattoo nuo kaurat... huomisesta en kyllä tiiä kun ohra aiheuttaa meikälle kuumetta... katellaan!
-
Vaarista 770: vetoakselin pyörän päässä oleva pieni ratas ja navassa oleva iso ratas molemmat kappaleina, tietääkö joku tarviiko vaihtaa koko
vetoakseli vai saako tuon pienen rattaan irti vetoakselista, entä mistä kannattaa kysyä rattaita, napaa IKH vai.
-
Latvala
-
Kuivaa tavaraa tänä vuonna. Öljysäiliöiden pinnat eivät juuri liikahtele alaspäin. Alkaa vaan olla vaikeuksia varastoinnin kanssa vaikke mitään viimevuotista huippusatoa tulekkaan.
Kauran puinti menossa. Ensin puin pellon aurinkoiset osat ja sitten lopuksi uskaltauduin metsänlaitaan, kurkistin säiliöön ja joka kolmas jyvä oli vihreää moskaa. Ei muuta kuin läheiselle savikuopalle ja tiputin 300 kiloa sinne, paskaa mitä paskaa.
Ihan en ehtinyt saada kyntötavoitetta täyteen kun tappelin lietsojen kanssa jotka sain kolmesti tukkoon.
Kesälomat on lusittu ja aamusta pitää olla varastolla palkkatöissä tai ei tarvitse kuulemma enään tulla. Loppuisi sitten viljelykin ilman tilan ulkopuolista rahaa joten ei ole vaihtoehtoja. Loput puinnit rukiin kylvöt pitääkin hoitaa iltaisin ja öisin.
-
Pellot upotta aika paljon, mutta ohra on niin ränsistynyttä, että pakko puida. Kosteusprosentti huitelee 20:ssä.
Mitä olen kyntänyt niin kuivaa kukkamultaa tulee pintaan. Voisi suoraan kylvää rukiin päälle.
Kaikki peräkärryt on voinut jättää huoletta pellolle ilman lankkua aisantuen päälle. Ei ole uponnut yhtään multamaillakaan.
-
Vaarista 770: vetoakselin pyörän päässä oleva pieni ratas ja navassa oleva iso ratas molemmat kappaleina, tietääkö joku tarviiko vaihtaa koko
vetoakseli vai saako tuon pienen rattaan irti vetoakselista, entä mistä kannattaa kysyä rattaita, napaa IKH vai.
Latvala tai MKH-keskus eli Risto Virtanen Lahti/Vääksy
-
Harbinger-ohrista aloiteltu. Kosteudet 16 paikkeella. Painot 5kg kevyempiä ja sato puolet pienempi kuin viime vuonna.
-
Pellot upotta aika paljon, mutta ohra on niin ränsistynyttä, että pakko puida. Kosteusprosentti huitelee 20:ssä.
Missäpäin noin kuivana saa ohria puitua, täällä ei juuri alle 25-prosenttista saa, ei perkele täyttä päivän poutaa oo ollu. Lakopaikat täysin paskaa, itänyttä, ja läpilaihoa pukkaa ym. Kaksi kaappia saa päivässä kuivattua vesisateessa, kuivaaja vetää imutorvesta kosteeta ilmaa, öljyä palaa... >:(
-
Ensimmäinen 'täysi' puintipäivä tänään, ei tullut vettä yhtään :o
...puoli kahteen piti odotella että kuivaa (timotei on aika vihreää kun lakopaikoista kasvaa uutta...), mutta noin muuten.
Kosteus... oli mitä oli, kait se kuivaa kun puhaltelee pari viikkoa.
-
Nyt kun vihdoin pääsi puimaan, niin heti keskeytyi, kun joutu alkamaan laakeriremonttiin, meni hieno puintipäivä hukkaan.
-
Torstaina aloitin Aukusti-ohralla. Sateet alkoi kaatamaan sitä ja pahimman otin pois. Ihme kyllä pelto kantoi, mutta jätin märimmän osan puimatta. Kosteus reilu 25% Oli sitkeää kuivattavaa kun ilmakin kosteaa. Osasyy iso jyvä ja hl paino muovivaa-alla mitattuna 70.
-
80-90-luvun taitteessa kun oli näitä kyntönäytösprenttejä kokeilussa kylillä niin kävi vähän saman suuntaisesti. Viikonlopuksi fälttipaketti käyttöön ja hampaat irvessä yksi isäntä kynteli kaks vuorokautta lähes putkeen. No, päisteojaanhan se touhu loppu, eikä ollut alkomahoolilla mitään tekemistä asian kanssa, väsy tuli ja silmät meni väkisin kiinni. Reisuluu meni poikki ja pari kylkiluuta.
Yhä edelleen kannattaa muistaa:Vain kyrvät tekevät yöllä töitä 8)
Niin no eikse SKN oo... no empä sanokaan. :-X
Kuivaa oli Steinar eilen ja satotaso tuntuu mahottomalta, hehtopaino ratkasee tuleeko ny 6000 vai 7000kg.
Skagen, pthyi....
Joo...
Hehtopaino kaupan pikanäytteen mukaan 58.
Tekee sitten n.6500kg/ha.
Mangaani, Amistar, hivenliuos ja 1.5L CCC.
Ja sitten pikseille pari luuta...
Pöytä täynnä, enempää ei mahdu.
(http://i6.aijaa.com/t/00220/14239621.t.jpg) (http://aijaa.com/Q3j2Yf)
Laitoin vielä toisenkin huumoripläjyksen, ettei sitten tarvi sanoa että kuvattu tuo eka kasvuston parhaasta kohdasta. Vasemmalla EFA ja oikealla näkyy Skagenin sänkeä...
(http://i4.aijaa.com/t/00542/14239622.t.jpg) (http://aijaa.com/UPGFw0)
-
Ei kauheesti pölissyt SKNnälässäkään!
-
Pellot upotta aika paljon, mutta ohra on niin ränsistynyttä, että pakko puida. Kosteusprosentti huitelee 20:ssä.
Missäpäin noin kuivana saa ohria puitua, täällä ei juuri alle 25-prosenttista saa, ei perkele täyttä päivän poutaa oo ollu. Lakopaikat täysin paskaa, itänyttä, ja läpilaihoa pukkaa ym. Kaksi kaappia saa päivässä kuivattua vesisateessa, kuivaaja vetää imutorvesta kosteeta ilmaa, öljyä palaa... >:(
Pohjois-Savo.
-
Eilen viimisetkin rukkiit talteen, pienoisen pettymyksen kera. No kaikkea oppii, tästälähtien kaikenmaailman vln nurmet lopetetaan ruiskulla ja sillä siisti. Nyt tulos oli kaikkea muuta kuin siisti, hiukan harva kasvusto talven jälkeen ja soppa oli valmis. Vanha vln puski oikein urakalla läpi ja kainki muutkin mahdolliset ja mahdottomat kasvit. Jos saadaan se 3 tn/ha tuosta kasvustosta olen tyytyväinen.
-
Eilen viimisetkin rukkiit talteen, pienoisen pettymyksen kera. No kaikkea oppii, tästälähtien kaikenmaailman vln nurmet lopetetaan ruiskulla ja sillä siisti. Nyt tulos oli kaikkea muuta kuin siisti, hiukan harva kasvusto talven jälkeen ja soppa oli valmis. Vanha vln puski oikein urakalla läpi ja kainki muutkin mahdolliset ja mahdottomat kasvit. Jos saadaan se 3 tn/ha tuosta kasvustosta olen tyytyväinen.
Samaa mieltä, vähintään juolavehnää on aina jollain nurkalla, vaikka päällepäin piti olla niin puhdasta.
-
Ei kauheesti pölissyt SKNnälässäkään!
Eipä kaura paljon pölise jos on puhdasta, niitä helppeitä ja muuta sen sijaan leijuu....
13-15% väliin puintikosteus.
-
Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.
-
Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.
Mikset sää kynnä?
-
Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.
Mikset sää kynnä?
Tämähän on kynnetty.
-
Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.
Mikset sää kynnä?
Tämähän on kynnetty.
Jaa....
No mää jo ajattelin et olet vallan pimahtanu..
-
Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.
Mikset sää kynnä?
Tämähän on kynnetty.
Jaa....
No mää jo ajattelin et olet vallan pimahtanu..
No ei kaukaa liippaa, on taas ollut niin vaikeaa, että viisainta olisi ollut jättää rukiit kauppaan.
-
Sadekeleissä on se hyvä puoli kylvöjen kannalta että puimaankaan ei pääsisi...
...ei vaan ole mitään kylvettävää ja vaikka olisi pitäisi saada nuo kasvustot ensin pois...
Kuivaakohan tämä huomiseksi...
-
Sateen alle voi ruista laittaa vaikka pään kokoisten lohkareiden sekaan.
Täällä päin on vaan alkusyksyisinkin suhteellisen kuivaa, jolloin se
siemen ei saa kunnolla kosteutta jos on valtavan kokkareista.
Hybridirukiilla orastuminen heikkenee vahvasti, jos on liian isoa lohkaretta.
Etanat vievät sitten ne harvatkin.
-SS-
-
Kovasti hätäilyä ilmassa, kylvöjen kanssa.
Tässä on lokakuun puolivälissä kylvetty Ceylon.
Ohdake ja vesiheinä kiusasi, mutta luohoa eikä
heiniä ollut kiusana.
(http://www.viistonninen.com/muut/Ceylon_22082016A.jpg)
Satotaso oli yllätyksellinen, korsi liiankin lyhyttä;
Syyskuun kosteilla keleillä kylvetty sama lajike
pääsi vain 1/3:aan tästä myöhäisen sadosta, lisäksi juureen
kylvetty italianraiheinä kasvoi yli. Eikä ainakaan
Claasilla helpottanut puintia, möyäämisestä ja
tukkeutumistaipumuksesta päätellen aika heikosti
meni. Ja koko puimurin sisus kuin märkää ruohoa
ensiruosteeseen koetettu niittosilppuri.
Tässä kuvassa ei pohjalikaruohoa ole erikseen kylvetty
-SS-
-
Sateen alle voi ruista laittaa vaikka pään kokoisten lohkareiden sekaan.
Täällä päin on vaan alkusyksyisinkin suhteellisen kuivaa, jolloin se
siemen ei saa kunnolla kosteutta jos on valtavan kokkareista.
Hybridirukiilla orastuminen heikkenee vahvasti, jos on liian isoa lohkaretta.
Etanat vievät sitten ne harvatkin.
-SS-
Tässä olisi -SS-:lle laite, jolla pääsee kätevästi eroon etanoista ilman myrkkyjä. ;D
http://www.expressen.se/leva-och-bo/gor-det-sjalv/skadedjur/jens-uppfinning-tar-kal-pa-100-mordarsniglar-i-minuten/
-
Samaa rautaa on Farin vetohammaspyörä ja akseli jos oikeen muistan.Vetoakseli lähtee vaihdelaatikosa vetämällä. Laakeri ollut palasina ja ajoa jatkettu?
-
Ihmettelen, mitä keulimista on 6.5 tonnin tehokauralajikkeen sadossa,
kun selvästikin annettulla 200 kg:n tehollisella karjanlanta- ja apusäilislannoituksella pitäisi
päästä samaan tekemättä mitään hiven- tauti- korrensäde- kännä ruiskutuksiakin.
Eri asia on saada vuodesta toiseen 6.5 tonnia noilla normilannoituksilla, eli jatkuva
ravinnetase miinukselle.
-SS-
-
Ihmettelen, mitä keulimista on 6.5 tonnin tehokauralajikkeen sadossa,
kun selvästikin annettulla 200 kg:n tehollisella karjanlanta- ja apusäilislannoituksella pitäisi
päästä samaan tekemättä mitään hiven- tauti- korrensäde- kännä ruiskutuksiakin.
Eri asia on saada vuodesta toiseen 6.5 tonnia noilla normilannoituksilla, eli jatkuva
ravinnetase miinukselle.
-SS-
Nyt täytyy tuottaa sulle pettymys.
110kg typpeä, Hivensalpietaria.
Jos laittaa tuon mainitsemasi typpimäärän ni käy näin MARKKINOIDEN LUJAKORTISIMMAN kauran kanssa, korrensääteestä huolimatta. Toki seiskalla alkavaa tuosta tuli....
(http://i3.aijaa.com/t/00866/13493649.t.jpg) (http://aijaa.com/TVp0PW)
Ja se hehtopaino, 55 on ollut paras ja huonoin 52. Taulukkoarvo 52, jotain. En ole Steinarille vielä koittanut kunnon tautiainetta, nyt laitoin ja HLP 58.
-
Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.
sen verran kiinosti ruismaanteko että wolmari ohran sänkeen ajoin kananpaskat si kyntöö ja kuivuus päälle niin kerta jyrsimellä ja kolme kertaa äkeellä ni ei ollut enään montaa päänkokosta pattia pellossa siihen rääpimällä ruista laahavantaalla eikä muuten idä ennen ku saa 20mm vettä ja sitä ei oo tullu
-
Samaa rautaa on Farin vetohammaspyörä ja akseli jos oikeen muistan.Vetoakseli lähtee vaihdelaatikosa vetämällä. Laakeri ollut palasina ja ajoa jatkettu?
Juu oli samaa rautaa koko homma. Laakeri täysin ehjä. Akselin päässä oleva hammaspyörä kulunut ja isommasta pyörästä palasia pois. sain purkaamolta minulle uuden.
-
Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.
sen verran kiinosti ruismaanteko että wolmari ohran sänkeen ajoin kananpaskat si kyntöö ja kuivuus päälle niin kerta jyrsimellä ja kolme kertaa äkeellä ni ei ollut enään montaa päänkokosta pattia pellossa siihen rääpimällä ruista laahavantaalla eikä muuten idä ennen ku saa 20mm vettä ja sitä ei oo tullu
Taisker on meikäläisen sielunveli... 8)
Jyrsin kiinnostaisi kovasti kokeilla, mutta täällä ei ole kuin yhdellä kollegalla sellainen ja sekin paskana. Pikkuisen oli huuli pyöreänä, kun tintti vaan pomppi "kokkareiden" päällä. Onneksi tänään tuli 2mm vettä, josko se siitä pehmenisi...
-
Ei se vaakatasojyrsinkään autuaalliseksi tee. Vähän on äestä tehokkaampi kokkareiden silpoja. Tai jos pahasti kokkareisesta maasta haluaa hienoa, on ajonopeus pidettävä miltei älyttömän hitaana. Minullakin oli vielä joitakin vuosia sitten kuivana vaikeasti muokkautuvia lohkoja. Valtava muutos parempaan on tullut luomun viljelykierron mukana jo heti ensimmäisen kierron kuluessa... Kannattaa mennä lapion kanssa pellolle ja kaivella monttuja ja pohtia, mitä voisi olla tehtävissä. Tukijärjestelmään sisältyy peltomaan laatutesti, joka minusta vähän vesitettiin, koska vaaditaan vain itsearviointilomake. Kannattaisi mennä tutkimaan varsinkin nuo altaiden pohja-alueet ja pahat kokkareikot ja tehdä ainakin kuoppatesti. Pientä viitettä ongelmasta antaa jo tuo "multavuudesta on turha puhuakaan".
Kannattaisiko laittaa ainakin noille avokesannoiksi ajatelluille alueille apila-ruokonata nurmi pariksi tai jopa kolmeksi vuodeksi, ba kysyä vaikka joku nurmijankkurilla ajamaan nuo alat ensi kesänä varovasti tuonne vain reiluun 25 sentin syvyyteen. Luulen, että vaikutus olisi dramaattinen. Sitten muutaman viljavuoden perästä nurmi uudelleen, ja jos vielä näyttää tarpeelliselle, uusi nurmijankkurointi nyt vähän syvemmälle. Veikkaan, että 5-10 vuoden kuluessa ei enää uskoisi maata samaksi.
Ne omat alueet, jotka vielä viisi vuotta sitten olivat hirveää kokkaretta, olivat viime keväänä jo hämmentävän paljon muuttuneet. Kokkareita oli vieläkin, mutta huomattavan vähän. Ajoitus ei ollut ainakaan ainoa vaikuttava tekijä.
Itse teen pienimuotoisia kuoppatestejä töiden lomassa satunnaisesti, kun tuntuu tauon paikalta. Mukavaa hyötyliikuntaa moneltakin kantilta.
-
Ne altaat kannattaa hävittää. Niihin kannattaa ajaa kaivuumaita, lanata laserlanalla ja pahimpiin altaisiin laittaa pintavesikaivoja.
-
Ei se vaakatasojyrsinkään autuaalliseksi tee. Vähän on äestä tehokkaampi kokkareiden silpoja. Tai jos pahasti kokkareisesta maasta haluaa hienoa, on ajonopeus pidettävä miltei älyttömän hitaana. Minullakin oli vielä joitakin vuosia sitten kuivana vaikeasti muokkautuvia lohkoja. Valtava muutos parempaan on tullut luomun viljelykierron mukana jo heti ensimmäisen kierron kuluessa... Kannattaa mennä lapion kanssa pellolle ja kaivella monttuja ja pohtia, mitä voisi olla tehtävissä. Tukijärjestelmään sisältyy peltomaan laatutesti, joka minusta vähän vesitettiin, koska vaaditaan vain itsearviointilomake. Kannattaisi mennä tutkimaan varsinkin nuo altaiden pohja-alueet ja pahat kokkareikot ja tehdä ainakin kuoppatesti. Pientä viitettä ongelmasta antaa jo tuo "multavuudesta on turha puhuakaan".
Kannattaisiko laittaa ainakin noille avokesannoiksi ajatelluille alueille apila-ruokonata nurmi pariksi tai jopa kolmeksi vuodeksi, ba kysyä vaikka joku nurmijankkurilla ajamaan nuo alat ensi kesänä varovasti tuonne vain reiluun 25 sentin syvyyteen. Luulen, että vaikutus olisi dramaattinen. Sitten muutaman viljavuoden perästä nurmi uudelleen, ja jos vielä näyttää tarpeelliselle, uusi nurmijankkurointi nyt vähän syvemmälle. Veikkaan, että 5-10 vuoden kuluessa ei enää uskoisi maata samaksi.
Ne omat alueet, jotka vielä viisi vuotta sitten olivat hirveää kokkaretta, olivat viime keväänä jo hämmentävän paljon muuttuneet. Kokkareita oli vieläkin, mutta huomattavan vähän. Ajoitus ei ollut ainakaan ainoa vaikuttava tekijä.
Itse teen pienimuotoisia kuoppatestejä töiden lomassa satunnaisesti, kun tuntuu tauon paikalta. Mukavaa hyötyliikuntaa moneltakin kantilta.
Joo, tämä pelto oli sänkikesannolla ja kesällä vedettiin uudet salaojat vanhojen väliin. Aika monta allasta on nyt periaatteessa kuivattu uudella ojalla. Jonkun verran ehdin ja jaksoin kaivaa vanhojakin ojia esille ja tehdä lisää silmiä. Tämän vuoden olosuhteet ovat kuitenkin olleet aika haastavat. Talvella liettäviä vesisateita, raskasta peltoliikennettä, alkukesän luihin ja ytimiin asti porautunut kuivuus jne. Tässä joitakin tekijöitä. Mielenkiintoinen havainto on sekin, että kyntämisen jälkeen vesi ei kuitenkaan siirry joka paikassa uudelle ojalle asti. Maa ei ole sellaisessa tilassa, että kosteus tasapainottuisi. Nuo edellä luettelemani tekijät vaikuttaa. Sitten on yksinkertaisesti maaston muoto, tässäkin yksittäinen tölläs jolta laskee vesiä kaikkiin suuntiin, aiheuttaa sen, että väkisin jää jonnekin kulmaa, joka ahdistaa. Tulevina vuosina näkee paljonko ojituksesta oli apua ongelmiin. Katsotaan sitten mitä uusia toimenpiteitä keksitään. Nyt oli ajatuksena heittää tällainen syväjuurinen kasvi kehiin, josko se saisi painettua juurensa uusien ojien kohdalla mahdollisimman syvälle. Siitä jäisi sitten hiussuonia alaspäin pitemmäksi aikaa. Nämä viherlannoitusratkaisut toimii yleensä seuraavan vuoden, sitten ne on taas unohtuneet maan muistista. Parhaat kokemukset on edelleen kultivoinnista. Se on ollut paras konsti korjata maan rakennetta. Ja monttuja tosiaan tasaillaan, kun vaan täyttömaata jostain löytyy. Usein tuppaa vaan olemaan niin, että pienikin alue imee kymmeniä kuormia ja pelkillä piiriojilla ei pitkälle pötkitä...
-
Ei se vaakatasojyrsinkään autuaalliseksi tee.
Ei mut kyllä se kahdeksasta äestyskerrasta ainakin kuusi pois vie. Ihan sama onko 4 km/h tai 6 km/h asia joutuu kuitenkin paljon äjestystä nopeammin, ja ei tarvitse ryskiä tai heilua penkissä kuin joku räsynukke. Painava jyrsin, haineväjyrä ja teräväreunaiset hiukan ottavat piikit niin kuin Maschiossa, tulee hienoa jälkeä. Ainoa huonompi juttu on, että viivyttelin tuon hankkimista, sen jälkeen kun naapuri jyrsi meille sitkeän ohrapellon, olisi pitänyt silloin jo tajuta. No, sopivanhintaista ja riittävän kapeaa ei heti osunut kohdallekaan.
Jyrsimen tekemässä jäljessä on tasainen pohjamaa se olennainen, äkeellä voi pieniä niitä kokkareita sitten jo, kunhan pohjamaassa kiinni olevat lohkareet eivät enää revi ja riepottele äestä ylös alas sivuille.
Eli tasausäes tai joku lata, sitten jyrsintä ja jos haluaa viimeistellä niin voisi äestääkin siinä rinnalla. Yksi minkä myös havaitsin, on vähempi herkkyys pahnakasoille tai juurakoille.
Minusta ihan hyvä keksintö, mutta onhan meillä lautasäes, raskas joustopiikkiäes, Tume minipiikkiäes sekä muita kevyempiä maankuohkeuttimia eli hankmoja ja niin edelleen. Ei tuo jyrsin niistä huonoin ole, vaikkakin ensin vähän arastelin aloittaa, ei ollut käyttöohjekirjaakaan, paitsi löysin sitten netistä ulkomaankielisen. Öljyä laitoin, rasvasin kartaanin, jyrän päädyt, ja säätelin sitä jarrupalkkia, ja sittevvaan täysiä ajoin multakasaan niin että Foorti sauhusi. En tiedä, teinkö oikein, mutta fiiniä tuli ja polttoainetankki tyhjeni.
-SS-
-
Onko noissa Maazioissa paljon eroja keskenään, kun käytettynä niitä tuntuu olevan tarjolla todella paljon. Kvernelandi olisi varmaan laadukkaampi, mutta niitä ei montaa ole tarjolla.
-
Onko noissa Maazioissa paljon eroja keskenään, kun käytettynä niitä tuntuu olevan tarjolla todella paljon. Kvernelandi olisi varmaan laadukkaampi, mutta niitä ei montaa ole tarjolla.
Todennäköisesti osaa käytetty kovaa ja korkealla, eikä välttämättä siis niin laadukas kuin tuo Kverneland. Mutta tuokin yksilö oli Bondiolin joku 1700 Nm akselilla ja putki mennyt aivan kieroon. Että on tehoja ollut. No, vaihtokoneena otti jonkun 19 tonnin Bigabin. Että on varmaan momenttia siellä vetokoneessa. Ajattelin, ettei tuo Foorti sitä enempää kierteelle saa. Eikä saanutkaan.
-SS-
-
Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.
Mikset sää kynnä?
Tämähän on kynnetty.
Jaa....
No mää jo ajattelin et olet vallan pimahtanu..
No ei kaukaa liippaa, on taas ollut niin vaikeaa, että viisainta olisi ollut jättää rukiit kauppaan.
Mää oon just tänään, vesisateessa, tehnyt saman päätöksen syysviljojen suhteen. Pesen huomen aamulla kylvökoneen ja laitan talviteloille... Mitä sitä turhaan itteään kiusaamaan, saman sadon kuin syysvehnästä, saa myös kevätvehnästä. Ja ennenkaikkea pienemmällä riskillä ja panoksilla, syysvehnä tarttee käytännössä neljä tautiruiskutusta kun kolme ei näköjään riitä. Kallista. Tai sitten herran haltuun, vain rikka-aine ja korrensääde kera tautiaineen :)
-
Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.
Mikset sää kynnä?
Tämähän on kynnetty.
Jaa....
No mää jo ajattelin et olet vallan pimahtanu..
No ei kaukaa liippaa, on taas ollut niin vaikeaa, että viisainta olisi ollut jättää rukiit kauppaan.
Mää oon just tänään, vesisateessa, tehnyt saman päätöksen syysviljojen suhteen. Pesen huomen aamulla kylvökoneen ja laitan talviteloille... Mitä sitä turhaan itteään kiusaamaan, saman sadon kuin syysvehnästä, saa myös kevätvehnästä. Ja ennenkaikkea pienemmällä riskillä ja panoksilla, syysvehnä tarttee käytännössä neljä tautiruiskutusta kun kolme ei näköjään riitä. Kallista. Tai sitten herran haltuun, vain rikka-aine ja korrensääde kera tautiaineen :)
Auts !
Minä kyllä myös pesin kylvökoneen jo jonkin aikaa sitten, mutta vain siitä syystä, että rapsiapulannat olivat kovin kovettuvaa sorttia, ja säiliöön jäi sinne reikien väliin aika kasa ruostuttavaa materiaalia. Kohta ajetaan taas, oli tänä syksynä ihan mallikas syysviljan sadonkorjuuvuosi, eikäpä keväruis oikeasti ole kilpailija syysrukiille, varsinkin syysrapsia näkyy voivan laittaa syysruispeltoon, kevätrukiit lojuisivat sateiden armolla, jos olisi.
Syysvehnä - nojaa, kyllähän se kivaa on, kun vilja on jo tallessa, ja valkuaistakin on, kevätnisut vielä vihreitä, tokkopa kahteen viikkoon vielä valmistuu. Kerääjäkasvi on kyllä omiaan kevätviljalle, se antaa sen satasen, mutta jumittaa kyllä paljon helpommin siihen kevätviljaan jäämään sitten kanssa. Ohra nyt on semmoista kutinapulveria joo. Siis ohrahan on halvin vilja, suuri sato, helppo viljeltävä, mutta aika elottomaksi maa menee sen kanssa.
-SS-
-
Onko noissa Maazioissa paljon eroja keskenään, kun käytettynä niitä tuntuu olevan tarjolla todella paljon. Kvernelandi olisi varmaan laadukkaampi, mutta niitä ei montaa ole tarjolla.
Molemmat on italialaisia, Kverneland on ex Maletti. Machiota myyty paljon pidempään varmaankin sentakia yleisempi. En usko merkkien välillä suurempaa laatueroa olevan. Machiolla DM huomattavasti järeämpi kuin DC. Meillä on naapurin kanssa yhteisenä DM 3500. Piikit joskus kuluu loppuun, muuta ongelmaa ei ole ollut. Ennen oli 300-22 Lely ja siinä kyllä riitti remonttia.
-
Ei se vaakatasojyrsinkään autuaalliseksi tee. Vähän on äestä tehokkaampi kokkareiden silpoja. Tai jos pahasti kokkareisesta maasta haluaa hienoa, on ajonopeus pidettävä miltei älyttömän hitaana. Minullakin oli vielä joitakin vuosia sitten kuivana vaikeasti muokkautuvia lohkoja. Valtava muutos parempaan on tullut luomun viljelykierron mukana jo heti ensimmäisen kierron kuluessa... Kannattaa mennä lapion kanssa pellolle ja kaivella monttuja ja pohtia, mitä voisi olla tehtävissä. Tukijärjestelmään sisältyy peltomaan laatutesti, joka minusta vähän vesitettiin, koska vaaditaan vain itsearviointilomake. Kannattaisi mennä tutkimaan varsinkin nuo altaiden pohja-alueet ja pahat kokkareikot ja tehdä ainakin kuoppatesti. Pientä viitettä ongelmasta antaa jo tuo "multavuudesta on turha puhuakaan".
Kannattaisiko laittaa ainakin noille avokesannoiksi ajatelluille alueille apila-ruokonata nurmi pariksi tai jopa kolmeksi vuodeksi, ba kysyä vaikka joku nurmijankkurilla ajamaan nuo alat ensi kesänä varovasti tuonne vain reiluun 25 sentin syvyyteen. Luulen, että vaikutus olisi dramaattinen. Sitten muutaman viljavuoden perästä nurmi uudelleen, ja jos vielä näyttää tarpeelliselle, uusi nurmijankkurointi nyt vähän syvemmälle. Veikkaan, että 5-10 vuoden kuluessa ei enää uskoisi maata samaksi.
Ne omat alueet, jotka vielä viisi vuotta sitten olivat hirveää kokkaretta, olivat viime keväänä jo hämmentävän paljon muuttuneet. Kokkareita oli vieläkin, mutta huomattavan vähän. Ajoitus ei ollut ainakaan ainoa vaikuttava tekijä.
Itse teen pienimuotoisia kuoppatestejä töiden lomassa satunnaisesti, kun tuntuu tauon paikalta. Mukavaa hyötyliikuntaa moneltakin kantilta.
Samaa mieltä. Kyllä se murustuminen maanrakenteesta lähtee eikä rajusta muokkaamisesta, harrastaa sitte luomua tai ei.
Maschio oli reilu 15 vuotta ja parasta siinä oli kova myyntihinta :D Arvon ne näyttää säilyttävän vaikka ei sitä mun mielestä tavallisten kasvien viljelyssä tarvita. Kunnon äes riittää, ja jos ei riitä, on maassa vikaa eikä siihen jyrsinkään auta. Ja kyllä se jyrsinkin pomppii kun on isoja kokkareita, eikä auta haineväjyräkään. Ja pöllyttää kuivaa savea niin ettei ympärilleen näe. Vaikka kyllä maschio kova kone on. Ei siinä kytkimen kulumisen ja kapean työleveyden lisäksi muuta vikaa ollu. Mutta tarpeelliseksi sitä en nähny.
-
Jos pakko olla puitava kasvi ,maan kuntoon saattamisessa ,niin vastaus on kumina ,on savikin muhua sen jäljiltä
monta vuotta.
-
Rukiin jäljiltä maa menee sileäksi vaikka verkkoäkeellä, ihan sama onko kuivaa tai märkää. Mutta kylvökone painuu holtittomasti, siinä on auttaa jos kerran lataa viilut sileäksi jollakin karhilla.
Ohra ja herne näyttävät olevan semmoiset lohduttomat kasvit, niiden kokkaroittava vaikutus on jostakin juurilimasta kiinni, mutta kuminakesannolle meinaan minäkin siis laittaa vähän, ihan vaan kuminan lisäämiseksi. Jos haluan pehmittää maat, käytän ruista, koska siitä saa helposti myytävää. Ja rukiin jälkeen voi jatkaa rapsilla. Ja sitten syysvehnällä. Ja sitten jotakin kevätviljaa.
-SS-
-
Se on toi kyrsimellä ajo löpöä kuluttavaa puuhaa. 10-vuotta sitten tarkat multamiehet liittivät jyrsimeen kylvökoneen. Nyt ei näy missään moisia yhdistelmiä. Joku pilkunnylpyttäjä voi tahita savikkamaata tai syysviljamaata.
-
Se on toi kyrsimellä ajo löpöä kuluttavaa puuhaa. 10-vuotta sitten tarkat multamiehet liittivät jyrsimeen kylvökoneen. Nyt ei näy missään moisia yhdistelmiä. Joku pilkunnylpyttäjä voi tahita savikkamaata tai syysviljamaata.
Olen suunnitellut palauttaa jyrsimen sivupyöräkoneen eteen ensi kevääksi, olisiko ollut 2009 viimeksi käytössä. Pitäähän ne rapiittioraat jotenkin saada peitottua. Savimaalla jyrsinkylvön orastumislaatuun on useimpina keväinä vaikea muilla metodeilla päästä.
-
Samaa rautaa on Farin vetohammaspyörä ja akseli jos oikeen muistan.Vetoakseli lähtee vaihdelaatikosa vetämällä. Laakeri ollut palasina ja ajoa jatkettu?
Juu oli samaa rautaa koko homma. Laakeri täysin ehjä. Akselin päässä oleva hammaspyörä kulunut ja isommasta pyörästä palasia pois. sain purkaamolta minulle uuden.
Mitä maksoi hammaskehä? Ja oliko sulla vanne, mihin hammaskehä pultataan kiinni, mennyt rikki?
-
Se on toi kyrsimellä ajo löpöä kuluttavaa puuhaa. 10-vuotta sitten tarkat multamiehet liittivät jyrsimeen kylvökoneen. Nyt ei näy missään moisia yhdistelmiä. Joku pilkunnylpyttäjä voi tahita savikkamaata tai syysviljamaata.
Olen suunnitellut palauttaa jyrsimen sivupyöräkoneen eteen ensi kevääksi, olisiko ollut 2009 viimeksi käytössä. Pitäähän ne rapiittioraat jotenkin saada peitottua. Savimaalla jyrsinkylvön orastumislaatuun on useimpina keväinä vaikea muilla metodeilla päästä.
hyvät oraat tulee silloin, kun kosteus on juuri sopiva kylvöille. Ne lohkot on ongelmallisia joissa kosteusolosuhteet vaihtelee, liian kuivasta tai märästä ei tule mitään. Jos kiirehtii, jää pohja epätasaiseksi...samoin oraat. Jyrsi muuten hakkaa monet äestyskoneet, eikä kuormita maata kun teho menee rattaita pitkin, eikä vetävät pyörät tiivistä.
niin ja rapiittimiehiä tällä palstalla ihaillaan, jyrsinkylväjät taas on "pilkunnylpyttäjiä"
-
Se on toi kyrsimellä ajo löpöä kuluttavaa puuhaa. 10-vuotta sitten tarkat multamiehet liittivät jyrsimeen kylvökoneen. Nyt ei näy missään moisia yhdistelmiä. Joku pilkunnylpyttäjä voi tahita savikkamaata tai syysviljamaata.
Olen suunnitellut palauttaa jyrsimen sivupyöräkoneen eteen ensi kevääksi, olisiko ollut 2009 viimeksi käytössä. Pitäähän ne rapiittioraat jotenkin saada peitottua. Savimaalla jyrsinkylvön orastumislaatuun on useimpina keväinä vaikea muilla metodeilla päästä.
hyvät oraat tulee silloin, kun kosteus on juuri sopiva kylvöille. Ne lohkot on ongelmallisia joissa kosteusolosuhteet vaihtelee, liian kuivasta tai märästä ei tule mitään. Jos kiirehtii, jää pohja epätasaiseksi...samoin oraat. Jyrsi muuten hakkaa monet äestyskoneet, eikä kuormita maata kun teho menee rattaita pitkin, eikä vetävät pyörät tiivistä.
niin ja rapiittimiehiä tällä palstalla ihaillaan, jyrsinkylväjät taas on "pilkunnylpyttäjiä"
Millä se jyrsin sitten liikkuu jos ei vetävillä pyörillä??
Kuiva savi, tuulinen päivä ja jyrsin. Paljoks maasta irtoo pölynä kaikkee taivaan tuuliin?
-
Se on toi kyrsimellä ajo löpöä kuluttavaa puuhaa. 10-vuotta sitten tarkat multamiehet liittivät jyrsimeen kylvökoneen. Nyt ei näy missään moisia yhdistelmiä. Joku pilkunnylpyttäjä voi tahita savikkamaata tai syysviljamaata.
Olen suunnitellut palauttaa jyrsimen sivupyöräkoneen eteen ensi kevääksi, olisiko ollut 2009 viimeksi käytössä. Pitäähän ne rapiittioraat jotenkin saada peitottua. Savimaalla jyrsinkylvön orastumislaatuun on useimpina keväinä vaikea muilla metodeilla päästä.
hyvät oraat tulee silloin, kun kosteus on juuri sopiva kylvöille. Ne lohkot on ongelmallisia joissa kosteusolosuhteet vaihtelee, liian kuivasta tai märästä ei tule mitään. Jos kiirehtii, jää pohja epätasaiseksi...samoin oraat. Jyrsi muuten hakkaa monet äestyskoneet, eikä kuormita maata kun teho menee rattaita pitkin, eikä vetävät pyörät tiivistä.
niin ja rapiittimiehiä tällä palstalla ihaillaan, jyrsinkylväjät taas on "pilkunnylpyttäjiä"
Millä se jyrsin sitten liikkuu jos ei vetävillä pyörillä??
Kuiva savi, tuulinen päivä ja jyrsin. Paljoks maasta irtoo pölynä kaikkee taivaan tuuliin?
äestä kiskova traktori siirtää muokkaustehon vetävien pyörien kautta, jyrsissä se menee akselia ja rattaita pitkin, lisäksi yksi ajokerta jyrsillä yleensä riittää, tiivistää vähemmän.
Toisen kysymyksen selvittämiseksi pitäis joskus mennä Loimaalle kattomaan verrokkiruutujen kylvöä, siellähän ne kokeilee sitä suorakylvöä, jota kuulemma paikalliset kadehtien ihailee....
-
Se on toi kyrsimellä ajo löpöä kuluttavaa puuhaa. 10-vuotta sitten tarkat multamiehet liittivät jyrsimeen kylvökoneen. Nyt ei näy missään moisia yhdistelmiä. Joku pilkunnylpyttäjä voi tahita savikkamaata tai syysviljamaata.
Olen suunnitellut palauttaa jyrsimen sivupyöräkoneen eteen ensi kevääksi, olisiko ollut 2009 viimeksi käytössä. Pitäähän ne rapiittioraat jotenkin saada peitottua. Savimaalla jyrsinkylvön orastumislaatuun on useimpina keväinä vaikea muilla metodeilla päästä.
hyvät oraat tulee silloin, kun kosteus on juuri sopiva kylvöille. Ne lohkot on ongelmallisia joissa kosteusolosuhteet vaihtelee, liian kuivasta tai märästä ei tule mitään. Jos kiirehtii, jää pohja epätasaiseksi...samoin oraat. Jyrsi muuten hakkaa monet äestyskoneet, eikä kuormita maata kun teho menee rattaita pitkin, eikä vetävät pyörät tiivistä.
niin ja rapiittimiehiä tällä palstalla ihaillaan, jyrsinkylväjät taas on "pilkunnylpyttäjiä"
Kuinkas kun jokku savolaaset sanoo renkaita rattaiksi.Niin silloin äestäeskin voima menee rattaita pitkin :-\
-
Se on toi kyrsimellä ajo löpöä kuluttavaa puuhaa. 10-vuotta sitten tarkat multamiehet liittivät jyrsimeen kylvökoneen. Nyt ei näy missään moisia yhdistelmiä. Joku pilkunnylpyttäjä voi tahita savikkamaata tai syysviljamaata.
Olen suunnitellut palauttaa jyrsimen sivupyöräkoneen eteen ensi kevääksi, olisiko ollut 2009 viimeksi käytössä. Pitäähän ne rapiittioraat jotenkin saada peitottua. Savimaalla jyrsinkylvön orastumislaatuun on useimpina keväinä vaikea muilla metodeilla päästä.
hyvät oraat tulee silloin, kun kosteus on juuri sopiva kylvöille. Ne lohkot on ongelmallisia joissa kosteusolosuhteet vaihtelee, liian kuivasta tai märästä ei tule mitään. Jos kiirehtii, jää pohja epätasaiseksi...samoin oraat. Jyrsi muuten hakkaa monet äestyskoneet, eikä kuormita maata kun teho menee rattaita pitkin, eikä vetävät pyörät tiivistä.
niin ja rapiittimiehiä tällä palstalla ihaillaan, jyrsinkylväjät taas on "pilkunnylpyttäjiä"
Millä se jyrsin sitten liikkuu jos ei vetävillä pyörillä??
Kuiva savi, tuulinen päivä ja jyrsin. Paljoks maasta irtoo pölynä kaikkee taivaan tuuliin?
äestä kiskova traktori siirtää muokkaustehon vetävien pyörien kautta, jyrsissä se menee akselia ja rattaita pitkin, lisäksi yksi ajokerta jyrsillä yleensä riittää, tiivistää vähemmän.
No juu, ja tunnit kuluu sekä löpöä kiitettävästi.
-
Mä en jyrsimisen suurimpana ongelmana kuitenkaan pitäny hitautta, eikä siinä löpöäkään niin kamalasti palanu viljojen työsyvyydellä. Mutta koskaan ei tuntunu omille hietasaville olevan sopivaa kosteutta jyrsimiseen. Joko liian kosteeta tai sitte puolet jyrsitystä näytti pölyävän taivaan tuuliin. :D Ja täyty sitä ennen jyrsintää kuitenki vähintään tasausäestää pellot, niin ei siinä kovin paljon säästöä tullut.
Vielä muistuttaa jyrsinkylvö-aikakaudesta kylvökoneen vetolaitteet jyrsimeen olemasaolollaan. :D Jos vielä joskus, tai sitte ei! :D
Ja onko sillä väliä, jos täällä jyrsinmiehiä haukutaan, ja jyrsinmuokkaus omilla mailla toimii? Täytyyhän sitä sen verran itseluottamusta olla ettei muitten mukaan työtapoja valitse..
-
Nii totta kai 7 tonnia painava 8- akselinen pyörä-äes jyrää minkä tahansa ohrasyyskynnön kauniin sileäksi. Mutta jos köyhän joustoäes lähinnä pomppii eikä pieni yhden yhtäkään kokkaretta, ei voine tuomita käytetyn jyrsimen ostamisesta, jos sen saa ostetuksi muutamalla tuhannella ja pystyy pyörittelemään pikkutraktorilla.
Ne kunnon painavat pyörä-äkeet tahtovat olla jo senmoisia satapiikkisiä eli väh. 150 hv pitäisi olla tehojakin...että nii kö kolme viistonnista peräkkäin tarviisi laittaa kiskomaan...
-SS-
-
Nii totta kai 7 tonnia painava 8- akselinen pyörä-äes jyrää minkä tahansa ohrasyyskynnön kauniin sileäksi. Mutta jos köyhän joustoäes lähinnä pomppii eikä pieni yhden yhtäkään kokkaretta, ei voine tuomita käytetyn jyrsimen ostamisesta, jos sen saa ostetuksi muutamalla tuhannella ja pystyy pyörittelemään pikkutraktorilla.
Ne kunnon painavat pyörä-äkeet tahtovat olla jo senmoisia satapiikkisiä eli väh. 150 hv pitäisi olla tehojakin...että nii kö kolme viistonnista peräkkäin tarviisi laittaa kiskomaan...
-SS-
En minä ainakaan kenenkään ostoksia tuomitse. Enkä jyrsimiä tosissaan hauku. Omien kokemusten mukaan, omille maille, normaali äes vaan toimii paremmin. Ja kunnon äkeellä en tarkoittanut mitään topline super xl:ää vaan parikymmentävuotta vanhaa, aikansa raskasta äestä. Sen sai kun myi jyrsimen ja pompottavan äkeen pois.
Mutta paljon enemmän maailmassa taidetaan käyttää jyrsimiä kuin joustopiikkiäkeitä, niin ei ne nyt huonojakaan voi olla.
-
Jos lähtis Wolmaria koittaan puimakoneeseen.
-
Kaapillinen ironia pois. Kosteus 21-23, ihan positiivista. Tankkiin ei vaan tahtonut kertyä mitään, sitten heräsikin epäillykset. Olihan siellä tavaraa, mutta varoitus ei pelannut. Iltapuhteina kävi ilmi, että jyrsijät olivat kalunneet johdon poikki tankin päällä menevän suojakotelon alla. Samalla kävi ilmi, että lämmityslaitteen letkuja oli jyrsitty punoksille asti. Enpä taida laittaa tuota peltiä enää paikalleen, sillä ei siitä ole oikein muuta hyötyä kuin olla suojana pahan teolle.
-
Ensimmäiset puitu tälle syksylle. Suojaviljana ollut brage jäi pahasti apilanurmen jalkoihin kun vuosi oli mikä oli. Puhdas Einar kasvuston sato on vielä arvoitus, mutta puimurin päältä ja kärryyn kertyneen tavaran määrän perusteella 4 - 5 tn/ha. Saa olla ihan tyytyväinen kun välillä oli ihan nollaruutujakin lohkolla.
-
Tuli seurattua herneenpuintia, voi kauheeta, voi herranjumala, jos on lakoviljan puinti hidasta niin herneen kanssa tappelu on jo ihan jotain muuta....
Tsemiä vaan koitoksiin....
-
Tuli seurattua herneenpuintia, voi kauheeta, voi herranjumala, jos on lakoviljan puinti hidasta niin herneen kanssa tappelu on jo ihan jotain muuta....
Tsemiä vaan koitoksiin....
Jaa.... samaa minäkin pikkuhetken katselin. Silloin ainakin sujui ihan hyvin ja ainakin yhdet kärryt olivat jo täynnä. Tämä hernepelto oli ihan nätisti pystyssä ja muutenkin tasainen. Sen näköinen pelto, että houkutti itseäkin kokeilemaan ensi vuonna jospa saisi saman näköisen kasvuston...
-
Tuli seurattua herneenpuintia, voi kauheeta, voi herranjumala, jos on lakoviljan puinti hidasta niin herneen kanssa tappelu on jo ihan jotain muuta....
Tsemiä vaan koitoksiin....
Jaa.... samaa minäkin pikkuhetken katselin. Silloin ainakin sujui ihan hyvin ja ainakin yhdet kärryt olivat jo täynnä. Tämä hernepelto oli ihan nätisti pystyssä ja muutenkin tasainen. Sen näköinen pelto, että houkutti itseäkin kokeilemaan ensi vuonna jospa saisi saman näköisen kasvuston...
Herneen puinti on juhlaa, kun se on tasaisesti pystyssä. Kun se on tasaisesti laossa, ärräpäitä lentää. Saati sitten jokasuuntaan laossa. Viime vuonna 14 ha hernettä tasaisesti laosssa. Puinti taisi viedä 5 päivää... Itänyttä sotkua, mutta kannatti silti. Ensi vuodeksi ajattelin uutta siementä lisäykseen. Haasteita pitää olla...
-
Tuli seurattua herneenpuintia, voi kauheeta, voi herranjumala, jos on lakoviljan puinti hidasta niin herneen kanssa tappelu on jo ihan jotain muuta....
Tsemiä vaan koitoksiin....
Jaa.... samaa minäkin pikkuhetken katselin. Silloin ainakin sujui ihan hyvin ja ainakin yhdet kärryt olivat jo täynnä. Tämä hernepelto oli ihan nätisti pystyssä ja muutenkin tasainen. Sen näköinen pelto, että houkutti itseäkin kokeilemaan ensi vuonna jospa saisi saman näköisen kasvuston...
Herneen puinti on juhlaa, kun se on tasaisesti pystyssä. Kun se on tasaisesti laossa, ärräpäitä lentää. Saati sitten jokasuuntaan laossa. Viime vuonna 14 ha hernettä tasaisesti laosssa. Puinti taisi viedä 5 päivää... Itänyttä sotkua, mutta kannatti silti. Ensi vuodeksi ajattelin uutta siementä lisäykseen. Haasteita pitää olla...
Mulla tuota sotkua oli 18ha, sato noin 3.5tn/ha, joka pienin omalla herneenviljelyuralla. Itänyttä, osittain hukkunutta ja juuriheinät kasvoi läpi. Siis ihan normaalia hernettä :)
Tänä vuonna on vielä ihmeesti pystyssä osa, syynä pidän sateita eli hieman heikommin kasvavat pysyy pystyssä. Salaojien kohdalla on laossa... Nyt tuota ihanaa edessä vajaa 13ha. Jos tulisi 4tn/ha, saisi olla ihan tyytyväinen tällaisen sadevuoden jälkeen.
Tällä hetkellä kyllä näyttää pahalta, sateet vain jatkuu ja jatkuu. Tosin nyt oli pätkä poutaa, mutta maanantain sateet näkyy, vesimäärä suurempi vielä tänäänkin tietyillä pelloilla kuin viime viikon lopulla. Ja silloinkin oli märkää. Huomenna sataa lisää, lauantaina oikeen reippaasti...
Ei oikeen naarata tulevat puinnit, tänään oli eka suht täysi puintipäivä, muuten olleet sellaisia teräviä yrityksiä sateiden lomassa. Toki vilja ollut tähän saakka suht kuivaakin paikoitellen. Nyt kuivaaja polttaa öljyä kahdella poltiimella, lämmöt romahti viime yönä ja öljyä alkoi palamaan. Puituna reilu 50ha, hyvällä alulla kuitenkin, mutta tänäänkin ois ollut puitavaa sama määrä jos ois jokapaikkaan ehtinyt minne kyseltiin :p
-
Claasissa näkyy olevan kolakuljettimessa kitkakytkin. Kerääjäkasvi
nahisti nyt illalla kolakuljettimen pellin ja siihen jässähti.
On se hienoa se kerääjäkasvi.
-SS-
-
Tänään startti vaikka aamulla tuli vielä vähä vesiä, mut iltapäivästä yksi kaapillinen syysnisua poies. Ei mitenkään älyttömän paha kosteus olosuhteisiin nähden 22-23 puintikosteus.
-
Jätin puimurin ulos kun huomiselle luvattiin vielä lähtiessä max pari milliä kuuroja, kyllä sen tietää että sataa taas heti aamusta huomenna...
-
Nautinnollisinta on oikein semmoinen paksu putumatto
joka paikassa, ja siihen sade. Tulee limainen ja kiva puimuri.
-SS-
-
Nautinnollisinta on oikein semmoinen paksu putumatto
joka paikassa, ja siihen sade. Tulee limainen ja kiva puimuri.
-SS-
Just ton takia pyrin ajaan puiman talliin yöksi, ainakin lasinpesulta välttyy.
Päivän lopuksi olis kiva jos jaksais yleispuhalluksen tehdä koneelle..toki sen ehtii aamullakin kunhan kaste ei ole liimannut sitä.
-
Nautinnollisinta on oikein semmoinen paksu putumatto
joka paikassa, ja siihen sade. Tulee limainen ja kiva puimuri.
-SS-
Just ton takia pyrin ajaan puiman talliin yöksi, ainakin lasinpesulta välttyy.
Päivän lopuksi olis kiva jos jaksais yleispuhalluksen tehdä koneelle..toki sen ehtii aamullakin kunhan kaste ei ole liimannut sitä.
Ei mulla oo tänä vuonna puimurin klaseihin tullu pölyä yhtään!
Muina vuosina olen pyyhkinyt jo illalla pölyt laseista, jos puikkari on jäänyt yöksi pihalle.
Mites SKN jakkaran kanssa, imeekö se vettä superlonpehmusteisiin vesisateessa :D
-
Ohran kuivaus on taas kovaa hommaa. Puintikosteus eilen 21-25% ja valmista kamaa,mut kellon ympäri on Ana paahtanu,tosin miedoilla lämmöillä hellästi..
-
Onnekseni en ajanut mitään tautiaineita tai kasvunsääteitä ohrille, jyväkoko nyt selkeästi pienempi kuin normaalisti kunnon kaksiaineisen douppauksen jäljiltä. Helpottaa hieman kuivausta. Muuten olen sitä mieltä, että ohrat ovat olleet viime vuosina kaikkein kusisempia kuivata. Vehnät ovat edelleen melko vihreitä, mutta ihan aikataulussa, koska accuweatherin mukaan seuraava pitempiaikainen (liki 2vko) pouta olisi tulossa syyskuun viimeiseltä viikolta alkaen. Veikkaan, että vehnät ja rapsit otetaan pois tuolloin.
-
Juu, seittemältä se alko satamaan, hyvin tilasin. Ja putua... no... eiköhän sitä... mutta josko se vielä kuivaa...
-
Ei oo liiallinen pöly haitannu puinteja.
-
Nautinnollisinta on oikein semmoinen paksu putumatto
joka paikassa, ja siihen sade. Tulee limainen ja kiva puimuri.
-SS-
Just ton takia pyrin ajaan puiman talliin yöksi, ainakin lasinpesulta välttyy.
Päivän lopuksi olis kiva jos jaksais yleispuhalluksen tehdä koneelle..toki sen ehtii aamullakin kunhan kaste ei ole liimannut sitä.
Ei mulla oo tänä vuonna puimurin klaseihin tullu pölyä yhtään!
Muina vuosina olen pyyhkinyt jo illalla pölyt laseista, jos puikkari on jäänyt yöksi pihalle.
Mites SKN jakkaran kanssa, imeekö se vettä superlonpehmusteisiin vesisateessa :D
Ei ole tapana sateessa pitää puimuria.
Onkohan noissa vanhanliiton hyttihintsupuimureissa ollu kuuma? Tässä on ollu paistetta puintipäivinä ja reilusti yli 20 lämmintä. Avokkaalla ajaessakin on kuuma, saati jossakin hikimajassa.
-
Sitten kun sadekuuro iskee, pitää ajaa kotio, kyllä se puimuri siittä kastuu, vaikka olisi vain 500 m matkaa.
Ja ressukin pitää kärryn päälle vetää ensin.
-SS-
-
Sitten kun sadekuuro iskee, pitää ajaa kotio, kyllä se puimuri siittä kastuu, vaikka olisi vain 500 m matkaa.
Ja ressukin pitää kärryn päälle vetää ensin.
-SS-
Pari kertaa olen ahneuksissani jättäny sade-ennakon käyttämättä. Niistä toisella kertaa tuli ukkoskuuro, matkaa kerty kilometrin verran kaatosateessa, sillon olin märkä....
Ainahan joskus tulee paikka kun puima on pakko jättää sateeseen.
Niitä ihmettelen kun lähtevät pitkille taipaleille kärryineen ilman pressua. Sekin on nähty kun 20milliä tulee nurminatakuorman päälle vettä.
-
80-90-luvun taitteessa kun oli näitä kyntönäytösprenttejä kokeilussa kylillä niin kävi vähän saman suuntaisesti. Viikonlopuksi fälttipaketti käyttöön ja hampaat irvessä yksi isäntä kynteli kaks vuorokautta lähes putkeen. No, päisteojaanhan se touhu loppu, eikä ollut alkomahoolilla mitään tekemistä asian kanssa, väsy tuli ja silmät meni väkisin kiinni. Reisuluu meni poikki ja pari kylkiluuta.
Yhä edelleen kannattaa muistaa:Vain kyrvät tekevät yöllä töitä 8)
Niin no eikse SKN oo... no empä sanokaan. :-X
Kuivaa oli Steinar eilen ja satotaso tuntuu mahottomalta, hehtopaino ratkasee tuleeko ny 6000 vai 7000kg.
Skagen, pthyi....
Joo...
Hehtopaino kaupan pikanäytteen mukaan 58.
Tekee sitten n.6500kg/ha.
Mangaani, Amistar, hivenliuos ja 1.5L CCC.
Ja sitten pikseille pari luuta...
Pöytä täynnä, enempää ei mahdu.
(http://i6.aijaa.com/t/00220/14239621.t.jpg) (http://aijaa.com/Q3j2Yf)
Laitoin vielä toisenkin huumoripläjyksen, ettei sitten tarvi sanoa että kuvattu tuo eka kasvuston parhaasta kohdasta. Vasemmalla EFA ja oikealla näkyy Skagenin sänkeä...
(http://i4.aijaa.com/t/00542/14239622.t.jpg) (http://aijaa.com/UPGFw0)
Keulitaas vähän lisää, sama satotaso jatkuu...
(http://i5.aijaa.com/t/00566/14241763.t.jpg) (http://aijaa.com/j920ug) (http://i10.aijaa.com/t/00527/14241764.t.jpg) (http://aijaa.com/Lh0UYd) (http://i1.aijaa.com/t/00575/14241769.t.jpg) (http://aijaa.com/gYrQ8t)
Tässä alkaa niinku hukkumaan kauraan............
-
Ei märijän viljan ajos pressua tarvita.
-
Niitä ihmettelen kun lähtevät pitkille taipaleille kärryineen ilman pressua. Sekin on nähty kun 20milliä tulee nurminatakuorman päälle vettä.
Mullapas menee pressu narusta vetämällä muutamas sekunnis kuorman päälle. Hähää :)
Ja veivillä takasin valmiuteen :D
-
Ei märijän viljan ajos pressua tarvita.
Ei muutaman kilometrin matkalla, totta. Kauempaa jo irtokivien vuoksi ois hyvä olla pressu. Vesimäärä, mitä ehtii tulla kuormaan, on yks tyhjän kanssa. 10 tonnin kuormaan jos sataa 12.5m2:n alalle 3mm vettä, on se yhteensä 37.5l vettä. Eli kokonaista 0.375% ylimääräistä kuivattavaa, joka lähtee hetkessä kuivurilla. Ja tuo 3mm sade on jo aika paljon. 20mm toki liikaa, mutta sellaista kuuroa varten ollaan hereillä jo aiemmin :D
Aamupäivällä satoi, muka keli paranikin mutta pari tuntia tullut tihkua ettei metsälaitaa näe kunnolla aukean yli. Kunnon nahkapouta. Herneestä löytyi eka itäneet :p
-
80-90-luvun taitteessa kun oli näitä kyntönäytösprenttejä kokeilussa kylillä niin kävi vähän saman suuntaisesti. Viikonlopuksi fälttipaketti käyttöön ja hampaat irvessä yksi isäntä kynteli kaks vuorokautta lähes putkeen. No, päisteojaanhan se touhu loppu, eikä ollut alkomahoolilla mitään tekemistä asian kanssa, väsy tuli ja silmät meni väkisin kiinni. Reisuluu meni poikki ja pari kylkiluuta.
Yhä edelleen kannattaa muistaa:Vain kyrvät tekevät yöllä töitä 8)
Niin no eikse SKN oo... no empä sanokaan. :-X
Kuivaa oli Steinar eilen ja satotaso tuntuu mahottomalta, hehtopaino ratkasee tuleeko ny 6000 vai 7000kg.
Skagen, pthyi....
Joo...
Hehtopaino kaupan pikanäytteen mukaan 58.
Tekee sitten n.6500kg/ha.
Mangaani, Amistar, hivenliuos ja 1.5L CCC.
Ja sitten pikseille pari luuta...
Pöytä täynnä, enempää ei mahdu.
(http://i6.aijaa.com/t/00220/14239621.t.jpg) (http://aijaa.com/Q3j2Yf)
Laitoin vielä toisenkin huumoripläjyksen, ettei sitten tarvi sanoa että kuvattu tuo eka kasvuston parhaasta kohdasta. Vasemmalla EFA ja oikealla näkyy Skagenin sänkeä...
(http://i4.aijaa.com/t/00542/14239622.t.jpg) (http://aijaa.com/UPGFw0)
Keulitaas vähän lisää, sama satotaso jatkuu...
(http://i5.aijaa.com/t/00566/14241763.t.jpg) (http://aijaa.com/j920ug) (http://i10.aijaa.com/t/00527/14241764.t.jpg) (http://aijaa.com/Lh0UYd) (http://i1.aijaa.com/t/00575/14241769.t.jpg) (http://aijaa.com/gYrQ8t)
Tässä alkaa niinku hukkumaan kauraan............
On se vit tumaista, kun kaurasta tulee iso sato, ei meinaa kärrit riittää, ei meinaa ajomies ehtiä tuoda tyhjiä kärrejä pellolle, varastosiilot on hetkessä täynnä, ja vaikka rekkamies ahtaa rekan kukkuroilleen, niin silti kiloja ei kerry.
-
Tässä alkaa niinku hukkumaan kauraan............
Kauraanko hukkuu? :D
-
Mikäs nyt kun Fahri pui ohraa kohlimilta yli vaikka mitä tekis.
Mitä siis tekis sille. Huono irtipuinti ? Puintiväli ja kelanopeus jo
tapissa.
-
Ookko ihan katsomalla katsonut kuinka suuri se puintiväli on, vai laitoitko vain ne varstasillan säätövivut ohjekirjan antamaan asentoon?
Mulla oli ne vipujen säädöt päin peetä, kun meni kerran jotain kovaa läpitte. Niille vivuille on omat säätöruuvit, ja aika hankalis paikois tietenkin.
Ja olipa ne varstat samassa rytäkässä silloin kaikki vääntyneetkin :'(
-
Mikäs nyt kun Fahri pui ohraa kohlimilta yli vaikka mitä tekis.
Mitä siis tekis sille. Huono irtipuinti ? Puintiväli ja kelanopeus jo
tapissa.
Mikä vaari? Joku sivumoottorinen kulmavaihdesyöppö?
-
Ookko ihan katsomalla katsonut kuinka suuri se puintiväli on, vai laitoitko vain ne varstasillan säätövivut ohjekirjan antamaan asentoon?
Mulla oli ne vipujen säädöt päin peetä, kun meni kerran jotain kovaa läpitte. Niille vivuille on omat säätöruuvit, ja aika hankalis paikois tietenkin.
Ja olipa ne varstat samassa rytäkässä silloin kaikki vääntyneetkin :'(
Mitä, renkaiden takana ne vaan on, kyllä sinne pitkällä kädellä ja pitkällä avaimella yltää...
Sitä en ole vielä keksinyt miten sieltä toisesta reunasta pitäisi ne välit pystyä mittaamaan, etuluukusta jotenkin kait...
-
Ookko ihan katsomalla katsonut kuinka suuri se puintiväli on, vai laitoitko vain ne varstasillan säätövivut ohjekirjan antamaan asentoon?
Mulla oli ne vipujen säädöt päin peetä, kun meni kerran jotain kovaa läpitte. Niille vivuille on omat säätöruuvit, ja aika hankalis paikois tietenkin.
Ja olipa ne varstat samassa rytäkässä silloin kaikki vääntyneetkin :'(
Mitä, renkaiden takana ne vaan on, kyllä sinne pitkällä kädellä ja pitkällä avaimella yltää...
Sitä en ole vielä keksinyt miten sieltä toisesta reunasta pitäisi ne välit pystyä mittaamaan, etuluukusta jotenkin kait...
Pienemmissä vaareissa pystyy penkin alla olevasta luukusta mittaamaan molemmat reunat jollain sopivan paksuisella palikalla.
-
80-90-luvun taitteessa kun oli näitä kyntönäytösprenttejä kokeilussa kylillä niin kävi vähän saman suuntaisesti. Viikonlopuksi fälttipaketti käyttöön ja hampaat irvessä yksi isäntä kynteli kaks vuorokautta lähes putkeen. No, päisteojaanhan se touhu loppu, eikä ollut alkomahoolilla mitään tekemistä asian kanssa, väsy tuli ja silmät meni väkisin kiinni. Reisuluu meni poikki ja pari kylkiluuta.
Yhä edelleen kannattaa muistaa:Vain kyrvät tekevät yöllä töitä 8)
Niin no eikse SKN oo... no empä sanokaan. :-X
Kuivaa oli Steinar eilen ja satotaso tuntuu mahottomalta, hehtopaino ratkasee tuleeko ny 6000 vai 7000kg.
Skagen, pthyi....
Joo...
Hehtopaino kaupan pikanäytteen mukaan 58.
Tekee sitten n.6500kg/ha.
Mangaani, Amistar, hivenliuos ja 1.5L CCC.
Ja sitten pikseille pari luuta...
Pöytä täynnä, enempää ei mahdu.
(http://i6.aijaa.com/t/00220/14239621.t.jpg) (http://aijaa.com/Q3j2Yf)
Laitoin vielä toisenkin huumoripläjyksen, ettei sitten tarvi sanoa että kuvattu tuo eka kasvuston parhaasta kohdasta. Vasemmalla EFA ja oikealla näkyy Skagenin sänkeä...
(http://i4.aijaa.com/t/00542/14239622.t.jpg) (http://aijaa.com/UPGFw0)
Keulitaas vähän lisää, sama satotaso jatkuu...
(http://i5.aijaa.com/t/00566/14241763.t.jpg) (http://aijaa.com/j920ug) (http://i10.aijaa.com/t/00527/14241764.t.jpg) (http://aijaa.com/Lh0UYd) (http://i1.aijaa.com/t/00575/14241769.t.jpg) (http://aijaa.com/gYrQ8t)
Tässä alkaa niinku hukkumaan kauraan............
On se vit tumaista, kun kaurasta tulee iso sato, ei meinaa kärrit riittää, ei meinaa ajomies ehtiä tuoda tyhjiä kärrejä pellolle, varastosiilot on hetkessä täynnä, ja vaikka rekkamies ahtaa rekan kukkuroilleen, niin silti kiloja ei kerry.
Ihan sama mistä lohkosta alottaa, aina ollaan 6000kilon paremmalla puolella. Ja kun tuli vielä laitettua sitä 20 hehtaaria joka on aivan liikaa tälläselle päisteviljelijälle varastoinnin kannalta.
Pari huumoripläjäystä eiliseltä:
(http://i10.aijaa.com/t/00859/14242127.t.jpg) (http://aijaa.com/F9ZTRD)
(http://i4.aijaa.com/t/00312/14242128.t.jpg) (http://aijaa.com/UXkwIv)
-
Faarissa on tasainen ja miellyttävä puintiääni. Ei kuulu mitään rätinöitä, kolinoita, rahinoita, eikä edes lapsen itkua... ;D
-
Faarissa on tasainen ja miellyttävä puintiääni. Ei kuulu mitään rätinöitä, kolinoita, rahinoita, eikä edes lapsen itkua... ;D
Kaikki välykset ja äänet tukittu Steinarilla....
-
Jaaha täällä onkin taas vähintään 8tonnari miehet liikkeellä. No joo voinkertoo että meillä ei ainakaan hukuta viljaan. Noin 2000-3000kg/ha on tullu ohrista joten ei ihankauheesti ahista sano. Noo eipä niihin kyllä mitään panostettukaan että ihan kelpo sato kun kulut hyvin alhaiset. Eli viskalla jyvät suoraan viimevuotiselle sängelle ja sitte vähä rullaäkeellä sekasin ni siinä olisitte kaikki toimenpiteet ohrille. Kauroista ensitte tiedä mitä tulee. Paikoin allekylvetty erikois reseptillä sekoitettu nurmi ja eri apiloiden seos on hukuttanut koko perkeleen kauran. Siin muuten tampuriini jätkää helposti vituttaa :D :D Sekä paikoin tuntuolevan vettä lähes polveensaakka. Noo nytsitte nähdään pitääkö väittämä paikkansa että siellä sampo pui missä sorsaui.
-
Jaaha täällä onkin taas vähintään 8tonnari miehet liikkeellä. No joo voinkertoo että meillä ei ainakaan hukuta viljaan. Noin 2000-3000kg/ha on tullu ohrista joten ei ihankauheesti ahista sano. Noo eipä niihin kyllä mitään panostettukaan että ihan kelpo sato kun kulut hyvin alhaiset.
Hei kyllä kasvupaikkaan sopivalla lajikkeellakin on eroa. Kaikki tropit saaneesta Mitjasta tuli kauniin kullanruskeaa kuivaa viljaa mutta kilot jäi esitteeseen; kaikki tropit saaneena saamasi sadon luokkaa. Elmeristä ei tullut kasitonnaria eikä kuivana ehkäpä 7- tonnariakaan, mut lähelle. Niin uskomatonta tuollainen määrä, koskaan en ole kokenut vastaavaa, koska aina ennenvanhaan harvoina kosteina vuosina kasvussa liimalakoista max kolmen tonnin Pirkkaa tai Paavoa. Kuivana kesänä tonnin verran katajanneulasen näköistä jos kertyi, nii tyytyväinen sai olla.
Eikä viljavuuksissakaan pitäisi NIIN paljon vikaa olla, olen tosiaan miettinyt, miksi ei onnistu koeruutukunkut itsellä.
-SS-
-
Ja lisäisin vielä, lyhytkasvuinen Ceylon kylvettiin kerääjäkasvilla apilan ja italoheinän seoksella tähkälletulon yhteydessä. Apila ei kehittynyt hyvin, mutta italianraiheinä kerkesi kasvamaan Ceylonin yli. Puinti tuotti lähinnä p askaisen niittosilppurille haisevan puimurin, ja säiliöön vihreäksitahrautuneita ryppyisiä vehnänjyviä. Ehkä 2 hehtoa/ha.
Kyllä satanen ja rehevä italoheinä mieltä lämmittää kuustonnaria enempi.
Tai jotain.
-SS-
-
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tulossa pienin viljasato 5 vuoteen. Kyllä niitä 2 tonnareitakin siis tarvitaan.
-
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tulossa pienin viljasato 5 vuoteen. Kyllä niitä 2 tonnareitakin siis tarvitaan.
Kyllä tuossa vaikuttanee myös tukikauden painotukset valkuaiskasveihin ja riista ym viljelyyn, lisääntyneestä luomusta puhumattakaan. Siis jos kokonaissadosta puhutaan. Parhaat pellot on otettu öljykasveille. EFA pakkokesanto vaikuttaa täydellä voimalla. Ja niin edespäin.
Ja kuminakin valtaa viljasuomen parhaat pellot kohta.
-SS-
-
Hömppäruohot ym. vaikuttavat tietenkin hieman.Öljykasvialat pienentyneet melkein puoleen huippuvuodesta (2013 ??). Jostain satoero valtakunnan n.3700kg/ha ja agronetin yli6000kg/havälille syntyy.
-
Tulossa pienin sato vaiko saadaan puitua pienin sato...?
Jälleen kerran sade keskeytti, saatiin kolmisen ha kauraa kärryille kun alko tiputtaan.
Onneks juuri se pelto tuli nyt pois, otan siitä tossia.. Oli pystyssä ja hieno naksuttaa menemään 😊
-
Joo, isu kävi kaupalla hakemassa roinaa ja sieltä tuli ennakkotietoa puinneista tältä alueelta. Ohraa tulee sellaista 4000 kiloa hehtaarille ja hehtopainot keskimääräistä alempia. Isännät eivät kovin tyytyväisiä tähän mennessä. Kauroilta odotetaan parempaa kasvustojen perusteella.
Itselläni Ironin ka. noin 4400kg. HLP 68kg. Pakkaamoiden mainosten mukaan antaa käytännön viljelyssä yli 7 tonnin satoja. No joo, 100 kiloo typpeä, ei tautiaineita, 550 neliöllä, parhaita peltoa, hiukan lakoa (erittäin lujakortinen lajike taulukoiden mukaan), tähkässä jyviä 26-27 jne. Kasvusto oli päällepäin todella vahvan oloinen. Alkaa vaan mietityttää, että kun tällaisesta ei saa edes neljää ja puolta ja tuolla maakunnassa on vaikka kuinka paljon kuivuuden ja veden vikuuttaamia, epämääräisiä ohria, niin mitä niistä sitten kuvitellaan otettavan. Kyllä se Suomen 3000kg keskisato pitää varmaan edelleen hyvin paikkansa. Ja se Hankkijan mainostama uusiin lajikkeisiin siirtyminen ei välttämättä tuo ratkaisua, ei ne kasva yhtään sen paremmin, jos ei olosuhteet ole huippua koko kesän ajan.
-
Joo, isu kävi kaupalla hakemassa roinaa ja sieltä tuli ennakkotietoa puinneista tältä alueelta. Ohraa tulee sellaista 4000 kiloa hehtaarille ja hehtopainot keskimääräistä alempia. Isännät eivät kovin tyytyväisiä tähän mennessä. Kauroilta odotetaan parempaa kasvustojen perusteella.
Itselläni Ironin ka. noin 4400kg. HLP 68kg. Pakkaamoiden mainosten mukaan antaa käytännön viljelyssä yli 7 tonnin satoja. No joo, 100 kiloo typpeä, ei tautiaineita, 550 neliöllä, parhaita peltoa, hiukan lakoa (erittäin lujakortinen lajike taulukoiden mukaan), tähkässä jyviä 26-27 jne. Kasvusto oli päällepäin todella vahvan oloinen. Alkaa vaan mietityttää, että kun tällaisesta ei saa edes neljää ja puolta ja tuolla maakunnassa on vaikka kuinka paljon kuivuuden ja veden vikuuttaamia, epämääräisiä ohria, niin mitä niistä sitten kuvitellaan otettavan. Kyllä se Suomen 3000kg keskisato pitää varmaan edelleen hyvin paikkansa. Ja se Hankkijan mainostama uusiin lajikkeisiin siirtyminen ei välttämättä tuo ratkaisua, ei ne kasva yhtään sen paremmin, jos ei olosuhteet ole huippua koko kesän ajan.
Kastemato on kasitonnarin avain.
Jos maa ei ole kunnossa niin ei siellä kasva vaikka mitä tekis, toinen tärkeä juttu on kosteus johon ei voi vaikuttaa. Toki kuivuudesta kärsivää kasvustoa voi vähän auttaa runsas lannotus mut ei sekään maailman tappiin asti riitä.
Nii se Iron...
Katotaan kuinka käy kunhan valmistuu...
-
Kastemato on kasitonnarin avain.
Olis varmaan, mutta kun tuhatpäiset lokit vetää ne madot kupuunsa keväällä :(
Nyt jää ohorasato noin 6-tonniin parhailla mailla, hehtopaino on kyllä mukava :)
-
Kastemato on kasitonnarin avain.
Mistä noita saa ostaa ja paljonko maksaa 100kg? Millainen levityskone, viskako?
-
Kastemato on kasitonnarin avain.
Mistä noita saa ostaa ja paljonko maksaa 100kg? Millainen levityskone, viskako?
Ei niitä myydä, niitä kasvatetaan....
-
Karjanlannan taulukkoarvot, apusäilörehu ja lohkojen valikointi hömpälle on satokeulinnan oletuskuvio.
Ei siis kannata ahdistua, jos pienemmät viljelijät .hoitavat vaikka joka tähkää tukikepillä; äijävaihtoehtonahan on laittaa 2000 ha perussatoista helpointa mahdollista kasvia ja kuitata kela tiskiltä ihan pohjalle miltsin verran karkkirahaa. Ja kaikki mitä pellosta tulee on sit lisää, vaikka erikoisvannesarjaa isännän Rangeroveriin ja emännän Porsche Cayenneen.
-SS-
-
Karjanlannan taulukkoarvot, apusäilörehu ja lohkojen valikointi hömpälle on satokeuminnan oeruskuvio.
Ei siis kannata ahdistua, jos pienemmät viljelijät .hoitavat vaikka joka tähkää tukikepillä; äijävaihtoehtonahan on laittaa 2000 ha perussatoista helpointa mahdollista kasvia ja kuitata kela tiskiltä ihan pohjalle miltsin verran karkkirahaa. Ja kaikki mitä pellosta tulee on sit lisää, vaikka erikoisvannesarjaa isännän Rangeroveriin ja emännän Porsche Cayenneen.
-SS-
Tossa tulee toinenkin ongelma, sekin vähä mitä maassa on kasvupotentiaalia, poljetaan totaalisesti isoilla koneilla v ituiksi.
-
Karjanlannan taulukkoarvot, apusäilörehu ja lohkojen valikointi hömpälle on satokeuminnan oeruskuvio.
Ei siis kannata ahdistua, jos pienemmät viljelijät .hoitavat vaikka joka tähkää tukikepillä; äijävaihtoehtonahan on laittaa 2000 ha perussatoista helpointa mahdollista kasvia ja kuitata kela tiskiltä ihan pohjalle miltsin verran karkkirahaa. Ja kaikki mitä pellosta tulee on sit lisää, vaikka erikoisvannesarjaa isännän Rangeroveriin ja emännän Porsche Cayenneen.
-SS-
Tossa tulee toinenkin ongelma, sekin vähä mitä maassa on kasvupotentiaalia, poljetaan totaalisesti isoilla koneilla v ituiksi.
No mitä väliä, jyrää vaikka panssarivaunulla ja laittaa saneerausta LHP ja muuta ja nostaa seuraavaksi 1,2 miltsiä voi ostaa lapsille X3 bemarit vaikka.
-SS-
-
Karjanlannan taulukkoarvot, apusäilörehu ja lohkojen valikointi hömpälle on satokeuminnan oeruskuvio.
Ei siis kannata ahdistua, jos pienemmät viljelijät .hoitavat vaikka joka tähkää tukikepillä; äijävaihtoehtonahan on laittaa 2000 ha perussatoista helpointa mahdollista kasvia ja kuitata kela tiskiltä ihan pohjalle miltsin verran karkkirahaa. Ja kaikki mitä pellosta tulee on sit lisää, vaikka erikoisvannesarjaa isännän Rangeroveriin ja emännän Porsche Cayenneen.
-SS-
Tossa tulee toinenkin ongelma, sekin vähä mitä maassa on kasvupotentiaalia, poljetaan totaalisesti isoilla koneilla v ituiksi.
No mitä väliä, jyrää vaikka panssarivaunulla ja laittaa saneerausta LHP ja muuta ja nostaa seuraavaksi 1,2 miltsiä voi ostaa lapsille X3 bemarit vaikka.
-SS-
Aika surullista lapsien kannalta, enkä tarkoita niitä bimmereitä vaan niitten lapsien tulevaisuuden ruuanlähteitä...
-
Viitisen prosenttia puimatta. Vähän hernettä ja seosviljaa.
-
Karjanlannan taulukkoarvot, apusäilörehu ja lohkojen valikointi hömpälle on satokeulinnan oletuskuvio.
Ei siis kannata ahdistua, jos pienemmät viljelijät .hoitavat vaikka joka tähkää tukikepillä; äijävaihtoehtonahan on laittaa 2000 ha perussatoista helpointa mahdollista kasvia ja kuitata kela tiskiltä ihan pohjalle miltsin verran karkkirahaa. Ja kaikki mitä pellosta tulee on sit lisää, vaikka erikoisvannesarjaa isännän Rangeroveriin ja emännän Porsche Cayenneen.
-SS-
Viimeksi kun Inkoossa kävin, niin maanviljelijä Bosse Grönholmilla oli juurikin Range ja Tessalla Cayenne ja alla oli 21' ja 22' vanteet (kumpikin bilikoista max 1,5 v vanha). Tosin kauppakeskus ja ralliura saattoivat tuottaa lisäeuroja. Lasten autot jäi havainnoitta.
http://www.scc.fi/vaihtoautot/Land%20Rover/range_b_rover/v8-supercharged-sva-svautobiography/A297482
Nam.....
-
Keskiviikkona 24.8 aloiteltiin puinnit. Brage ohraa tuli 4-4,5 tonnia hehtaarilta, 10 ha alalta. Tänään jatketaan.
-
Jaaha täällä onkin taas vähintään 8tonnari miehet liikkeellä. No joo voinkertoo että meillä ei ainakaan hukuta viljaan. Noin 2000-3000kg/ha on tullu ohrista joten ei ihankauheesti ahista sano. Noo eipä niihin kyllä mitään panostettukaan että ihan kelpo sato kun kulut hyvin alhaiset.
Hei kyllä kasvupaikkaan sopivalla lajikkeellakin on eroa. Kaikki tropit saaneesta Mitjasta tuli kauniin kullanruskeaa kuivaa viljaa mutta kilot jäi esitteeseen; kaikki tropit saaneena saamasi sadon luokkaa. Elmeristä ei tullut kasitonnaria eikä kuivana ehkäpä 7- tonnariakaan, mut lähelle. Niin uskomatonta tuollainen määrä, koskaan en ole kokenut vastaavaa, koska aina ennenvanhaan harvoina kosteina vuosina kasvussa liimalakoista max kolmen tonnin Pirkkaa tai Paavoa. Kuivana kesänä tonnin verran katajanneulasen näköistä jos kertyi, nii tyytyväinen sai olla.
Eikä viljavuuksissakaan pitäisi NIIN paljon vikaa olla, olen tosiaan miettinyt, miksi ei onnistu koeruutukunkut itsellä.
-SS-
No joo erittäin hyvä sato mulla panostukseen nähden. Noita ei siis lannoitettu muutakuin lehmän paskalla eikä sitäkään kovin paljoo. Ja tosiaan tuollainen omintakeinen suorakylvö kokeilukin vielä. Niin hyvin meni sano.
-
Viitisen prosenttia puimatta. Vähän hernettä ja seosviljaa.
Juu puituna viis prosenttia...
-
Kastemato on kasitonnarin avain.
Olis varmaan, mutta kun tuhatpäiset lokit vetää ne madot kupuunsa keväällä :(
Nyt jää ohorasato noin 6-tonniin parhailla mailla, hehtopaino on kyllä mukava :)
Yks 25ha:n pelto lähes puituna, puimatta märkyyden vaivaamaa ehkä 1.5ha tai jotain. Tällä hetkellä sato lohkolta 3832kg/ha, puimattomat hehtaarit mukaanlukien, suurin osa Bragea ja muutama hehtaari Ragnaa. Hukkunutta nollaruutua paljon, alle seittemää parhaatkin paikat. Ragna petti täysin, laski lohkon satoa vaikka piti nostaa keskiarvoa.
"Uutismaalohko", paras kasvusto koskaan ja siitä satoa 5300 ja risat hehtaarilta. Tää oli ihan tyydyttävä, ei hyvä eikä erinomainen, kaikki siemenen jämät ko. lohkolle ja pakkanen nitisti pahoin kesäkuun alussa kun kasvoi jo kortta osittain.
1.41ha:n uutismaalohko bragea, kärsinyt märkyydestä osittain sekin ja sato 3184kg/ha.
Pari "koti"lohkoa Ragnaa yhteensä noin 8ha ja toiselta sato lienee noin 5tn/ha, toisella neljän tonnin päälle, ovat vielä kuivurissa ja tarkat kilot vasta kuivana kuivurin vaakasta. Nää vtuttaa suunnattomasti, kasvustot ihan ok. rikottuun syysvehnämaahan kylvettynä. Tyhjiä tai puolityhjiä tähkiä oli paljon, tähkäsääsket ku toukkia tähkälle tullessa? Parhaista paikoista sato vajaa 6tn puimurin mittarin mukaan, ja viime vuosien ka. noilta lohkoilta enemmän kuin nyt pistemäiset huiput :p Kasvusto oli silmämääräisesti ihan komeaakin paikoitellen, ne vaakatasossa olevat tähkät olivat vain lähes tyhjiä ja niitä oli paljon. Kaverilla just sama, Brage samoilla jopa samalla lohkoilla tai ainakin vieressä tuottaa huomattavasti paremmin. Ei oo bragen voittajaa vieläkään näillä nurkin. Hlp. ollut 66-69 kaikissa, kaverilla ragna vieressä 71 ja braget vähän vähemmän. Eli laatu on ihan ok., mutta huippusadot meni jatkuviin sateisiin. Vaikka kasvustot ei oo välttämättä hukkuneet ja näyttäneet hyvältä puintiin saakka, vesi on tehnyt tehtävänsä.
Että joo, sadot varmaan ihan ok. jonkun mielestä, mutta pettymyksiä kaikki. Puimatta parhaat lohkot, mutta sadot tuskin yllättää positiivisesti. Kauraa minimipanostuksella suht paljon ja sieltä ei voi tulla neljää tonniakaan hehtaarilta. Tavoite oli noilla panoksilla viistonnia. Muuten panokset olleet suht kovat, tautiaineet ohrallekin osittain vasta tähkälle.
Herne näyttää hyvältä vieläkin, siellä tosin oli hernekääriäisen toukkia aiemmin... Vehnät näytti mahtavilta vielä tähkälle tullessa, sitten alkoi alamäki niilläkin. Vehnistä tullee kilomääräisesti paras sato mutta pettymys, on myös parhailla mailla, sekä pieni pinta-ala.
Puituna nyt noin 75ha omia ja rahtia kaverille, yhtään positiivista yllätystä ei oo tullut. Negatiivisia kyllä.
Positiivista, että hömppää onneksi jonkinverran, ois pitänyt laittaa em. puimaton pellon päätykin kesantoon. Sekä se plussaa, että yksi iso lohko jäi kunnostuskesantoon, nippanappa onnistui kunnostustoimet kun kelit kuivahti ennen elokuun vaihdetta. JOS sillä olisi ollut viljaa, sen ison lohkon katsominen voisi veetuttaa vielä enemmän...
Ei tartte haaveillakaan viime vuosien sadoista, vaikka viime vuosi oli märkä, ei se kokonaisuutena ollut sadon kannalta läheskään näin heikko.
Okrassa käydessä näki, kuinka näillä seuduin sateet on pilanneet kasvustoja laajasti, Porin seudulla,Loimaalla mahtavat kasvustot jälleen kerran. Ei ollut pahan näköistä Nivalassakaan saati Maaningan suunnalla Savossa. 300-450mm sadetta kylvön ja puinnin välissä tekee pahaa missä vain paitsi kuivalla hietikolla, sateet kun ei tuu tasaisesti...
-
Itte oon saanu puitua härmän suunnalla rapiat 40ha, josta Eemeli kauraa 15 ja Elmeri ohraa 25.. Sato on kyllä ihan kohtuullinen, Ohran ha paino liikkuu 70-72 välillä, eikä kauraa ole iskenyt don huonot vaikka sateista onkin.. Sateet sitten ovatkin haitanneet meidän hommia ja kyllä kärrykin on saatu pari kertaa peltohon kiinni kun varomattomasti ollahan liikuttua..
Tänä vuonna puinteja on meillä tehty ekaa vuotta briteistä laivatulla jenkki Casella, joka hinta-laatu suhteeltaan on osoittautunut hyväksi peliksi..
https://www.youtube.com/watch?v=p3OCrct1pTI
-
Karjanlannan taulukkoarvot, apusäilörehu ja lohkojen valikointi hömpälle on satokeulinnan oletuskuvio.
Ei siis kannata ahdistua, jos pienemmät viljelijät .hoitavat vaikka joka tähkää tukikepillä; äijävaihtoehtonahan on laittaa 2000 ha perussatoista helpointa mahdollista kasvia ja kuitata kela tiskiltä ihan pohjalle miltsin verran karkkirahaa. Ja kaikki mitä pellosta tulee on sit lisää, vaikka erikoisvannesarjaa isännän Rangeroveriin ja emännän Porsche Cayenneen.
-SS-
Ei kai grönholm enää maata viljele. Supertähdet ohjelmassa kertoi että on vuokrannut pellot...
Viimeksi kun Inkoossa kävin, niin maanviljelijä Bosse Grönholmilla oli juurikin Range ja Tessalla Cayenne ja alla oli 21' ja 22' vanteet (kumpikin bilikoista max 1,5 v vanha). Tosin kauppakeskus ja ralliura saattoivat tuottaa lisäeuroja. Lasten autot jäi havainnoitta.
http://www.scc.fi/vaihtoautot/Land%20Rover/range_b_rover/v8-supercharged-sva-svautobiography/A297482
Nam.....
-
Täs kävi niikö joskus taa noin koulun pihalla kun tähtää kaverin päähän lumipallolla ja osuukin valvovaa opettajaa korvaan.
Kertomukseni oli puhtaasti kertomusta vahvistamaan hieman väritetty. Noita Cayenneja ja Rangeja on meillä päin kun oli aktiivinen Range jälleenmyyjä sekä tuontiautojoppqri tuossa harjulla.
-SS-
-
Timoteit puitu... viimesiä en saanut kuivaajaan kun tuo mukavasti kuivannut myrsky teki tuota ruuvia lähestymisen hieman haastavaksi...
(http://i.imgur.com/3an8FL8.jpg)
P.S. tietääkö kukaan kenen vastuulla noiden katuvalojen sähkötyöt ovat?... Tolppa poikki ja lanka maassa ei tee mieli mennä sörkkimään...
-
Jestas nun on iso kuva. Laita kuule siihen {img} hakasulkeissa sinne img sanan perään välilyönti ja "widrh=640" - teksti ilman lainausmerkkejä tietty nii ei karkaa kuva lapasesta.
Kova tuuli kyllä oli.
-SS-
-
Joo jos ei tällaisia päiviä olis pitkään aikaan. On niinki keisarilla, hermo pinnassa! Tuuli puhalsi lupaavasti et pääsi jo kympin aikaan puimaan. Sit yltyi ja heilutteli puimuriakin. Sit hää räppäs sähköt pikeen. Eikä aggregaarri tietenkään ollut tontilla silloin. Ajattelin, josko ne sieltä palaisi...mieli muuttu kun katoin kuivutin pannun lämpöä...noin 120 astetta...lähin sit aggregaatin hakuun, melk ripeesti. Traktori pyöritti kuutisen tuntia kun ei viitsiny kesken jäähdytyksen vaihtaa valtakunnan verkkoon. Sit alko sataan. Pieni kuuro, ehkä viis minsaa. Puin vielä ja sit alko tuleen.. Ei hää antant puia. Tuuli niin et osa jyvistä meni tyhjentäessä ohi laidan.
Muut tappiot koivu taloon menevälle langalle, kaks omenapuuta revennyt ja lippustango 3 osaan ( puinen)
ETTÄ jOS VAK YHTIÖSTÖ kYsytään niin en ollut ihan selvistäpäin äaken kuivurilla, sen verta v@tuttaa!!
-
Aloteltiin kevätvehnän puintia. Lajikkeena anabel ja nyt täytyy todeta et tavaraa tulee aivan järkyttävän paljon. Ekaa kertaa kyseistä vehnää kasvussa,haastaa kyllä syysvehnän tosissaan. Kosteus 19,7 laadusta ja painosta ei ole viel mitään tietoa. Jos vaan myllykriteerit täyttyy niin ehdottomasti tätä vehnää laitetaan kylvöön ens keväänä.
-
Jestas nun on iso kuva. Laita kuule siihen {img} hakasulkeissa sinne img sanan perään välilyönti ja "widrh=640" - teksti ilman lainausmerkkejä tietty nii ei karkaa kuva lapasesta.
Kova tuuli kyllä oli.
-SS-
Ainiin, tämä ei rajoittanut automaattisesti noiden kuvien kokoja... :-[
-
Joo jos ei tällaisia päiviä olis pitkään aikaan. On niinki keisarilla, hermo pinnassa! Tuuli puhalsi lupaavasti et pääsi jo kympin aikaan puimaan. Sit yltyi ja heilutteli puimuriakin. Sit hää räppäs sähköt pikeen. Eikä aggregaarri tietenkään ollut tontilla silloin. Ajattelin, josko ne sieltä palaisi...mieli muuttu kun katoin kuivutin pannun lämpöä...noin 120 astetta...lähin sit aggregaatin hakuun, melk ripeesti. Traktori pyöritti kuutisen tuntia kun ei viitsiny kesken jäähdytyksen vaihtaa valtakunnan verkkoon. Sit alko sataan. Pieni kuuro, ehkä viis minsaa. Puin vielä ja sit alko tuleen.. Ei hää antant puia. Tuuli niin et osa jyvistä meni tyhjentäessä ohi laidan.
Muut tappiot koivu taloon menevälle langalle, kaks omenapuuta revennyt ja lippustango 3 osaan ( puinen)
ETTÄ jOS VAK YHTIÖSTÖ kYsytään niin en ollut ihan selvistäpäin äaken kuivurilla, sen verta v@tuttaa!!
Juu, timoteikin oli hieman haastavaa saada osumaan kärryyn tyhjentäessä, piti mennä ladon suojan puoleisen seinän taa piiloon että putosi hieman suorempaan alas...
-
Aloteltiin kevätvehnän puintia. Lajikkeena anabel ja nyt täytyy todeta et tavaraa tulee aivan järkyttävän paljon. Ekaa kertaa kyseistä vehnää kasvussa,haastaa kyllä syysvehnän tosissaan. Kosteus 19,7 laadusta ja painosta ei ole viel mitään tietoa. Jos vaan myllykriteerit täyttyy niin ehdottomasti tätä vehnää laitetaan kylvöön ens keväänä.
Rupee itseäkin tuo luoho ja likaruoho syysvehnässä kyllästyttämään. Kun nuo syysvehnät rupee olemaan yhtä myöhäisiä kuin aikaisemmat kevätvehnät.
-SS-
-
Se on kauran puintikosteus 14%.
-
Lennox pettymys, zebrasta tulee kiloja
-
Lennox pettymys, zebrasta tulee kiloja
Joo, sama täällä, Lennox pettymys, mikä siinä on, kun ei kunnon vehnälajiketta meinaa löytyä, jokaisessa on joku vika, niissä missä ei ole, ovat hemmetin myöhäisiä, no tietysti tälläisenä vuonna ei myöhäisyys niin haittaa,mut monena vuonna haittaa. Pitäiskö vaan suosiolla lopettaa korken satotason jahtaaminen, ja tyytyä johonkin viljelyvarmaan aikaiseen lajikkeeseen, oli satotaso mikä oli. Nuo proagrian neuvojatkin hokee vaan että viljely on kannattavaa vaan korkeilla sadoilla, mutta mites se kustannuspuoli, kun isoja satoja yritetään, ja se viljelyvarmuus.
-
Rukiin puintikosteus 17,3... en taida olla edes myöhässä...
-
Se on loppu ny! Tänään viimeisen 5 ha:n kaurasaalis n. 10t. Ei oikein kevään kuivuudessa itäneet ja loput vei kirvat, kun loppu ötökkämyrkyt.
-
Se on loppu ny! Tänään viimeisen 5 ha:n kaurasaalis n. 10t. Ei oikein kevään kuivuudessa itäneet ja loput vei kirvat, kun loppu ötökkämyrkyt.
Vaude... Ei oo Skänäkään saanut kauroistaan kymppitonnareita ;D
-
Lennox pettymys, zebrasta tulee kiloja
Lennox ja muut satotykit on totuteltava ruiskuttamaan tauteja vastaan tähkälle, orasruiskutusten lisäksi. Muuten niistä ei juuri kummoista satoa saa. Luomukokeissa Lennox ei ole loistanut.
-SS-
-
Se on loppu ny! Tänään viimeisen 5 ha:n kaurasaalis n. 10t. Ei oikein kevään kuivuudessa itäneet ja loput vei kirvat, kun loppu ötökkämyrkyt.
Vaude... Ei oo Skänäkään saanut kauroistaan kymppitonnareita ;D
Ny meni agrolaisten satokisat uusiin lukemiin..
-
Se on loppu ny! Tänään viimeisen 5 ha:n kaurasaalis n. 10t. Ei oikein kevään kuivuudessa itäneet ja loput vei kirvat, kun loppu ötökkämyrkyt.
Vaude... Ei oo Skänäkään saanut kauroistaan kymppitonnareita ;D
Voi poju,,,,,,kuutosen keskiarvolla mennään,,,,,,,,,,siitä ekasta taitaa tulla seittemän,, huomenna ollaan viisaaampia kun kauppaan napsuu kauraa,,,,,,,poju,,
DON-vähän jännittää, viimisissä pöly on ollu ihan käsittämätöntä.
-
Aloteltiin kevätvehnän puintia. Lajikkeena anabel ja nyt täytyy todeta et tavaraa tulee aivan järkyttävän paljon. Ekaa kertaa kyseistä vehnää kasvussa,haastaa kyllä syysvehnän tosissaan. Kosteus 19,7 laadusta ja painosta ei ole viel mitään tietoa. Jos vaan myllykriteerit täyttyy niin ehdottomasti tätä vehnää laitetaan kylvöön ens keväänä.
Meilläkin oli tuota lisäyksessä vajaa nelisen hehtaaria. Ei ainakaan meillä häikäissyt mitenkään ihmeellisesti. Satoakaan nyt ei tullut kummoisesti. Ei tosin lähtenyt keväällä jotenkin kunnolla kasvuun edes. Saattoi olla, että maa kerkesi liian kuivaksi ja vettä kun ei taivaalta tullut niin jäi harvaksi. No ensi vuonna kokeillaan ihan oikeasti ja katsotaan sitten. Mutta mahtaako tuolla myllykriteerit täyttyä? Eikö sako ollut luonnostaankin alhainen?
-
Niin, tänä vuonna mistä tahansa edes joten kuten taudinkestävästä
kevätviljasta tulee etelän kuivilla alueilla aivan valtavasti.
Lajikkeen tautiherkkyys kyllä on tänä vuonna paljastunut.
Zebra ei tänä vuonna loista, koska siinä ei vaan ole sitä
potenttiiaalia, joka vuosi tulee melkein se sama, säistä riippumatta.
-SS-
-
Zebra taas kovissa kenttätesteissä. Tautiruiskutus taisi olla täysin turha, typpeä meni se 140kg, en tästä lähtisi nostamaan, alkaa jänskättää liikaa. Siemenmyyjän mukaan uudet vehnät ovat kärsineet parin viime syksyn hankalista keleistä ja sakot ovat niiden jäljiltä lajikekokeissa alamaissa. Sanoi, että sakovahvoilla lajikkeilla on ollut kokeissa ihan sama ongelma. No, tiedä sitten. Jos uutta lajiketta mielitte niin, ottakaa se KWS Mistral viljelyyn, se on paperilla aika hyvä, ainoa miinus sako1, joka oli matala. Leipävehnänä kuitenkin viljellään muualla. Kävin kuun alussa katsomassa tätä yhdelle siementilan pellolla. Ei oikein vakuuttanut, mutta siellä oli tullut pahoja sateita heti kylvöjen päälle. Omat zebrat oikeastaan parempia kuin tuo pelto. Olin aika varma, että otan itsekin Mistralia kokeelle, mutta nyt on alkanut tuntua siltä, että taidan kuitenkin pysyä tässä zebrassa. Tämä tuntuu niin luotettavalta, melkein kuin Belinda kaura. Joku muu saa nyt hoitaa testailut tältä osin. Itse keskityn kunnollisen ohralajikkeen metsästykseen...
-
Siemenmyyjillä ei ole insentiiviä tuottaa muuta
leipävehnää kuin sellaista, josta saa päällikkösadon.
Tietääkseni valkuaispitoisuus ja sako eivät ole siemen-
erästä hinnoittelun peruste, niitä ei ainakaan ole
siemensäkkiin merkitty.
-SS-
-
Se on kauran puintikosteus 14%.
Jos ennuste (ei SASsin) ensi viikosta pitää kutinsa eli poutaa ja lämpötilat lähempänä 20 kuin 15 astetta niin ensi viikon aikana tulee muuten vähän paljon viljaa laariin aika vähillä öljyillä? On ollut aika hyvä kesä, lämmintä ja satanut sopivasti.
Viime yön erä helevatan kallis, pannu kävi täydellä teholla kokoajan ja kuivaus kesti 10h poltin päällä. Tästä se alkoi, kalliiden jyvien kuivaus mikäli kelit pysyy öisin näin kylminä. Maa oli aamulla kuurassa... Lupailee kyllä hyviä puintikelejä, niitä tässä tarvitaan.
-
Se on loppu ny! Tänään viimeisen 5 ha:n kaurasaalis n. 10t. Ei oikein kevään kuivuudessa itäneet ja loput vei kirvat, kun loppu ötökkämyrkyt.
Tarkoitit varmaan että 2 t per ha. ELi 5 ha josta 10 t .
-
Puinnit ei oikein sujuneet la-su koska ahersin kylvöjen parissa. Yhden satsin vaihdoin per vuorokausi ja puin tyhjentyneet kärryt täyteen.
34% puimatta. Sadon arvosta ehkä 20% pellolla sillä kun katsoin hintoja niin pahimmalla paikkakunnalla ohran hinta oli alle satkun 98€ En ole koskaan urallani nähnyt 2 numeroisia hintoja. Onneksi täällä saa vielä vähän enemmän.
-
Lennox pettymys, zebrasta tulee kiloja
Joo, sama täällä, Lennox pettymys, mikä siinä on, kun ei kunnon vehnälajiketta meinaa löytyä, jokaisessa on joku vika, niissä missä ei ole, ovat hemmetin myöhäisiä, no tietysti tälläisenä vuonna ei myöhäisyys niin haittaa,mut monena vuonna haittaa. Pitäiskö vaan suosiolla lopettaa korken satotason jahtaaminen, ja tyytyä johonkin viljelyvarmaan aikaiseen lajikkeeseen, oli satotaso mikä oli. Nuo proagrian neuvojatkin hokee vaan että viljely on kannattavaa vaan korkeilla sadoilla, mutta mites se kustannuspuoli, kun isoja satoja yritetään, ja se viljelyvarmuus.
puimatta on lennox mut kun samalla lohkolla on demoa ni silmämääräsesti lennox on surkeeta
-
Puolisäiliöllistä kerkes ennenkuin ketju putos ja 'hieman' kulunut hihna havaittu... (olkikela -> rajaisruuvi, eihän siellä juuri mitään muuta sitten ole enään perässä...) ja sitten alkoikin sataa. Ja akkukin meni tyhjäksi, se unohtui selvittää miksi, oliskohan siitäkin hihna rikki.... laturilta siis.
-
Ohrat laarissa, seuraavaksi kaurojen kimppuun. Laarit tosiaan alkaa olla ääriään myöten täynnä, vähän tässä pitää raapia päätä, että pistäiskö noita jo eteenpäin, vai odottelisko ens kesään, josko silloin jäis jotain taskunpohjallekkin...
-
Ohrat laarissa, seuraavaksi kaurojen kimppuun. Laarit tosiaan alkaa olla ääriään myöten täynnä, vähän tässä pitää raapia päätä, että pistäiskö noita jo eteenpäin, vai odottelisko ens kesään, josko silloin jäis jotain taskunpohjallekkin...
Ei jää. Kevättalvella alkaa taas luukutus kuinka kaikki varastot on viljaa täynnä. Yksi viljanostaja toteaa viljanhinnan pysyvän alhaalla ja muut on samaa mieltä. Toukoaikana on jo selvää, että tulee
ennätyssato jne.....
-
ahaaa, ja mulla kirvat vei kaurasta varmasti puolet! hitto, nooooo, ehkä on jollain kauraa ylimäärästä... halvalla! ohraa lähti taas oikein kivasti ja on niiin reipasta möllykkää että! vahinko vaan että vimonen vuosi kun ohraa mulla... syysvehnää ekan kerran kylvän pari hehtaaria jos vaan joutais... ei niin kiirusta keväällä.... luin just tuossa maastullista että se vosvori estää pensomisen keväällä ja aiheuttaa jälkiversoa kesällä... niinpä tietysti ja mulla molemmat! siis kauralla... kait!
-
välitilinpäätös puinneilta. aivan järkyttäviä määriä tulee ohria eikä se vehniin ja kauraan mentäessä varmaan muuksi muutu. juolavehnäinen huiskalla kylvetty syysvehnä 8 ha antoi 3500 kg/ha mutta ihmettelen jos keskisato kevätviljoilla jää kuudesta tonnista. herneet tuli eilen pois loppua ja kohti pitäs olla enempi pystyläistäkin laihoo.
-
Se on loppu ny! Tänään viimeisen 5 ha:n kaurasaalis n. 10t. Ei oikein kevään kuivuudessa itäneet ja loput vei kirvat, kun loppu ötökkämyrkyt.
Tarkoitit varmaan että 2 t per ha. ELi 5 ha josta 10 t .
Jos viiden hehtaarin saalis on 10 tonnia, niin ainakin mun laskutaidoilla siitä tulee 2t/ha. opetelkaa lukemaan.
-
Kaurat olis siiloissa odottamassa kyytiä. Peppi siinä viiden tonnin alta hiukan, ihan kohtuullinen sato ku vertaa panostukseen. Avanti taasen positiivinen yllätys, omalla pikaisella mittauksella vajaa 6400 kg/ha. Tämän perusteella avanti jatkoon :)
-
Ensimmäiset 15 hehtaaria ohraa puitu. Minimipanostuksella oli tarkoitus olla jotain viljelevinään, bragea löytyi siilonpohjalta siemeneksi ja 80 kg typpeä kaveriksi. Tavoite oli jotain 3 tonnin paikeilla mutta valitettavasti siihen ei päässyt, noin 4.5 tonnia tuli vaaksan mittaisesta kasvustosta. Kosteus sentään 17 että öljyä ei tarvinnut kovin paljoa kuivurissa kärventää. HLP:tä ei tullut vielä mitattua.
-
Puolisäiliöllistä kerkes ennenkuin ketju putos ja 'hieman' kulunut hihna havaittu... (olkikela -> rajaisruuvi, eihän siellä juuri mitään muuta sitten ole enään perässä...) ja sitten alkoikin sataa. Ja akkukin meni tyhjäksi, se unohtui selvittää miksi, oliskohan siitäkin hihna rikki.... laturilta siis.
Katso toi laturin hihnan kunto heti, se sama remmi pyörittää moottorin jäähdytyspuhallinta, voi deutz pian leikata kiinni :-\
-
Puolisäiliöllistä kerkes ennenkuin ketju putos ja 'hieman' kulunut hihna havaittu... (olkikela -> rajaisruuvi, eihän siellä juuri mitään muuta sitten ole enään perässä...) ja sitten alkoikin sataa. Ja akkukin meni tyhjäksi, se unohtui selvittää miksi, oliskohan siitäkin hihna rikki.... laturilta siis.
Katso toi laturin hihnan kunto heti, se sama remmi pyörittää moottorin jäähdytyspuhallinta, voi deutz pian leikata kiinni :-\
Siinä on kaks remmiä, tuulettimelle ja laturille.
-
Puolisäiliöllistä kerkes ennenkuin ketju putos ja 'hieman' kulunut hihna havaittu... (olkikela -> rajaisruuvi, eihän siellä juuri mitään muuta sitten ole enään perässä...) ja sitten alkoikin sataa. Ja akkukin meni tyhjäksi, se unohtui selvittää miksi, oliskohan siitäkin hihna rikki.... laturilta siis.
Katso toi laturin hihnan kunto heti, se sama remmi pyörittää moottorin jäähdytyspuhallinta, voi deutz pian leikata kiinni :-\
Siinä on kaks remmiä, tuulettimelle ja laturille.
Sitä vähän muistelin, mutten ollut varma. Onhan siitä jo pari vuotta kun omaan puhaltimen remmen vaihdoin. Ei noin vanhoja asioita voi muistaa :D
-
Puolisäiliöllistä kerkes ennenkuin ketju putos ja 'hieman' kulunut hihna havaittu... (olkikela -> rajaisruuvi, eihän siellä juuri mitään muuta sitten ole enään perässä...) ja sitten alkoikin sataa. Ja akkukin meni tyhjäksi, se unohtui selvittää miksi, oliskohan siitäkin hihna rikki.... laturilta siis.
Katso toi laturin hihnan kunto heti, se sama remmi pyörittää moottorin jäähdytyspuhallinta, voi deutz pian leikata kiinni :-\
Siinä on kaks remmiä, tuulettimelle ja laturille.
Sitä vähän muistelin, mutten ollut varma. Onhan siitä jo pari vuotta kun omaan puhaltimen remmen vaihdoin. Ei noin vanhoja asioita voi muistaa :D
Kyllä sen kuulee jos jompi kumpi katkeaa, torvi huutaa, jos toimii. Aika ajoin kannattaa koittaa että se hälytys toimii.
-
välitilinpäätös puinneilta. aivan järkyttäviä määriä tulee ohria eikä se vehniin ja kauraan mentäessä varmaan muuksi muutu. juolavehnäinen huiskalla kylvetty syysvehnä 8 ha antoi 3500 kg/ha mutta ihmettelen jos keskisato kevätviljoilla jää kuudesta tonnista. herneet tuli eilen pois loppua ja kohti pitäs olla enempi pystyläistäkin laihoo.
Viime vuosi oli pska vuosi, tää vuosi kyllä hakkaa viime vuoden mennen tullen. Pettymyksiä pettymyksen perään... Viimeiset omat ohrat pystyssä kun eivät olleetkaan kunnolla kypsiä, tää ja edellinen lohko viime vuonna +6tn/ha, tänä vuonna hyvä jos neljään noilla pääsee. Keskisato ohralla lienee neljän tonnin päälle jonkinverran, heikoin sato miesmuistiin ja sehän on tunnetusti pitkä :D Oishan tuo ok. minimipanostuksella, muttakun panostus ollut jotain muuta. Vielä tautiaineita ajaessa näytti kohtuulliselta keleihin nähden, mutta ne kelit ei muuttuneet koskaan pl. viime aikoina ollut enemmän poutaa kuin sateita.
Piti kokeilla hernettä kotivainiolta nyt illansuussa, tilan paras pelto ja kasvusto näyttänyt hyvältä koko kesän, mitä nyt vesi vähän vaivannut kun tullut isoina ryöppyinä. Nyt näkee että sateet teki tässäkin tehtävänsä, tuoreena kasassa reilulta viideltä hehtaarilta allle 25 tonnia, ja haihtuu paljon pois kuivurissa. Lisäksi jo tuo määrä sotki puimuria lahjakkaasti, melkoinen jankki ja puimuri jyrisee kuin tsampo :p Huomenna putsaamaan muulla viljalla, ja myöhemmin loput herneet...
Kaura oli tiedossa että heikko sato tulossa, onneksi sitä pettymystä ei oo vielä avattu eli puitu. Sama kevätvehnällä, kesäheinäkuun vaihteessa tähkälle tullessa näytti loistavalta, samoin parin viikon päästä. Nyt on siitäkin huippusadot jo haudattu :p Neljä tonnia jos saa kaikkien em. kasvien keskisadoksi, saa olla tyytyväinen. Keväällä ei ois uskonut että tulee vielä edellistäkin huonompi vuosi :p Lohdutukseksi ei voi lukea sitä, että monella vielä surkeampaa. Tietyiltä mailta tullut normisatoja, jotka kärsii yleensä kuivuudesta mutta huiput niiltäkin jäänyt pois.
Ei ne sateet niinkään, vaan sadepäivien määrä lie syynä. Tautitorjunta pelasi ok., kasvustot pysyi normaalisti puhtaana mutta kilot jäi alkukesän kuivaan ja hallaan, lopun hoiteli sade.
Plussaa. viljat mahtuu ihan suunnitellusti laareihin. Tartte myydä kuin pieni osa :p Ja se, että hömppiä ja kunnostuskesantoa ennätysmäärä.
Ei kahta ilman kolmatta?
-
Puolisäiliöllistä kerkes ennenkuin ketju putos ja 'hieman' kulunut hihna havaittu... (olkikela -> rajaisruuvi, eihän siellä juuri mitään muuta sitten ole enään perässä...) ja sitten alkoikin sataa. Ja akkukin meni tyhjäksi, se unohtui selvittää miksi, oliskohan siitäkin hihna rikki.... laturilta siis.
Katso toi laturin hihnan kunto heti, se sama remmi pyörittää moottorin jäähdytyspuhallinta, voi deutz pian leikata kiinni :-\
Siinä on kaks remmiä, tuulettimelle ja laturille.
Sitä vähän muistelin, mutten ollut varma. Onhan siitä jo pari vuotta kun omaan puhaltimen remmen vaihdoin. Ei noin vanhoja asioita voi muistaa :D
Kyllä sen kuulee jos jompi kumpi katkeaa, torvi huutaa, jos toimii. Aika ajoin kannattaa koittaa että se hälytys toimii.
Mutta jos on akkukin tyhjä ja laturin remmi poikki, niinku Forgilla saatta olla, ei torvi huuda :-\
-
Puolisäiliöllistä kerkes ennenkuin ketju putos ja 'hieman' kulunut hihna havaittu... (olkikela -> rajaisruuvi, eihän siellä juuri mitään muuta sitten ole enään perässä...) ja sitten alkoikin sataa. Ja akkukin meni tyhjäksi, se unohtui selvittää miksi, oliskohan siitäkin hihna rikki.... laturilta siis.
Katso toi laturin hihnan kunto heti, se sama remmi pyörittää moottorin jäähdytyspuhallinta, voi deutz pian leikata kiinni :-\
Siinä on kaks remmiä, tuulettimelle ja laturille.
Sitä vähän muistelin, mutten ollut varma. Onhan siitä jo pari vuotta kun omaan puhaltimen remmen vaihdoin. Ei noin vanhoja asioita voi muistaa :D
Kyllä sen kuulee jos jompi kumpi katkeaa, torvi huutaa, jos toimii. Aika ajoin kannattaa koittaa että se hälytys toimii.
Mutta jos on akkukin tyhjä ja laturin remmi poikki, niinku Forgilla saatta olla, ei torvi huuda :-\
Sit lottoomaan....
-
välitilinpäätös puinneilta. aivan järkyttäviä määriä tulee ohria eikä se vehniin ja kauraan mentäessä varmaan muuksi muutu. juolavehnäinen huiskalla kylvetty syysvehnä 8 ha antoi 3500 kg/ha mutta ihmettelen jos keskisato kevätviljoilla jää kuudesta tonnista. herneet tuli eilen pois loppua ja kohti pitäs olla enempi pystyläistäkin laihoo.
Viime vuosi oli pska vuosi, tää vuosi kyllä hakkaa viime vuoden mennen tullen. Pettymyksiä pettymyksen perään... Viimeiset omat ohrat pystyssä kun eivät olleetkaan kunnolla kypsiä, tää ja edellinen lohko viime vuonna +6tn/ha, tänä vuonna hyvä jos neljään noilla pääsee. Keskisato ohralla lienee neljän tonnin päälle jonkinverran, heikoin sato miesmuistiin ja sehän on tunnetusti pitkä :D Oishan tuo ok. minimipanostuksella, muttakun panostus ollut jotain muuta. Vielä tautiaineita ajaessa näytti kohtuulliselta keleihin nähden, mutta ne kelit ei muuttuneet koskaan pl. viime aikoina ollut enemmän poutaa kuin sateita.
Piti kokeilla hernettä kotivainiolta nyt illansuussa, tilan paras pelto ja kasvusto näyttänyt hyvältä koko kesän, mitä nyt vesi vähän vaivannut kun tullut isoina ryöppyinä. Nyt näkee että sateet teki tässäkin tehtävänsä, tuoreena kasassa reilulta viideltä hehtaarilta allle 25 tonnia, ja haihtuu paljon pois kuivurissa. Lisäksi jo tuo määrä sotki puimuria lahjakkaasti, melkoinen jankki ja puimuri jyrisee kuin tsampo :p Huomenna putsaamaan muulla viljalla, ja myöhemmin loput herneet...
Kaura oli tiedossa että heikko sato tulossa, onneksi sitä pettymystä ei oo vielä avattu eli puitu. Sama kevätvehnällä, kesäheinäkuun vaihteessa tähkälle tullessa näytti loistavalta, samoin parin viikon päästä. Nyt on siitäkin huippusadot jo haudattu :p Neljä tonnia jos saa kaikkien em. kasvien keskisadoksi, saa olla tyytyväinen. Keväällä ei ois uskonut että tulee vielä edellistäkin huonompi vuosi :p Lohdutukseksi ei voi lukea sitä, että monella vielä surkeampaa. Tietyiltä mailta tullut normisatoja, jotka kärsii yleensä kuivuudesta mutta huiput niiltäkin jäänyt pois.
Ei ne sateet niinkään, vaan sadepäivien määrä lie syynä. Tautitorjunta pelasi ok., kasvustot pysyi normaalisti puhtaana mutta kilot jäi alkukesän kuivaan ja hallaan, lopun hoiteli sade.
Plussaa. viljat mahtuu ihan suunnitellusti laareihin. Tartte myydä kuin pieni osa :p Ja se, että hömppiä ja kunnostuskesantoa ennätysmäärä.
Ei kahta ilman kolmatta?
En taida päästä neljään tonniin läpitte ohrista. Eka virhe tehtiin jo syksyllä kyntämisen myötä. Kevätkesän kuivuus vei kaikki voimat, eikä Juhannuksesta alkanut sadejakso saanut aikaiseksi muuta kuin jälkiversontaa. Mielestäni keväällä ei versonta ollut kovin kaksista, takkiin tuli siitäkin. Kyllä täälläkin kultivoidusta otetaan kuusi tonnia helposti. Lisää puukkoa haavassa tulee vielä mallasohran hintakehityksestä, pörssi ampuu jo 200 eurossa. Rehulla ei ainakaan tässä vaiheessa ole mitään virkaa.
-
Lauantainen tuuli vähän varisutti jo vehniä. Sunnuntaina puin Zebraa pari kaapillista, 19 oli puintikosteus.
Kaarlee tuli 7 tonnin pintaan hehtaarilta Barkee vähän vähemmän. Huomena aamulla ohria avenalle 98 €/tonni......ja hinta kait laskee vielä tästä
-
Ohrat pahasti ränstyneitä ja kosteus eilen 15% Myrsky katkoi tähkiä peltoon ja vihneetkin irronneet valmiiksi. Nyt on tuokin nähty.
-
Ohrat pahasti ränstyneitä ja kosteus eilen 15% Myrsky katkoi tähkiä peltoon ja vihneetkin irronneet valmiiksi. Nyt on tuokin nähty.
Näin teki. Muutama tonni tuli tappiota. Ja hehtaarin verran jäi vieläkin ohria puimatta, kun Faari ei kellu :(
-
mutta on se hupaa kun sunnuntaina aurinkossa oli kaura kosteus 15-16 ja eilen pilvipoudalla juuri ennen sadetta ei mittari enää noussu kuin vajaaseen 13% . nyt kun jollain saisi pehkut pois...... yön kärrissä seisonnu kaura on vajaa 13 edelleen...
-
Lauantainen tuuli vähän varisutti jo vehniä. Sunnuntaina puin Zebraa pari kaapillista, 19 oli puintikosteus.
Kaarlee tuli 7 tonnin pintaan hehtaarilta Barkee vähän vähemmän. Huomena aamulla ohria avenalle 98 €/tonni......ja hinta kait laskee vielä tästä
Vanhat hyvät ajat palasivat takaisin.
-
Lauantainen tuuli vähän varisutti jo vehniä. Sunnuntaina puin Zebraa pari kaapillista, 19 oli puintikosteus.
Kaarlee tuli 7 tonnin pintaan hehtaarilta Barkee vähän vähemmän. Huomena aamulla ohria avenalle 98 €/tonni......ja hinta kait laskee vielä tästä
Vanhat hyvät ajat palasivat takaisin.
Interventiohinta, melkein.
Tyhjää parempi.
-
Jokos kevätvehniä on puitu?
-
Jokos kevätvehniä on puitu?
Valmista olis kun olis vaan keliä. Nytkin tulee semmosta nuhjua
-
Jokos kevätvehniä on puitu?
Valmista olis kun olis vaan keliä. Nytkin tulee semmosta nuhjua
Ok, sit on vaan odoteltava ;D
-
Jokos kevätvehniä on puitu?
Valmista olis kun olis vaan keliä. Nytkin tulee semmosta nuhjua
Ok, sit on vaan odoteltava ;D
Kun katsoo maailmaa, enkelin, eiku nisumiehen silmin, sä tuntee voit sen sakoluvun..
Se oli rehuvehnä pari viikkoo sitte 110€. Ruiskin lähenee leipävehnää, sikäli ruis on parempi vaihtoehto että kuivaus on lyhyempi ja mämmirukiista on fazerilla pulaa, kuulemma.....
Kauran kun muuttuu ruskeaksi ja puidessa lähtee pölyä, DONit taattu. Eka mälli oli 1.51, seuraava lähdössä ja takuu varmasti yli 1.75:n. Se tietää sellasta 15 euron pudotusta ja laatulisät meni siinä samalla. Noo, eipä sillä, saa siitä saman ku ohrastakin ja kuivausaika puolet lyhempi.
Satkulla tonni, se on viljanostajan onni.
Savikka istuu 350€ huitteilla, kolmetonnarit vihertää ja syyskuu alkaa. Sitten ne rikka ja muut vähennykset, huh...
Pavut ruskistuu ja osalla vielä vihertää. Lakoherneissä lienee joissakin tapauksessa maata mukana, ei muutaa ku hammasharjalla sihi sihi herne kerrallaan.
No niin no, kaikillahan ne herneetkin onnistu ja pääsi vielä puimaan rapeeta pystykasvustoo? Eiks juu?
Savikka........huh...
-
Jokos kevätvehniä on puitu?
Valmista olis kun olis vaan keliä. Nytkin tulee semmosta nuhjua
Ok, sit on vaan odoteltava ;D
Kun katsoo maailmaa, enkelin, eiku nisumiehen silmin, sä tuntee voit sen sakoluvun..
Se oli rehuvehnä pari viikkoo sitte 110€. Ruiskin lähenee leipävehnää, sikäli ruis on parempi vaihtoehto että kuivaus on lyhyempi ja mämmirukiista on fazerilla pulaa, kuulemma.....
Kauran kun muuttuu ruskeaksi ja puidessa lähtee pölyä, DONit taattu. Eka mälli oli 1.51, seuraava lähdössä ja takuu varmasti yli 1.75:n. Se tietää sellasta 15 euron pudotusta ja laatulisät meni siinä samalla. Noo, eipä sillä, saa siitä saman ku ohrastakin ja kuivausaika puolet lyhempi.
Satkulla tonni, se on viljanostajan onni.
Savikka istuu 350€ huitteilla, kolmetonnarit vihertää ja syyskuu alkaa. Sitten ne rikka ja muut vähennykset, huh...
Pavut ruskistuu ja osalla vielä vihertää. Lakoherneissä lienee joissakin tapauksessa maata mukana, ei muutaa ku hammasharjalla sihi sihi herne kerrallaan.
No niin no, kaikillahan ne herneetkin onnistu ja pääsi vielä puimaan rapeeta pystykasvustoo? Eiks juu?
Savikka........huh...
Kovimmat jätkät järjestyksessä:
1. sikaukko
2. nisu-ukko
3. jurttiukko
4. muut
5. ohraukko
6.kauraukko
-
Kauran kun muuttuu ruskeaksi ja puidessa lähtee pölyä, DONit taattu. Eka mälli oli 1.51, seuraava lähdössä ja takuu varmasti yli 1.75:n. Se tietää sellasta 15 euron pudotusta ja laatulisät meni siinä samalla. Noo, eipä sillä, saa siitä saman ku ohrastakin ja kuivausaika puolet lyhempi.
Satkulla tonni, se on viljanostajan onni.
Savikka istuu 350€ huitteilla, kolmetonnarit vihertää ja syyskuu alkaa. Sitten ne rikka ja muut vähennykset, huh...
Savikka........huh...
Se viimeksi nauraa, joka saa savikkaa kuin kauraa :D
Paitsi että savikkaa ei hylätä DONn-erien tähäre ;D
-
Kovimmat jätkät järjestyksessä:
Best. Rypsiukko
1. sikaukko
2. nisu-ukko
3. jurttiukko
4. muut
5. ohraukko
6.kauraukko
7.savikukko
-
Jokos kevätvehniä on puitu?
Valmista olis kun olis vaan keliä. Nytkin tulee semmosta nuhjua
Ok, sit on vaan odoteltava ;D
Kun katsoo maailmaa, enkelin, eiku nisumiehen silmin, sä tuntee voit sen sakoluvun..
Se oli rehuvehnä pari viikkoo sitte 110€. Ruiskin lähenee leipävehnää, sikäli ruis on parempi vaihtoehto että kuivaus on lyhyempi ja mämmirukiista on fazerilla pulaa, kuulemma.....
Kauran kun muuttuu ruskeaksi ja puidessa lähtee pölyä, DONit taattu. Eka mälli oli 1.51, seuraava lähdössä ja takuu varmasti yli 1.75:n. Se tietää sellasta 15 euron pudotusta ja laatulisät meni siinä samalla. Noo, eipä sillä, saa siitä saman ku ohrastakin ja kuivausaika puolet lyhempi.
Satkulla tonni, se on viljanostajan onni.
Savikka istuu 350€ huitteilla, kolmetonnarit vihertää ja syyskuu alkaa. Sitten ne rikka ja muut vähennykset, huh...
Pavut ruskistuu ja osalla vielä vihertää. Lakoherneissä lienee joissakin tapauksessa maata mukana, ei muutaa ku hammasharjalla sihi sihi herne kerrallaan.
No niin no, kaikillahan ne herneetkin onnistu ja pääsi vielä puimaan rapeeta pystykasvustoo? Eiks juu?
Savikka........huh...
Kovimmat jätkät järjestyksessä:
1. sikaukko
2. nisu-ukko
3. jurttiukko
4. muut
5. ohraukko
6.kauraukko
Mihin väliin munamiehet ja kanakeisarit?
-
Jossain 10-15 välil
-
Jossain 10-15 välil
Mitä ostit?
-
Kaurat, rukiit ja syysvehnät laareissa. Kauraa tuli aivan älyttömästi ja laatu on ennakkonäytteiden perusteella hyvä: Ringsaker hlp 61,9 ja Avanti 60,4. Reetat on jo Fazerin laareissa, yli 5 tonnia hehtaarilta ei ole populaatiolajikkeelta huono. Sako 270 ja muutenkin ihan priimaa. Käännetään vielä sen verran veistä haavassa, että hinnan kiinnitin vuosi sitten 200 euroon tonnilta. Harmi vaan, kun en ehtinyt kylvää enempää. Syysvehnät otti siipeensä talven pakkasissa, kun ei ollut suojaavaa lumikerrosta päällä. Pienen palan jätin Magnifikkia, jotta saan tossit tälle syksylle.
Josko huomenna tai torstaina pääsis kevätvehnän kimppuun. Viikonloppuna puin kaapillisen, mutta oli vielä liian tuoretta, melkein 10 tuntia on liian pitkä kuivausaika näillä hinnoilla.
-
Kaurat, rukiit ja syysvehnät laareissa. Kauraa tuli aivan älyttömästi ja laatu on ennakkonäytteiden perusteella hyvä: Ringsaker hlp 61,9 ja Avanti 60,4. Reetat on jo Fazerin laareissa, yli 5 tonnia hehtaarilta ei ole populaatiolajikkeelta huono. Sako 270 ja muutenkin ihan priimaa. Käännetään vielä sen verran veistä haavassa, että hinnan kiinnitin vuosi sitten 200 euroon tonnilta. Harmi vaan, kun en ehtinyt kylvää enempää. Syysvehnät otti siipeensä talven pakkasissa, kun ei ollut suojaavaa lumikerrosta päällä. Pienen palan jätin Magnifikkia, jotta saan tossit tälle syksylle.
Josko huomenna tai torstaina pääsis kevätvehnän kimppuun. Viikonloppuna puin kaapillisen, mutta oli vielä liian tuoretta, melkein 10 tuntia on liian pitkä kuivausaika näillä hinnoilla.
Eiköhän tuo kuitenkin ole tänä vuonna melko tavanomaista näilllä yleensä kuivilla etelän pelloilla. Avanti varsinkin ollut valtava kasvussaan, Kuulemma. Meillä on tämmöinen maatiaislajike eli hukkakaura, ei ole uskaltanut näitä viljeltäviä lajikkeita kylvää.
-SS-
-
Hyvä päivä, 13 ha Wolmaria/Peppiä pois. Puintikosteudet 16-18, harvinaista herkkua täällä SAS:n ennustealueella. :)
-
Alkaa tältä aukeelta olla puitavat pois. Jurtinnostoa sitten seuraavaksi.
-
Alkaa tältä aukeelta olla puitavat pois. Jurtinnostoa sitten seuraavaksi.
Eikö siellä ole kellään kevätöljykasveja ? Niissä menee vielä pari viikkoa.
-SS-
-
Alkaa tältä aukeelta olla puitavat pois. Jurtinnostoa sitten seuraavaksi.
Eikö siellä ole kellään kevätöljykasveja ? Niissä menee vielä pari viikkoa.
-SS-
Näyttäis ,että tulevalla viikollla Aurea rypsi puitavaa ,siis täällä pohjois -pohjanmaalla.
-
Kostea ohra jumittaa kuivuria...kylmä yö l-uudellamallakin +3,huolehtii että öljyä menee. Tuskin mallasta tulee tuosta moskasta...Onneksi enää jokunen kaappi kauraa jäljellä.. :o
-
Alkaa tältä aukeelta olla puitavat pois. Jurtinnostoa sitten seuraavaksi.
Eikö siellä ole kellään kevätöljykasveja ? Niissä menee vielä pari viikkoa.
-SS-
Odottele nyt kumminkin vielä rauhassa, että lehtivihreäpitoisuus laskee :-\
Näyttäis ,että tulevalla viikollla Aurea rypsi puitavaa ,siis täällä pohjois -pohjanmaalla.
-
Viimeiset omat ohrat ei vielä kypsiä, eikä muutkaan puitavat.
Puinnit on menneet muuten joutuin, eka sata hehtaaria tuli suit sait. Huomaa mikä merkitys puinnin sujuvuuteen on satotasolla, heikot sadot eikä puimurilla tarvi tyhjennellä säiliötä jatkuvasti, ei oo kärryt täynnä eikä kuivaaja tukossa. Senkun parturoi menemään :p
Joku vois sanoa että veetuttaa, mutta joillakin tilanne paljon heikompi, ei mitään satoa. Tulee sentään reilusti yli keskisatojen, kuitenkin. Noita heikkoja kasvustoja kun pui, joissa nollaruutuakin seassa ja vähän parempaa, ei voi ymmärtää miten keskisadot voi olla noin matalia. Todella paljon täytyy olla Suomessa peltoa, jolta korjataan käytännössä vain tuet. En usko että kenelläkään tulee "oikeilta" pelloilta hyvin viljeltynä alle neljän tonnin satoja tilalle sopivilla nykylajikkeilla. Noita huonoja pitää olla paljon kompensoimassa viiden, kuuden tonnin satoja että keskiarvot saadaan kolmosella alkaviksi? Miksei ne huonot pellot ole kasvaneet tähänkin saakka hömppää, kun siihen on ollut mahdollisuus??
-
Viimeiset omat ohrat ei vielä kypsiä, eikä muutkaan puitavat.
Puinnit on menneet muuten joutuin, eka sata hehtaaria tuli suit sait. Huomaa mikä merkitys puinnin sujuvuuteen on satotasolla, heikot sadot eikä puimurilla tarvi tyhjennellä säiliötä jatkuvasti, ei oo kärryt täynnä eikä kuivaaja tukossa. Senkun parturoi menemään :p
Joku vois sanoa että veetuttaa, mutta joillakin tilanne paljon heikompi, ei mitään satoa. Tulee sentään reilusti yli keskisatojen, kuitenkin. Noita heikkoja kasvustoja kun pui, joissa nollaruutuakin seassa ja vähän parempaa, ei voi ymmärtää miten keskisadot voi olla noin matalia. Todella paljon täytyy olla Suomessa peltoa, jolta korjataan käytännössä vain tuet. En usko että kenelläkään tulee "oikeilta" pelloilta hyvin viljeltynä alle neljän tonnin satoja tilalle sopivilla nykylajikkeilla. Noita huonoja pitää olla paljon kompensoimassa viiden, kuuden tonnin satoja että keskiarvot saadaan kolmosella alkaviksi? Miksei ne huonot pellot ole kasvaneet tähänkin saakka hömppää, kun siihen on ollut mahdollisuus??
Ja ne parhaatkin lohkot jotka on olleet parikytä vuotta toistuvasti viljalla tykkää parin vuoden viherlannoitusnurmesta. Satotasoissa aivan selvä parannus. Harmi vain kun tuo 15% sääntö rajoittaa useamman isomman lohkon käytön hömppäheinänä. Huonoja vuokramaita kannattaa vältellä kun niille kuitenkin löytyy ottaja, vuosien mittaan pitää kyllä lohkot valikoituu niin että kaikki voidaan pitää kierrossa.
-
Viimeiset omat ohrat ei vielä kypsiä, eikä muutkaan puitavat.
Puinnit on menneet muuten joutuin, eka sata hehtaaria tuli suit sait. Huomaa mikä merkitys puinnin sujuvuuteen on satotasolla, heikot sadot eikä puimurilla tarvi tyhjennellä säiliötä jatkuvasti, ei oo kärryt täynnä eikä kuivaaja tukossa. Senkun parturoi menemään :p
Joku vois sanoa että veetuttaa, mutta joillakin tilanne paljon heikompi, ei mitään satoa. Tulee sentään reilusti yli keskisatojen, kuitenkin. Noita heikkoja kasvustoja kun pui, joissa nollaruutuakin seassa ja vähän parempaa, ei voi ymmärtää miten keskisadot voi olla noin matalia. Todella paljon täytyy olla Suomessa peltoa, jolta korjataan käytännössä vain tuet. En usko että kenelläkään tulee "oikeilta" pelloilta hyvin viljeltynä alle neljän tonnin satoja tilalle sopivilla nykylajikkeilla. Noita huonoja pitää olla paljon kompensoimassa viiden, kuuden tonnin satoja että keskiarvot saadaan kolmosella alkaviksi? Miksei ne huonot pellot ole kasvaneet tähänkin saakka hömppää, kun siihen on ollut mahdollisuus??
Tai sitten ne on näitä agronetin satoja... Sopivasti kun pyöristellään kärrykuormia ylöspäin ja hehtaareita alaspäin niin tuleehan niitä tonneja...
-
Joo Tike tilastojen mallasohran keskisadot olleet 4000 kg:n luokkaa, rehuohrankin
3800 kg. Viljelyala kuitenkin puoli miljoonaa hehtaaria, joten ei tuo
keskisato todellakaan mikään heikko ole. Jos viidennes alasta on 2 tonnin satoa,
yläpään viidennekseen mahtuu sitten kuuden-seitsemäntonnin satoja saman verran.
Lisäksi on eri asia realisoida maasta mineralisoituvaa voimaa verrattuna
ehkä 2500 v viljelyssä olleisiin kivennäismaihin tai hiekkamoreenialueisiin
Keski-Suomessa.
Toinen merkittävä asia on se, jos karjataloudesta on alle 20 v aikaa, sadot
varmasti ovat vielä keskimääräistä korkeammat, jos jatkaa vielä 30 v,
niin asettunee lähemmäksi keskiarvoja, jos erikseen ei pysty kyllästämään maita
sopivasti läheltä tuodulla karjanlannalla.
-SS-
-
Puhutaan kait kuivatusta viljasta, kun kiloista kyse, vai puimurin satomittarin ilmoittamasta sadosta?
-
Jos tavanomaisesta ohrasta tulee 4 tonnia satoa, ja 2 tonnia "ostettu" kaupasta erilaisten douppinkien avulla, niin mikä on todellinen sato?
-
Ei kuusi tonnia valkuaisohraa ole mikään ihme, mutta on muistettava, että silloin keskimääräinen kokonaistypen käyttö pitäisi olla 155 kg/ha. Turvemultaisissa maatuvissa maissa maatuminen eli painuma tuottaa einokuivatuksen tuottamana mineralisoitumisen ansiosta sen 30 - 50 kg/ha lisää, ei raaoissa savimaissa eikä moreeneissa tällaista saa hyödyksi. Keski-Euroopassa typpilaskeuma on hyvinkin 40 kgha, Suomessa alle 10, enimmäkseen noin 5 kg/ha. Eli jonkinlainen ainetase on olemasa, eikä ainetta sekä energiaa synny tyhjästä eikä sitä häviä matkalla, ne kyllä muuttuvat toiseen muotoon helposti.
Perustavanlaatuisia luonnonlakeja rikotaan, jos pelkästään viljelijän kivesten ja siittimen koolla ratkaistaan satotaso, tai sitten asiat eivät ole ihan nin kuin ensi silmäyksellä ajatellaan. 4000 kg:n toistuvat sadot saa siinä 105 kg/n kokonaistypen kanssa, aika iso osa Suomen pelloista saa tuskin sitäkään.
-SS-
-
Viimeiset omat ohrat ei vielä kypsiä, eikä muutkaan puitavat.
Puinnit on menneet muuten joutuin, eka sata hehtaaria tuli suit sait. Huomaa mikä merkitys puinnin sujuvuuteen on satotasolla, heikot sadot eikä puimurilla tarvi tyhjennellä säiliötä jatkuvasti, ei oo kärryt täynnä eikä kuivaaja tukossa. Senkun parturoi menemään :p
Joku vois sanoa että veetuttaa, mutta joillakin tilanne paljon heikompi, ei mitään satoa. Tulee sentään reilusti yli keskisatojen, kuitenkin. Noita heikkoja kasvustoja kun pui, joissa nollaruutuakin seassa ja vähän parempaa, ei voi ymmärtää miten keskisadot voi olla noin matalia. Todella paljon täytyy olla Suomessa peltoa, jolta korjataan käytännössä vain tuet. En usko että kenelläkään tulee "oikeilta" pelloilta hyvin viljeltynä alle neljän tonnin satoja tilalle sopivilla nykylajikkeilla. Noita huonoja pitää olla paljon kompensoimassa viiden, kuuden tonnin satoja että keskiarvot saadaan kolmosella alkaviksi? Miksei ne huonot pellot ole kasvaneet tähänkin saakka hömppää, kun siihen on ollut mahdollisuus??
Tai sitten ne on näitä agronetin satoja... Sopivasti kun pyöristellään kärrykuormia ylöspäin ja hehtaareita alaspäin niin tuleehan niitä tonneja...
No tossa on sulle tän vuoden kauralohkoista pieni otanta. Jos noista ei 6000kiloa irtoa KUIVANA ni mistä sitten?
(http://i9.aijaa.com/t/00894/14245509.t.jpg) (http://aijaa.com/zmSlgI) (http://i11.aijaa.com/t/00073/14245217.t.jpg) (http://aijaa.com/H9WpmD)(http://i5.aijaa.com/t/00566/14241763.t.jpg) (http://aijaa.com/j920ug)
(http://i10.aijaa.com/t/00527/14241764.t.jpg) (http://aijaa.com/Lh0UYd)(http://i4.aijaa.com/t/00542/14239622.t.jpg) (http://aijaa.com/UPGFw0)(http://i2.aijaa.com/t/00744/14245510.t.jpg) (http://aijaa.com/VutJza)
Tämmösiä koeruutuja kun kattoo ni ei tiä itkiskö vai naurasko? Noista se keskisato taidetaan laskea....
(http://i2.aijaa.com/t/00244/14226369.t.jpg) (http://aijaa.com/3MOwKi)(http://i8.aijaa.com/t/00348/14226373.t.jpg) (http://aijaa.com/3Ntx42)(http://i7.aijaa.com/t/00207/14226372.t.jpg) (http://aijaa.com/ui9EHd)
Noissa omissa kauroissa on DONit ollu 1.41 ja 1.51. Seulonnasta 9ekee ja hehtopainosta 3euroa. Perushinta 113e ja 115e.
Turha sulle taitaa olla sanoa miltä alalta kauppaan viety 50000kiloa tuli... sanon kuitenkin 7.5hehtaaria.
Ongelmahan tässä on se että kun kauraa tulee niin sitä tosiaankin tulee ja sihen hukkuu, ja se odottamaton määrä aiheuttaa ylimääräsiä töitä kun sen ajan voisi puida lisää.
EDIT:
Määhän lupasin puuhis-Skämmälle kuvia....
Nii, ja Steinarin korrenvahvuus on todettu täysin myyntilausekkeen vastaseks, täyttä siemenjalostajan myyntipuhetta varustettuna korulauseilla....
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2016/03/29/steinar-kaura-tuottaa-huippusatoja-lujassa-korressa
"STEINAR-KAURA TUOTTAA HUIPPUSATOJA LUJASSA KORRESSA"
Luja korsi varmistaa laatua
Seppo Katila viljelee Kiukaisissa omaa ja vaimonsa kotitilaa. Steinar-kauraa Katilalla on ollut viljelyssä kahden kasvukauden ajan. Steinar on ollut positiivinen viljeltävä niin satoisuuden kuin laadun puolesta.
− Satoa Steinarista tuli keskimäärin 6 300 kg hehtaarilta ja jyväkoko oli iso. Steinar on melko myöhäinen lajike, mutta sato ehti kuitenkin valmistua ajoissa, Katila kertoo.
Steinar onkin esimerkiksi Belindaa muutaman päivän aikaisempi, mikä lisää lajikkeen viljelyvarmuutta.
Sertifioitu siemen yhdessä sopivan lannoituksen sekä tauti- ja korrensäädekäsittelyn kanssa varmistivat osaltaan Steinarin satoa ja laatua. Tautien kanssa ei ole ollut ongelmia ja lujan korren ansiosta Steinar pysyi hyvin pystyssä. Typpeä Katila laittoi kaurakasvustolle noin 120 kg/ha. Katilan viljelemillä tiloilla vallitsevana maalajina on multava hieno hieta, joka onkin erinomainen maalaji kauralle."
-
Kuvakommenttien TOP 3:
26.08.2016 14:28
hinttikänän anapuimuri opelhomon pellolla
26.08.2016 14:23
täytä paskaa koko rahalla opelhomo ana knöntyskantola
26.08.2016 14:24
opelhomo ana känä köntys kantola sama pelle
(http://www.reactiongifs.com/r/oka.gif)
-
Kuvakommenttien TOP 3:
26.08.2016 14:28
hinttikänän anapuimuri opelhomon pellolla
26.08.2016 14:23
täytä paskaa koko rahalla opelhomo ana knöntyskantola
26.08.2016 14:24
opelhomo ana känä köntys kantola sama pelle
(http://www.reactiongifs.com/r/oka.gif)
On se kyl hullu 😅😅😅
-
Mulla on teille veljet 3x3 sääntö eli
Vuokra kolmesataa
Y6 Yaraa kolmesataa kiloa
Sato kolmetonnia
+
ruiskulla pelkkää vettä ja gramma-ainetta
kerääjäkasvi
80% kasvipeitteisyys
Tienaa kahdelta hehtaarilta tonni, siinä kasvinviljelytilan onni.
*ainiin puimatta 26% kokonaisalasta
-
Mulla on teille veljet 3x3 sääntö eli
Vuokra kolmesataa
Y6 Yaraa kolmesataa kiloa
Sato kolmetonnia
+
ruiskulla pelkkää vettä ja gramma-ainetta
kerääjäkasvi
80% kasvipeitteisyys
Tienaa kahdelta hehtaarilta tonni, siinä kasvinviljelytilan onni.
*ainiin puimatta 26% kokonaisalasta
Ja näin nostamme Suomen tilastollista keskisatoa...
-
Puhutaan kait kuivatusta viljasta, kun kiloista kyse, vai puimurin satomittarin ilmoittamasta sadosta?
Kuivasta viljasta. Jäi tuossa turvemaalle parhaat puimatta kun ei oo kypsiä, ja niistä vedenvaivaamistakin näytti tulevan paria tonnia, kolmeakin. Alasta kuitenkin pieni osa, puimatta suurin osa pellosta.
Sillä ihmettelen kun tulee aika paljon puimurin kanssa kierrettyä ja tänä vuonna taitaa olla sadot olla alle keskimääräisten, tai nippanappa siinä nurkilla. Normaalisti paljon enemmän, mutta tällaisena poikkeusvuonna näin. Jos "vilja-aitassa" eli lounaasa tuotetaan aina huippusatoja ja lännessa muutenkin ok., mistä ne keskiarvot muodostuu??
Äsässäällle, mullasta vapautuu typpeä piitkään, mutta ongelmaksi tulee kuivatus. Ojia pitää suurentaa, kallioita louhia että vesi pääsee pois ym. ongelmat. Nuo ihan laillisesti ratkaistavia, ei tartte tuskailla typpitasojen kanssa. Korkeintaan kuinka saisi typpeä vähemmän kasvien käyttöön. Toisin savimaalla, typellä määritellään sato ja milloin se kypsyy, ihmetellään millä voidaan kiertää lannoitusrajoja. Kumpi sitten parempi, valitsisin mieluummin ostotypen kuin jatkuvan ojituksien parantamisen. Ojituksen parantaminen vielä paradoksiaalisesti lisää ojituksen tarvetta, kun maanpinta putoaa ja kuluu tehokkaassa viljelyssä :p
-
Miul tuli ainakin tuota 2t/ha mämmiä tänä vuonna... jos ka. on 3t/ha niin kyllä se siihen menee kolmen vuoden yli (3 -> 4 -> 2)
-
Miul tuli ainakin tuota 2t/ha mämmiä tänä vuonna... jos ka. on 3t/ha niin kyllä se siihen menee kolmen vuoden yli (3 -> 4 -> 2)
Kyllä kahdentonnin ruis näkyy jo aikaisin keväällä, sitä vaan pyrkii pettämään itseään ja ajattelee, että kyllä se siittä. 2013 oli viimeksi heikko vuosi, eikä se oras edes ollut NIIN harvaa eikä heikkoa, se vain kitui, ja oli menettänyt jotenkin elinvoimansa.
Nuo ulkolaiset syysvehnät ovatkin eri maata, jos vain keväällä sopiva sade tulee ja voimaa sulaa käyttöön, niin pikkuruisesta oraanpiikistä voi tulla mahtava kasvu kesällä sitten. Niin monta vuotta olen havainnoinut aikaisin kylvettyjä optimaalisisen reheviä syysvehniä, syksyn rehevyys ei niitä paranna, vaan niihin tarttuu jos minkälaisia tyvitauteja ja lehtilaikkuja ja öhtiäiselukoita pitkän lämpimän syksyn aikana, niitä ei Prolinet poista, vaan jäävät uinumaan sinne, ja keväällä sitten lääkityt oraat ovat puolikuolleita ja kulottuneita, eikä tautisesta juurakosta tahdo saada samaa kasvua alkuun, mitä aivan pieneen myöhäiseen oraaseen, joka ei ole tavallaan kuluttanut kasvuunsa jo syksyllä kaikkia paukkuja.
Jos tuota satunnaisesti tapahtuvaa ilmiötä haluaa havainnoida, niin kylvää syysvehnän aluskasviksi kevätviljaan, kolme talvea olen sellaisella kokeillut, ihan paksua vihreää tupsua syksyn tullen oli sängessä, mitään ei keväällä vihreää jäljellä. Selvää syytähän tuohon ei voi antaa.
-SS-
-
Miul tuli ainakin tuota 2t/ha mämmiä tänä vuonna... jos ka. on 3t/ha niin kyllä se siihen menee kolmen vuoden yli (3 -> 4 -> 2)
Kyllä kahdentonnin ruis näkyy jo aikaisin keväällä, sitä vaan pyrkii pettämään itseään ja ajattelee, että kyllä se siittä. 2013 oli viimeksi heikko vuosi, eikä se oras edes ollut NIIN harvaa eikä heikkoa, se vain kitui, ja oli menettänyt jotenkin elinvoimansa.
Nuo ulkolaiset syysvehnät ovatkin eri maata, jos vain keväällä sopiva sade tulee ja voimaa sulaa käyttöön, niin pikkuruisesta oraanpiikistä voi tulla mahtava kasvu kesällä sitten. Niin monta vuotta olen havainnoinut aikaisin kylvettyjä optimaalisisen reheviä syysvehniä, syksyn rehevyys ei niitä paranna, vaan niihin tarttuu jos minkälaisia tyvitauteja ja lehtilaikkuja ja öhtiäiselukoita pitkän lämpimän syksyn aikana, niitä ei Prolinet poista, vaan jäävät uinumaan sinne, ja keväällä sitten lääkityt oraat ovat puolikuolleita ja kulottuneita, eikä tautisesta juurakosta tahdo saada samaa kasvua alkuun, mitä aivan pieneen myöhäiseen oraaseen, joka ei ole tavallaan kuluttanut kasvuunsa jo syksyllä kaikkia paukkuja.
Jos tuota satunnaisesti tapahtuvaa ilmiötä haluaa havainnoida, niin kylvää syysvehnän aluskasviksi kevätviljaan, kolme talvea olen sellaisella kokeillut, ihan paksua vihreää tupsua syksyn tullen oli sängessä, mitään ei keväällä vihreää jäljellä. Selvää syytähän tuohon ei voi antaa.
-SS-
SAS on ratkassu tuon kevät-syysviljan kylvön näppärästi, SAS kun ei harrasta irtipuintia vaan lykkää 450kpl tiheydellä viljaa peltoon.
Siellä ne puintitappiojyvät kasvaa kevytmuokatussa syysviljakasvustossa.
-
Miul tuli ainakin tuota 2t/ha mämmiä tänä vuonna... jos ka. on 3t/ha niin kyllä se siihen menee kolmen vuoden yli (3 -> 4 -> 2)
Kyllä kahdentonnin ruis näkyy jo aikaisin keväällä, sitä vaan pyrkii pettämään itseään ja ajattelee, että kyllä se siittä. 2013 oli viimeksi heikko vuosi, eikä se oras edes ollut NIIN harvaa eikä heikkoa, se vain kitui, ja oli menettänyt jotenkin elinvoimansa.
Nuo ulkolaiset syysvehnät ovatkin eri maata, jos vain keväällä sopiva sade tulee ja voimaa sulaa käyttöön, niin pikkuruisesta oraanpiikistä voi tulla mahtava kasvu kesällä sitten. Niin monta vuotta olen havainnoinut aikaisin kylvettyjä optimaalisisen reheviä syysvehniä, syksyn rehevyys ei niitä paranna, vaan niihin tarttuu jos minkälaisia tyvitauteja ja lehtilaikkuja ja öhtiäiselukoita pitkän lämpimän syksyn aikana, niitä ei Prolinet poista, vaan jäävät uinumaan sinne, ja keväällä sitten lääkityt oraat ovat puolikuolleita ja kulottuneita, eikä tautisesta juurakosta tahdo saada samaa kasvua alkuun, mitä aivan pieneen myöhäiseen oraaseen, joka ei ole tavallaan kuluttanut kasvuunsa jo syksyllä kaikkia paukkuja.
Jos tuota satunnaisesti tapahtuvaa ilmiötä haluaa havainnoida, niin kylvää syysvehnän aluskasviksi kevätviljaan, kolme talvea olen sellaisella kokeillut, ihan paksua vihreää tupsua syksyn tullen oli sängessä, mitään ei keväällä vihreää jäljellä. Selvää syytähän tuohon ei voi antaa.
-SS-
Näkihän sen, en vain saanut laskettua sen uudelleen kylvämistä kannattavaksi, joten sai olla. Ja sai kerääjäkasvin alleen... jos vaikka muita rikkoja olisi vähän vähemmän (50-50 auttoiko)
P.S. puinnit ohi, olipahan ainakin nopeaa... metrinen ruis on aika paljon mukavampi puida kuin kaksimetrinen.
-
No niin, karu totuus paljastui. Ohrat ja kaurat 3020 kg/ha läpi kylvetyn alan, sisältäen kaikkea mahdollista huippuhyvistä itäneisiin lakokohtiin ja kosteuden takia puimatta jääneisiin nurkkiin.
-
No niin, karu totuus paljastui. Ohrat ja kaurat 3020 kg/ha läpi kylvetyn alan, sisältäen kaikkea mahdollista huippuhyvistä itäneisiin lakokohtiin ja kosteuden takia puimatta jääneisiin nurkkiin.
Joo, Barke yllätti jälleen ja ulosti 3400kg/ha. Eipä tarvitse ihmetellä niitä valtakunnan keskisatoja. Hevosmiesten tietotoimiston uutisia kuulin päivällä ja kertoiltiin alle 60kg kahuohrista. Nämä monitahoiset jaksaa näämmä aina yllättää ihmiset. Vaikka tosta Barkesta tuli huono sato, niin hlp on kuitenkin 68kg eli hyvin kauppakelpoista jopa vaativille sikamiehille.
-
Mulla on teille veljet 3x3 sääntö eli
Vuokra kolmesataa
Y6 Yaraa kolmesataa kiloa
Sato kolmetonnia
+
ruiskulla pelkkää vettä ja gramma-ainetta
kerääjäkasvi
80% kasvipeitteisyys
Tienaa kahdelta hehtaarilta tonni, siinä kasvinviljelytilan onni.
*ainiin puimatta 26% kokonaisalasta
Ja näin nostamme Suomen tilastollista keskisatoa...
just noin se pitäis mennä
-
No niin, karu totuus paljastui. Ohrat ja kaurat 3020 kg/ha läpi kylvetyn alan, sisältäen kaikkea mahdollista huippuhyvistä itäneisiin lakokohtiin ja kosteuden takia puimatta jääneisiin nurkkiin.
Joo, Barke yllätti jälleen ja ulosti 3400kg/ha. Eipä tarvitse ihmetellä niitä valtakunnan keskisatoja. Hevosmiesten tietotoimiston uutisia kuulin päivällä ja kertoiltiin alle 60kg kahuohrista. Nämä monitahoiset jaksaa näämmä aina yllättää ihmiset. Vaikka tosta Barkesta tuli huono sato, niin hlp on kuitenkin 68kg eli hyvin kauppakelpoista jopa vaativille sikamiehille.
Wolmarissa oli kyllä paino kohdallaan 68 kg/hl. Peppi petti ensimmäisen kerran, jyvä oli pientä ja röyhyissä paljon tyhjiä "jyviä".
-
Aukusti vaivaset vähän yli 71kg 8)
-
Mahtaaks agronetin keskisadot jäädä paljonkaan alle 6 tonnin
Toinen toistaan kovempii toukohousui.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
-
Mahtaaks agronetin keskisadot jäädä paljonkaan alle 6 tonnin
Toinen toistaan kovempii toukohousui.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Toi mun lukema oli hehtopaino, ei hehtaarisato :-\
-
Epäonnistumisista ei kerrota, eikä todellisista satotasoista, koska niitä oikeastaan edes mitata. Ohraa tuli vajaa pöntöllinen, kun viime vuonna se oli ihan täysi jne.....
-
Nyt petti ohra. Saa mennä pitkää pelto päästä päähän mitä ei ole tapahtunut isännyyteni aikana.
Ruis -487 kg verrattuna viimevuoteen ja ohra varmaan samaa luokkaa
21.5% puimatta kokonaisalasta
-
Kaikki puitu. Päin *****u meni. Kaura meni elokuun alussa nuritte ja loput varisi maahan lauantain myrskyssä. Ohra vaan ränsistyi kun oli valmista,muttei päässy puimaan kun vaan satoi ja satoi..Kaura 3200/ha ja ohra 3600/ha. Et siinä se...
-
Alle 3 tonnin/ha. ovat saaneet parhaimmilta pelloilta .
-
Joo, isu kävi kaupalla hakemassa roinaa ja sieltä tuli ennakkotietoa puinneista tältä alueelta. Ohraa tulee sellaista 4000 kiloa hehtaarille ja hehtopainot keskimääräistä alempia. Isännät eivät kovin tyytyväisiä tähän mennessä. Kauroilta odotetaan parempaa kasvustojen perusteella.
Itselläni Ironin ka. noin 4400kg. HLP 68kg. Pakkaamoiden mainosten mukaan antaa käytännön viljelyssä yli 7 tonnin satoja. No joo, 100 kiloo typpeä, ei tautiaineita, 550 neliöllä, parhaita peltoa, hiukan lakoa (erittäin lujakortinen lajike taulukoiden mukaan), tähkässä jyviä 26-27 jne. Kasvusto oli päällepäin todella vahvan oloinen. Alkaa vaan mietityttää, että kun tällaisesta ei saa edes neljää ja puolta ja tuolla maakunnassa on vaikka kuinka paljon kuivuuden ja veden vikuuttaamia, epämääräisiä ohria, niin mitä niistä sitten kuvitellaan otettavan. Kyllä se Suomen 3000kg keskisato pitää varmaan edelleen hyvin paikkansa. Ja se Hankkijan mainostama uusiin lajikkeisiin siirtyminen ei välttämättä tuo ratkaisua, ei ne kasva yhtään sen paremmin, jos ei olosuhteet ole huippua koko kesän ajan.
Jotain sulla on menny pieleen ton kanssa...?
-
Kaikki olis laarissa, kuivana. Ohraa tuli noin 4500kg/ha, hlp 66. Parina viime vuonna on päässyt yli 5t/ha keskisatoon, joten siitä jäätiin. Hybridi ruis yllätti mukavasti hieman yli 6t/ha keskisadolla, hlp 76. Puintikosteudet oli yleisesti 17-20, vaikka Elokuun sademäärä meni yli 200mm. Ohra oli jo niin ränsistynyt, että osa tähkistä maassa. Nyt voi keskittyä ihailemaan uuden rukiin kasvua.
-
Oma riemu oli ennenaikainen, donit paukkuu sekä pepillä että avantilla. Pika-analyysillä molemmissa don yli 3, hehtopaino pepillä 62,8 ja avantilla 60.4. Rehutavaraa, elintarvikepuolella -15€/tn.
-
Joo, sadoista....sain käteeni viimeisen tilityslapun viime vuodelta. Tein yhteenlaskua ja jaoin eu-hehtaareille, niin kas, 5T/Ha Läpitte kaikista!
En olis uskonu itekään. Noh seuraavan kerran ehkä sit ens vuosikymmenellä. Tänä vuonna jäädäänkin alle neljän hyvän matkaa, vaikka vähensin hehtaarin puimattomia.
-
Skännälle, Avetron kuorman vein satamaan ja don huonot alle 0.25, toissapäivänä puin ja vettä ovat saaneet ihan riittämiin pitkin kesää. Sato heikko, tuohon kuormaan piti riipiä päisteitä ym. kypsiä alueita, että sai kuivurin pyörimään. Hlp. 58.9.
Donit ei oo olleet lainkaan ongelma näillä nurkin, kolmas kuorma eilen jossa kuulemma ylittyi tällä syksyä ja ne tulleet kauempaa. Ihmeellistä on tää, ei siitä minnekään pääse...
Näyttäisi osuneen juuri kukinnan aikaan kesän ainoa sateeton jakso, samalla myös helle. Ehkä siinä syy, toisaalla halla osui sadon muodostumisen aikaan oraalle ja se vei sadon, röyhyissä tyhjää luvattoman paljon heti alusta saakka.
-
Epäonnistumisista ei kerrota, eikä todellisista satotasoista, koska niitä oikeastaan edes mitata. Ohraa tuli vajaa pöntöllinen, kun viime vuonna se oli ihan täysi jne.....
Näin se menee. Moni vaan turhaan pönkittää huonoa itsetuntoaan.
-
Tuli mokattua tosi pahasti. Aloitin innokkaana puimaan reunoista ja ahnehdin jokaista jyvää puimuriin. Sitten leikkuupöydän reuna kolahti kiveen ja repesi auki kuin sardiinipurkki. Kela ja Syöttöruuvi ei liikkunut mihinkään, Ei auttanut kuin linkuttaa pajalle ja meni tunti että sain vääntyneet raudat pois tieltä. Loput puidaan sitten avomallilla ja lasketaan vahingot yhteen talven korjauksien yhteydessä.
Puinnit sujuu nopeasti kun tavara on kuivaa ja säiliöön ei kerry mitään. Olen useaan otteeseen etsinyt kontillani jyviä puimurin takaa mutta tappiot ovat normaalit. Se oli tuo toukotöiden jälkeinen kuivuus mikä rokotti satoa.
puimatta 10.7%
-
koska ne sassin paskat kelit alkaa ???
viljaa tulee enempi ku koskaan kauraa joutuu oikeen kuivaan 2h
ensiviikonlopulla puidaan 16% kevätvehnää kleisoni räjähtää
-
Tässä tuleekin ongelmaksi se että kuivaa viljaa tulee niin paljon että puimuri alkaa ylikuumenemaan...:) Välillä pitää katsoa peilistä tarkemmin että onko se savua vai pölyä... tällä kertaa se oli savua kunnes kone ilmoitti että silppuri ei pyöri ja kohlimilla pari kuutiota pahnoja:(
Eka puintipäivä ja ohraa n.5000kg/ha, ihan ok.
-
Onneksi viikonloppuna tulee pieni sadealue, mutta sitten voi olla pahimmillaan kolme viikkoa poutaa.
Koittakaa kestää.
-
Tänään aloitin, kylän täppärit on painaneet jo viikkoja...
-
Tänään aloitin, kylän täppärit on painaneet jo viikkoja...
Sulla on puinti-ikkunaa marraskuulle.
-
koska ne sassin paskat kelit alkaa ???
viljaa tulee enempi ku koskaan kauraa joutuu oikeen kuivaan 2h
ensiviikonlopulla puidaan 16% kevätvehnää kleisoni räjähtää
Ohra oli tänåän enää 15%.
Ja sitå meinaan tulee.
-
Ohrat puituna. Uskomattoman hyvät kelit sittenkin tuli. 3 vk sitten tulvi ja nyt puintikosteudet koko viikon 15% hujakoilla. Satoakin kertyi karkeasti arvioiden selvästi yli 5 tn vaikka paljon jäi peltoon katkennena tähkinä. Painot ei kovin hyviä. Aukusti oli painavaa, mutta Toria ja Einar 64-67
-
Tänään aloitin, kylän täppärit on painaneet jo viikkoja...
Sulla on puinti-ikkunaa marraskuulle.
Perinteisesti juu.
-
Ohrat puituna. Uskomattoman hyvät kelit sittenkin tuli. 3 vk sitten tulvi ja nyt puintikosteudet koko viikon 15% hujakoilla. Satoakin kertyi karkeasti arvioiden selvästi yli 5 tn vaikka paljon jäi peltoon katkennena tähkinä. Painot ei kovin hyviä. Aukusti oli painavaa, mutta Toria ja Einar 64-67
Kyllä SASsia ottaa päähän, se kun toivoi että satas jouluun asti ja viljat jäis puimatta.
Kadekukkaroa ketuttaa.
-
koska ne sassin paskat kelit alkaa ???
viljaa tulee enempi ku koskaan kauraa joutuu oikeen kuivaan 2h
ensiviikonlopulla puidaan 16% kevätvehnää kleisoni räjähtää
Ohra oli tänåän enää 15%.
Ja sitå meinaan tulee.
ota nyt ajoissa yhteys Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliittoon... viimeksi olit jo vähällä hukkua kauroihin :)
Onnittelut kuitenkin hyvästä sadosta, varmaan suorakylvettyä?
-
Ei se Ripe noin päältäpäin niin pahan näkönen ole, tiedä sitten kuin pahoja kelejä toivoo toisten pelloille? Paranis varmaan jos ehtis parturiin?
-
Äsken lopetin tältä päivää...Anniinat 17%.
-
Tähän asti puiduista suorakylvetyt heikoimpia, kynnetyt ja kevytmuokatut parempia.
-
Kevätvehniä ajeltu viimeaikoina,tänään jatkettiin wellamolla ku anabelit saatiin ens siiloon. Pettymys oli tänään kova,sadossa on eroa kuin yöllä ja päivällä. Nii mont kertaa olen nämä borealin lajikkeet kironnu ja taas kerran joudun pettymään pahasti. Ens keväänä ei kyllä kylvetä wellamoa,tänään tuli se päätös tehtyä. Anabelin laatutiedot on edelleen mysteerinä mut muuten vaikuttaa hyvältä lajikkeelta.
-
Tähän asti puiduista suorakylvetyt heikoimpia, kynnetyt ja kevytmuokatut parempia.
Meillä taas suorakylvetyt parempia. Alkukesän kuivuus rokotti noita muokattuja.
Pettymys oli tänään kova,sadossa on eroa kuin yöllä ja päivällä. Nii mont kertaa olen nämä borealin lajikkeet kironnu ja taas kerran joudun pettymään pahasti. Ens keväänä ei kyllä kylvetä wellamoa,tänään tuli se päätös tehtyä. Anabelin laatutiedot on edelleen mysteerinä mut muuten vaikuttaa hyvältä lajikkeelta.
Saman olen monena vuonna huomannut. En ymmärrä mitä siellä Borealin jalostusosastolla oikeen tehdään ei siellä ainakaan satoon keskitytä. Itsellä oli ja tuota Anabelia lisäyksessä. Ei tullut kuin joku 3,5 tn hehtaarilta. Kuivuus rokotti samoin kuin harva kylvö. Eikä tullut ajettua muuta kuin rikat. Jälkikäteen aloin miettimään, että olisiko vaatinut tautitorjuntaa, vaikka oli esikasvina herne. Ensivuonna kokeillaan sitten mitä sieltä oikeasti tulee.
Ohraa tuli ihan hyvin noin 4,5 tonnia lajikkeina brage ja streif. Molempien sato samaan luokkaa. Brage oli vaan ehtinyt tiputtelemaan osan tähkistä jo peltoon. Aikaisin kesällä lakoon mennyt "luomu" epos ei antanut kuin kolmisen tonnia. Kauran (bettina) puinnit vasta alussa. Ekan lakolohkon sato jossain 4 tonnin paikkeilla.
-
Tässä tuleekin ongelmaksi se että kuivaa viljaa tulee niin paljon että puimuri alkaa ylikuumenemaan...:) Välillä pitää katsoa peilistä tarkemmin että onko se savua vai pölyä... tällä kertaa se oli savua kunnes kone ilmoitti että silppuri ei pyöri ja kohlimilla pari kuutiota pahnoja:(
Eka puintipäivä ja ohraa n.5000kg/ha, ihan ok.
Eilen aloiteltiin omien puinnit.Vielä olis pitäny hiukan odotella,mutta hermo ei pitäny.
Sais tulla viä viikon vettä ettei kaikkia kerkeis vihreenä puida :-\
-
No nyt on kaikki viljat turvallisesti kuivattuna siilossa. Ohran keskisato siinä 4000 paikkeila, kaurasta vähän enemmän. Normaali vuosi näin parin katovuoden jälkeen.
-
Mihin hitossa kaikilla on tällainen hoppu.
Pari puintipäivää vasta ajettuna ja n.250ha odottamassa. Ei vaan ole kasvustot kunnolla tuleentuneita.Eilenkin oli välipäivä. Kosteudet 18-20% ja ensiviikolla pitkää poutaa luvassa , siispä alkanee puintisesonki oikein todella.
Jos ennuste pettää saa viljat puitua 20% kosteina sateiden välissäkin.
Näin siis Lounaisen Suomen rannikolla parin askeleen päässä saaristomerestä.
Yleensä täällä kuivuus pakkotuleennuttaa kasvustot, nyt on vettä riittänyt ja vilja saa tuleentua ja jyvät täyttyä rauhassa.
-
Härkäpapuja on jo puitu, on kyl hyvä vuosi ollut.
-
Mihin hitossa kaikilla on tällainen hoppu.
Pari puintipäivää vasta ajettuna ja n.250ha odottamassa. Ei vaan ole kasvustot kunnolla tuleentuneita.Eilenkin oli välipäivä. Kosteudet 18-20% ja ensiviikolla pitkää poutaa luvassa , siispä alkanee puintisesonki oikein todella.
Jos ennuste pettää saa viljat puitua 20% kosteina sateiden välissäkin.
Näin siis Lounaisen Suomen rannikolla parin askeleen päässä saaristomerestä.
Yleensä täällä kuivuus pakkotuleennuttaa kasvustot, nyt on vettä riittänyt ja vilja saa tuleentua ja jyvät täyttyä rauhassa.
Tuo viimeinen lause kertoo kaiken. Harvoin täällä päin sadon valmistuminen lykkääntyy hyvien kasvuolosuhteiden takia. Nyt on ollut kolme lämpimänkosteaa - tai vaan kosteaa - kesää tällä vuosikymmenellä, jolloin vilja on turvonnut mahdottomaksi, ja ravinteetkin alkavat loppua, valkuaispitoisuudet alenevat vaikka sato on korkea.
Niin tuntuu oudolta, kun ei pääse ruista ja syysvehnää puimaan heinäkuun lopulla ja kevätvehnää elokuun puolivälissä.
Nin kuin 2005-2007, 2009-2011, 2013
-SS-
-
Mihin hitossa kaikilla on tällainen hoppu.
Pari puintipäivää vasta ajettuna ja n.250ha odottamassa. Ei vaan ole kasvustot kunnolla tuleentuneita.Eilenkin oli välipäivä. Kosteudet 18-20% ja ensiviikolla pitkää poutaa luvassa , siispä alkanee puintisesonki oikein todella.
Jos ennuste pettää saa viljat puitua 20% kosteina sateiden välissäkin.
Näin siis Lounaisen Suomen rannikolla parin askeleen päässä saaristomerestä.
Yleensä täällä kuivuus pakkotuleennuttaa kasvustot, nyt on vettä riittänyt ja vilja saa tuleentua ja jyvät täyttyä rauhassa.
just näin se menee
-
No ehkä kuitenkin puin vehnää pois jos kosteus 16-17..
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Toi kyllä tasaantunu vuosien mittaan . Etelä-Savossa ollessani sorkilla 2006 ensimmäisen kerran oli Etelässä kylvöt menossa ja Savossa lunta maassa . Nyt pikkusen myöhempää pääsevät kylvöille samassa paikassa .
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Tunnistaako lehmä leveyspiirin robottipihatossa ?
-SS-
-
Kevätvehniä ajeltu viimeaikoina,tänään jatkettiin wellamolla ku anabelit saatiin ens siiloon. Pettymys oli tänään kova,sadossa on eroa kuin yöllä ja päivällä. Nii mont kertaa olen nämä borealin lajikkeet kironnu ja taas kerran joudun pettymään pahasti. Ens keväänä ei kyllä kylvetä wellamoa,tänään tuli se päätös tehtyä. Anabelin laatutiedot on edelleen mysteerinä mut muuten vaikuttaa hyvältä lajikkeelta.
Toiset on olleet hyvinkin tyytyväisiä Wellamoon, mutta olosuhteilla on paljon merkitystä onnistumiseen vrt. monitahoiset ohrat. Yhdellä kollegalla oli Wellamon valkuainen yli 14, mutta rikkajyvien osuus hiukan yli 7% ja sen myötä jyvät menikin rehulaariin. Mun mielestäni jyväkoko tulisi olla keskimääräinen, pieni- ja isojyväiset lajikkeet pois, muuten tulee kaikenlaisia ongelmia.
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
Tosiaan aika onnetonta seutua tuo Keski-Suomi, täällä Savossakin jo ainakin 2/3 viljoista puituna, vaikka ollaan pohjoisempana.
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
Tosiaan aika onnetonta seutua tuo Keski-Suomi, täällä Savossakin jo ainakin 2/3 viljoista puituna, vaikka ollaan pohjoisempana.
Yhteistyötilalla kaikki puitu mutta odottavat vielä yhtä rekkalastillista eräältä tilalta niin sitten homma selvä ja alkaa 3 rehunteko.On täällä aivan toisenlaiset olosuhteet kuin esim.Kyröjokilaaksossa.Keväällä lumi on myöhään ja syksy tulee aikaisin ei kuiva mikään ei joudu mikään.
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
Tosiaan aika onnetonta seutua tuo Keski-Suomi, täällä Savossakin jo ainakin 2/3 viljoista puituna, vaikka ollaan pohjoisempana.
Yhteistyötilalla kaikki puitu mutta odottavat vielä yhtä rekkalastillista eräältä tilalta niin sitten homma selvä ja alkaa 3 rehunteko.On täällä aivan toisenlaiset olosuhteet kuin esim.Kyröjokilaaksossa.Keväällä lumi on myöhään ja syksy tulee aikaisin ei kuiva mikään ei joudu mikään.
Onks ne vähän taneleita kun lykkäävät rehuntekoa jonkun rekan takia?
Ja mites se nyt noin on menny? Paskaa keliä piti olla ja silti on puinnit puitu ja rehuakin tehdään. Missä ne sateet jota sun alueellas olet mainostanu? Missä kylmyys?
-
Avanti-kaura. 5100kg/ha, HLP 57,5kg. Mitä tästä nyt olisi mieltä? Ei tämä Belindaan verrattuna vaikuta yhtään sen kummemalta. Lakoa oli yllättävän runsaasti, vaikka siemenmäärä oli maltillinen 250kg ja typpeä meni vain 80kg. Siihen tulokseen tulin, että kasvunsääteitä en enää kauralla käytä. 0,2l moddusta piti moninpaikoin varren vihreänä loppuun asti, ei hyvä. Tiputan ennemmin siemenmäärää ja jos menee lakoon, niin menköön. Katsotaan tuleeko tästä itävää tavaraa, tätäkin vielä toinen vuosi kokeiltava. Tuota lakoa hieman ihmettelen, kun korsi on suurimmaksi osaksi aika jämäkkää, tiedä sitten onko lajikeominaisuus, vai vaikuttiko kasvunsääde niin paljon. Kokonaisuutena ohran viljely on ihan turhaa hommaa kauraan verrattuna. Kuivausajatkin on ihan naurettavia. Homma etenee, ainoa pitkä miinus on tilantarve. Tarttis olla se pönttö...
-
Avanti-kaura. 5100kg/ha, HLP 57,5kg. Mitä tästä nyt olisi mieltä? Ei tämä Belindaan verrattuna vaikuta yhtään sen kummemalta. Lakoa oli yllättävän runsaasti, vaikka siemenmäärä oli maltillinen 250kg ja typpeä meni vain 80kg. Siihen tulokseen tulin, että kasvunsääteitä en enää kauralla käytä. 0,2l moddusta piti moninpaikoin varren vihreänä loppuun asti, ei hyvä. Tiputan ennemmin siemenmäärää ja jos menee lakoon, niin menköön. Katsotaan tuleeko tästä itävää tavaraa, tätäkin vielä toinen vuosi kokeiltava. Tuota lakoa hieman ihmettelen, kun korsi on suurimmaksi osaksi aika jämäkkää, tiedä sitten onko lajikeominaisuus, vai vaikuttiko kasvunsääde niin paljon. Kokonaisuutena ohran viljely on ihan turhaa hommaa kauraan verrattuna. Kuivausajatkin on ihan naurettavia. Homma etenee, ainoa pitkä miinus on tilantarve. Tarttis olla se pönttö...
Niimpä, kun kauran oletettu sato ylittyy tonnilla tai kahdella, alkaa ongelmat varastoinnin suhteen.
Kuivaus on kyllä kehverää, kahut kaappiin, lämpö päälle ja humpsis, satsi kuiva. Ohraa saa paahtaa ja paahtaa, silti voi iso jyvä olla keskeltä kostea ja hetken päästä saa laittaa uudestaan paahtumaan.
Ja vehnä... huh...
-
Avanti-kaura. 5100kg/ha, HLP 57,5kg. Mitä tästä nyt olisi mieltä? Ei tämä Belindaan verrattuna vaikuta yhtään sen kummemalta. Lakoa oli yllättävän runsaasti, vaikka siemenmäärä oli maltillinen 250kg ja typpeä meni vain 80kg. Siihen tulokseen tulin, että kasvunsääteitä en enää kauralla käytä. 0,2l moddusta piti moninpaikoin varren vihreänä loppuun asti, ei hyvä. Tiputan ennemmin siemenmäärää ja jos menee lakoon, niin menköön. Katsotaan tuleeko tästä itävää tavaraa, tätäkin vielä toinen vuosi kokeiltava. Tuota lakoa hieman ihmettelen, kun korsi on suurimmaksi osaksi aika jämäkkää, tiedä sitten onko lajikeominaisuus, vai vaikuttiko kasvunsääde niin paljon. Kokonaisuutena ohran viljely on ihan turhaa hommaa kauraan verrattuna. Kuivausajatkin on ihan naurettavia. Homma etenee, ainoa pitkä miinus on tilantarve. Tarttis olla se pönttö...
Onko Avantissa noin pieni siemen, minusta 200 kg alkaisi olla jo hyvä kylvömäärä. Ryhtikauralla kun laittoi vain 150 - 160 kg/ha, niin tuli tuon verran satoa, ja pysyi pystyssäkin. Ei ollut meillä edes CCC käytössä silloin. Kun pahnat syötettiin myös.
-SS-
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
Tosiaan aika onnetonta seutua tuo Keski-Suomi, täällä Savossakin jo ainakin 2/3 viljoista puituna, vaikka ollaan pohjoisempana.
Yhteistyötilalla kaikki puitu mutta odottavat vielä yhtä rekkalastillista eräältä tilalta niin sitten homma selvä ja alkaa 3 rehunteko.On täällä aivan toisenlaiset olosuhteet kuin esim.Kyröjokilaaksossa.Keväällä lumi on myöhään ja syksy tulee aikaisin ei kuiva mikään ei joudu mikään.
Onks ne vähän taneleita kun lykkäävät rehuntekoa jonkun rekan takia?
Ja mites se nyt noin on menny? Paskaa keliä piti olla ja silti on puinnit puitu ja rehuakin tehdään. Missä ne sateet jota sun alueellas olet mainostanu? Missä kylmyys?
150 250 mm on tullut ennustealueella elokuulla. Murskeviljaa on kaikki sitähän ei kuivata jos
känä ymmärtää,sateiden välissä . Tais olla muutama päivä ettei satanut.
Rehun tekoon on aika vaikea alkaa kun murskaus on kesken ei riitä miehet eikä traktorit jos ymmärrät loimaan taulapää.
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
Tosiaan aika onnetonta seutua tuo Keski-Suomi, täällä Savossakin jo ainakin 2/3 viljoista puituna, vaikka ollaan pohjoisempana.
Yhteistyötilalla kaikki puitu mutta odottavat vielä yhtä rekkalastillista eräältä tilalta niin sitten homma selvä ja alkaa 3 rehunteko.On täällä aivan toisenlaiset olosuhteet kuin esim.Kyröjokilaaksossa.Keväällä lumi on myöhään ja syksy tulee aikaisin ei kuiva mikään ei joudu mikään.
Onks ne vähän taneleita kun lykkäävät rehuntekoa jonkun rekan takia?
Ja mites se nyt noin on menny? Paskaa keliä piti olla ja silti on puinnit puitu ja rehuakin tehdään. Missä ne sateet jota sun alueellas olet mainostanu? Missä kylmyys?
150 250 mm on tullut ennustealueella elokuulla. Murskeviljaa on kaikki sitähän ei kuivata jos
känä ymmärtää,sateiden välissä . Tais olla muutama päivä ettei satanut.
Rehun tekoon on aika vaikea alkaa kun murskaus on kesken ei riitä miehet eikä traktorit jos ymmärrät loimaan taulapää.
No ni, perintötukitila kun on noin messevät meiningit...
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
Tosiaan aika onnetonta seutua tuo Keski-Suomi, täällä Savossakin jo ainakin 2/3 viljoista puituna, vaikka ollaan pohjoisempana.
Yhteistyötilalla kaikki puitu mutta odottavat vielä yhtä rekkalastillista eräältä tilalta niin sitten homma selvä ja alkaa 3 rehunteko.On täällä aivan toisenlaiset olosuhteet kuin esim.Kyröjokilaaksossa.Keväällä lumi on myöhään ja syksy tulee aikaisin ei kuiva mikään ei joudu mikään.
Onks ne vähän taneleita kun lykkäävät rehuntekoa jonkun rekan takia?
Ja mites se nyt noin on menny? Paskaa keliä piti olla ja silti on puinnit puitu ja rehuakin tehdään. Missä ne sateet jota sun alueellas olet mainostanu? Missä kylmyys?
150 250 mm on tullut ennustealueella elokuulla. Murskeviljaa on kaikki sitähän ei kuivata jos
känä ymmärtää,sateiden välissä . Tais olla muutama päivä ettei satanut.
Rehun tekoon on aika vaikea alkaa kun murskaus on kesken ei riitä miehet eikä traktorit jos ymmärrät loimaan taulapää.
SAS käy nyt kuumana, kihisee kuin Misa kiuas.On se kurjaa kun vielä eläkeukkelin tarvii sohlata jotain rehuntekoja.Ja kun ne sääennusteetkin menee kaiken aikaa pieleen.
-
150 250 mm on tullut ennustealueella elokuulla. Murskeviljaa on kaikki sitähän ei kuivata jos
känä ymmärtää,sateiden välissä . Tais olla muutama päivä ettei satanut.
Rehun tekoon on aika vaikea alkaa kun murskaus on kesken ei riitä miehet eikä traktorit jos ymmärrät loimaan taulapää.
14 päivää Lahti, 13 päivää Tampere, 12 päivää Kauhava, 12 päivää Viitasaari, 11 päivää Jämsä, 9 päivää Maaninka, ei satanut elokuussa. No, onhan se itse asiassa muutamaa enempi.
Ja miten siellä sitten viljat ovat puimavaiheessa kun täällä etelässä vasta ollaan puintien keskellä.
On täytynyt lämpösummaa kertyä.
-SS-
-
Orivedellä ei tien varressa näkynyt enään kuin rypsit puimatta (pohjoiseen 58), mutta kait täällä jossain sivukylällä jotain vielä kesken on... (juupajoen kohdilla samoin, siitä pohjoiseen alkoi olla puimatonta)
-
150 250 mm on tullut ennustealueella elokuulla. Murskeviljaa on kaikki sitähän ei kuivata jos
känä ymmärtää,sateiden välissä . Tais olla muutama päivä ettei satanut.
Rehun tekoon on aika vaikea alkaa kun murskaus on kesken ei riitä miehet eikä traktorit jos ymmärrät loimaan taulapää.
14 päivää Lahti, 13 päivää Tampere, 12 päivää Kauhava, 12 päivää Viitasaari, 11 päivää Jämsä, 9 päivää Maaninka, ei satanut elokuussa. No, onhan se itse asiassa muutamaa enempi.
Ja miten siellä sitten viljat ovat puimavaiheessa kun täällä etelässä vasta ollaan puintien keskellä.
On täytynyt lämpösummaa kertyä.
-SS-
Täs meillä satoi päivää vaille 4 viikkoo joka päivä.Joinain päivinä tuli vain pieni kuuro,mutta joka päivänä kuitenki tuli vettä.
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
Tosiaan aika onnetonta seutua tuo Keski-Suomi, täällä Savossakin jo ainakin 2/3 viljoista puituna, vaikka ollaan pohjoisempana.
Yhteistyötilalla kaikki puitu mutta odottavat vielä yhtä rekkalastillista eräältä tilalta niin sitten homma selvä ja alkaa 3 rehunteko.On täällä aivan toisenlaiset olosuhteet kuin esim.Kyröjokilaaksossa.Keväällä lumi on myöhään ja syksy tulee aikaisin ei kuiva mikään ei joudu mikään.
Onks ne vähän taneleita kun lykkäävät rehuntekoa jonkun rekan takia?
Ja mites se nyt noin on menny? Paskaa keliä piti olla ja silti on puinnit puitu ja rehuakin tehdään. Missä ne sateet jota sun alueellas olet mainostanu? Missä kylmyys?
150 250 mm on tullut ennustealueella elokuulla. Murskeviljaa on kaikki sitähän ei kuivata jos
känä ymmärtää,sateiden välissä . Tais olla muutama päivä ettei satanut.
Rehun tekoon on aika vaikea alkaa kun murskaus on kesken ei riitä miehet eikä traktorit jos ymmärrät loimaan taulapää.
SAS käy nyt kuumana, kihisee kuin Misa kiuas.On se kurjaa kun vielä eläkeukkelin tarvii sohlata jotain rehuntekoja.Ja kun ne sääennusteetkin menee kaiken aikaa pieleen.
Eläkkeelle on vielä 6 vuotta jos terveenä pysyy. No meillä on sellanen sopimus että olen rehunteossa niin viljelee näitä peltoja ei minun tarvitse kuin tuet nostaa.
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
Tosiaan aika onnetonta seutua tuo Keski-Suomi, täällä Savossakin jo ainakin 2/3 viljoista puituna, vaikka ollaan pohjoisempana.
Yhteistyötilalla kaikki puitu mutta odottavat vielä yhtä rekkalastillista eräältä tilalta niin sitten homma selvä ja alkaa 3 rehunteko.On täällä aivan toisenlaiset olosuhteet kuin esim.Kyröjokilaaksossa.Keväällä lumi on myöhään ja syksy tulee aikaisin ei kuiva mikään ei joudu mikään.
Onks ne vähän taneleita kun lykkäävät rehuntekoa jonkun rekan takia?
Ja mites se nyt noin on menny? Paskaa keliä piti olla ja silti on puinnit puitu ja rehuakin tehdään. Missä ne sateet jota sun alueellas olet mainostanu? Missä kylmyys?
150 250 mm on tullut ennustealueella elokuulla. Murskeviljaa on kaikki sitähän ei kuivata jos
känä ymmärtää,sateiden välissä . Tais olla muutama päivä ettei satanut.
Rehun tekoon on aika vaikea alkaa kun murskaus on kesken ei riitä miehet eikä traktorit jos ymmärrät loimaan taulapää.
Kyllä täällä Savossa on ammatti-ihmiset saaneet kuivattavatkin jyvät siiloon ihan inhimillisillä kuivausajoilla. Siis ne jotka eivät uskoneet SAS:n ennusteita, ja odottivat kunnon puintikelejä. Murskeviljat hävisi näiltä seuduin jo pari-kolme viikkoa sitten. ::)
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
Tosiaan aika onnetonta seutua tuo Keski-Suomi, täällä Savossakin jo ainakin 2/3 viljoista puituna, vaikka ollaan pohjoisempana.
Yhteistyötilalla kaikki puitu mutta odottavat vielä yhtä rekkalastillista eräältä tilalta niin sitten homma selvä ja alkaa 3 rehunteko.On täällä aivan toisenlaiset olosuhteet kuin esim.Kyröjokilaaksossa.Keväällä lumi on myöhään ja syksy tulee aikaisin ei kuiva mikään ei joudu mikään.
Onks ne vähän taneleita kun lykkäävät rehuntekoa jonkun rekan takia?
Ja mites se nyt noin on menny? Paskaa keliä piti olla ja silti on puinnit puitu ja rehuakin tehdään. Missä ne sateet jota sun alueellas olet mainostanu? Missä kylmyys?
150 250 mm on tullut ennustealueella elokuulla. Murskeviljaa on kaikki sitähän ei kuivata jos
känä ymmärtää,sateiden välissä . Tais olla muutama päivä ettei satanut.
Rehun tekoon on aika vaikea alkaa kun murskaus on kesken ei riitä miehet eikä traktorit jos ymmärrät loimaan taulapää.
Kyllä täällä Savossa on ammatti-ihmiset saaneet kuivattavatkin jyvät siiloon ihan inhimillisillä kuivausajoilla. Siis ne jotka eivät uskoneet SAS:n ennusteita, ja odottivat kunnon puintikelejä. Murskeviljat hävisi näiltä seuduin jo pari-kolme viikkoa sitten. ::)
Murskeviljoja tehtiin täälläpäin parisen viikkoa sitten ja edelleen tuubitus jatkuu.
Mahtaaks toi velhojen velho edes tietää tuosta murskeviljasta....
-
Avanti-kaura. 5100kg/ha, HLP 57,5kg. Mitä tästä nyt olisi mieltä? Ei tämä Belindaan verrattuna vaikuta yhtään sen kummemalta. Lakoa oli yllättävän runsaasti, vaikka siemenmäärä oli maltillinen 250kg ja typpeä meni vain 80kg. Siihen tulokseen tulin, että kasvunsääteitä en enää kauralla käytä. 0,2l moddusta piti moninpaikoin varren vihreänä loppuun asti, ei hyvä. Tiputan ennemmin siemenmäärää ja jos menee lakoon, niin menköön. Katsotaan tuleeko tästä itävää tavaraa, tätäkin vielä toinen vuosi kokeiltava. Tuota lakoa hieman ihmettelen, kun korsi on suurimmaksi osaksi aika jämäkkää, tiedä sitten onko lajikeominaisuus, vai vaikuttiko kasvunsääde niin paljon. Kokonaisuutena ohran viljely on ihan turhaa hommaa kauraan verrattuna. Kuivausajatkin on ihan naurettavia. Homma etenee, ainoa pitkä miinus on tilantarve. Tarttis olla se pönttö...
rocky kaura oli ku heinäpelto kun puin kanansonnalla kyllästetty ccc1,0+moddus 0,1ja zenit 0,5
avantia menee ensvuonna ja pelkkä 1,5ccc ja hivenet loppuu toi puimurin kiusaaminen
-
Kunse Baub tulee saataville, niin alan taas kauraa viljelemään. Koetuloksissa ihan hirviökaura, tjp.45 ja sato yli 8 tonnia, kuviakin olen nähnyt, korsi sentin paksuinen tyvestä.
-
Kunse Baub tulee saataville, niin alan taas kauraa viljelemään. Koetuloksissa ihan hirviökaura, tjp.45 ja sato yli 8 tonnia, kuviakin olen nähnyt, korsi sentin paksuinen tyvestä.
Steinarin tappaja?
-
Mulle on tullut jostain sellainen käsitys, että Baub oli vaan kauran linjanimi noissa kokeissa, sitten kun se julkaistiin, sille annettiin nimeksi Obelix. Sitä on ollut parilla kollegalla viljelyssä, mutta esim. viime vuoden kokemusten mukaan ainakin toinen totesi, että ei enää koskaan, kun ei meinannut valmistua lainkaan.
-
Avanti-kaura. 5100kg/ha, HLP 57,5kg. Mitä tästä nyt olisi mieltä? Ei tämä Belindaan verrattuna vaikuta yhtään sen kummemalta. Lakoa oli yllättävän runsaasti, vaikka siemenmäärä oli maltillinen 250kg ja typpeä meni vain 80kg. Siihen tulokseen tulin, että kasvunsääteitä en enää kauralla käytä. 0,2l moddusta piti moninpaikoin varren vihreänä loppuun asti, ei hyvä. Tiputan ennemmin siemenmäärää ja jos menee lakoon, niin menköön. Katsotaan tuleeko tästä itävää tavaraa, tätäkin vielä toinen vuosi kokeiltava. Tuota lakoa hieman ihmettelen, kun korsi on suurimmaksi osaksi aika jämäkkää, tiedä sitten onko lajikeominaisuus, vai vaikuttiko kasvunsääde niin paljon. Kokonaisuutena ohran viljely on ihan turhaa hommaa kauraan verrattuna. Kuivausajatkin on ihan naurettavia. Homma etenee, ainoa pitkä miinus on tilantarve. Tarttis olla se pönttö...
Onko Avantissa noin pieni siemen, minusta 200 kg alkaisi olla jo hyvä kylvömäärä. Ryhtikauralla kun laittoi vain 150 - 160 kg/ha, niin tuli tuon verran satoa, ja pysyi pystyssäkin. Ei ollut meillä edes CCC käytössä silloin. Kun pahnat syötettiin myös.
-SS-
Ei ole nyt papereita käsillä, mutta vanha nyrkkisääntö on ollut, että 10% extraa siihen virallisen laskentakaavan antaman siemenmäärän päälle. Belindaa olen laittanut parhaimmillaan 270kg, pääsääntöisesti 260kg. Toimii ihan ok muualla kuin navetan takana.
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
Tosiaan aika onnetonta seutua tuo Keski-Suomi, täällä Savossakin jo ainakin 2/3 viljoista puituna, vaikka ollaan pohjoisempana.
Pohjois-Pohjanmaa,Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kulmilta.Toinen rehukin on osalta tekemättä,puinnit alussa,kolmas rehu saattaa mennä myöhään,jos pystyy tekemään ollenkaan.Ei ole ennen tullut nähtyä pystyheinän hukkuvan pellolle,mutta tänä syksynä näin kävi.Muuten hyväkesä,elokuu aivan pyllystä.
-
Mihin hitossa kaikilla on tällainen hoppu.
Pari puintipäivää vasta ajettuna ja n.250ha odottamassa. Ei vaan ole kasvustot kunnolla tuleentuneita.Eilenkin oli välipäivä. Kosteudet 18-20% ja ensiviikolla pitkää poutaa luvassa , siispä alkanee puintisesonki oikein todella.
Jos ennuste pettää saa viljat puitua 20% kosteina sateiden välissäkin.
Näin siis Lounaisen Suomen rannikolla parin askeleen päässä saaristomerestä.
Yleensä täällä kuivuus pakkotuleennuttaa kasvustot, nyt on vettä riittänyt ja vilja saa tuleentua ja jyvät täyttyä rauhassa.
No eihän sitä raakana kannata puida, mutta jos valmista on niin eipä tuota kannata paljoa katsella. Itse tulee vehnällä lipsuttua kyllä tuosta 20% kosteusrajasta.
Eilen puitu toinen lohko kauraa. Parempaa kuin eka lakolohko. Nopeasti kalkuloiden hehtaarisato 5 tonnin paikkeilla. Hlp oli 58. Lajikkeena Bettiina.
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Onhan pohjoisessa jokainen kesäpäivä pitempi kuin etelässä, luulisi siten saavan kesässä enempi aikaan, niin kasvit kuin SASsitkin (taitaa tosin olla sama asia) :D ;D
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Onhan pohjoisessa jokainen kesäpäivä pitempi kuin etelässä, luulisi siten saavan kesässä enempi aikaan, niin kasvit kuin SASsitkin (taitaa tosin olla sama asia) :D ;D
Kuukauden-pari lyhyemmällä kasvuajalla tonnin paremmat sadot ja 5kg paremmat hl-painot. lisänä vielä paremmat tuet kuin etelässä.
Agronetin "satotilaston" yhteenveto.
-
Uskooko joku noiden valepukkien sato ilmoituksiin he hee hee !
-
SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.
-
Uskooko joku noiden valepukkien sato ilmoituksiin he hee hee !
Helpottiko? Ai hurja ja hui arja, SAS on kova pappa, omasta mielestään....
HUUUUUUTONAURUA!!!
-
Uskooko joku noiden valepukkien sato ilmoituksiin he hee hee !
Eikö kadepukki muuta keksi ;D ;D ;D
-
Uskooko joku noiden valepukkien sato ilmoituksiin he hee hee !
Eikö kadepukki muuta keksi ;D ;D ;D
Kudekakkarolla on takki ja tankki tyhjä, alkaa myöntämään arvanneensa kelit väärin...
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
Tosiaan aika onnetonta seutua tuo Keski-Suomi, täällä Savossakin jo ainakin 2/3 viljoista puituna, vaikka ollaan pohjoisempana.
Pohjois-Pohjanmaa,Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kulmilta.Toinen rehukin on osalta tekemättä,puinnit alussa,kolmas rehu saattaa mennä myöhään,jos pystyy tekemään ollenkaan.Ei ole ennen tullut nähtyä pystyheinän hukkuvan pellolle,mutta tänä syksynä näin kävi.Muuten hyväkesä,elokuu aivan pyllystä.
Mites tässä on kuin Sassin ennusteessa ja loimaan mossi väittää toista ?
Ennusteessa lupasin sateita mutta sademäärää en ennustanut joka paikkakunnalle enkä kylälle.
-
Poikasille ei tule mieleen sitä että etelässä kesä on kuukauden jopa puolitoista pidempi kuin esim.
täällä keskisen suomen vuoristoseudulla.Siksi myös tuet on hieman (maito)korkeampia vaikeampien viljelyolosuhteiden takia täällä.
Höpö höpö, siellä teidän kulmillanne ei vaan kukaan osaa mitään
Tosiaan aika onnetonta seutua tuo Keski-Suomi, täällä Savossakin jo ainakin 2/3 viljoista puituna, vaikka ollaan pohjoisempana.
Pohjois-Pohjanmaa,Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kulmilta.Toinen rehukin on osalta tekemättä,puinnit alussa,kolmas rehu saattaa mennä myöhään,jos pystyy tekemään ollenkaan.Ei ole ennen tullut nähtyä pystyheinän hukkuvan pellolle,mutta tänä syksynä näin kävi.Muuten hyväkesä,elokuu aivan pyllystä.
Mites tässä on kuin Sassin ennusteessa ja loimaan mossi väittää toista ?
Ennusteessa lupasin sateita mutta sademäärää en ennustanut joka paikkakunnalle enkä kylälle.
Niimpä, toi on arvailua, ei ennustamista.
-
SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.
Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.
-
SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.
Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.
Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.
-SS-
-
Mites härkäpapua on tullut? Täällä päin 3 tonnia /ha taitaa olla heikommasta päästä, ja suurin osa tuli suht kuivana puitua lauantaihin mennessä. Kai jotkut puivat vasta kun ensi viikolla taas sää kuivemmaksi muuttuu.
-
Mites härkäpapua on tullut? Täällä päin 3 tonnia /ha taitaa olla heikommasta päästä, ja suurin osa tuli suht kuivana puitua lauantaihin mennessä. Kai jotkut puivat vasta kun ensi viikolla taas sää kuivemmaksi muuttuu.
Klaanimme kiharakarvainen rotukolli pui marraskuulla.
-
SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.
Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.
Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.
-SS-
En väitä että jokaiselta lohkolta tulisi,mutta suotuisissa olosuhteissa onnistui tänäkin vuonna.Aikainen toukokeli ja ennen sateita ruiskutukset edesauttoivat.
-
SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.
Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.
Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.
-SS-
Nojaa, eipä tuo avanti tarvinnut siihen vajaan 6400 kilon satoon loppujenlopuksi kovinkaan paljon. 110 kiloa typpeä, hivenlitkuja pari litraa, cycocellia litra. Olosuhteiden vaikutusta on paha sanoa kun ei ole kokemusta siitä pidemmältä ajalta. Ensvuonna pitää kokeilla saako tautiaineilla jotain vastinetta don arvoihin jotka nyt vesittivät muuten hyvän elintarvikekauran rokottamalla 15€/tn. Btw peppi ei sillä vajaan viiden tonnin sadollaan yllättänyt, mutta hehtopainolla kylläkin. 63,5 ja 64 ollut painot nyt lähteneissä kuormissa.
-
SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.
Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.
Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.
-SS-
Nojaa, eipä tuo avanti tarvinnut siihen vajaan 6400 kilon satoon loppujenlopuksi kovinkaan paljon. 110 kiloa typpeä, hivenlitkuja pari litraa, cycocellia litra. Olosuhteiden vaikutusta on paha sanoa kun ei ole kokemusta siitä pidemmältä ajalta. Ensvuonna pitää kokeilla saako tautiaineilla jotain vastinetta don arvoihin jotka nyt vesittivät muuten hyvän elintarvikekauran rokottamalla 15€/tn. Btw peppi ei sillä vajaan viiden tonnin sadollaan yllättänyt, mutta hehtopainolla kylläkin. 63,5 ja 64 ollut painot nyt lähteneissä kuormissa.
Tämä voisi mennä vaikka linjassa, kun itse sain 80kg typpeä sen reilu viisi tonnia. Hiveniä meni litra. Hlp 57-58kg.
-
SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.
Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.
Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.
-SS-
Nojaa, eipä tuo avanti tarvinnut siihen vajaan 6400 kilon satoon loppujenlopuksi kovinkaan paljon. 110 kiloa typpeä, hivenlitkuja pari litraa, cycocellia litra. Olosuhteiden vaikutusta on paha sanoa kun ei ole kokemusta siitä pidemmältä ajalta. Ensvuonna pitää kokeilla saako tautiaineilla jotain vastinetta don arvoihin jotka nyt vesittivät muuten hyvän elintarvikekauran rokottamalla 15€/tn. Btw peppi ei sillä vajaan viiden tonnin sadollaan yllättänyt, mutta hehtopainolla kylläkin. 63,5 ja 64 ollut painot nyt lähteneissä kuormissa.
Tämä voisi mennä vaikka linjassa, kun itse sain 80kg typpeä sen reilu viisi tonnia. Hiveniä meni litra. Hlp 57-58kg.
Korkean Ph:n maassa mangaani on kauralle elintärkeä ja miksei vähän happamassakin. Kauralla kannattaa ottaa tavaksi mangaaniruiskutus 2-4 lehtiasteella. Mangaaniliuoksen voi sekottaa lähes kaikkiin kauralle sopiviin kasvinsuojeluaineisiin, liuokselle tulee hintaa "alkuperästä" riippuen 5-10e hehtaari, ei paha kustannus.
Omissa douppaus-kokeissa mangaanilla on tullut enemän kiloja kaurasta, hehtopaino ja kilomäärä hehtaarilta on suurempi järjestään kuin ilman litkua olleissa.
Gramitrellin vaikutus oli jo sokeillakin silmillä havaittavissa.
Vasemmalle hojolle meni mangaanikelaatti 1L, gramitrell 2L, zenit 1L, CCC 1.5L, moddus 0.1L, oikea pelkkä rikka-aineen ja CCC 1.5L
(http://i6.aijaa.com/t/00645/14248090.t.jpg) (http://aijaa.com/mkkYpd)
Tässä korrensääteen vaikutus, vasen CCC 1.5L, moddus 0.1L. Oikea pelkkä CCC 1.5L
(http://i10.aijaa.com/t/00931/14248091.t.jpg) (http://aijaa.com/fEwGDm)
-
Mites härkäpapua on tullut? Täällä päin 3 tonnia /ha taitaa olla heikommasta päästä, ja suurin osa tuli suht kuivana puitua lauantaihin mennessä. Kai jotkut puivat vasta kun ensi viikolla taas sää kuivemmaksi muuttuu.
3tn sato härkäpavusta pesee taloudellisesti 6tn rehuohrat ja kahukaurat mennen tullen. Rupeaa tekemään vehnälläkin tiukkaa pärjätä vaikka saisi 6tn sadon.
Papuhan ei tarvitse mitään kasvinsuojelua eikä lannoitetta kuin korkeitaan hiukan starttiin.
-
Kauden uusimmat pohojahinnat
OHORA 96
RUIS 145
KAURA 104
Tästä ei enään alemmas päästä, ei millään...
-
Kauden uusimmat pohojahinnat
OHORA 96
RUIS 145
KAURA 104
Tästä ei enään alemmas päästä, ei millään...
Lyödäänkö vetoa? Varmasti putoaa vielä.
Mites härkäpapua on tullut? Täällä päin 3 tonnia /ha taitaa olla heikommasta päästä, ja suurin osa tuli suht kuivana puitua lauantaihin mennessä. Kai jotkut puivat vasta kun ensi viikolla taas sää kuivemmaksi muuttuu.
3tn sato härkäpavusta pesee taloudellisesti 6tn rehuohrat ja kahukaurat mennen tullen. Rupeaa tekemään vehnälläkin tiukkaa pärjätä vaikka saisi 6tn sadon.
Papuhan ei tarvitse mitään kasvinsuojelua eikä lannoitetta kuin korkeitaan hiukan starttiin.
Mieli muuttuu kun tulee normaali vuosi kelien suhteen. Yyber-lämmin syksy ja kuivakin vielä.
Sitä vihreää märkää uudestaan kukkivaa mönjää on todella kehverää puida....
Vehnä on tän vuoden floppi, kaura rahakasvi. Rehuvehnää tulee pitkin maakuntia niin että nuppi tutisee, joko kusee valkuainen tai homeet, monesti molemmat.
-
Vehnät puitu eilen ja pyörivät kuivurissa, eka lohko kuivattu kun sopi just kuivuriin. Kasvustot oli hiton hyvässä kunnossa vielä heinäkuun alkupuolella, tähkälle tullessa näytti lupaavalta. Typpeäkin oli näille main riittävästi, sekä viljavuudet kohdillaan, että ojituskin. Viduks män, alkoi vaalenemaan kummasti liian aikaisin kun sateet jatkui päivästä toiseen. Sato parhaalta lohkolta 5230kg/ha digialalle, puitu ala hieman pienempi. Keskiarvo alle 5tn, melkeinpä parhailta kotimailta. Paras kotipelto oli herneellä, sato huomattavasti pienempi kuin vehnällä. Eikä ohratkaan oo hurraahuutoja aiheuttaneet. Eikun puimaan kylille, loppuviikolla jatkuu ohralla ja kauralla omat puinnit.
Nää satotasot mitä täällä taas kerrottu, ihan utopiaa näillä seuduin tänä vuonna millään lohkolla tai panostuksella. Kukaan ei oo kertonut että tulipa uskomattoman hyvin, toisinpäin poikkeuksetta. Lohduttautua täytyy, että alueellisesti taitaa tulla kuitenkin parhaat sadot, vaikka vettä touko-elokuussa yli 400mm tulikin. Muualla on tullut vielä paljon enemmän.
Oman kylän ilmatieteenlaitoksen mittauspaikka "manuaalinen" ja siitä puuttuu monet rajutkin sateet, miksi tuollaisia edes tilastoidaan tai julkiksesti esitetään????
-
Vehnät puitu eilen ja pyörivät kuivurissa, eka lohko kuivattu kun sopi just kuivuriin. Kasvustot oli hiton hyvässä kunnossa vielä heinäkuun alkupuolella, tähkälle tullessa näytti lupaavalta. Typpeäkin oli näille main riittävästi, sekä viljavuudet kohdillaan, että ojituskin. Viduks män, alkoi vaalenemaan kummasti liian aikaisin kun sateet jatkui päivästä toiseen. Sato parhaalta lohkolta 5230kg/ha digialalle, puitu ala hieman pienempi. Keskiarvo alle 5tn, melkeinpä parhailta kotimailta. Paras kotipelto oli herneellä, sato huomattavasti pienempi kuin vehnällä. Eikä ohratkaan oo hurraahuutoja aiheuttaneet. Eikun puimaan kylille, loppuviikolla jatkuu ohralla ja kauralla omat puinnit.
Nää satotasot mitä täällä taas kerrottu, ihan utopiaa näillä seuduin tänä vuonna millään lohkolla tai panostuksella. Kukaan ei oo kertonut että tulipa uskomattoman hyvin, toisinpäin poikkeuksetta. Lohduttautua täytyy, että alueellisesti taitaa tulla kuitenkin parhaat sadot, vaikka vettä touko-elokuussa yli 400mm tulikin. Muualla on tullut vielä paljon enemmän.
Oman kylän ilmatieteenlaitoksen mittauspaikka "manuaalinen" ja siitä puuttuu monet rajutkin sateet, miksi tuollaisia edes tilastoidaan tai julkiksesti esitetään????
Täällä oli taas vaihteeksi kasvukirjan kelit.
-
[/quote]
Mieli muuttuu kun tulee normaali vuosi kelien suhteen. Yyber-lämmin syksy ja kuivakin vielä.
Sitä vihreää märkää uudestaan kukkivaa mönjää on todella kehverää puida....
[/quote]
Ei ainakaan viimeisten 7 vuoden aikana ole Kontu ruvennut kasvamaan ja kukkimaan uudelleen.
Onko SKN:llä pidempää kokemusta?
-
Mieli muuttuu kun tulee normaali vuosi kelien suhteen. Yyber-lämmin syksy ja kuivakin vielä.
Sitä vihreää märkää uudestaan kukkivaa mönjää on todella kehverää puida....
[/quote]
Ei ainakaan viimeisten 7 vuoden aikana ole Kontu ruvennut kasvamaan ja kukkimaan uudelleen.
Onko SKN:llä pidempää kokemusta?
[/quote]
No kuules, Tiimo, mulla ei todellakaan ole eikä tule olemaan mitään kokemusta.
Näillä aukeilla härkäpavun alkuhuumassa sitä oli. Uutta tuttavuutta kehuttiin paikallisliuskaa myöten. Sitten kylvettiin, heinäkuulla poseerattiin kasvustossa valkuaiskasvin parissa ja kehuttiin. Sitten tuli ukkonen, kaikki varvut poikki ja maassa, sato todella huima, niin huima ettei edes siementä jääny. No, ei siinä mitään, seuraavana keväänä uutta yritystä, taas kehuttiin heinäkuulla suu vaahdossa. Mut sit tulikin märkä syksy. Vituix meni taas. Kun kysyi kuinkas papu onnistu, vastauksena oli kiukkusta haistattelua. Yhden talon puimuria puhdistettiin taltalla ja lastalla, märän syksyn jälkeen, ne papukokeilut oli siinä...
Tuohon uudelleen kukkimiseen, kostean kasvukauden jatkuessa papu käsittääkseni jatkaa kukkimista eikä meinaa valmistua? Sulla on siis ollut 7 vuotta optimaaliset olosuhteet?
Suklaaruoste on papupetterin paras kaveri ja kuivuus.....
MUOKS:
Tuli tossa vielä härkäpavun viljelyalat mieleen..
2013, 7000ha
2014, 9000ha
2015, 13000ha
2016, 1400ha
Nousussa on, johtuuko valkuaispalkkiosta ja luomun kasvavasta määrästä?
Silti sitä luulisi kannattavan viljellä enemän koska Tiimollakin on 7-vuotta onnistunut ja katetuotto on hyvä.
-
SKN:ää hiertää nyt joku. Kyllä se puimurin krapisemaan pistävä kasvi eturivinviljelijäin veroäyreissä tuntuu näkyvän, vaikka on vähän vaivalloisempi. Valkuaistukikin kuivatun ja rahdatun kauratonnin verran.
Täällä kylillä esimerkiksi melkoisen alan herneet puitiin melko hyvissä olosuhteissa. Jotkut pistävät semmoista vihreän polttavaa ainetta hernepeltoon; häviää ensimmäisenä aurinkoisena päivänä. Sitten ei ole enää vihreää. Maatalouskaupassa näin ihan nätin näköisiä hernenäytteitä; tarvitaanhan ruokaloissa ympäri maan hernekeittopäivä-raaka-ainetta !
Ja syysvehnä on sitten sellainen, joka juurikin muuttuu nelitonnarista kuustonnariksi ihan vaan herneen takia. Meillä on kokemusta kauran seassa kasvattamisesta, se menee hienosti sampopuimurista läpi, ja kuivurissa siirrettiin lietsolla, ei elevaattorilla. Tuo verkkosiilokuivuri ei edes päästä herneitä puhalluskanavaan, koska verkkokotelo on tuloilman suuntaan umpinainen. Herneet voi erottaa kaurasta ihan tavallisella viskurilla. Joskus käytettiin loivaa vaneria
Ties vaikka laittaisin hernettäkin ens vuonna. Kuminaa ainakin menee omaksi iloksi.
-SS-
-
SKN:ää hiertää nyt joku. Kyllä se puimurin krapisemaan pistävä kasvi eturivinviljelijäin veroäyreissä tuntuu näkyvän, vaikka on vähän vaivalloisempi. Valkuaistukikin kuivatun ja rahdatun kauratonnin verran.
Täällä kylillä esimerkiksi melkoisen alan herneet puitiin melko hyvissä olosuhteissa. Jotkut pistävät semmoista vihreän polttavaa ainetta hernepeltoon; häviää ensimmäisenä aurinkoisena päivänä. Sitten ei ole enää vihreää. Maatalouskaupassa näin ihan nätin näköisiä hernenäytteitä; tarvitaanhan ruokaloissa ympäri maan hernekeittopäivä-raaka-ainetta !
Ja syysvehnä on sitten sellainen, joka juurikin muuttuu nelitonnarista kuustonnariksi ihan vaan herneen takia. Meillä on kokemusta kauran seassa kasvattamisesta, se menee hienosti sampopuimurista läpi, ja kuivurissa siirrettiin lietsolla, ei elevaattorilla. Tuo verkkosiilokuivuri ei edes päästä herneitä puhalluskanavaan, koska verkkokotelo on tuloilman suuntaan umpinainen. Herneet voi erottaa kaurasta ihan tavallisella viskurilla. Joskus käytettiin loivaa vaneria
Ties vaikka laittaisin hernettäkin ens vuonna. Kuminaa ainakin menee omaksi iloksi.
-SS-
Nyt oltiin pavun kimpussa.
Herne on syönyt silminnähtävästi papualaa ainakin täälläpäin. Lienee varmempi onnistuja kuin ikivihreä papu?
-
Nyt oltiin pavun kimpussa.
Herne on syönyt silminnähtävästi papualaa ainakin täälläpäin. Lienee varmempi onnistuja kuin ikivihreä papu?
Reglonella lähtee kaikki vihreys, kait.
Sitä pitäis käydä sumuttamassa seuraavassa vihreitten puoluekokouksessa sali sumeaksi :D
-
Jotenki nää puinnit alkaa tuntuun helpoilta.Poika tuos päästelee sampolla,ja itte saa istuskella kärrynsiirtäjänä ::)
-
Jotenki nää puinnit alkaa tuntuun helpoilta.Poika tuos päästelee sampolla,ja itte saa istuskella kärrynsiirtäjänä ::)
Meillä vaihtui viime syksynä puimuri 640 Avanttiin, vielä helpommalta tuntuu. :)
-
Härkäpavun viljely vaatii samalla tavalla järjen käyttöä kuin muukin viljely. Jos kylvää papuja toukokuun lopulla on se ihan sama kuin kusisi housuihinsa. Onnistumisen mahdollisuudet aika pienet.
Viime kesä oli ainakin etelässä kylmä ja sateinen (ei syyskuu). Ei jälkikukintaa tai -kasvua.
Härkäpavun puinti 20.9 tienoilla, puintikosteus 17%. Kylvöstä puintiin n.160vrk.
Nämä emäntien puutarhassa viljelemät härkäpavut on ihan eri asia. Ne tosiaan jatkaa kasvuaan pakkasiin asti.
-
Härkäpavun viljely vaatii samalla tavalla järjen käyttöä kuin muukin viljely. Jos kylvää papuja toukokuun lopulla on se ihan sama kuin kusisi housuihinsa. Onnistumisen mahdollisuudet aika pienet.
Viime kesä oli ainakin etelässä kylmä ja sateinen (ei syyskuu). Ei jälkikukintaa tai -kasvua.
Härkäpavun puinti 20.9 tienoilla, puintikosteus 17%. Kylvöstä puintiin n.160vrk.
Nämä emäntien puutarhassa viljelemät härkäpavut on ihan eri asia. Ne tosiaan jatkaa kasvuaan pakkasiin asti.
Kyllä näitä on meidän seudun tapaan kylvetty huhtikuulla.
Ja kaikki 7-vuotta on sulla onnistunut??
-
Härkäpavun viljely vaatii samalla tavalla järjen käyttöä kuin muukin viljely. Jos kylvää papuja toukokuun lopulla on se ihan sama kuin kusisi housuihinsa. Onnistumisen mahdollisuudet aika pienet.
Viime kesä oli ainakin etelässä kylmä ja sateinen (ei syyskuu). Ei jälkikukintaa tai -kasvua.
Härkäpavun puinti 20.9 tienoilla, puintikosteus 17%. Kylvöstä puintiin n.160vrk.
Nämä emäntien puutarhassa viljelemät härkäpavut on ihan eri asia. Ne tosiaan jatkaa kasvuaan pakkasiin asti.
Kyllä näitä on meidän seudun tapaan kylvetty huhtikuulla.
Ja kaikki 7-vuotta on sulla onnistunut??
Noh eri asia on laittaa jotain 200 ha härkäpapua, voi jo rahakkaampaakin isäntää pelottaa. Mutta jos laittasit semmoisen pikkupalstan, 1-2 ha ihan kokeeksi.
SKN ei huomaa itsessään täydellistä sukulaissielua, SAS-päällikköä. Kinastelee kyllä, mutta onko heillä sittenkin sama vaikutin, muiden savikat/herneet/rukiit ovat tuhoon tuomittuja ja sinne jäävät vihervähennyksineen.
-SS-
-
Härkäpavun viljely vaatii samalla tavalla järjen käyttöä kuin muukin viljely. Jos kylvää papuja toukokuun lopulla on se ihan sama kuin kusisi housuihinsa. Onnistumisen mahdollisuudet aika pienet.
Viime kesä oli ainakin etelässä kylmä ja sateinen (ei syyskuu). Ei jälkikukintaa tai -kasvua.
Härkäpavun puinti 20.9 tienoilla, puintikosteus 17%. Kylvöstä puintiin n.160vrk.
Nämä emäntien puutarhassa viljelemät härkäpavut on ihan eri asia. Ne tosiaan jatkaa kasvuaan pakkasiin asti.
Kyllä näitä on meidän seudun tapaan kylvetty huhtikuulla.
Ja kaikki 7-vuotta on sulla onnistunut??
Noh eri asia on laittaa jotain 200 ha härkäpapua, voi jo rahakkaampaakin isäntää pelottaa. Mutta jos laittasit semmoisen pikkupalstan, 1-2 ha ihan kokeeksi.
SKN ei huomaa itsessään täydellistä sukulaissielua, SAS-päällikköä. Kinastelee kyllä, mutta onko heillä sittenkin sama vaikutin, muiden savikat/herneet/rukiit ovat tuhoon tuomittuja ja sinne jäävät vihervähennyksineen.
-SS-
Ehkä syy on tossa kuluneessa härpäkkeessä :D
(http://i9.aijaa.com/t/00043/14240189.t.jpg) (http://aijaa.com/ozUfBQ)
-
Viime vuonna taisin kesäkuun kuudes päivä kylvää härkäpavun ja niin se vaan tuli puitua ilman ongelmia pois. Nyt taitaa olla viides vuosi härkäpapua viljelyssä eikä se nyt niin riskikasvilta vaikuta. Tos-siemenellä kulut pienet, kasvinsuojeluakaan ei ole tehty koskaan. Hyvin kasvaessaan peittää lähes kaiken alleen. Tämä vuosi näyttää hyvältä, tosin vielä puimatta mutta aika valmista jo. Kohtuu märkänäkin menee kyllä puimurista läpi sotkematta. En kerralla kaikkea peltoalaa pavulle laittaisi mutta sopivassa määrin hieno kasvi.
-
Härkäpavun viljely vaatii samalla tavalla järjen käyttöä kuin muukin viljely. Jos kylvää papuja toukokuun lopulla on se ihan sama kuin kusisi housuihinsa. Onnistumisen mahdollisuudet aika pienet.
Viime kesä oli ainakin etelässä kylmä ja sateinen (ei syyskuu). Ei jälkikukintaa tai -kasvua.
Härkäpavun puinti 20.9 tienoilla, puintikosteus 17%. Kylvöstä puintiin n.160vrk.
Nämä emäntien puutarhassa viljelemät härkäpavut on ihan eri asia. Ne tosiaan jatkaa kasvuaan pakkasiin asti.
Kyllä näitä on meidän seudun tapaan kylvetty huhtikuulla.
Ja kaikki 7-vuotta on sulla onnistunut??
Noh eri asia on laittaa jotain 200 ha härkäpapua, voi jo rahakkaampaakin isäntää pelottaa. Mutta jos laittasit semmoisen pikkupalstan, 1-2 ha ihan kokeeksi.
SKN ei huomaa itsessään täydellistä sukulaissielua, SAS-päällikköä. Kinastelee kyllä, mutta onko heillä sittenkin sama vaikutin, muiden savikat/herneet/rukiit ovat tuhoon tuomittuja ja sinne jäävät vihervähennyksineen.
-SS-
Ihan kuinka haluat asian nähdä....
Kummalisen vähän vaan noita eksoottisia kasveja on kylvössä, ja monellako tilalla on 200hehtaaria papua? Taitaa olla mansikkaakin yksi 50hehtaaria, kö?
Onhan ne typensitojakasvit eri muodoissa myös SS:lle sellanen peikko josta jutun juurta riittää, aina on joku tilasto tai koe jossa ne eivät kannata. Oletko myös SASsin hengenheimolaisia huomaamattasi? Sininenkö sitä aiheuttaa?
Kerääjä taitaa olla yksi pahimmista punasista vaatteista...?..?
Muoksis:
Härkäpavun hinnat:
http://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Härkäpapu Kotka --- 175,0 175,0
Turku --- --- 175,0
Seinäjoki 177,0 179,0 180,0
Niin, rukiin kylvö oli aika liki, ensi vuonna?
Muoksismuoksis:
Kauran:
Myllykaura (vienti) Kotka 125,0 125,0 125,0
(DON max 1,75 mg/kg) Rauma 125,0 125,0 125,0
Oulu 125,0 125,0 125,0
Vaasa 125,0 125,0 125,0
-
Kerääjä taitaa olla yksi pahimmista punasista vaatteista...?..?
Kylläpä ärtyi nuori isäntä, kun joutui yllätetyksi samasta
asiasta, jota vastaan taistelee väsymättömästi.
Olihan se, kun typeryys voitti maalaisjärjen, hallinnossa.
Miten muuten voidaan selittää tarkasti laskemani
rahoitusvajaukset, jotka sitten toteutuivat, ja kurittavat tulevina
vuosina kaikkia muitakin kuin näennäiskerääjakasvinviljelijöitä.
Lyhytkasvuisen Ceylonin alle kylvin kesällä kerääjäkasvin sillä tavalla kuin
suojavilja kylvettiin meillä ennen, kylvökoneella vantaat nollapainotuksella,
säät olivat nyt anteliaat kerääjän kasvaa, ja Ceylon jäikin italoheinälle toiseksi.
Tuli tämäkin koe tehdyksi, ihan vaan sänkikesanto-viherlannoitukseksi ensi
kesän syysrapsille .
(http://www.viistonninen.com/muut/Ceylon_05092016A.jpg)
(kuva: tasaisesti peittävä kerääjäkasvikasvusto)
(http://www.viistonninen.com/muut/Ceylon_05092016B.jpg)
(Kuva: Puidessa oli pakko jättää matalampi tähkäkerros peltoon)
(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_05092016A.jpg)
(Kuva: Zebra kevätvehnä on pitkää, sen saa kyllä lähipäivinä puiduksi hyvinkin)
-SS-
-
Kerääjä taitaa olla yksi pahimmista punasista vaatteista...?..?
Kylläpä ärtyi nuori isäntä, kun joutui yllätetyksi samasta
asiasta, jota vastaan taistelee väsymättömästi.
Olihan se, kun typeryys voitti maalaisjärjen, hallinnossa.
Miten muuten voidaan selittää tarkasti laskemani
rahoitusvajaukset, jotka sitten toteutuivat, ja kurittavat tulevina
vuosina kaikkia muitakin kuin näennäiskerääjakasvinviljelijöitä.
Lyhytkasvuisen Ceylonin alle kylvin kesällä kerääjäkasvin sillä tavalla kuin
suojavilja kylvettiin meillä ennen, kylvökoneella vantaat nollapainotuksella,
säät olivat nyt anteliaat kerääjän kasvaa, ja Ceylon jäikin italoheinälle toiseksi.
Tuli tämäkin koe tehdyksi, ihan vaan sänkikesanto-viherlannoitukseksi ensi
kesän syysrapsille .
(http://www.viistonninen.com/muut/Ceylon_05092016A.jpg)
(kuva: tasaisesti peittävä kerääjäkasvikasvusto)
(http://www.viistonninen.com/muut/Ceylon_05092016B.jpg)
(Kuva: Puidessa oli pakko jättää matalampi tähkäkerros peltoon)
(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_05092016A.jpg)
(Kuva: Zebra kevätvehnä on pitkää, sen saa kyllä lähipäivinä puiduksi hyvinkin)
-SS-
No niin sedinosauruskin äityi taas lempiaiheeseensa....
Sinisellä ajaminen vissiin aiheuttaa jääräpäisyyttä? Uskomukselleen uskoton ei foordilla ajais? Vai?
=)
-
Jaa puimaroinnit on puitu ja turpakäräjät alkoi,SAS jiiähvään laittelee ketjuja jos vaikka yhteistyötila tarvis apuja.
-
Reglonella lähtee kaikki vihreys, kait.
Sitä pitäis käydä sumuttamassa seuraavassa vihreitten puoluekokouksessa sali sumeaksi :D
;D ;D
-
Onneksi on pavut kiinnitetty 205€/tn.
Tässä on lähistöllä näitä "näpertelijä"viljelijöitä muutama. Härkäpapua 80 ja 100ha. Palkoina poimittavaa hernettä 2* reilut 100ha. Kymmenien hehtaareiden mansikkatiloja 4kpl jne.
Hatun nosto kaikille tosissaan yrittäville.
-
Onneksi on pavut kiinnitetty 205€/tn.
Tässä on lähistöllä näitä "näpertelijä"viljelijöitä muutama. Härkäpapua 80 ja 100ha. Palkoina poimittavaa hernettä 2* reilut 100ha. Kymmenien hehtaareiden mansikkatiloja 4kpl jne.
Hatun nosto kaikille tosissaan yrittäville.
Sihen 7-vuoteen...onnistuiko joka vuosi?
-
Kauden uusimmat pohojahinnat
OHORA 96
RUIS 145
KAURA 104
Tästä ei enään alemmas päästä, ei millään...
Lyödäänkö vetoa? Varmasti putoaa vielä.
No perkele sanon minä. Katsos kun proagrian ASIANTUNTIJAN kanssa tehtiin 2014 SPV kannattavuus laskelmat joilla hankittiin pankkilainat. Heillä oli kattava historia viljan hinnoista joista tehtiin alakanttiin varovainen malli viljojen hintakehityksestä. Arvioissa käytettiin vuotuista 2% korotusta viljan hintoihin.
leipävehnä
2014: 166€ 2015:169€ 2016:173€ 2017:176€
suurimokaura
2014: 133€ 2015:135€ 2016:138€ 2017:141€
rehuohra:
2014:145€ 2015:148€ 2016:151€ 2017:154€
Ei tullut 2 sataa lähestyviä hintoja vaan 2 numeroisia... Maksaja löytyy kyllä täältä mutta kuka ottaa vastuun?
-
Kauden uusimmat pohojahinnat
OHORA 96
RUIS 145
KAURA 104
Tästä ei enään alemmas päästä, ei millään...
Lyödäänkö vetoa? Varmasti putoaa vielä.
No perkele sanon minä. Katsos kun proagrian ASIANTUNTIJAN kanssa tehtiin 2014 SPV kannattavuus laskelmat joilla hankittiin pankkilainat. Heillä oli kattava historia viljan hinnoista joista tehtiin alakanttiin varovainen malli viljojen hintakehityksestä. Arvioissa käytettiin vuotuista 2% korotusta viljan hintoihin.
leipävehnä
2014: 166€ 2015:169€ 2016:173€ 2017:176€
suurimokaura
2014: 133€ 2015:135€ 2016:138€ 2017:141€
rehuohra:
2014:145€ 2015:148€ 2016:151€ 2017:154€
Ei tullut 2 sataa lähestyviä hintoja vaan 2 numeroisia... Maksaja löytyy kyllä täältä mutta kuka ottaa vastuun?
Tiätkö sen voittolaulun nuotin jossa lauletaan Mika Häkkisestä?
Mika Häkkisen tilalla lauletaankin,
EEEEETU JÄRJESTÖ, ETUJÄRJESTÖ. EEEEETU JÄRJESTÖ, ETUJÄRJESTÖ....
-
Mieli muuttuu kun tulee normaali vuosi kelien suhteen. Yyber-lämmin syksy ja kuivakin vielä.
Sitä vihreää märkää uudestaan kukkivaa mönjää on todella kehverää puida....
Ei ainakaan viimeisten 7 vuoden aikana ole Kontu ruvennut kasvamaan ja kukkimaan uudelleen.
Onko SKN:llä pidempää kokemusta?
[/quote]
No kuules, Tiimo, mulla ei todellakaan ole eikä tule olemaan mitään kokemusta.
Näillä aukeilla härkäpavun alkuhuumassa sitä oli. Uutta tuttavuutta kehuttiin paikallisliuskaa myöten. Sitten kylvettiin, heinäkuulla poseerattiin kasvustossa valkuaiskasvin parissa ja kehuttiin. Sitten tuli ukkonen, kaikki varvut poikki ja maassa, sato todella huima, niin huima ettei edes siementä jääny. No, ei siinä mitään, seuraavana keväänä uutta yritystä, taas kehuttiin heinäkuulla suu vaahdossa. Mut sit tulikin märkä syksy. Vituix meni taas. Kun kysyi kuinkas papu onnistu, vastauksena oli kiukkusta haistattelua. Yhden talon puimuria puhdistettiin taltalla ja lastalla, märän syksyn jälkeen, ne papukokeilut oli siinä...
Tuohon uudelleen kukkimiseen, kostean kasvukauden jatkuessa papu käsittääkseni jatkaa kukkimista eikä meinaa valmistua? Sulla on siis ollut 7 vuotta optimaaliset olosuhteet?
Suklaaruoste on papupetterin paras kaveri ja kuivuus.....
MUOKS:
Tuli tossa vielä härkäpavun viljelyalat mieleen..
2013, 7000ha
2014, 9000ha
2015, 13000ha
2016, 1400ha
Nousussa on, johtuuko valkuaispalkkiosta ja luomun kasvavasta määrästä?
Silti sitä luulisi kannattavan viljellä enemän koska Tiimollakin on 7-vuotta onnistunut ja katetuotto on hyvä.
[/quote]
Luulisin että kaksi pääsyytä nousuun: täyttää EFA-alaa ja rehufirmat alkaneet ostamaan. En tiedä meneekö tehtaille vai välittävätkö toisille tiloille.
Aika mustaa alkaa oma papu jo olla. Kukinta loppui ehkä liiankin aikaisin heinäkuiseen myrskyyn. Valmistunee kyllä, mutta 40 senttiä palotonta vartta antaa aihetta spekulointiin.
-
Kyllä tuo EFA typensitoja voisi tosiaan jotain muutakin olla kuin apilaa.
Sänkikesannollakin jää enempi. Aikaista hernettä ovat laittaneet puhtaana,
keränneet herneet myyntiin ja typet käyttäneet rukiille tai syysvehnälle.
-SS-
-
Kauden uusimmat pohojahinnat
OHORA 96
RUIS 145
KAURA 104
Tästä ei enään alemmas päästä, ei millään...
Lyödäänkö vetoa? Varmasti putoaa vielä.
No perkele sanon minä. Katsos kun proagrian ASIANTUNTIJAN kanssa tehtiin 2014 SPV kannattavuus laskelmat joilla hankittiin pankkilainat. Heillä oli kattava historia viljan hinnoista joista tehtiin alakanttiin varovainen malli viljojen hintakehityksestä. Arvioissa käytettiin vuotuista 2% korotusta viljan hintoihin.
leipävehnä
2014: 166€ 2015:169€ 2016:173€ 2017:176€
suurimokaura
2014: 133€ 2015:135€ 2016:138€ 2017:141€
rehuohra:
2014:145€ 2015:148€ 2016:151€ 2017:154€
Ei tullut 2 sataa lähestyviä hintoja vaan 2 numeroisia... Maksaja löytyy kyllä täältä mutta kuka ottaa vastuun?
Tiätkö sen voittolaulun nuotin jossa lauletaan Mika Häkkisestä?
Mika Häkkisen tilalla lauletaankin,
EEEEETU JÄRJESTÖ, ETUJÄRJESTÖ. EEEEETU JÄRJESTÖ, ETUJÄRJESTÖ....
Just kuin tilauksesta, tuli tällänen sähköpotsi poro-orgialta...
Kun taloudelliset huolet askarruttavat, apu on sinua lähellä
Taloudellisten huolten kanssa ei pidä olla yksin. Maatilojen tilanne on useista eri syistä poikkeuksellisen hankala. Oman tilan tilanteen selvittäminen on lähtökohta päästä eteenpäin.
Meillä ProAgriassa on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus miettiä asiaa kanssanne. Käytössämme on erityismääräraha, joka mahdollistaa tilan kokonaistilanteen arvioinnin. Käynti sisältää maatilan kokonaistilanteen arvioinnin ja askelmerkit tulevaan. Siinä yhteydessä mietitään tilakohtaisesti jatkoaskeleet ja – toimet. Tämä palvelu on asiakkaille hyvin edullinen, vain 60 e tilaläyntimaksun hintainen.
-
Kauden uusimmat pohojahinnat
OHORA 96
RUIS 145
KAURA 104
Tästä ei enään alemmas päästä, ei millään...
Lyödäänkö vetoa? Varmasti putoaa vielä.
No perkele sanon minä. Katsos kun proagrian ASIANTUNTIJAN kanssa tehtiin 2014 SPV kannattavuus laskelmat joilla hankittiin pankkilainat. Heillä oli kattava historia viljan hinnoista joista tehtiin alakanttiin varovainen malli viljojen hintakehityksestä. Arvioissa käytettiin vuotuista 2% korotusta viljan hintoihin.
leipävehnä
2014: 166€ 2015:169€ 2016:173€ 2017:176€
suurimokaura
2014: 133€ 2015:135€ 2016:138€ 2017:141€
rehuohra:
2014:145€ 2015:148€ 2016:151€ 2017:154€
Ei tullut 2 sataa lähestyviä hintoja vaan 2 numeroisia... Maksaja löytyy kyllä täältä mutta kuka ottaa vastuun?
Tiätkö sen voittolaulun nuotin jossa lauletaan Mika Häkkisestä?
Mika Häkkisen tilalla lauletaankin,
EEEEETU JÄRJESTÖ, ETUJÄRJESTÖ. EEEEETU JÄRJESTÖ, ETUJÄRJESTÖ....
Just kuin tilauksesta, tuli tällänen sähköpotsi poro-orgialta...
Kun taloudelliset huolet askarruttavat, apu on sinua lähellä
Taloudellisten huolten kanssa ei pidä olla yksin. Maatilojen tilanne on useista eri syistä poikkeuksellisen hankala. Oman tilan tilanteen selvittäminen on lähtökohta päästä eteenpäin.
Meillä ProAgriassa on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus miettiä asiaa kanssanne. Käytössämme on erityismääräraha, joka mahdollistaa tilan kokonaistilanteen arvioinnin. Käynti sisältää maatilan kokonaistilanteen arvioinnin ja askelmerkit tulevaan. Siinä yhteydessä mietitään tilakohtaisesti jatkoaskeleet ja – toimet. Tämä palvelu on asiakkaille hyvin edullinen, vain 60 e tilaläyntimaksun hintainen.
Vain 60e....
No ei siitä sen enempää.....
-
Onneksi on pavut kiinnitetty 205€/tn.
Tässä on lähistöllä näitä "näpertelijä"viljelijöitä muutama. Härkäpapua 80 ja 100ha. Palkoina poimittavaa hernettä 2* reilut 100ha. Kymmenien hehtaareiden mansikkatiloja 4kpl jne.
Hatun nosto kaikille tosissaan yrittäville.
Sihen 7-vuoteen...onnistuiko joka vuosi?
Kyllä, jos 3tn lasketaan onnistumiseksi.
Koskaan
ei ole tullut agronet-satoa. 4,5tn paikkeilla parhaat.
Suurimmat virheet papujen viljelyssä on liika siemen ja liika lannoite.
28ha papua kasvussa josta 8ha ilman lannoitusta. Ensiviikolla ja ehkä tiedetään oliko älytön kokeilu.
Muuten on saaneet 80kg/ha SSP:a. Siementä 230kg. Ei mitään kasvinsuojelua.
IHANAN HALPAA VILJELYÄ SIIS.
Jos tulis vaikka 3,5tn sato*205€+tuet niin tunnen onnistuneeni.
Pavut on jo nyt niin kovia että ei kunnolla uskalla purra. Viikonlopulla puimaan niin eipä paljoa tarvi kuivatella.
Pavun kuivauksesta yritettiin tehdä kanssa tieteellistä toimintaa välijäähdytyksineen ym. Ihan turhaa, kerralla kuivaksi, murskaava mittari ehdottoman tärkeä. No eipä pahemmin ole kokemusta yli20% papujen kuivaamisesta.
-
Onneksi on pavut kiinnitetty 205€/tn.
Tässä on lähistöllä näitä "näpertelijä"viljelijöitä muutama. Härkäpapua 80 ja 100ha. Palkoina poimittavaa hernettä 2* reilut 100ha. Kymmenien hehtaareiden mansikkatiloja 4kpl jne.
Hatun nosto kaikille tosissaan yrittäville.
Sihen 7-vuoteen...onnistuiko joka vuosi?
Kyllä, jos 3tn lasketaan onnistumiseksi.
Koskaan
ei ole tullut agronet-satoa. 4,5tn paikkeilla parhaat.
Suurimmat virheet papujen viljelyssä on liika siemen ja liika lannoite.
28ha papua kasvussa josta 8ha ilman lannoitusta. Ensiviikolla ja ehkä tiedetään oliko älytön kokeilu.
Muuten on saaneet 80kg/ha SSP:a. Siementä 230kg. Ei mitään kasvinsuojelua.
IHANAN HALPAA VILJELYÄ SIIS.
Jos tulis vaikka 3,5tn sato*205€+tuet niin tunnen onnistuneeni.
Pavut on jo nyt niin kovia että ei kunnolla uskalla purra. Viikonlopulla puimaan niin eipä paljoa tarvi kuivatella.
Pavun kuivauksesta yritettiin tehdä kanssa tieteellistä toimintaa välijäähdytyksineen ym. Ihan turhaa, kerralla kuivaksi, murskaava mittari ehdottoman tärkeä. No eipä pahemmin ole kokemusta yli20% papujen kuivaamisesta.
Hienosti siis on pyyhkinyt, vaikkei agronet-satoa niin ainakin agronet-tyylisesti.
Onnittelut siitä.
-
Onneksi on pavut kiinnitetty 205€/tn.
Tässä on lähistöllä näitä "näpertelijä"viljelijöitä muutama. Härkäpapua 80 ja 100ha. Palkoina poimittavaa hernettä 2* reilut 100ha. Kymmenien hehtaareiden mansikkatiloja 4kpl jne.
Hatun nosto kaikille tosissaan yrittäville.
Sihen 7-vuoteen...onnistuiko joka vuosi?
Kyllä, jos 3tn lasketaan onnistumiseksi.
Koskaan
ei ole tullut agronet-satoa. 4,5tn paikkeilla parhaat.
Suurimmat virheet papujen viljelyssä on liika siemen ja liika lannoite.
28ha papua kasvussa josta 8ha ilman lannoitusta. Ensiviikolla ja ehkä tiedetään oliko älytön kokeilu.
Muuten on saaneet 80kg/ha SSP:a. Siementä 230kg. Ei mitään kasvinsuojelua.
IHANAN HALPAA VILJELYÄ SIIS.
Jos tulis vaikka 3,5tn sato*205€+tuet niin tunnen onnistuneeni.
Pavut on jo nyt niin kovia että ei kunnolla uskalla purra. Viikonlopulla puimaan niin eipä paljoa tarvi kuivatella.
Pavun kuivauksesta yritettiin tehdä kanssa tieteellistä toimintaa välijäähdytyksineen ym. Ihan turhaa, kerralla kuivaksi, murskaava mittari ehdottoman tärkeä. No eipä pahemmin ole kokemusta yli20% papujen kuivaamisesta.
En usko, että noilla keskisadoilla kannattaa edes tarttua kinaajien
dissauksiin. Se on melkoisen hyvä keskisato kohtalaisen suurella alallakin.
Itseä kiinnostaa vielä EFA herne, josko jonnekin muualle kuin
plinisaveen laittaisi, Kylväisi rivilannoittimella lähes suoraan sänkeen ja aikaisin,
ja sitten glyfosaattia ennen pinnalle tuloa.
Eikös se niin menisi. Kännämyrkkyä kesällä ja sitten reglonea, kun
haluttaa syysviljaa kylvää.
-SS-
-
Onneksi on pavut kiinnitetty 205€/tn.
Tässä on lähistöllä näitä "näpertelijä"viljelijöitä muutama. Härkäpapua 80 ja 100ha. Palkoina poimittavaa hernettä 2* reilut 100ha. Kymmenien hehtaareiden mansikkatiloja 4kpl jne.
Hatun nosto kaikille tosissaan yrittäville.
Sihen 7-vuoteen...onnistuiko joka vuosi?
Kyllä, jos 3tn lasketaan onnistumiseksi.
Koskaan
ei ole tullut agronet-satoa. 4,5tn paikkeilla parhaat.
Suurimmat virheet papujen viljelyssä on liika siemen ja liika lannoite.
28ha papua kasvussa josta 8ha ilman lannoitusta. Ensiviikolla ja ehkä tiedetään oliko älytön kokeilu.
Muuten on saaneet 80kg/ha SSP:a. Siementä 230kg. Ei mitään kasvinsuojelua.
IHANAN HALPAA VILJELYÄ SIIS.
Jos tulis vaikka 3,5tn sato*205€+tuet niin tunnen onnistuneeni.
Pavut on jo nyt niin kovia että ei kunnolla uskalla purra. Viikonlopulla puimaan niin eipä paljoa tarvi kuivatella.
Pavun kuivauksesta yritettiin tehdä kanssa tieteellistä toimintaa välijäähdytyksineen ym. Ihan turhaa, kerralla kuivaksi, murskaava mittari ehdottoman tärkeä. No eipä pahemmin ole kokemusta yli20% papujen kuivaamisesta.
Hienosti siis on pyyhkinyt, vaikkei agronet-satoa niin ainakin agronet-tyylisesti.
Onnittelut siitä.
KIITOS!
Täällä on herneen viljelijöitä ainakin ijasja2. Onko herneelle touhuttu 2-vaiheista kuivatusta? Kontu härkäpavun siemen on suunnilleen herneen kokoinen mutta pinnaltaan aivan sileä. Samoin pavun puintia pelätään vaikeaksi. En ole koskaan hernettä puinut mutta kuvittelen sen olevan paljon vaikeampaa. Papu ei lakoontuneenakaan ole koskaan ollut täysin maassa vaan 10-15cm irti pellon pinnasta. Lakoontuneen härkäpavun puinnissa pystyterä vähintään yhtä hyvä kuin öljykasvien puinnissa. Ei koskaan ongelmaa leikkuupöydän kulman raahaamasta kasvustosta.
-
KIITOS!
Täällä on herneen viljelijöitä ainakin ijasja2. Onko herneelle touhuttu 2-vaiheista kuivatusta? Kontu härkäpavun siemen on suunnilleen herneen kokoinen mutta pinnaltaan aivan sileä. Samoin pavun puintia pelätään vaikeaksi. En ole koskaan hernettä puinut mutta kuvittelen sen olevan paljon vaikeampaa. Papu ei lakoontuneenakaan ole koskaan ollut täysin maassa vaan 10-15cm irti pellon pinnasta. Lakoontuneen härkäpavun puinnissa pystyterä vähintään yhtä hyvä kuin öljykasvien puinnissa. Ei koskaan ongelmaa leikkuupöydän kulman raahaamasta kasvustosta.
Kyllä mä kahdessa vaiheessa oon yleensä kuivannut, siitä yksinkertaisesta syystä että vähemmällä öljyllä menee näin. Ensin iltapäivällä/illalla muutama tunti, yöksi seis pelkällä pannun jäähdytyksellä. Aamulla kuivuri päälle ja loppuun. Tässä syynä puintikosteus, nytkin oli monenlaista tavaraa, kypsää, tuoretta sekä itänyttä. Herne tykkää syksyn kosteudesta, näyttää ainakin Karita itävän hyvin helpolla palkoon. Vaikka täysin vihreäänkin!
Toinen erä oli mulla vajaa kuivurillinen, sen kuivasin kerralla ku oli muutakin kuivattavaa tulossa heti perään. Yleensä järjestelen puinteja/kuivauksia että herneelle aikaa kuivata, puin jossain muualla sen jälkeen.
Kaverilla oli papua vähän, ja sen puinti kuulemma nättiä. Ei sotke konetta samoin kuin herne. Puintiin pätee sama, pystyterällä välttyy monelta ärräpäältä. Tänä syksynä kokeilin ilman ja puinkin kaiken, oli kelit niin loistavat että meni ihan mahtavasti pöydältä koneeseen. Loput herneet puin ilman rajaiselevaattorin luukkua, ne ruuvien verkkopohjat ois kova sana! Vahingossa oli seulojen säädötkin ohran säädöillä, puintiväli ja kelan nopeus herneelle sopivat. Tuli puhdasta kun herne oli kuivaa, toisella lohkolla sekalaista ja piti avata seuloja. Sähkösäätöiset seulat on kieltämättä loistava varuste puintisäätöjen hakemisessa, milli kerrallaan voi hakea sopivan säädön säiliöön ja rajaisille kattelemalla. Itse en olisi ko. varustetta ottanut, mutta onneksi joku oli ruksannut varusteet mun puolesta :)
Herneen kuivakilot pitää katella kirjanpidosta kun muistaisi, hieman paremmin kuin viime vuonna, viime vuonna alaa oli enemmän ja osa hukkuikin. Alaspäin on tultu vuosi vuodelta :p Välivuosi pidettävä, ei oo viljelykiertoon soveltuvia maita. Tän vuoden jälkeen vois kokeilla taas, viime vuoden jälkeen tuntui ettei enää koskaan. On se sellaista urheilua, rääkkiä koneelle kun sotkee hiljalleen kuljettimet tahmaan. Herneen puin viime viikolla ja puinut sen jälkeen 70ha, heikkojakin kasvustoja, mutta onhan tuo kone jo puhdistunut jollain tavoin. Säiliökin tyhjenee jo ihan ok ::)
-
Kauden uusimmat pohojahinnat
OHORA 96
RUIS 145
KAURA 104
Tästä ei enään alemmas päästä, ei millään...
Lyödäänkö vetoa? Varmasti putoaa vielä.
No perkele sanon minä. Katsos kun proagrian ASIANTUNTIJAN kanssa tehtiin 2014 SPV kannattavuus laskelmat joilla hankittiin pankkilainat. Heillä oli kattava historia viljan hinnoista joista tehtiin alakanttiin varovainen malli viljojen hintakehityksestä. Arvioissa käytettiin vuotuista 2% korotusta viljan hintoihin.
leipävehnä
2014: 166€ 2015:169€ 2016:173€ 2017:176€
suurimokaura
2014: 133€ 2015:135€ 2016:138€ 2017:141€
rehuohra:
2014:145€ 2015:148€ 2016:151€ 2017:154€
Ei tullut 2 sataa lähestyviä hintoja vaan 2 numeroisia... Maksaja löytyy kyllä täältä mutta kuka ottaa vastuun?
No joo, mää ymmärrän tuon tuskan, kun olet käsittääkseni tullut vähän ulkopuolelta näihin kuvioihin mukaan. Tässä bisneksessä ei paljon tartte luottaa ulkopuolisten neuvojien apuun. Tärkeintä on, että opiskelet mahdollisimman nopeasti itse nämä alakohtaiset lainalaisuudet ja ymmärrät mistä on kysymys. Kyllähän meikäläisellekin se likvi tai mikä lienee laskelma silloin tehtiin, kun se oli pakko teettää näitä juttuja varten. Istuskelin jonkun vanhan äijän kopissa tunnin verran kuuntelemassa jotain lässytystä. Lopputuloksena taisi olla 500e lasku, josta kai tuet korvasi 90%. 5 minuuttia katselin sitten niitä lukuja ja sen jälkeen työnsin nivaskan johonkin kirjahyllyn suuntaan. Missä lienee tänäpäivänä?
-
Toistavuotta tota Ingrid-hernettä nyt viljelin. semmonen 3500 kg/ ha siitä on molempina vuosina tullut. Viimevuonna puinti sujui pääosin paremmin kuin tänävuonna, vaikka kasvusto oli nyt enemmän pystyssä. puinti-ikkunassa satuui nyt olemaan suurempi suhteellinen kosteus. Osaa ei oo lannoitettu ja osa on saanut 100 kg Agroyn 22-3-10. Kasvinsuojeluna vajaa litra Fenix ja 0,3 MCPA. Tuo täytti EFA:aa. Sato käytetään korvaamaan rypsirouhetta appeessa.
-
Yllättävän vähäinen on härkäpavun viljelyala siihen nähden, että tällä seutukunnalla sitä on melkein joka toisessa talossa. Isännät huokuvat tyytyväisyyttä, yksikin kollega väitti, että alaa tullaan entisestään lisäämään. Mää olen odotellut savuavia remmejä ja hajoavia kuivureita, mutta mitään sellaista ei ole näkynyt. Tämä vuosi tulee olemaan erittäin hyvä pavulle, kasvustot ovat jo niin ränsistyneitä, ettei puintiin mene enää pitkäaika. Puintikin ihmeesti onnistuu lakoisesta kasvustosta, kun se on kuitenkin pikkuisen maasta irti niin kynnet pääsevät kasvuston alle jne.
-
Yllättävän vähäinen on härkäpavun viljelyala siihen nähden, että tällä seutukunnalla sitä on melkein joka toisessa talossa. Isännät huokuvat tyytyväisyyttä, yksikin kollega väitti, että alaa tullaan entisestään lisäämään. Mää olen odotellut savuavia remmejä ja hajoavia kuivureita, mutta mitään sellaista ei ole näkynyt. Tämä vuosi tulee olemaan erittäin hyvä pavulle, kasvustot ovat jo niin ränsistyneitä, ettei puintiin mene enää pitkäaika. Puintikin ihmeesti onnistuu lakoisesta kasvustosta, kun se on kuitenkin pikkuisen maasta irti niin kynnet pääsevät kasvuston alle jne.
1400Hehtaaria.
Herne vienyt valtavasti alaa, ymmärrän kun on helpompi ja satovarmempi kasvi kuin papu.
-
Yllättävän vähäinen on härkäpavun viljelyala siihen nähden, että tällä seutukunnalla sitä on melkein joka toisessa talossa. Isännät huokuvat tyytyväisyyttä, yksikin kollega väitti, että alaa tullaan entisestään lisäämään. Mää olen odotellut savuavia remmejä ja hajoavia kuivureita, mutta mitään sellaista ei ole näkynyt. Tämä vuosi tulee olemaan erittäin hyvä pavulle, kasvustot ovat jo niin ränsistyneitä, ettei puintiin mene enää pitkäaika. Puintikin ihmeesti onnistuu lakoisesta kasvustosta, kun se on kuitenkin pikkuisen maasta irti niin kynnet pääsevät kasvuston alle jne.
1400Hehtaaria.
Herne vienyt valtavasti alaa, ymmärrän kun on helpompi ja satovarmempi kasvi kuin papu.
no en nyt sanois
-
Yllättävän vähäinen on härkäpavun viljelyala siihen nähden, että tällä seutukunnalla sitä on melkein joka toisessa talossa. Isännät huokuvat tyytyväisyyttä, yksikin kollega väitti, että alaa tullaan entisestään lisäämään. Mää olen odotellut savuavia remmejä ja hajoavia kuivureita, mutta mitään sellaista ei ole näkynyt. Tämä vuosi tulee olemaan erittäin hyvä pavulle, kasvustot ovat jo niin ränsistyneitä, ettei puintiin mene enää pitkäaika. Puintikin ihmeesti onnistuu lakoisesta kasvustosta, kun se on kuitenkin pikkuisen maasta irti niin kynnet pääsevät kasvuston alle jne.
1400Hehtaaria.
Herne vienyt valtavasti alaa, ymmärrän kun on helpompi ja satovarmempi kasvi kuin papu.
Hernettä varmaan laitettu vähintään se yks hehtaari, että saa ens vuonna laittaa saneerauskasvia 25% pinta-alasta rahasampoksi :-\
-
Härkäpavulla kun on se 115 päivää kasvuaika, herneitä on 97-100
päivän kasvuajalla, kyllä se kaksi viikkoa näkyy syksyllä sitten.
Siemensadon kannalta varmasti monet panostivat EFA viljelykiertoon, että
saivat syysviljan perään. Kultivoinnin jälkeen ei herneenputu kyllä paljon
kylvöä haittaa, sen verran se sinne hajoaa. TOS siemen todellakin on
suuriarvoinen viljelijälle itselleen.
Sen verran mitä virnan joukossa kasvatin, niin tuli todellakin apulantavantaan
kautta kylvettynä hienosti pintaan, eikä paukkunut syöttölaitteissa juurikaan,
Jukossa on jousi ainakin lannoitesyöttökammion pohjaläpässä.
Puidaanko hernettä karheelta ?
-SS-
-
Yllättävän vähäinen on härkäpavun viljelyala siihen nähden, että tällä seutukunnalla sitä on melkein joka toisessa talossa. Isännät huokuvat tyytyväisyyttä, yksikin kollega väitti, että alaa tullaan entisestään lisäämään. Mää olen odotellut savuavia remmejä ja hajoavia kuivureita, mutta mitään sellaista ei ole näkynyt. Tämä vuosi tulee olemaan erittäin hyvä pavulle, kasvustot ovat jo niin ränsistyneitä, ettei puintiin mene enää pitkäaika. Puintikin ihmeesti onnistuu lakoisesta kasvustosta, kun se on kuitenkin pikkuisen maasta irti niin kynnet pääsevät kasvuston alle jne.
1400Hehtaaria.
Herne vienyt valtavasti alaa, ymmärrän kun on helpompi ja satovarmempi kasvi kuin papu.
Alla olevien tietojen mukaan herneen viljely on vähentynyt viimevuodesta, ja härkäpavun viljely lisääntynyt. Ei ole SKN:n jutuissa enää totuutta edes siteeksi? Tai sanotaanko näin, että lähiaikoina SAS on ollut useammin oikeassa kuin SKN...
"Suomen pelloilla kasvaa tänä kesänä entistä enemmän erikoiskasveja kuten härkäpapua ja kuminaa.
Härkäpavun viljelyala on noussut vuosikymmenen aikana uudestaan merkittäväksi peltokasviksi. Tänä vuonna härkäpapua viljellään 17 000 hehtaarilla, joka on selvästi enemmän kuin sokerijuurikkaan viljelyala ja härkäpapu lähestyy jo perunan viljelyalaa, joka on tänä vuonna 22 000 hehtaaria."
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/talous/item/108837-harkapavun-viljelyala-lahestyy-jo-perunaa
"Ruokaherneen viljelyala pysytteli viime vuoden tasolla olleen 5 090 hehtaaria. Rehuherneen viljelyala laski 6 450 hehtaariin, viime vuonna viljelyksessä oli yli 7 100 hehtaaria. "
http://www.vyr.fi/fin/viljelytietoa/tilastoja/viljelyalat-lajikkeittain/
-
Hernettä varmaan laitettu vähintään se yks hehtaari, että saa ens vuonna laittaa saneerauskasvia 25% pinta-alasta rahasampoksi :-\
Saneerauskasviin liittyvät avomaan puutarhakasvit herneitten osalta lienevät muuta kuin puitavaa peltoviljelyhernettä siemensadoin vuoksi. Varmaan tuoreena poimittavat herneet kelpaavat avomaan puutarhakasviksi. Eli herneen palkoja jos myy niin pääsee saneerauskasvirälssiin. Täytyypä tarjota ensi kesäksi kesätyötä kakaroille, laittaa hehtaarin silpoydinhernepellon ja noukkivat sieltä muutaman säkillisen, josko kuoppaan kaataa vaan tai vasebookissa myisivät.
Jos herne kuin herne kelpaa saneerauskasvin perusteeksi, niin sitten laitan minäkin, on se varmaan hiukan helpompaa kuin hehtaarin verran perunaa.
-SS-
-
Yllättävän vähäinen on härkäpavun viljelyala siihen nähden, että tällä seutukunnalla sitä on melkein joka toisessa talossa. Isännät huokuvat tyytyväisyyttä, yksikin kollega väitti, että alaa tullaan entisestään lisäämään. Mää olen odotellut savuavia remmejä ja hajoavia kuivureita, mutta mitään sellaista ei ole näkynyt. Tämä vuosi tulee olemaan erittäin hyvä pavulle, kasvustot ovat jo niin ränsistyneitä, ettei puintiin mene enää pitkäaika. Puintikin ihmeesti onnistuu lakoisesta kasvustosta, kun se on kuitenkin pikkuisen maasta irti niin kynnet pääsevät kasvuston alle jne.
1400Hehtaaria.
Herne vienyt valtavasti alaa, ymmärrän kun on helpompi ja satovarmempi kasvi kuin papu.
Alla olevien tietojen mukaan herneen viljely on vähentynyt viimevuodesta, ja härkäpavun viljely lisääntynyt. Ei ole SKN:n jutuissa enää totuutta edes siteeksi? Tai sanotaanko näin, että lähiaikoina SAS on ollut useammin oikeassa kuin SKN...
"Suomen pelloilla kasvaa tänä kesänä entistä enemmän erikoiskasveja kuten härkäpapua ja kuminaa.
Härkäpavun viljelyala on noussut vuosikymmenen aikana uudestaan merkittäväksi peltokasviksi. Tänä vuonna härkäpapua viljellään 17 000 hehtaarilla, joka on selvästi enemmän kuin sokerijuurikkaan viljelyala ja härkäpapu lähestyy jo perunan viljelyalaa, joka on tänä vuonna 22 000 hehtaaria."
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/talous/item/108837-harkapavun-viljelyala-lahestyy-jo-perunaa
"Ruokaherneen viljelyala pysytteli viime vuoden tasolla olleen 5 090 hehtaaria. Rehuherneen viljelyala laski 6 450 hehtaariin, viime vuonna viljelyksessä oli yli 7 100 hehtaaria. "
http://www.vyr.fi/fin/viljelytietoa/tilastoja/viljelyalat-lajikkeittain/
Joo, väärä luku.
Huolimattomuuksissani katoin sen täältä...
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/vilja-aloissa-ei-suuria-muutoksia-kauran-ja-nurmien-viljelyala-kasvussa-kaakkois-suomi-#.V83hjv-U_MJ
Öljykasviala lisääntyi hieman
Öljykasvien – rypsin ja rapsin – viljelyalan neljä vuotta jatkunut voimakas pieneneminen pysähtyi viime vuonna. Rypsiä ja rapsia on nyt viljelyssä noin 4 600 ha, jossa on lisäystä viime vuoteen noin 700 ha. Kevätrypsi (2 400 ha) on enää vain hieman suositumpi öljykasvi kuin kevätrapsi (2 100 ha). Syyskylvöisiä öljykasveja viljellään vain noin sadan hehtaarin alalla.
Härkäpavun ja kuminan viljely lisääntyy edelleen Kaakkois-Suomessa. Härkäpapua viljellään tänä vuonna noin 1 400 hehtaarilla ja kuminaa noin 850 hehtaarilla. Molempien kasvien viljelyalat ovat kasvaneet viime vuosina, mutta kokonaisalasta niiden yhteinen osuus on vain 1,6 prosenttia.
-
Jos herne kuin herne kelpaa saneerauskasvin perusteeksi, niin sitten laitan minäkin, on se varmaan hiukan helpompaa kuin hehtaarin verran perunaa.
-SS-
"Jos viljelet saneerauskasvia, tulee tilallasi olla perunaa, sokerijuurikasta tai avomaan vihanneksia vähintään yksi hehtaari viljelykierrossa. Vaatimus täyttyy, jos olet viljellyt em. kasveja jonain vuonna vuosien 2013-2016 aikana vähintään 1 ha:lla."
-
SKN pinta-alat yhden maakunnan lukuja.
-
SKN pinta-alat yhden maakunnan lukuja.
Nuo muiden vuosien ei ole.
-
Ohraa puitiin eilen iltasella Harvestoreen.
Paras ohrakasvusto tähän mennessä n.9m3/ha, rahtipuintia http://aijaa.com/V8KVkI (http://aijaa.com/V8KVkI)
Puintivalmis härkäpapu. Tarkoitus puida viikonloppuna kun rahtitöiltä ehtii http://aijaa.com/BfoEIH (http://aijaa.com/BfoEIH)
Tämä saa vielä odottaa ainakin ensiviikon loppupuolelle http://aijaa.com/qqWUj8 (http://aijaa.com/qqWUj8)
Pitääkö kasvuajat herneellä paikkaansa?
Pavulla tuntuu olevan alakanttiin. Kuivana ja kuumana kesänä (2013 ??) pitää suunnilleen paikkansa, viime kesänä papu (Kontu) oli pellossa 160vrk ja tänä vuonna tulee ensi viikonlopulla 128vrk täyteen. Fuego olisi taulukoiden mukaan n. viikon myöhäisempi, tosiasiassa vähintään 2vk.
-
Ohraa puitiin eilen iltasella Harvestoreen.
Paras ohrakasvusto tähän mennessä n.9m3/ha, rahtipuintia http://aijaa.com/V8KVkI (http://aijaa.com/V8KVkI)
Puintivalmis härkäpapu. Tarkoitus puida viikonloppuna kun rahtitöiltä ehtii http://aijaa.com/BfoEIH (http://aijaa.com/BfoEIH)
Tämä saa vielä odottaa ainakin ensiviikon loppupuolelle http://aijaa.com/qqWUj8 (http://aijaa.com/qqWUj8)
Pitääkö kasvuajat herneellä paikkaansa?
Pavulla tuntuu olevan alakanttiin. Kuivana ja kuumana kesänä (2013 ??) pitää suunnilleen paikkansa, viime kesänä papu (Kontu) oli pellossa 160vrk ja tänä vuonna tulee ensi viikonlopulla 128vrk täyteen. Fuego olisi taulukoiden mukaan n. viikon myöhäisempi, tosiasiassa vähintään 2vk.
Herne oli pellossa noin 115vrk, ois voinut antaa olla kauemminkin mikäli ei olisi itänyt ja kelit olisi olleet varmoja poutia. Eilen aamullakin satoi 1mm, vaikka piti olla täysin varmaa poutaa. Torstaina ja perjantaina satoi viime viikolla, keskiviikkona puin loput herneet ennen sadetta... Ens yölle luvassa sadetta... :p Tosi varmaa poutaa on, kyllä :/
-
Ja ohran halvin hintanoteeraus tippui Suomessa 94 euroon...
Kesäkuussa kuulin traktorikauppiaan puheet isäntien patoutuneesta ostotarpeesta joka alkoi jo purkautua ja nousu on alkanut.
2014 Traktorikaupan nälkävuosi
2015 Traktoreiden rekisteröinnit pudonneet viidenneksen
Elokuussa 2016 tehtiin taas traktorimyynnin historiaa. Traktoreiden elokuun rekisteröinnit jäivät ensimmäisen kerran alle 100 kappaleen, tarkalleen 98 traktoriin. Edellinen pohjanoteeraus on viiden vuoden takaa, jolloin elokuussa meni kaupaksi 115 maataloustraktoria.
-
Öljykasveja katoaa puimurin sisuksiin, myös myöhäsiä vehniä katoaa ja nyt myös härkäpapua.
Ennätysaikasin lähtee kasvit pelloilta, SASsia ottaa päähän....
Häh hää...
-
Ohraa puitiin eilen iltasella Harvestoreen.
Paras ohrakasvusto tähän mennessä n.9m3/ha, rahtipuintia http://aijaa.com/V8KVkI (http://aijaa.com/V8KVkI)
Puintivalmis härkäpapu. Tarkoitus puida viikonloppuna kun rahtitöiltä ehtii http://aijaa.com/BfoEIH (http://aijaa.com/BfoEIH)
Tämä saa vielä odottaa ainakin ensiviikon loppupuolelle http://aijaa.com/qqWUj8 (http://aijaa.com/qqWUj8)
Pitääkö kasvuajat herneellä paikkaansa?
Pavulla tuntuu olevan alakanttiin. Kuivana ja kuumana kesänä (2013 ??) pitää suunnilleen paikkansa, viime kesänä papu (Kontu) oli pellossa 160vrk ja tänä vuonna tulee ensi viikonlopulla 128vrk täyteen. Fuego olisi taulukoiden mukaan n. viikon myöhäisempi, tosiasiassa vähintään 2vk.
Herne oli pellossa noin 115vrk, ois voinut antaa olla kauemminkin mikäli ei olisi itänyt ja kelit olisi olleet varmoja poutia. Eilen aamullakin satoi 1mm, vaikka piti olla täysin varmaa poutaa. Torstaina ja perjantaina satoi viime viikolla, keskiviikkona puin loput herneet ennen sadetta... Ens yölle luvassa sadetta... :p Tosi varmaa poutaa on, kyllä :/
SKN mukaan vaikka sataa se on silti poutaa .Aamulla täälläkin satoi.Syyskuussa sadepäiviä jo 5.
-
Öljykasveja katoaa puimurin sisuksiin, myös myöhäsiä vehniä katoaa ja nyt myös härkäpapua.
Ennätysaikasin lähtee kasvit pelloilta, SASsia ottaa päähän....
Häh hää...
2010 vuonna puin elokuun viimmeisenä päivänä loput rypsit ,oli ihan hyvä vuosi muutenkin.
-
Öljykasveja katoaa puimurin sisuksiin, myös myöhäsiä vehniä katoaa ja nyt myös härkäpapua.
Ennätysaikasin lähtee kasvit pelloilta, SASsia ottaa päähän....
Häh hää...
2010 vuonna puin elokuun viimmeisenä päivänä loput rypsit ,oli ihan hyvä vuosi muutenkin.
Täällä lounaassa oli katovuosi, lähinnä sen takia, koska juuri tällä alueella toukokuun lopussa tuli neljänä vuorokautena 220 mm vettä, ihan tulvaksi asti. Aukea oli päiväkausia järvenä, ja sitten se nahka alkoi kovettua ja oraat jäivät hinteliksi. Sitten tiukkaa kuivuutta loppukesä. Bjarne kevätvehnän sato 1500 kg/ha tai vähemmän. Rukiista sentään tuli melkopaljon, kun oli Evoloa.
-SS-
-
Ylimpiä papuja ei saanut enää hampailla rikki ja kaikki mustaa, kai niitäkin voisi alkaa touhuamaan. Vihreitä palkoja näkyi liittymässä pari minuuttia seistessä (ja hammaskipua valitellessa) kaksi. Vaikuttaa ainakin tänä vuonna että jatkuvaa kukintaa ei tarvinnut pelätä.
-
Öljykasveja katoaa puimurin sisuksiin, myös myöhäsiä vehniä katoaa ja nyt myös härkäpapua.
Ennätysaikasin lähtee kasvit pelloilta, SASsia ottaa päähän....
Häh hää...
2010 vuonna puin elokuun viimmeisenä päivänä loput rypsit ,oli ihan hyvä vuosi muutenkin.
Täällä lounaassa oli katovuosi, lähinnä sen takia, koska juuri tällä alueella toukokuun lopussa tuli neljänä vuorokautena 220 mm vettä, ihan tulvaksi asti. Aukea oli päiväkausia järvenä, ja sitten se nahka alkoi kovettua ja oraat jäivät hinteliksi. Sitten tiukkaa kuivuutta loppukesä. Bjarne kevätvehnän sato 1500 kg/ha tai vähemmän. Rukiista sentään tuli melkopaljon, kun oli Evoloa.
-SS-
2010 oli k-u-i-va. Ei tarvinnut ottaa töistä lomaa lainkaan puintiaikaan. Riitti, että lähti puolilta päivin kotiin, ehti puimaan kuivaamaan sen päivän puinnit. Mutta satotasot oli vaatimattomia...
-
Ohraa puitiin eilen iltasella Harvestoreen.
Paras ohrakasvusto tähän mennessä n.9m3/ha, rahtipuintia http://aijaa.com/V8KVkI (http://aijaa.com/V8KVkI)
Puintivalmis härkäpapu. Tarkoitus puida viikonloppuna kun rahtitöiltä ehtii http://aijaa.com/BfoEIH (http://aijaa.com/BfoEIH)
Tämä saa vielä odottaa ainakin ensiviikon loppupuolelle http://aijaa.com/qqWUj8 (http://aijaa.com/qqWUj8)
Pitääkö kasvuajat herneellä paikkaansa?
Pavulla tuntuu olevan alakanttiin. Kuivana ja kuumana kesänä (2013 ??) pitää suunnilleen paikkansa, viime kesänä papu (Kontu) oli pellossa 160vrk ja tänä vuonna tulee ensi viikonlopulla 128vrk täyteen. Fuego olisi taulukoiden mukaan n. viikon myöhäisempi, tosiasiassa vähintään 2vk.
Herne oli pellossa noin 115vrk, ois voinut antaa olla kauemminkin mikäli ei olisi itänyt ja kelit olisi olleet varmoja poutia. Eilen aamullakin satoi 1mm, vaikka piti olla täysin varmaa poutaa. Torstaina ja perjantaina satoi viime viikolla, keskiviikkona puin loput herneet ennen sadetta... Ens yölle luvassa sadetta... :p Tosi varmaa poutaa on, kyllä :/
SKN mukaan vaikka sataa se on silti poutaa .Aamulla täälläkin satoi.Syyskuussa sadepäiviä jo 5.
syyskuussa yksi sade päivä .myöhäset kevätvehnät 15 % pellolla satoo ni paljo että ei käsitä ainut miinus että miksi näitä ei yksi 50ha enempi
-
Ohraa puitiin eilen iltasella Harvestoreen.
Paras ohrakasvusto tähän mennessä n.9m3/ha, rahtipuintia http://aijaa.com/V8KVkI (http://aijaa.com/V8KVkI)
Puintivalmis härkäpapu. Tarkoitus puida viikonloppuna kun rahtitöiltä ehtii http://aijaa.com/BfoEIH (http://aijaa.com/BfoEIH)
Tämä saa vielä odottaa ainakin ensiviikon loppupuolelle http://aijaa.com/qqWUj8 (http://aijaa.com/qqWUj8)
Pitääkö kasvuajat herneellä paikkaansa?
Pavulla tuntuu olevan alakanttiin. Kuivana ja kuumana kesänä (2013 ??) pitää suunnilleen paikkansa, viime kesänä papu (Kontu) oli pellossa 160vrk ja tänä vuonna tulee ensi viikonlopulla 128vrk täyteen. Fuego olisi taulukoiden mukaan n. viikon myöhäisempi, tosiasiassa vähintään 2vk.
Herne oli pellossa noin 115vrk, ois voinut antaa olla kauemminkin mikäli ei olisi itänyt ja kelit olisi olleet varmoja poutia. Eilen aamullakin satoi 1mm, vaikka piti olla täysin varmaa poutaa. Torstaina ja perjantaina satoi viime viikolla, keskiviikkona puin loput herneet ennen sadetta... Ens yölle luvassa sadetta... :p Tosi varmaa poutaa on, kyllä :/
SKN mukaan vaikka sataa se on silti poutaa .Aamulla täälläkin satoi.Syyskuussa sadepäiviä jo 5.
syyskuussa yksi sade päivä .myöhäset kevätvehnät 15 % pellolla satoo ni paljo että ei käsitä ainut miinus että miksi näitä ei yksi 50ha enempi
Liian vähän pötköä ja tautiainetta jos nyt jo valmistuu. Kyllä mulla on zebra vielä topissa hyvän aikaa.
-
Ohraa puitiin eilen iltasella Harvestoreen.
Paras ohrakasvusto tähän mennessä n.9m3/ha, rahtipuintia http://aijaa.com/V8KVkI (http://aijaa.com/V8KVkI)
Puintivalmis härkäpapu. Tarkoitus puida viikonloppuna kun rahtitöiltä ehtii http://aijaa.com/BfoEIH (http://aijaa.com/BfoEIH)
Tämä saa vielä odottaa ainakin ensiviikon loppupuolelle http://aijaa.com/qqWUj8 (http://aijaa.com/qqWUj8)
Pitääkö kasvuajat herneellä paikkaansa?
Pavulla tuntuu olevan alakanttiin. Kuivana ja kuumana kesänä (2013 ??) pitää suunnilleen paikkansa, viime kesänä papu (Kontu) oli pellossa 160vrk ja tänä vuonna tulee ensi viikonlopulla 128vrk täyteen. Fuego olisi taulukoiden mukaan n. viikon myöhäisempi, tosiasiassa vähintään 2vk.
Herne oli pellossa noin 115vrk, ois voinut antaa olla kauemminkin mikäli ei olisi itänyt ja kelit olisi olleet varmoja poutia. Eilen aamullakin satoi 1mm, vaikka piti olla täysin varmaa poutaa. Torstaina ja perjantaina satoi viime viikolla, keskiviikkona puin loput herneet ennen sadetta... Ens yölle luvassa sadetta... :p Tosi varmaa poutaa on, kyllä :/
SKN mukaan vaikka sataa se on silti poutaa .Aamulla täälläkin satoi.Syyskuussa sadepäiviä jo 5.
syyskuussa yksi sade päivä .myöhäset kevätvehnät 15 % pellolla satoo ni paljo että ei käsitä ainut miinus että miksi näitä ei yksi 50ha enempi
Liian vähän pötköä ja tautiainetta jos nyt jo valmistuu. Kyllä mulla on zebra vielä topissa hyvän aikaa.
Ööö...kyllä siellä tundralla varmaan viipyy. Mutta mää meinaan
vetäistä pienen alan Zebra kerääjäkasvia pois, että pääsee rapsin
kimppuun. Onko puimuri muuten imuroitava joka jyvästä poies,
rankaistaanko muutamasta vehnänjyvästä rapsissa ?
Ajattelin, että kun putu ja moska on valmiiksi saumoissa, on niinkö tiiviimpi.
-SS-
-
Ohraa puitiin eilen iltasella Harvestoreen.
Paras ohrakasvusto tähän mennessä n.9m3/ha, rahtipuintia http://aijaa.com/V8KVkI (http://aijaa.com/V8KVkI)
Puintivalmis härkäpapu. Tarkoitus puida viikonloppuna kun rahtitöiltä ehtii http://aijaa.com/BfoEIH (http://aijaa.com/BfoEIH)
Tämä saa vielä odottaa ainakin ensiviikon loppupuolelle http://aijaa.com/qqWUj8 (http://aijaa.com/qqWUj8)
Pitääkö kasvuajat herneellä paikkaansa?
Pavulla tuntuu olevan alakanttiin. Kuivana ja kuumana kesänä (2013 ??) pitää suunnilleen paikkansa, viime kesänä papu (Kontu) oli pellossa 160vrk ja tänä vuonna tulee ensi viikonlopulla 128vrk täyteen. Fuego olisi taulukoiden mukaan n. viikon myöhäisempi, tosiasiassa vähintään 2vk.
Herne oli pellossa noin 115vrk, ois voinut antaa olla kauemminkin mikäli ei olisi itänyt ja kelit olisi olleet varmoja poutia. Eilen aamullakin satoi 1mm, vaikka piti olla täysin varmaa poutaa. Torstaina ja perjantaina satoi viime viikolla, keskiviikkona puin loput herneet ennen sadetta... Ens yölle luvassa sadetta... :p Tosi varmaa poutaa on, kyllä :/
SKN mukaan vaikka sataa se on silti poutaa .Aamulla täälläkin satoi.Syyskuussa sadepäiviä jo 5.
syyskuussa yksi sade päivä .myöhäset kevätvehnät 15 % pellolla satoo ni paljo että ei käsitä ainut miinus että miksi näitä ei yksi 50ha enempi
Liian vähän pötköä ja tautiainetta jos nyt jo valmistuu. Kyllä mulla on zebra vielä topissa hyvän aikaa.
Ööö...kyllä siellä tundralla varmaan viipyy. Mutta mää meinaan
vetäistä pienen alan Zebra kerääjäkasvia pois, että pääsee rapsin
kimppuun. Onko puimuri muuten imuroitava joka jyvästä poies,
rankaistaanko muutamasta vehnänjyvästä rapsissa ?
Ajattelin, että kun putu ja moska on valmiiksi saumoissa, on niinkö tiiviimpi.
-SS-
Viime vuoden kokemusten mukaan ei. Oli jonkun verran jääntiviljaa, juurikin vehnää, tosi isojyväistä zebraa muuten. Tottakai pienikin viljamäärä ottaa silmään, muttei siitä nyt pitäisi isompaa haittaa olla. Lähteehän se vastaanoton lajittelussa pois. No, kyllä minäkin tämän ongelman takia ajoin sitten sitä targaa vai mitä se oli.
-
Viime vuoden kokemusten mukaan ei. Oli jonkun verran jääntiviljaa, juurikin vehnää, tosi isojyväistä zebraa muuten. Tottakai pienikin viljamäärä ottaa silmään, muttei siitä nyt pitäisi isompaa haittaa olla. Lähteehän se vastaanoton lajittelussa pois. No, kyllä minäkin tämän ongelman takia ajoin sitten sitä targaa vai mitä se oli.
Joo minä lähinnä tarkoitin Claasissa olevaa jääntiviljaa, jota on ehkä hehdon verran perussiivouksenkin jälkeen.
Sampomiestä taitaa olla vaikea saada eläytymään tuohonkaan ongelmaan,
Sampossa kun kaikki luukut ja ruuvit kun ympärijuosten pudottaa alas, nin viljatkin tuli hups pois.
Eikä tarvii lähteä säiliön hyllyjä pyhkimään viljakasoista pois. Eikä lukemattomia siipimuttereita vääntämään.
-SS-
-
No joo, en tiedä claassin ajatusmaailmaa. Mulla on sellainen hassu tapa, että aina kun viljalaji vaihtuu, niin siivoan säiliön eli ruuvit pois, torvea käännän hiukan auki ja vastapäivään pyöritän jyvät pois. Pohjaluukut auki ja harjalla sipaisu, jos jotain on kiinni. Kuivurilla otan elevaattorin pohjaluukun auki ja putsaan senkin. Tuntuu mukavalta, että viljat ei mene sekaisin. Tulee ainakin samalla käytyä puimuria läpi, jos sattuu tulemaan vastaan jotain hajoamassa olevaa. Claassimiehillä tätä ongelmaa ei tietysti tunneta, ne kun ei hajoile.
-
Viime vuoden kokemusten mukaan ei. Oli jonkun verran jääntiviljaa, juurikin vehnää, tosi isojyväistä zebraa muuten. Tottakai pienikin viljamäärä ottaa silmään, muttei siitä nyt pitäisi isompaa haittaa olla. Lähteehän se vastaanoton lajittelussa pois. No, kyllä minäkin tämän ongelman takia ajoin sitten sitä targaa vai mitä se oli.
Joo minä lähinnä tarkoitin Claasissa olevaa jääntiviljaa, jota on ehkä hehdon verran perussiivouksenkin jälkeen.
Sampomiestä taitaa olla vaikea saada eläytymään tuohonkaan ongelmaan,
Sampossa kun kaikki luukut ja ruuvit kun ympärijuosten pudottaa alas, nin viljatkin tuli hups pois.
Eikä tarvii lähteä säiliön hyllyjä pyhkimään viljakasoista pois. Eikä lukemattomia siipimuttereita vääntämään.
-SS-
Minä olen Claasista puhdistanut viljsäiliön ja lisäksi luukut auki ja pahimmat pois enne rapsin puintia. Ei sen kummempaa, kyllä aina ensimmäsiten rapsisäiliöiden seassa on vähän viljaa, ei siitä mitään haittaa ole ollut ikinä.
-
Viime vuoden kokemusten mukaan ei. Oli jonkun verran jääntiviljaa, juurikin vehnää, tosi isojyväistä zebraa muuten. Tottakai pienikin viljamäärä ottaa silmään, muttei siitä nyt pitäisi isompaa haittaa olla. Lähteehän se vastaanoton lajittelussa pois. No, kyllä minäkin tämän ongelman takia ajoin sitten sitä targaa vai mitä se oli.
Joo minä lähinnä tarkoitin Claasissa olevaa jääntiviljaa, jota on ehkä hehdon verran perussiivouksenkin jälkeen.
Sampomiestä taitaa olla vaikea saada eläytymään tuohonkaan ongelmaan,
Sampossa kun kaikki luukut ja ruuvit kun ympärijuosten pudottaa alas, nin viljatkin tuli hups pois.
Eikä tarvii lähteä säiliön hyllyjä pyhkimään viljakasoista pois. Eikä lukemattomia siipimuttereita vääntämään.
-SS-
Minä olen Claasista puhdistanut viljsäiliön ja lisäksi luukut auki ja pahimmat pois enne rapsin puintia. Ei sen kummempaa, kyllä aina ensimmäsiten rapsisäiliöiden seassa on vähän viljaa, ei siitä mitään haittaa ole ollut ikinä.
Paineilmalla saa suurimman osan "helposti" putsattua.
-
On tullut puhdistettua puimuri ennen rypsin puintia ,tänään kokeilen pienen kärryn puida ,kun
näkyy linnutkin jo viihtyvän kasvustossa ja aika joutuin aukovat lituja ,jotta eiköhän se sampokin
jo selviä kasvustosta. Kosteus saisi kyllä olla alle 15% ,muuten on sitkasta kuivattavaa.
-
SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.
Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.
Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.
-SS-
Nojaa, eipä tuo avanti tarvinnut siihen vajaan 6400 kilon satoon loppujenlopuksi kovinkaan paljon. 110 kiloa typpeä, hivenlitkuja pari litraa, cycocellia litra. Olosuhteiden vaikutusta on paha sanoa kun ei ole kokemusta siitä pidemmältä ajalta. Ensvuonna pitää kokeilla saako tautiaineilla jotain vastinetta don arvoihin jotka nyt vesittivät muuten hyvän elintarvikekauran rokottamalla 15€/tn. Btw peppi ei sillä vajaan viiden tonnin sadollaan yllättänyt, mutta hehtopainolla kylläkin. 63,5 ja 64 ollut painot nyt lähteneissä kuormissa.
Tämä voisi mennä vaikka linjassa, kun itse sain 80kg typpeä sen reilu viisi tonnia. Hiveniä meni litra. Hlp 57-58kg.
Korkean Ph:n maassa mangaani on kauralle elintärkeä ja miksei vähän happamassakin. Kauralla kannattaa ottaa tavaksi mangaaniruiskutus 2-4 lehtiasteella. Mangaaniliuoksen voi sekottaa lähes kaikkiin kauralle sopiviin kasvinsuojeluaineisiin, liuokselle tulee hintaa "alkuperästä" riippuen 5-10e hehtaari, ei paha kustannus.
Omissa douppaus-kokeissa mangaanilla on tullut enemän kiloja kaurasta, hehtopaino ja kilomäärä hehtaarilta on suurempi järjestään kuin ilman litkua olleissa.
Gramitrellin vaikutus oli jo sokeillakin silmillä havaittavissa.
Vasemmalle hojolle meni mangaanikelaatti 1L, gramitrell 2L, zenit 1L, CCC 1.5L, moddus 0.1L, oikea pelkkä rikka-aineen ja CCC 1.5L
(http://i6.aijaa.com/t/00645/14248090.t.jpg) (http://aijaa.com/mkkYpd)
Tässä korrensääteen vaikutus, vasen CCC 1.5L, moddus 0.1L. Oikea pelkkä CCC 1.5L
(http://i10.aijaa.com/t/00931/14248091.t.jpg) (http://aijaa.com/fEwGDm)
Kauran laatutiedot lisineen tuli eilen:
(http://i2.aijaa.com/t/00960/14249789.t.jpg) (http://aijaa.com/ui52Mf)(http://i9.aijaa.com/t/00364/14249790.t.jpg) (http://aijaa.com/OpfRdx)
125e/tonni. Rahtia ei sinällään vähennetä koska "kahut" viedään itse traktorilla, matkaa kertyy n. 5km per siivu.
Jos nyt laskee niin otetaan 6000kg keskisadolla, joka on alakanttiin ainakin 500kg, 6x125e=750e.
Saa siinä öljykasvia tulla reilu 2000kg, ja härkäpapua 4000kg, LEIPÄvehnää 5000kg, ohraa 7500kg, rehuvehnää 6800kg, ruista 4600kg...
Ja kun ottaa huomioon kuivausajat, mulla oli 16-13% väliin kaurojen puintikosteudet...
-
Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?
-
Tänään kans rypsin kimppuun. Puimurin puhdistukseen paljoo aikaa viitsi tuhlaa. Elevaattorien pohjaluukut auki, ja sit kymmenisen metriä ajoa kasvustossa, niin edellinen laatu poistuu kohtuullisen hyvin koneistosta pihalle. Ekasta tyhjennyksestä takas peltoon sen verran, että puintivuorossa olevaa tavaraa tulee, melko puhtaana ulos, sit vasta kärryyn.
-
No joo, en tiedä claassin ajatusmaailmaa. Mulla on sellainen hassu tapa, että aina kun viljalaji vaihtuu, niin siivoan säiliön eli ruuvit pois, torvea käännän hiukan auki ja vastapäivään pyöritän jyvät pois. Pohjaluukut auki ja harjalla sipaisu, jos jotain on kiinni. Kuivurilla otan elevaattorin pohjaluukun auki ja putsaan senkin. Tuntuu mukavalta, että viljat ei mene sekaisin. Tulee ainakin samalla käytyä puimuria läpi, jos sattuu tulemaan vastaan jotain hajoamassa olevaa. Claassimiehillä tätä ongelmaa ei tietysti tunneta, ne kun ei hajoile.
vieraslajien osalta kaupan rajat on aika väljät, siksi ei kannata moista operaatiota tehdä. Aika normaali raja on 2% eli rekallisessa (40tn) saa olla siis 800kg toista lajia.... no kukaan tuskin tahallaan tuota sekaviljaa toimittaa. Siemenet ja puhtaat kaurat on asia erikseen.
Kuivurissa taitaa olla se suurin sekoittumisen mahdollisuus, ainakin vanhassa antissa on hyllyjä, joissa makaa viljaa
-
Saa siinä öljykasvia tulla reilu 2000kg, ja härkäpapua 4000kg, LEIPÄvehnää 5000kg, ohraa 7500kg, rehuvehnää 6800kg, ruista 4600kg...
Noista tuo rypsi on helpoin ottaa. :)
-
125e/tonni. Rahtia ei sinällään vähennetä koska "kahut" viedään itse traktorilla, matkaa kertyy n. 5km per siivu.
Jos nyt laskee niin otetaan 6000kg keskisadolla, joka on alakanttiin ainakin 500kg, 6x125e=750e.
Saa siinä öljykasvia tulla reilu 2000kg, ja härkäpapua 4000kg, LEIPÄvehnää 5000kg, ohraa 7500kg, rehuvehnää 6800kg, ruista 4600kg...
Ja kun ottaa huomioon kuivausajat, mulla oli 16-13% väliin kaurojen puintikosteudet...
Tota noin, mulla toi sun tili ylittyi ihan vaan ohralla, jossa oli niitä kesälakokahuja.
Perushinta 122:- Kosteudesta, jyväkoosta, hehtopainosta ja tärkkelyksestä laatulisiä 8,6:-
Sato n.6-tonnia/ha. Ja varmasti yhtä helposti tuli toi sato kun siellä kauroista. Ihan "perustoimilla".
Rahtia mäkään en sitten vähennä, vaikka rekalla nää "kahut" vietiinkin, kun matkaa on "riittävästi" :)
Ja rypsillä odotan ylittäväni tuon tilin myös ;D
SAS saa kadehtia :D
-
Tehty mikä tehty. Kaikki puitu. Ajoin puimurin talliin kun olin puhdistanut isoimmat roskat ja avasin kaikki luukut pellolla. Jos ei halua niin tarvitseeko puimurille tehdä muuta?
-
Tehty mikä tehty. Kaikki puitu. Ajoin puimurin talliin kun olin puhdistanut isoimmat roskat ja avasin kaikki luukut pellolla. Jos ei halua niin tarvitseeko puimurille tehdä muuta?
Tiukka kuumavesipainepesu tekee puimurista kiiltävän ja kauniin.
Moni vaihtokonerivistössä seisova kone olisi huonommin kaupaksi
menevä, jos tummanharmaata pölyä olisi joka paikassa. Tai likaisia
rasvamöykkyjä laakerien juuressa.
-SS-
-
Tehty mikä tehty. Kaikki puitu. Ajoin puimurin talliin kun olin puhdistanut isoimmat roskat ja avasin kaikki luukut pellolla. Jos ei halua niin tarvitseeko puimurille tehdä muuta?
Tiukka kuumavesipainepesu tekee puimurista kiiltävän ja kauniin.
Moni vaihtokonerivistössä seisova kone olisi huonommin kaupaksi
menevä, jos tummanharmaata pölyä olisi joka paikassa. Tai likaisia
rasvamöykkyjä laakerien juuressa.
-SS-
Painepesuri ja laakeri, huh...
-
Tehty mikä tehty. Kaikki puitu. Ajoin puimurin talliin kun olin puhdistanut isoimmat roskat ja avasin kaikki luukut pellolla. Jos ei halua niin tarvitseeko puimurille tehdä muuta?
Ite ajoin kans just talliin. Pesin päältä, jota en joka vuosi teekään! Ja sit säädin venttiilit ja variaattorin, niin onpahan tehtynä ens kautta varten.
-
Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?
Sun on lantikka verovapaa?
-
Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?
Sun on lantikka verovapaa?
no paljoks meni rahaa
-
Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?
Sun on lantikka verovapaa?
no paljoks meni rahaa
Kaikki.
Katon kun ehdin...
-
Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?
Sun on lantikka verovapaa?
no paljoks meni rahaa
Kaikki.
Katon kun ehdin...
kaikki meni ja vähän viel jäi
-
Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?
Sun on lantikka verovapaa?
no paljoks meni rahaa
Kaikki.
Katon kun ehdin...
kaikki meni ja vähän viel jäi
Ostin uuden photoshopin ja hankmon laakerit, nyt saa väännettyä tilityslappuja vielä enemän..
08.09.2016 19:04
Pikkumies tehnyt tietokoneella lappuja ja väittää että on laatutiedot tuon kaltaisia.
Vuokrapelle kusettaa, pieni mies ja pienet jyvät.
08.09.2016 19:07
Pieni mies, pienet jyvät, pieni hinta, pienenpieni hankmo.
Kuka vain voi tuollaisia lappuja vääntää tietokoneella.
Hankmohomon photoshopit....dille!!
;););)
-
Voi hyvä Jumala😂😂😂😂
-
Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?
Sun on lantikka verovapaa?
Tarkkaan kattelit.
Verovapaa on kun on takapenkit pois. Edellinen omistaja oli rekisteröinyt huoltoautoksi.Hyvä työauto, ei jää joka kokkareen taakse kiinni.
-
Tehty mikä tehty. Kaikki puitu. Ajoin puimurin talliin kun olin puhdistanut isoimmat roskat ja avasin kaikki luukut pellolla. Jos ei halua niin tarvitseeko puimurille tehdä muuta?
Ite ajoin kans just talliin. Pesin päältä, jota en joka vuosi teekään! Ja sit säädin venttiilit ja variaattorin, niin onpahan tehtynä ens kautta varten.
Muistikko pyörittää moottorin niinku SAS käski, kaikki venttiilinjouset pitää olla löysällä ;D
-
Tehty mikä tehty. Kaikki puitu. Ajoin puimurin talliin kun olin puhdistanut isoimmat roskat ja avasin kaikki luukut pellolla. Jos ei halua niin tarvitseeko puimurille tehdä muuta?
Ite ajoin kans just talliin. Pesin päältä, jota en joka vuosi teekään! Ja sit säädin venttiilit ja variaattorin, niin onpahan tehtynä ens kautta varten.
Muistikko pyörittää moottorin niinku SAS käski, kaikki venttiilinjouset pitää olla löysällä ;D
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=69957.msg1264233#msg1264233
On pikkuleikkureiden moottoreissa ,siis työnnettävissä ja vetävissä. JST hieman tarkkuutta kirjoitteluun kiitos. Onko ventiilit olleet auki koko talven pakkaa menemään jouset niistä.
Aina talvisäilytykseen kun laitetaan niin kannattaa pyöräyttää niin että puritus on alkamassa silloin venttilit on kiinni eikä jouset mene löperiksi.
HUUTONAURUA!!!
-
Tehty mikä tehty. Kaikki puitu. Ajoin puimurin talliin kun olin puhdistanut isoimmat roskat ja avasin kaikki luukut pellolla. Jos ei halua niin tarvitseeko puimurille tehdä muuta?
Juu, viljasäiliö on puhdistettava jyvistä, muuten kokonainen rotta/hiiripopulaatio myllää niillä eväillä koko talven puimurissa. Myös sähkötilan kansi olisi hyvä jättää auki. Ainakin Sampo/Massikka-perusteisissa koneissa mahdollistaa muuten mukavan pesäpaikan ja sitten onkin ensi syksynä hiukan selvittelemistä.
-
Karseita puintikosteuksia. Kaurassa ovat päässeet jo alle 14, vaikka oli lakoista paikkaa mukana. Kevätvehnät menee nyt 17-18 haarukassa.
-
Kuivaa on, ja viikon päästä iltapäivän tunteina vehnä voi olla puidessa jo varastokuivaakin. Mutta hyvähän sitä on kuivurissa pyöräyttää, ettei tule yllätystä varastoinnin aikana.
Saas nähdä, kuivettuuko pieni rukiinoras tuolla. Olisi varmaan pitänyt jyrätä sittenkin ? On niin pehmeän hötöä tuo kertaäestetty.
-SS-
-
Kuivaa on, ja viikon päästä iltapäivän tunteina vehnä voi olla puidessa jo varastokuivaakin. Mutta hyvähän sitä on kuivurissa pyöräyttää, ettei tule yllätystä varastoinnin aikana.
Saas nähdä, kuivettuuko pieni rukiinoras tuolla. Olisi varmaan pitänyt jyrätä sittenkin ? On niin pehmeän hötöä tuo kertaäestetty.
-SS-
Tuota jyräämistä minäkin fundeerasin. Onhan siellä maassa kosteutta mutta savimaan kyntö näihin kesäkeleihin mietityttää....
-
Tilanteet muuttuu niin nopeasti, ettei perässä pysy. Lauantaille on jonkinmoinen sateen mahdollisuus, mutta jos se menee ohi, niin taas on viikko poutaa.
-
Puinnit ois omilta pelloilta selvä, rahtia vielä joku päivä. Pari kolme kuivurillisita noita omia, sitten ois laarissa tän vuoden pska sato. Herne oli jälleen kannattavuudeltaan paras, hakkaa skännän kauran mennen tullen mutta muuten ei olekaan hurraamista :p
-
Tämä syksyn kuivuus aiheuttaa vaikeita aikoja maanviljelijöille, menee just niinkuin Skänän kanssa ennustimme. 99-prosenttisesti napsuu.
-
Kuivaa on, ja viikon päästä iltapäivän tunteina vehnä voi olla puidessa jo varastokuivaakin. Mutta hyvähän sitä on kuivurissa pyöräyttää, ettei tule yllätystä varastoinnin aikana.
Saas nähdä, kuivettuuko pieni rukiinoras tuolla. Olisi varmaan pitänyt jyrätä sittenkin ? On niin pehmeän hötöä tuo kertaäestetty.
-SS-
Tuota jyräämistä minäkin fundeerasin. Onhan siellä maassa kosteutta mutta savimaan kyntö näihin kesäkeleihin mietityttää....
No kun vähän potkiskelee multaa, on siellä kosteutta. Ja kaste on paljon voimakkaampi nyt kuin toukokuussa. Sullahan on takapyöräkone, sehän tinttaa kaiken ihan maantiekovuuteen...kyllä sieltä se kosteus kihoaa pintaan vielä useamman viikon ajan. Tuolla rapsimaalla katselin, että peuratkin hengästyvät, sen verran kavionsa uppoavat.
Oli muuten paikoin silmäähivelevää rapsia siellä, vaikka pidin asiaa jo menetettynä tapauksena. Ehkäpä olisi pari sarkaa voinut jättää siitä ensimmäisestä kylvästä peräti. No, jos olisin jättänyt, sitten olisi tullut heinäsirkkaparvi ja syönyt kaiken.
-SS-
-
Tämä syksyn kuivuus aiheuttaa vaikeita aikoja maanviljelijöille, menee just niinkuin Skänän kanssa ennustimme. 99-prosenttisesti napsuu.
ETELÄSSÄ !
-
No taatusti aiheuttaa. Syysmuokkaukset saa aloittaa justiinsa tai hetken päästä ei taas mikään kone pure saveen kiinni.
-
Tämä syksyn kuivuus aiheuttaa vaikeita aikoja maanviljelijöille, menee just niinkuin Skänän kanssa ennustimme. 99-prosenttisesti napsuu.
ETELÄSSÄ !
Kompassi taitaa häällä olla rikki.
-SS-
-
Tämä syksyn kuivuus aiheuttaa vaikeita aikoja maanviljelijöille, menee just niinkuin Skänän kanssa ennustimme. 99-prosenttisesti napsuu.
ETELÄSSÄ !
tirt tirt,vituttaako asua hevonperseessä,missä mikään ei onnistu😂😂😂😂😂😂
-
Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?
Viljan myynnin jälkeen jää n.400e/ha. Sihen sitten tuet päälle, tukiahan ei nyt laskettu?
Eli kulupuolta semmonen 350e. Apulannat, kuivaus, siemen, kasvinsuojelu, polttoööli.
En oikeen keksi mitään menoa koneille löpön lisäks, kun nyt ei taaskaan hajonnu mikään.
Onhan tossa vielä varaa reerata ja muuta....
Tukien kanssa jää reilusti yli 800e/ha.
-
Tämä syksyn kuivuus aiheuttaa vaikeita aikoja maanviljelijöille, menee just niinkuin Skänän kanssa ennustimme. 99-prosenttisesti napsuu.
ETELÄSSÄ !
tirt tirt,vituttaako asua hevonperseessä,missä mikään ei onnistu😂😂😂😂😂😂
Äläs nyt, SAS ratsastaa puuhevospukilla leikkimökkinsä näkötorniin leikkimään nukkekotia ja mutustaa pesolan pullaa ;D
-
Tämä syksyn kuivuus aiheuttaa vaikeita aikoja maanviljelijöille, menee just niinkuin Skänän kanssa ennustimme. 99-prosenttisesti napsuu.
ETELÄSSÄ !
tirt tirt,vituttaako asua hevonperseessä,missä mikään ei onnistu😂😂😂😂😂😂
Äläs nyt, SAS ratsastaa puuhevospukilla leikkimökkinsä näkötorniin leikkimään nukkekotia ja mutustaa pesolan pullaa ;D
(https://i.imgflip.com/9bos.jpg)
-
Rypsin puintikosteus tänään 7-7,5%. Onko nyt mittari särki vai voiko olla jo niin kuivaa?
-
Voi se olla. Nyt ollaan jo pitkälle syyskuun puolella. Tosin itsellä rypsi ei ole koskaan ollut pellolla kuivempaa kun ehkä siinä 8,5%.
-
Kuivaa on, ja viikon päästä iltapäivän tunteina vehnä voi olla puidessa jo varastokuivaakin. Mutta hyvähän sitä on kuivurissa pyöräyttää, ettei tule yllätystä varastoinnin aikana.
Saas nähdä, kuivettuuko pieni rukiinoras tuolla. Olisi varmaan pitänyt jyrätä sittenkin ? On niin pehmeän hötöä tuo kertaäestetty.
-SS-
Tuota jyräämistä minäkin fundeerasin. Onhan siellä maassa kosteutta mutta savimaan kyntö näihin kesäkeleihin mietityttää....
Minäpä jyräsin osan ruismaista. Näkee sitten onko eroa jyrätyssä vs. ei jyrätyssä.
-
Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?
Viljan myynnin jälkeen jää n.400e/ha. Sihen sitten tuet päälle, tukiahan ei nyt laskettu?
Eli kulupuolta semmonen 350e. Apulannat, kuivaus, siemen, kasvinsuojelu, polttoööli.
En oikeen keksi mitään menoa koneille löpön lisäks, kun nyt ei taaskaan hajonnu mikään.
Onhan tossa vielä varaa reerata ja muuta....
Tukien kanssa jää reilusti yli 800e/ha.
meillä on sama taskulaskin
-
Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?
Viljan myynnin jälkeen jää n.400e/ha. Sihen sitten tuet päälle, tukiahan ei nyt laskettu?
Eli kulupuolta semmonen 350e. Apulannat, kuivaus, siemen, kasvinsuojelu, polttoööli.
En oikeen keksi mitään menoa koneille löpön lisäks, kun nyt ei taaskaan hajonnu mikään.
Onhan tossa vielä varaa reerata ja muuta....
Tukien kanssa jää reilusti yli 800e/ha.
meillä on sama taskulaskin
Kyllä.
Joillekin olis helmitaulu yksinkertasempi käyttää.
Joko on savikkaa tappuroitu? 2000kg huonoista paikoista ja hyvistä 3000kg?
-
Dracot komiaa ja määrää tuli, mut kun käytti esinäytettä satarehulla ni hlp 73, Zebra 78. Täydet tautiaineet ja typpee isolla säädöllä mut paino vaan jäi :o Kelit vai mikä tekee??
-
Dracot komiaa ja määrää tuli, mut kun käytti esinäytettä satarehulla ni hlp 73, Zebra 78. Täydet tautiaineet ja typpee isolla säädöllä mut paino vaan jäi :o Kelit vai mikä tekee??
Järkyttävän huonoa Zebraa. Mielestäni en ole jäänyt alle 80kilon hehtopainon sen jälkeen, kun hankkiuduttiin kruunusta eroon.
-
Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?
Viljan myynnin jälkeen jää n.400e/ha. Sihen sitten tuet päälle, tukiahan ei nyt laskettu?
Eli kulupuolta semmonen 350e. Apulannat, kuivaus, siemen, kasvinsuojelu, polttoööli.
En oikeen keksi mitään menoa koneille löpön lisäks, kun nyt ei taaskaan hajonnu mikään.
Onhan tossa vielä varaa reerata ja muuta....
Tukien kanssa jää reilusti yli 800e/ha.
meillä on sama taskulaskin
Kyllä.
Joillekin olis helmitaulu yksinkertasempi käyttää.
Joko on savikkaa tappuroitu? 2000kg huonoista paikoista ja hyvistä 3000kg?
On. Täysiä kärryjä mustaa kultaa meni tästä ohi eilen. Täällä on maat jo harmaita ruista vehnää kylvetty paljon ja valtavia kuormia amarettoa tai muuta punertavanruskeaa kevätvehnää pölisee tuolla viimäsillä pelloilla kärrykontteihin.
Meikäläisellä on kevätkesän hommat uudelleen käynnissä pari kertaa jo rapsilla käyty ja kohta kolmas sekä kestacia rukiille.
Aika lämmin päivä oli tämäkin. Foortissa tuli oikeastaan kuuma.
-SS-
-
Dracot komiaa ja määrää tuli, mut kun käytti esinäytettä satarehulla ni hlp 73, Zebra 78. Täydet tautiaineet ja typpee isolla säädöllä mut paino vaan jäi :o Kelit vai mikä tekee??
Pohjanmaalla saman suuntaista ongelmaa syysvehnällä.
Mää epäilin maalajia mut tässä tapauksessa ei pitäs johtua siitä.
Sulla on sitte 80% varmuudella DONeja riittävästi...
-
Härkäpavun puinti aloitettu. 17% puintikosteus ja helvetilinen pöly. N.3500kg/ha aloitus, katsotaan kun aikanaan saadaan kaikki puitua ja kauppaan.
Kulut todella pienet. 2l/ha glyfo keväällä, Suorakylvö, 0-lannoitus, oma siemen n.50€/ha.
Paljoa kahukauran tuottamiseen kului rahaa/ha?
Viljan myynnin jälkeen jää n.400e/ha. Sihen sitten tuet päälle, tukiahan ei nyt laskettu?
Eli kulupuolta semmonen 350e. Apulannat, kuivaus, siemen, kasvinsuojelu, polttoööli.
En oikeen keksi mitään menoa koneille löpön lisäks, kun nyt ei taaskaan hajonnu mikään.
Onhan tossa vielä varaa reerata ja muuta....
Tukien kanssa jää reilusti yli 800e/ha.
meillä on sama taskulaskin
Kyllä.
Joillekin olis helmitaulu yksinkertasempi käyttää.
Joko on savikkaa tappuroitu? 2000kg huonoista paikoista ja hyvistä 3000kg?
On. Täysiä kärryjä mustaa kultaa meni tästä ohi eilen. Täällä on maat jo harmaita ruista vehnää kylvetty paljon ja valtavia kuormia amarettoa tai muuta punertavanruskeaa kevätvehnää pölisee tuolla viimäsillä pelloilla kärrykontteihin.
Meikäläisellä on kevätkesän hommat uudelleen käynnissä pari kertaa jo rapsilla käyty ja kohta kolmas sekä kestacia rukiille.
Aika lämmin päivä oli tämäkin. Foortissa tuli oikeastaan kuuma.
-SS-
Foortissa oli pidettävä kaappariovi auki kylvön tuoksinassa, ei toi kevytmuokattu pölissy, onneks.
-
Dracot komiaa ja määrää tuli, mut kun käytti esinäytettä satarehulla ni hlp 73, Zebra 78. Täydet tautiaineet ja typpee isolla säädöllä mut paino vaan jäi :o Kelit vai mikä tekee??
Pohjanmaalla saman suuntaista ongelmaa syysvehnällä.
Mää epäilin maalajia mut tässä tapauksessa ei pitäs johtua siitä.
Sulla on sitte 80% varmuudella DONeja riittävästi...
Pölyää aika mukavasti. Päällepäin samanlaista kun 83 hlp Epos, mut kun vie puntarille ni huomaa eron
Yleensä on kasilla alkanu vehnien hehtopainot
-
Dracot komiaa ja määrää tuli, mut kun käytti esinäytettä satarehulla ni hlp 73, Zebra 78. Täydet tautiaineet ja typpee isolla säädöllä mut paino vaan jäi :o Kelit vai mikä tekee??
Pohjanmaalla saman suuntaista ongelmaa syysvehnällä.
Mää epäilin maalajia mut tässä tapauksessa ei pitäs johtua siitä.
Sulla on sitte 80% varmuudella DONeja riittävästi...
Pölyää aika mukavasti. Päällepäin samanlaista kun 83 hlp Epos, mut kun vie puntarille ni huomaa eron
Yleensä on kasilla alkanu vehnien hehtopainot
Nyt erottaa vehnänpuijat kauas, sen pölyn perusteella.
-
Jos ensi viikon puolivälissä kokeilisi vehnää. Ottakoon nyt aurinkoa, kun sitä on tarjolla.
-
Rahtipuintipäivä.
Viimeiset syysvehnät tänään. 17% oli edelleen kosteus.
Ensiviikolla ohran siemenviljoja.
-
hittolaine olis vaan tarvinnu viljaa kylvää ko niiin komiat puinkiekelit
-
hittolaine olis vaan tarvinnu viljaa kylvää ko niiin komiat puinkiekelit
Nouseeko jo jurtti?
-
heti ku saan sampon takas klainasta
-
heti ku saan sampon takas klainasta
Onko klaina sellainen pienlaina
-
juuuet saa tankin täyttee kerraviäl
-
Aurea rypsiä vähän koikeilin ,kosteus 13,5% sato näyttäis olevan jossain 1500 -2000 kg välillä ,eli vuodet
ei ole veljeksiä ,tosin ei helposta ohrastakaan hääviä satoa tullut.
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Älä lässytä. Sun arvaukset saa enää pelkät huutonaurut!
Ei auta vaikka kuinka kadehtisit ja länkyttäsit, puinnit tehdään loistavissa poutakeleissä.
Ei sada, ei.
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Älä lässytä. Sun arvaukset saa enää pelkät huutonaurut!
Ei auta vaikka kuinka kadehtisit ja länkyttäsit, puinnit tehdään loistavissa poutakeleissä.
Ei sada, ei etelässä
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Älä lässytä. Sun arvaukset saa enää pelkät huutonaurut!
Ei auta vaikka kuinka kadehtisit ja länkyttäsit, puinnit tehdään loistavissa poutakeleissä.
Ei sada, ei etelässä
Veikö kissa kielen paskanjauhajalta?
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Älä lässytä. Sun arvaukset saa enää pelkät huutonaurut!
Ei auta vaikka kuinka kadehtisit ja länkyttäsit, puinnit tehdään loistavissa poutakeleissä.
Ei sada, ei etelässä
Veikö kissa kielen paskanjauhajalta?
Nukkekoti-insinööriä ottaa pannuun....
HUUTONAURUA!
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Haista V.ttu jos tiedät mikä se on! Puintikosteudet viimepäiviltä 13,5-14,5 ...
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Haista V.ttu jos tiedät mikä se on! Puintikosteudet viimepäiviltä 13,5-14,5 ...
No mossi pikkusen siistimpää kieltä vaikka hermot on tiukilla kosteiden viljojen kanssa.
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Haista V.ttu jos tiedät mikä se on! Puintikosteudet viimepäiviltä 13,5-14,5 ...
No mossi pikkusen siistimpää kieltä vaikka hermot on tiukilla kosteiden viljojen kanssa.
Voi hitsi, ei napsu ei.
HUUTONAURUA!
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Haista V.ttu jos tiedät mikä se on! Puintikosteudet viimepäiviltä 13,5-14,5 ...
No mossi pikkusen siistimpää kieltä vaikka hermot on tiukilla kosteiden viljojen kanssa.
Voi hitsi, ei napsu ei.
LOIMAAN HOURIJAN HUUTONAURUA!
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Haista V.ttu jos tiedät mikä se on! Puintikosteudet viimepäiviltä 13,5-14,5 ...
No mossi pikkusen siistimpää kieltä vaikka hermot on tiukilla kosteiden viljojen kanssa.
Voi hitsi, ei napsu ei.
LOIMAAN HOURIJAN HUUTONAURUA!
Ompas sisällöntuotto liuhulettiris..eiku SASsilla vähissä..
HUUUUUUUUUTONAURUA!
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Haista V.ttu jos tiedät mikä se on! Puintikosteudet viimepäiviltä 13,5-14,5 ...
No mossi pikkusen siistimpää kieltä vaikka hermot on tiukilla kosteiden viljojen kanssa.
Voi hitsi, ei napsu ei.
LOIMAAN HOURIJAN HUUTONAURUA!
Taas meni SASsilta oman itsensä kontrolli ;D
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Haista V.ttu jos tiedät mikä se on! Puintikosteudet viimepäiviltä 13,5-14,5 ...
No mossi pikkusen siistimpää kieltä vaikka hermot on tiukilla kosteiden viljojen kanssa.
Voi hitsi, ei napsu ei.
LOIMAAN HOURIJAN HUUTONAURUA!
Ompas sisällöntuotto liuhulettiris..eiku SASsilla vähissä..
KYLÄHULLUN HUUUUUUUUUTONAURUA LOIMAALTA!
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Haista V.ttu jos tiedät mikä se on! Puintikosteudet viimepäiviltä 13,5-14,5 ...
No mossi pikkusen siistimpää kieltä vaikka hermot on tiukilla kosteiden viljojen kanssa.
Voi hitsi, ei napsu ei.
LOIMAAN HOURIJAN HUUTONAURUA!
Ompas sisällöntuotto liuhulettiris..eiku SASsilla vähissä..
KYLÄHULLUN HUUUUUUUUUTONAURUA LOIMAALTA!
V ituttaako agronetin pelleä vuodelta 2016 olla väärässä? Häh?
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Haista V.ttu jos tiedät mikä se on! Puintikosteudet viimepäiviltä 13,5-14,5 ...
No mossi pikkusen siistimpää kieltä vaikka hermot on tiukilla kosteiden viljojen kanssa.
Voi hitsi, ei napsu ei.
LOIMAAN HOURIJAN HUUTONAURUA!
Ompas sisällöntuotto liuhulettiris..eiku SASsilla vähissä..
KYLÄHULLUN HUUUUUUUUUTONAURUA LOIMAALTA!
V ituttaako agronetin pelleä vuodelta 2016 olla väärässä? Häh?
Milloin olin väärässä nyt en ymmärrä ?
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Haista V.ttu jos tiedät mikä se on! Puintikosteudet viimepäiviltä 13,5-14,5 ...
No mossi pikkusen siistimpää kieltä vaikka hermot on tiukilla kosteiden viljojen kanssa.
Voi hitsi, ei napsu ei.
LOIMAAN HOURIJAN HUUTONAURUA!
Ompas sisällöntuotto liuhulettiris..eiku SASsilla vähissä..
KYLÄHULLUN HUUUUUUUUUTONAURUA LOIMAALTA!
V ituttaako agronetin pelleä vuodelta 2016 olla väärässä? Häh?
Milloin olin väärässä nyt en ymmärrä ?
Oot oikeassa, sä et ymmärrä :D
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Haista V.ttu jos tiedät mikä se on! Puintikosteudet viimepäiviltä 13,5-14,5 ...
No mossi pikkusen siistimpää kieltä vaikka hermot on tiukilla kosteiden viljojen kanssa.
Voi hitsi, ei napsu ei.
LOIMAAN HOURIJAN HUUTONAURUA!
Ompas sisällöntuotto liuhulettiris..eiku SASsilla vähissä..
KYLÄHULLUN HUUUUUUUUUTONAURUA LOIMAALTA!
V ituttaako agronetin pelleä vuodelta 2016 olla väärässä? Häh?
Milloin olin väärässä nyt en ymmärrä ?
Oot oikeassa, sä et ymmärrä :D
Köntys ei nyt ole oma itsensä kostea syksy on vienyt voimat eikä nasevia laukauksia tule
ei sitten millään ,joskus ne on olleet todella hyviä ehkä palstan parhaimpia aivan toinen taso kuin pölhölän kylän pojalla loimaalta sieltä ei tule kuin kylähullun hohotusta siitä ei kukaan tykkää.
-
No mossi pikkusen siistimpää kieltä vaikka hermot on tiukilla kosteiden viljojen kanssa.
Eipä ole hermot tiukilla kun kattelee laatutietoja kaurat Hlp 62 ja aikainen ohra 71, kaupan testien perusteella...
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Viime sunnuntaina satoi,muuten on ollut koko syyskuun alku mitä parhainta poutaa.Päivälämmöt parhaimmillaan +20 ja jokaisena päivänä vähintäin yli +15.Yhtenä yönä ollut aamupuolella nollan vaiheilla.Sopivan tuulistakin joten vilja
kuivuu puintikuntoon hyvissä ajoin päivällä ja puintisäätä riittänyt myöhäiseen iltaan.Siinä syyskuun alun sää.Eli poutapäiviä on ollut syyskuussa kymmenen.
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Viime sunnuntaina satoi,muuten on ollut koko syyskuun alku mitä parhainta poutaa.Päivälämmöt parhaimmillaan +20 ja jokaisena päivänä vähintäin yli +15.Yhtenä yönä ollut aamupuolella nollan vaiheilla.Sopivan tuulistakin joten vilja
kuivuu puintikuntoon hyvissä ajoin päivällä ja puintisäätä riittänyt myöhäiseen iltaan.Siinä syyskuun alun sää.Eli poutapäiviä on ollut syyskuussa kymmenen.
Eilisen ja edellisen yön aikana tuli vettä 26 mm. Nyt sumuista ja pilvistä mikään ei kuivu.
Nyt on poutapäivät hakusessa täällä.
-
Vieläkö puinnit pahasti vaiheessa raatilaisilla?
Viel olis kauroja muutama ha, ens viikolla pitänee käydä sopivaan poutaan kiertelee poies, sitte olisikin tämän vuoden puimat taputeltu.
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Viime sunnuntaina satoi,muuten on ollut koko syyskuun alku mitä parhainta poutaa.Päivälämmöt parhaimmillaan +20 ja jokaisena päivänä vähintäin yli +15.Yhtenä yönä ollut aamupuolella nollan vaiheilla.Sopivan tuulistakin joten vilja
kuivuu puintikuntoon hyvissä ajoin päivällä ja puintisäätä riittänyt myöhäiseen iltaan.Siinä syyskuun alun sää.Eli poutapäiviä on ollut syyskuussa kymmenen.
Eilisen ja edellisen yön aikana tuli vettä 26 mm. Nyt sumuista ja pilvistä mikään ei kuivu.
Nyt on poutapäivät hakusessa täällä.
nyt loppuu se paskanjauhaminen
-
Omat puituna. Härkäpapu viimeisenä kuluneen viikonlopulla.
Rahtia vielä vajaat 100ha (vähän ohraa,härkäpapua ja rapsia). Ensiviikolla ei taida paljoa edistyä koska valmiina on vain ohra.
-
Vähät viljat olisi puituna kanssa, tuli edellispäivänä valmiiksi. Tänään kivasti tuulee, aurinko paistaa ja on 22 astetta lämmintä (vähän niin kuin koko viikon on mennyt) niin saa loput oljet aika kuivina korjuuseen.
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Viime sunnuntaina satoi,muuten on ollut koko syyskuun alku mitä parhainta poutaa.Päivälämmöt parhaimmillaan +20 ja jokaisena päivänä vähintäin yli +15.Yhtenä yönä ollut aamupuolella nollan vaiheilla.Sopivan tuulistakin joten vilja
kuivuu puintikuntoon hyvissä ajoin päivällä ja puintisäätä riittänyt myöhäiseen iltaan.Siinä syyskuun alun sää.Eli poutapäiviä on ollut syyskuussa kymmenen.
Eilisen ja edellisen yön aikana tuli vettä 26 mm. Nyt sumuista ja pilvistä mikään ei kuivu.
Nyt on poutapäivät hakusessa täällä.
nyt loppuu se paskanjauhaminen
Meinaakko ittes lopettaa ?
-
Pari hehtaaria enää puimatta. Kasvukauden voittajat olivat kaura ja ruis. Ohraa tuli tavallisesti, joskin parin hehtaarin kato kävi sateiden ja hallan takia. Kevätvehnät oli jonkin asteinen pettymys.
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Viime sunnuntaina satoi,muuten on ollut koko syyskuun alku mitä parhainta poutaa.Päivälämmöt parhaimmillaan +20 ja jokaisena päivänä vähintäin yli +15.Yhtenä yönä ollut aamupuolella nollan vaiheilla.Sopivan tuulistakin joten vilja
kuivuu puintikuntoon hyvissä ajoin päivällä ja puintisäätä riittänyt myöhäiseen iltaan.Siinä syyskuun alun sää.Eli poutapäiviä on ollut syyskuussa kymmenen.
Eilisen ja edellisen yön aikana tuli vettä 26 mm. Nyt sumuista ja pilvistä mikään ei kuivu.
Nyt on poutapäivät hakusessa täällä.
nyt loppuu se paskanjauhaminen
Meinaakko ittes lopettaa ?
pistä jotain faktaa lähimmältä mittausasemalta
Missään Suomes ei oo tullu tota määrää vettä,se on varma
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Viime sunnuntaina satoi,muuten on ollut koko syyskuun alku mitä parhainta poutaa.Päivälämmöt parhaimmillaan +20 ja jokaisena päivänä vähintäin yli +15.Yhtenä yönä ollut aamupuolella nollan vaiheilla.Sopivan tuulistakin joten vilja
kuivuu puintikuntoon hyvissä ajoin päivällä ja puintisäätä riittänyt myöhäiseen iltaan.Siinä syyskuun alun sää.Eli poutapäiviä on ollut syyskuussa kymmenen.
Eilisen ja edellisen yön aikana tuli vettä 26 mm. Nyt sumuista ja pilvistä mikään ei kuivu.
Nyt on poutapäivät hakusessa täällä.
nyt loppuu se paskanjauhaminen
Meinaakko ittes lopettaa ?
pistä jotain faktaa lähimmältä mittausasemalta
Missään Suomes ei oo tullu tota määrää vettä,se on varma
SAS on yöllä kussut sademittariinsa,eli paikallinen kuuro nahkapilvestä.Ja loput lirissyt housuun eikä nyt sitten kuivu.
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Viime sunnuntaina satoi,muuten on ollut koko syyskuun alku mitä parhainta poutaa.Päivälämmöt parhaimmillaan +20 ja jokaisena päivänä vähintäin yli +15.Yhtenä yönä ollut aamupuolella nollan vaiheilla.Sopivan tuulistakin joten vilja
kuivuu puintikuntoon hyvissä ajoin päivällä ja puintisäätä riittänyt myöhäiseen iltaan.Siinä syyskuun alun sää.Eli poutapäiviä on ollut syyskuussa kymmenen.
Eilisen ja edellisen yön aikana tuli vettä 26 mm. Nyt sumuista ja pilvistä mikään ei kuivu.
Nyt on poutapäivät hakusessa täällä.
nyt loppuu se paskanjauhaminen
Meinaakko ittes lopettaa ?
pistä jotain faktaa lähimmältä mittausasemalta
Missään Suomes ei oo tullu tota määrää vettä,se on varma
Sääasemat on yllättävän harvassa niistä saa väärän kuvan tottumaton sään seuraaja.
Kinnula ,kivijärvi karstula .ähtärin idän puoli, soini,kyyjärvi nyt aluksi.
Ensi yönä tulee taas lisää,on sateinen syyskuu juuri kuten ennustin.
-
2 poutapäivää on syyskuussa ollut eilen iltana alkoi satamaan ja tänään on satanut vaikka luvattiin poutaa ilmatieteenarvauskeskuksesta koko viikoksi alkuviikosta,eli napsuu .
Viime sunnuntaina satoi,muuten on ollut koko syyskuun alku mitä parhainta poutaa.Päivälämmöt parhaimmillaan +20 ja jokaisena päivänä vähintäin yli +15.Yhtenä yönä ollut aamupuolella nollan vaiheilla.Sopivan tuulistakin joten vilja
kuivuu puintikuntoon hyvissä ajoin päivällä ja puintisäätä riittänyt myöhäiseen iltaan.Siinä syyskuun alun sää.Eli poutapäiviä on ollut syyskuussa kymmenen.
Eilisen ja edellisen yön aikana tuli vettä 26 mm. Nyt sumuista ja pilvistä mikään ei kuivu.
Nyt on poutapäivät hakusessa täällä.
nyt loppuu se paskanjauhaminen
Meinaakko ittes lopettaa ?
pistä jotain faktaa lähimmältä mittausasemalta
Missään Suomes ei oo tullu tota määrää vettä,se on varma
Farmitin Tutkasadesumma näyttää max. 15 millin sadekertymää ennustealueen sateisimpiin osiin ko. ajalle.
-
pistä jotain faktaa lähimmältä mittausasemalta
Missään Suomes ei oo tullu tota määrää vettä,se on varma
Sääasemat on yllättävän harvassa niistä saa väärän kuvan tottumaton sään seuraaja.
Kinnula ,kivijärvi karstula .ähtärin idän puoli, soini,kyyjärvi nyt aluksi.
Ensi yönä tulee taas lisää,on sateinen syyskuu juuri kuten ennustin.
Jostain syystä minä luottaisin enemmän näihin virallisiin mittausasemiin jotka on tarkkaan harkittu että niitä on riittävän tiheässä kuin näihin takapihamittareihin...
Valitettavasti olet valinnut ennustealueesi niin että siellä on hinttisesti noita netissä julkaistavia asemia... Ei siis voi tarkistaa virallisista... Hyvin valittu...
Mutta tuosta
http://ilmatieteenlaitos.fi/viimeisen-30-vrk-saa
kun katsot ja otat ennustealueesi lähimmät eli Seinäjoki - Haapajärvi - Jyväskylä ja katsot syyskuun tietoja niin vettä ei ole juurikaan tullut ja lämpötilat hienosti yläkantissa?
Kumpaa kannattaa uskoa? Virallisia mittausasemia? Vai aina oikeassa olevaa sääprofeetta SASsia?
-
Farmitin Tutkasadesumma näyttää max. 15 millin sadekertymää ennustealueen sateisimpiin osiin ko. ajalle.
Ja noi viralliset mittausasemat ei edes tuota... Mutta nyt on vastakkain todellinen sääprofeetta SAS ja sitten noi Forecan ja ilmatieteen laitosten mistään mitään tietämättömien ennusteet ja tilastot virallisilta mittausasemilta. Tietysti siis SAS on oikeassa...
-
Sääasemat on yllättävän harvassa niistä saa väärän kuvan tottumaton sään seuraaja.
Kinnula ,kivijärvi karstula .ähtärin idän puoli, soini,kyyjärvi nyt aluksi.
Ensi yönä tulee taas lisää,on sateinen syyskuu juuri kuten ennustin.
Löytyyhän ne pienetkin asemat mutta pahuksen työlästä tarkistaa. Mutta tässä nyt jotain.
Tuolta
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/%C3%A4ht%C3%A4ri?parameter=daily
kun katsotaan Ähtäri niin sademäärä syyskuussa yhteensä 1.5 mm.
Alajärvi syyskuu yhteensä noin 20 mm.
Viitasaari syyskuu yhteensä noin 20 mm.
Multia syyskuu yhteensä noin 10 mm.
Halsua syyskuu yhteensä noin 12 mm.
Ja tämä on ilmeisesti ennustealueesi sateisin osa, muilla osilla kohtalaisen isosta ennustealueestasi ei ole tullut tuonkaan vertaa...
-
Sääasemat on yllättävän harvassa niistä saa väärän kuvan tottumaton sään seuraaja.
Kinnula ,kivijärvi karstula .ähtärin idän puoli, soini,kyyjärvi nyt aluksi.
Ensi yönä tulee taas lisää,on sateinen syyskuu juuri kuten ennustin.
Löytyyhän ne pienetkin asemat mutta pahuksen työlästä tarkistaa. Mutta tässä nyt jotain.
Tuolta
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/%C3%A4ht%C3%A4ri?parameter=daily
kun katsotaan Ähtäri niin sademäärä syyskuussa yhteensä 1.5 mm.
Alajärvi syyskuu yhteensä noin 20 mm.
Viitasaari syyskuu yhteensä noin 20 mm.
Multia syyskuu yhteensä noin 10 mm.
Halsua syyskuu yhteensä noin 12 mm.
Ja tämä on ilmeisesti ennustealueesi sateisin osa, muilla osilla kohtalaisen isosta ennustealueestasi ei ole tullut tuonkaan vertaa...
Niin tuossa ei ollut kuin yksi kunta listastani .Ähtärin etelä osassa tuli 1 mm ja itäosassa
reilummin. Mutta hetihän tuosta näkee että vettä on tullut koko ennustealueella.
-
Sääasemat on yllättävän harvassa niistä saa väärän kuvan tottumaton sään seuraaja.
Kinnula ,kivijärvi karstula .ähtärin idän puoli, soini,kyyjärvi nyt aluksi.
Ensi yönä tulee taas lisää,on sateinen syyskuu juuri kuten ennustin.
Löytyyhän ne pienetkin asemat mutta pahuksen työlästä tarkistaa. Mutta tässä nyt jotain.
Tuolta
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/%C3%A4ht%C3%A4ri?parameter=daily
kun katsotaan Ähtäri niin sademäärä syyskuussa yhteensä 1.5 mm.
Alajärvi syyskuu yhteensä noin 20 mm.
Viitasaari syyskuu yhteensä noin 20 mm.
Multia syyskuu yhteensä noin 10 mm.
Halsua syyskuu yhteensä noin 12 mm.
Ja tämä on ilmeisesti ennustealueesi sateisin osa, muilla osilla kohtalaisen isosta ennustealueestasi ei ole tullut tuonkaan vertaa...
Niin tuossa ei ollut kuin yksi kunta listastani .Ähtärin etelä osassa tuli 1 mm ja itäosassa
reilummin. Mutta hetihän tuosta näkee että vettä on tullut koko ennustealueella.
Just ja nuo kuntakohtaiset sademäärät laskee yhteen niin ennustealueelle on satanut syyskuussa jo 63,5mm.Eikö niin.Kohtahan tuon asian näin päin käännät.
-
Kuivaa on, viime vkl satoi 35-40mm, sen huomaa vain huonosti salaojitetuilla pelloilla. N. 70km on espooseen, siellä satoi 60mm
Asuuko joku agronettiläinen samalla paikkakunnalla ku super sassi? Vois tarkistaa noi sateet
Viljat laarissa, ei mitään super satoja tänä vuonna, hyvin suuria vaihteluita, esm. belinda kaura, ensimäinen pelto kärry ja hehtaari, seuraava piti jo katto heittääkö yli vai joku luukku auki kun tuli vain 3ha kärry täyteen, kirvat toi jotain viruksia.Don oli mutta kelpas. Rocky kaura oli niin paljon don etei kelvanu. Zebraa tuli ihan hyvin, mitä se on tiedän myöhemin
-
Kuivaa on, viime vkl satoi 35-40mm, sen huomaa vain huonosti salaojitetuilla pelloilla. N. 70km on espooseen, siellä satoi 60mm
Asuuko joku agronettiläinen samalla paikkakunnalla ku super sassi? Vois tarkistaa noi sateet
Vaikka asuisikin, niin ei kukaan tunnusta. :D
-
Sääasemat on yllättävän harvassa niistä saa väärän kuvan tottumaton sään seuraaja.
Kinnula ,kivijärvi karstula .ähtärin idän puoli, soini,kyyjärvi nyt aluksi.
Ensi yönä tulee taas lisää,on sateinen syyskuu juuri kuten ennustin.
Löytyyhän ne pienetkin asemat mutta pahuksen työlästä tarkistaa. Mutta tässä nyt jotain.
Tuolta
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/%C3%A4ht%C3%A4ri?parameter=daily
kun katsotaan Ähtäri niin sademäärä syyskuussa yhteensä 1.5 mm.
Alajärvi syyskuu yhteensä noin 20 mm.
Viitasaari syyskuu yhteensä noin 20 mm.
Multia syyskuu yhteensä noin 10 mm.
Halsua syyskuu yhteensä noin 12 mm.
Ja tämä on ilmeisesti ennustealueesi sateisin osa, muilla osilla kohtalaisen isosta ennustealueestasi ei ole tullut tuonkaan vertaa...
Niin tuossa ei ollut kuin yksi kunta listastani .Ähtärin etelä osassa tuli 1 mm ja itäosassa
reilummin. Mutta hetihän tuosta näkee että vettä on tullut koko ennustealueella.
Nuo olivat kuntalistasi lähimmät havaintoasemat. Mutta koko? Niin onhan siellä vettä tullut. Rajusti suorastaan kun huomataan että eletään syyskuuta... Hyytiälässäkin on tullut noin 8 milliä syyskuussa? Siellähän ihan hukutaan. Joutsassa sentään 12 mm. Luhanka 10 mm. Jyväskylä Muuratjärvi 12 mm.
-
Ei olla sassin ennustealueella, mutta kuusi sadepäivää syyskuussa. Millejä ei oo tullut tätä tällä hetkellä olevaa rankkaa sadetta ennen kuin 13mm, mennyt viikko oli eilistä ja tätä päivää lukuunottamatta kuitenkin loistavaa puintikeliä. Sateet tuli yöllä, eikä kastetta kummempaa. Nyt tulee reippaasti, ei ehdi rännit vetämään vettä mutta tuskin kuitenkaan enempää tulee kuin aiempina päivinä yhteensä. Ehkä. Naapurissa manuaalinen ilmatieteen laitoksen sääasema, ja siitä puuttuu päiviä paljonkin kesän ajalta ja liekö ne silti virallista dataa. 100mm uupuu hyvinkin kun pari isoa sadetta pois, kummasti tasoittaa keskiarvoja :p
Tänään tuli käytyä Kannus-Kälviä akselilla, ja on ne viljapellot jotenkin järkyttäviä. Puntarpäätä voi olla isojakin lohkoja, ja jossain ohraa sen verran että tietää ohraksi kylvetyn. Ei siis mitään puitavaa, ja ihan vierekkäisiä peltoja. Jossain keltaistakin sänkeä, mutta sen tiedän että ei niistä kiloja oo kummasti tullut, kukaan ei puhu normaalivuoden sadoista.
Taitaa nuokin jäädä ennustealueen ulkopuolelle :)
Edit: Kyllä sitä vettä tuli kuitenkin liikaa, 16mm vajaassa parissa tunnissa. Huomenna ja ylihuomenna pitäisi puida rahtia pelloilta, joilla ruiskuttaminen oli kesällä melkoista kuraleikkiä.
-
Niin meillä on tullut toukokuun alusta syyskuun alkuun 373 mm eli lähes kaksinkertainen kesän sademäärä.Ympäristökunnissa mennään yli tuostakin.Syyskuu hieman kuivempi mutta kosteaa kuten lupasin kuivia olkia ei ole saanut kukaan täällä päin koko syksynä.
Ennusteessani en luvannut joka päivälle sadetta vaan kosteaa ja sateista syksyä,sademääriä en ennustanut vain sään yleiskuvan ja se on osunut juuri oikein.
-
Juhannukseen asti
-
Nythän on niin, ettei kukaan tavan tallaaja tiedä muutamaa päivää pitemmälle tulevasta säästä. Täysin sattumaa jos joku osuu oikeaan. Toki joku voi halutessaan munata itsensä höpisemällä pitkän aikavälin ennusteita. Jos "tietoa" on niin faktaa paperille, ja sit jälkeenpäin näkee mitä on ennustettu.
-
Niin meillä on tullut toukokuun alusta syyskuun alkuun 373 mm eli lähes kaksinkertainen kesän sademäärä.Ympäristökunnissa mennään yli tuostakin.Syyskuu hieman kuivempi mutta kosteaa kuten lupasin kuivia olkia ei ole saanut kukaan täällä päin koko syksynä.
Ennusteessani en luvannut joka päivälle sadetta vaan kosteaa ja sateista syksyä,sademääriä en ennustanut vain sään yleiskuvan ja se on osunut juuri oikein.
Erittäin kuivaa seutua teillä,kyllä minä olen saanut sademittariini 398 milliä toukokuun alusta tähän päivään asti.Kuitenkin puintisäätä on ollut ja syyskuu tähän asti vallan erinomainen.Kuivaheinäkin tuli kuivana mutta laatu edellisvuotta heikompi parin pienen sadekuuron vuoksi.
-
Sääasemat on yllättävän harvassa niistä saa väärän kuvan tottumaton sään seuraaja.
Kinnula ,kivijärvi karstula .ähtärin idän puoli, soini,kyyjärvi nyt aluksi.
Ensi yönä tulee taas lisää,on sateinen syyskuu juuri kuten ennustin.
Löytyyhän ne pienetkin asemat mutta pahuksen työlästä tarkistaa. Mutta tässä nyt jotain.
Tuolta
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/%C3%A4ht%C3%A4ri?parameter=daily
kun katsotaan Ähtäri niin sademäärä syyskuussa yhteensä 1.5 mm.
Alajärvi syyskuu yhteensä noin 20 mm.
Viitasaari syyskuu yhteensä noin 20 mm.
Multia syyskuu yhteensä noin 10 mm.
Halsua syyskuu yhteensä noin 12 mm.
Ja tämä on ilmeisesti ennustealueesi sateisin osa, muilla osilla kohtalaisen isosta ennustealueestasi ei ole tullut tuonkaan vertaa...
Sassi tietää. Jos ei muuta niin sen että saa keskustelua aikaan ja kommentoijia viesteihinsä, osui ennuste kohdalle tai ei.. Skn:näkään ei pysty samoihin vastausmääriin keskiarvona viestiäänkohtaan?? Hatunnoston arvoinen suoritus.. Eli osaa "uunottaa" tyhmempiään provosoitumatta..
Samaan tulokseen tullut, ja nää ennustekeskustelut rullaankin nykyisin vain nopeasti ohi. :D
-
Kuka oikeesti jaksaa ja viitsii lukea näitä SAS vastaan muut - sääennustekinasteluita. Maailman turhin keskustelu tämä.
-
Mää lopettasin heti mutta nuo jätkät vääntää päivästä päivään.Niille ei mene kaaliin jotta oli sateinen kesä täällä.
-
kauraa tulee hyva sato kertoo kaveri tääl euras ivory
-
hä sampolöl tuuituina no niiin aisaan jatkakaa
-
Mää lopettasin heti mutta nuo jätkät vääntää päivästä päivään.Niille ei mene kaaliin jotta oli sateinen kesä täällä.
Itse näytät aina jäkertävän tähänkin ketjuun.myönnä nyt jo että tää syyskuun alku on poutainen ja näyttää alkava viikkokin olevan ennusteen mukaan selkeä.Puimakelit jatkuu.
-
Eposta ja Trappea viljelleet juhlii tänä syksynä.
-
Ei Amarettokaan kovin hintelästi kasvanut.
-SS-
-
Pottukoiralle tuli lähtö viljavarastolta. Lyhyt pinna savolaisilla kaurankiillottajilla. :D
https://www.youtube.com/watch?v=nwuDWdS6R58
-
Ei Amarettokaan kovin hintelästi kasvanut.
-SS-
miten mahtaa Amareton valkuaiset olla tänä syksynä, meneeköhän kaikki rehuksi? Märkänä vuotena, jos satoa tulee ja typet vajaalla, niin riski on olemassa.
-
Ei Amarettokaan kovin hintelästi kasvanut.
-SS-
miten mahtaa Amareton valkuaiset olla tänä syksynä, meneeköhän kaikki rehuksi? Märkänä vuotena, jos satoa tulee ja typet vajaalla, niin riski on olemassa.
Juu varmasti Amaretossa on näitä ongelmia, mutta tämä noin 100 ha lannoitettiin useassa osassa raelannoitteella tähkimisen tienoilla, eikä sitä tavaraa mennyt ihan pikkuhipsua. Ihmettelinkin ja jännitin, mutta tuleentui loppujen lopuksi niin hyvin. Ehkäpä kuitenkin tuleentumisen viivästyttäjänä ensimmäisenä tulevat korrensääteet, ja toisena strobiluriinit. Lannoittaminen ei itse asiassa viivästyttäisikään niin paljon kuin oletetaan.
-SS-
-
Pottukoiralle tuli lähtö viljavarastolta. Lyhyt pinna savolaisilla kaurankiillottajilla. :D
https://www.youtube.com/watch?v=nwuDWdS6R58
Ei tuossa kuitenkaan ehkä se vlogin pitäminen ole se syy, vaan koska videot ovat Pasi Viherahon tuotannon haaleita kopioita, niin ehkä sen takia kuitenkin. Alituinen noituminen, karkeat puheet ja maahanmuuttajista vinkuminen on hiukan rasittavaa...varsinkin kun on melko nuorenpuoleinen jolppi vielä: esimerkki:
Puhui esimerkiksi tällä videolla kaupunginjohtajasta tai pormestarista, että "pootkut vaan tuammoselle, ..ttu, ..ttuako tommosella tekkee ku etsaa mittään aikkaa...." Ehkäpä kuitenkin nyt sitten omat potkut sattuivat samaan nilkkaan, tai jotain ?
https://www.youtube.com/watch?v=IB0Zagnj5yk
-SS-
-
Onks Sertoria kellään? Onko niin taudinkestävä kuin taulukot väittää?
-
Mulla oli toisen vuoden jo.
Viimevuonna oli järvenpohjamaalla (liejusavi) tautiaineen annoin en lisätyppeä, ei kelvannut myllylle sakoluku jäi 160:neen valkuainen oli 14,9 ja satoa tuli noin 7400kh/ha.
Tänävuonna oli kovemmalla maalla italianraiheinä kerääjänä mikä pääsi pahasti ryöstäytymään ja mielestäni verotti satoa.
Tänvuotiselle annoin lisätypen, kuivan kevään jälkeen kasvusto rehevän tervettä joten jätin tautiaineet pois ,ehkäpä vähän niinkuin testiksi kun Sertorin pitäisi kestää tauteja.
Kostean loppukesän jälkeen arvelutti hieman tämäkin kokeilu.
Viimeviikolla sain tulokset sako 300 valkuainen 13,7 ja myllylle kelpaa joten täytyy olla laatuun tyytyväinen tänä vuonna ja todeta että kyllä Sertori kohtuu hyvin kestää tauteja (suorakylvö).
Sato jäi mielestäni vaatimattomaksi noin 4800 kg/ha, satoa varmaan leikkasi ryöstäytynyt kerääjä ja osaltaan myös tautiaineiden puute sekä tämän vuotinen kovanmaan lohko.
-
Ohi on, kelit ois kyllä makeat jatkaakin... 18.8 alkoi, ja tänään 14.9 loppui. Puimuriin tuli 140 tuntia, ihmeesti niitä on kertynyt vaikka alkuun tuntui ettei kelejä ole lainkaan.
-
Eilese loppu puimat, aloiteltiin elokuun 20 pv jälkeen. Kosteudet vaihteli 16-26 välillä. Pahimmoilleen satoi aina muutaman hyvän poutapäivän päätteeksi. Ei oike ollu hyvä vuos viljoille, ohrat petti pahiten, kaura oli ok. Nisut meni kokeilun piikkiin, kevätnisulajike menee vaihtoon.
-
Eilese loppu puimat, aloiteltiin elokuun 20 pv jälkeen. Kosteudet vaihteli 16-26 välillä. Pahimmoilleen satoi aina muutaman hyvän poutapäivän päätteeksi. Ei oike ollu hyvä vuos viljoille, ohrat petti pahiten, kaura oli ok. Nisut meni kokeilun piikkiin, kevätnisulajike menee vaihtoon.
Mitäs lajikkeita????
-
Eilese loppu puimat, aloiteltiin elokuun 20 pv jälkeen. Kosteudet vaihteli 16-26 välillä. Pahimmoilleen satoi aina muutaman hyvän poutapäivän päätteeksi. Ei oike ollu hyvä vuos viljoille, ohrat petti pahiten, kaura oli ok. Nisut meni kokeilun piikkiin, kevätnisulajike menee vaihtoon.
Mitäs lajikkeita????
Anniina,ringsaker,wolmari,arktika
-
Eilese loppu puimat, aloiteltiin elokuun 20 pv jälkeen. Kosteudet vaihteli 16-26 välillä. Pahimmoilleen satoi aina muutaman hyvän poutapäivän päätteeksi. Ei oike ollu hyvä vuos viljoille, ohrat petti pahiten, kaura oli ok. Nisut meni kokeilun piikkiin, kevätnisulajike menee vaihtoon.
Mitäs lajikkeita????
Anniina,ringsaker,wolmari,arktika
Monitahosta ohraa, ääh ei ei...
-
Kauheesti tuli rockyä, 2500 hehtoo 20.5 hehtaarilta ja kuivaa. Umpilaossa eihän tommosta litra CCCtä pitele millään mut äänettä meni sisään. Kai ne vähä kaapissa laskee ku hieraantuu pölyt pois. Enää vähän vehniä ja rapsit jäljellä. Ohria tuli 6300 kg 85 ha:n keskisatona. Ihan ok, Tate sai kuulemma saman verran muttei oo kehdannu puhua kellekä. Satoisia nää nykylajikkeet! Vehnät jää itellä viiteen tonniin mut laadut hyviä tänään oli 14.5% valkuainen mitä Loimaalle ajettiin. Hyvältä vuodelta vaikuttaa toistaiseksi vielä kun rapsit antais kohtuullisesti.
-
Tänään pitäis olla loppu,nuo puinnit tältävuodelta.
Puintiaika oli aiva ennätys mahtavaa keliä.
Sato määrällisesti ei ollu kummoinen.
-
Eilese loppu puimat, aloiteltiin elokuun 20 pv jälkeen. Kosteudet vaihteli 16-26 välillä. Pahimmoilleen satoi aina muutaman hyvän poutapäivän päätteeksi. Ei oike ollu hyvä vuos viljoille, ohrat petti pahiten, kaura oli ok. Nisut meni kokeilun piikkiin, kevätnisulajike menee vaihtoon.
Mitäs lajikkeita????
Anniina,ringsaker,wolmari,arktika
Monitahosta ohraa, ääh ei ei...
Miksei? Kuutta tonnia tuli, ja aikaisia ruismaan pohjia :)
Ja hehtopaino reippaasti yli 70, tosin tippui puintien viivästyessä :-\
-
Rypsit jäljellä. Viime vuoden huonon rapsivuoden jälkeen paluu rypsiin. P äälle päin ok mikä sitten lopputulos. Viikonlopun jälkeen selviää.... Kelit vain paranee
-
Rypsiä viä jäljellä , 36 ha kun tuleentuis, kai ne kirvat, kirjat ja kaalikoi,
Sekä kesän sateet viivästyttää tuleentumista , syyskuun lopulle taitaa mennä
Rypsin puintien aloitus, ei mikään normi rypsivuosi olosuhteiltaan.
-
Rypsiä viä jäljellä , 36 ha kun tuleentuis, kai ne kirvat, kirjat ja kaalikoi,
Sekä kesän sateet viivästyttää tuleentumista , syyskuun lopulle taitaa mennä
Rypsin puintien aloitus, ei mikään normi rypsivuosi olosuhteiltaan.
Rypsinpuinti loppusuoralla ,siis täällä pohjois-pohjanmaalla , tuohon epätasaiseen valmistumiseen voisi
vielä lisätä kylvön vaikutuksen ,eli onko siemenet saatu tasaisesti itämään ,varsinkin savimaat hankalia ja
on pehmeilläkin mailla omat haasteet ,kun tahtoo herkästi liian syvälle tulla muokatuksi.
-
Rypsiä viä jäljellä , 36 ha kun tuleentuis, kai ne kirvat, kirjat ja kaalikoi,
Sekä kesän sateet viivästyttää tuleentumista , syyskuun lopulle taitaa mennä
Rypsin puintien aloitus, ei mikään normi rypsivuosi olosuhteiltaan.
Rypsinpuinti loppusuoralla ,siis täällä pohjois-pohjanmaalla , tuohon epätasaiseen valmistumiseen voisi
vielä lisätä kylvön vaikutuksen ,eli onko siemenet saatu tasaisesti itämään ,varsinkin savimaat hankalia ja
on pehmeilläkin mailla omat haasteet ,kun tahtoo herkästi liian syvälle tulla muokatuksi.
****voi hitsi, pohjoisessa jo korjuu käynnissä, täällä Pirkanmaalla odotetaan rypsin
Tuleentumista, liikaa lehtivihreää siemenissä, eiköhän se noin viikon päästä
Ala valmistua, lisämausteena vielä rakennustyöt, kun keliä olis vielä
Pari kolme viikkoa, sais hommat kodikseen. Kertakaikkisen hankala kesä
Säiden puolesta
-
Nyt olis puinnit ryssitynä .
-
Ohi on, kelit ois kyllä makeat jatkaakin... 18.8 alkoi, ja tänään 14.9 loppui. Puimuriin tuli 140 tuntia, ihmeesti niitä on kertynyt vaikka alkuun tuntui ettei kelejä ole lainkaan.
Jahas, ja taas loppui puinnit, tunti sitten :p Vielä näkyy puimatonta viljaa jossakin, pitänee pitää puimuri vieläkin lähtövalmiina :)
-
Keltaista kuivaa hernettä puitiin tuossa ihan lähellä useamman puimurin voimin; jonnekin Perniöön päin taisi mennä kuormat, kukahan siinä vanhassa kaaniassa morjesteli, olisiko jonnekin karjatilalle mennyt. Mainion näköistä touhua ja tavaraa tuli pieneltä alalta paljon. Pitäisiköhän itsekin...?...EI , EI, täytyypä lähteä lyömään lapiolla itseään naamaan, jos hulluus lähtisi....
-SS-
-
Nyt tarttis alkaa suunnitella paali-ja puintikauden päättäjäisiä.Mökillä saunakuumaksi ja silleen 8)
-
Nyt tarttis alkaa suunnitella paali-ja puintikauden päättäjäisiä.Mökillä saunakuumaksi ja silleen 8)
ilmoita vaan paikka ja aika, niin nähdään
-
Nyt tarttis alkaa suunnitella paali-ja puintikauden päättäjäisiä.Mökillä saunakuumaksi ja silleen 8)
ilmoita vaan paikka ja aika, niin nähdään
Kattelin tuosta lehtijutusta että pitäiskö sulle olla ittetehtyä pontikkaa :-\
-
Tiistaina saatiin puinnit päätökseen. Kolmisen viikkoa siinä meni. Tyhjiäkin päiviä oli joukossa vaikka sateet ei pahemmin haitanneet. Jälkikäteen ajateltuna olisi muutama märkäkuorma kannattanut jättää puimattakin ja antaa kuivua pellolla. Ohrat ja kaurat olivat positiivinen yllätys. Vehnät jäivät jostakin syystä huonoiksi. Aikapaljon pientä jyvää. Olisiko taudit sitten iskeneet kuitenkin kimppuun vai mikä mahtoi olla. Muillakin viljelijöillä tällä suunnalla vehnät ovat pettäneet. Satotaso noin kolmannaksen maan keskisatoja korkeampi, mutta ei mitään agronet satoja... ;D
-
Nyt tarttis alkaa suunnitella paali-ja puintikauden päättäjäisiä.Mökillä saunakuumaksi ja silleen 8)
ilmoita vaan paikka ja aika, niin nähdään
Kattelin tuosta lehtijutusta että pitäiskö sulle olla ittetehtyä pontikkaa :-\
joo toimittajan näkemys...prkele ku piti olla puimassa eikä tarkistamassa toimittajan tekelettä
-
Maanantaina alkaa ja loppuu.Tarkoitus oli tänään,mutta mitäpä hätäilemään.
-
Hyvältä näyttää. Maakunnan kaurojen ykkösvastaanottopiste käännyttää 40% kuormista takaisin, syynä liian korkea DON-pitoisuus. Jos tämä minulle kerrottu info pitää paikkansa, niin on aika tukala tilanne. Ei ihme, että kauran hinta on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla.
-
Hyvältä näyttää. Maakunnan kaurojen ykkösvastaanottopiste käännyttää 40% kuormista takaisin, syynä liian korkea DON-pitoisuus. Jos tämä minulle kerrottu info pitää paikkansa, niin on aika tukala tilanne. Ei ihme, että kauran hinta on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla.
Ne pienet jyvät...
-
Hyvältä näyttää. Maakunnan kaurojen ykkösvastaanottopiste käännyttää 40% kuormista takaisin, syynä liian korkea DON-pitoisuus. Jos tämä minulle kerrottu info pitää paikkansa, niin on aika tukala tilanne. Ei ihme, että kauran hinta on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla.
Ne pienet jyvät...
Mulla oli puhallus kaakossa, mutta silti tuli pikkujyviä ja sangen moni niistä on varsin tumma. Pääsato kyllä laadukasta. Ajattelin lähettää kaupan kautta esinäytteen tutkittavaksi ja jos tulee negaatiota, niin täytyy pyöräyttää lajittelijan läpi ja viedä sitten uusi näyte varsinaiselle ostajalle.
-
Hyvältä näyttää. Maakunnan kaurojen ykkösvastaanottopiste käännyttää 40% kuormista takaisin, syynä liian korkea DON-pitoisuus. Jos tämä minulle kerrottu info pitää paikkansa, niin on aika tukala tilanne. Ei ihme, että kauran hinta on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla.
Ne pienet jyvät...
Mulla oli puhallus kaakossa, mutta silti tuli pikkujyviä ja sangen moni niistä on varsin tumma. Pääsato kyllä laadukasta. Ajattelin lähettää kaupan kautta esinäytteen tutkittavaksi ja jos tulee negaatiota, niin täytyy pyöräyttää lajittelijan läpi ja viedä sitten uusi näyte varsinaiselle ostajalle.
On liian kuivaa pellolta tuodessa joten kuivausaika jää olemattomaks, pitäs 5-7tuntia pyöritellä....
-
Tuli Seepratkin puitua pois, kun ei niitä enää kehdannut pellossa pitää. Yleinen paine puintien suorittamiseen kasvoi liian suureksi. Odotukset olivat luokkaa viisi tonnia. Oli niin hyvännäköistä kasvustoa. Karu totuus valkeni ensimmäisellä tankillisella, tajusin sen heti, että aivan liian kauan kestää täyttyminen. Luonnollisesti piti vielä käydä peltokin tutkimassa ja povitasku tarkistamassa, ei löytynyt jyviä sieltäkään. Teki mieli ajaa puimuri halliin ja soittaa taxi ja siitä suorilta baariin.
Muttei auttanut, pakko oli puida pois. Kokonaissato 3900kg/ha, hlp 80kg. Panostuksiin ja kasvuston yleisilmeeseen nähden kauhea pettymys. Kollegakin soitteli vielä varta vasten tästä vehnästä, kysyäkseen paljonko siitä tuli. Oli ollut senkin silmin kova laiho. 140kg typpeä, 0,6 prosaroa, kylvötiheys yli 700, vettä kesänaikana yli 300 milliä (mutta alkukesä tosi kuivaa). Ei oikein keksi mitään selitystä tälle. Olihan tässä kokonaisuudessa sitten mukana pari hehtaaria raiviota ja jännä ilmiö olikin se, että sieltä tuli jyviä suhteellisen hyvin, yli 3 tonnia, vaikka se ei saanut lisätyppeä, eikä tautiainetta. Oli siis sellainen vuosi, että panostuksille ei saanut vastinetta, pelkkä perustaso olisi jo riittänyt. Toisaalta jos Pötkö-Josekaan ei saanut vehnistä kuin viisi tonnia, niin on kai toi oma sato jotenkin linjassa sen kanssa. Tämän vuoden yleisilme on ollut, että noin tonni jyviä kateissa joka lajikkeelta. Mistä lie johtunee...
-
Tuli Seepratkin puitua pois, kun ei niitä enää kehdannut pellossa pitää. Yleinen paine puintien suorittamiseen kasvoi liian suureksi. Odotukset olivat luokkaa viisi tonnia. Oli niin hyvännäköistä kasvustoa. Karu totuus valkeni ensimmäisellä tankillisella, tajusin sen heti, että aivan liian kauan kestää täyttyminen. Luonnollisesti piti vielä käydä peltokin tutkimassa ja povitasku tarkistamassa, ei löytynyt jyviä sieltäkään. Teki mieli ajaa puimuri halliin ja soittaa taxi ja siitä suorilta baariin.
Muttei auttanut, pakko oli puida pois. Kokonaissato 3900kg/ha, hlp 80kg. Panostuksiin ja kasvuston yleisilmeeseen nähden kauhea pettymys. Kollegakin soitteli vielä varta vasten tästä vehnästä, kysyäkseen paljonko siitä tuli. Oli ollut senkin silmin kova laiho. 140kg typpeä, 0,6 prosaroa, kylvötiheys yli 700, vettä kesänaikana yli 300 milliä (mutta alkukesä tosi kuivaa). Ei oikein keksi mitään selitystä tälle. Olihan tässä kokonaisuudessa sitten mukana pari hehtaaria raiviota ja jännä ilmiö olikin se, että sieltä tuli jyviä suhteellisen hyvin, yli 3 tonnia, vaikka se ei saanut lisätyppeä, eikä tautiainetta. Oli siis sellainen vuosi, että panostuksille ei saanut vastinetta, pelkkä perustaso olisi jo riittänyt. Toisaalta jos Pötkö-Josekaan ei saanut vehnistä kuin viisi tonnia, niin on kai toi oma sato jotenkin linjassa sen kanssa. Tämän vuoden yleisilme on ollut, että noin tonni jyviä kateissa joka lajikkeelta. Mistä lie johtunee...
Siellä kävi se oranssisävyinen siivekäs.......ryyyys kuulu kesäyössä vehnälaihossa.....
Yhtenä vuotena Anniinassa oli sama juttu, kasvusto päältä kun pöytää ja sivuprofiilissa kuin seinää, olis voinu vaikka päällä kävellä, tällänen puutarhatonttu. Vaari laihoon ja pahnaa riitti vaan ei 23hehdon kanttipyttyyn tullu paljon paskaakaan.
-
Tähkäsääski vie hehtopainon, ei ole yllätysmenetysten syynä tänä vuonna. Ei tänä vuonna edes noita lennellyt, ja joka tapuksessa pyretriini meni tähkän tupelle. Kerääjäkasvi ja kuivuus pudottivat Zebran sadon tuohon Kylmiksen lukuihin täälläkin. Italianraiheinä söi tehokkaasti kosteuden itseensä ja ruokaakin on riittänyt, koska massaa on ehkä jo tonni hehtaarilta siinä tuorerehussa:
(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_16092016A.jpg)
Oli semmoisella -yleensä - kosteuden vaivaamalla koeruudulla ihan puhdastakin Zebraa, oli jyväkoko ihan toista. Ja kerääjäkasvin märkä ruoho kasteli vehnän, oli 17% kun taas puhdas kasvusto noin 15% ! Vielä kahden aikaan iltapäivällä vesi kimmelsi raiheinän lehdillä. Pöytään tuli semmoinen tumma tahma pintaan.
Sanoisin, että italianraiheinässä kasvatettu lakoinen ja ylipitkä Zebra ehkä 3 tonnia /ha. Puhdas 4.5 tonnia/ha. Typpitaso noin 120 kg, pohjia suunnitelmaan kun ei ollut. Ceylonissa ainakin näkyy nyt se ruoka, missä se on, kun ei sadossa ollut, tulisi monta paalia tuosta pellosta, puoleen pyörään kasvaa tummanvihreänä se italoheinä ja apilaakin sentään vähän on. Muutama tonni viljaa on nyt tuossa tuorerehussa, sänki on noin 30 cm korkeaa. Jippii.
(http://www.viistonninen.com/muut/Ceylon_16092016A.jpg)
Väitän, että kun vesi on minimitekijä, italian raiheinä ottaa vettä kasvuunsa tehokkaammin kuin vilja. Viime viherlannoitusta kyntäessä näkyi noin pinnasta lähtien 15 cm paksuinen aivan pölynä oleva kuiva kerros kyntöviilussa.
-SS-
-
kylvötiheys yli 700, vettä kesänaikana yli 300 milliä (mutta alkukesä tosi kuivaa). Ei oikein keksi mitään selitystä
Kerroithan tuon itse tuossa, Zebra ei tuota oikeastaan mitään, jos sen kylvää noin tiheästi, tai on rehevä heinä seassa. Zebra kilpailee pidentämällä kortta ja pienentämällä tähkää. Olen kirjoittanut tästä useammankin kerran. 450 - 500 kpl /m2 maks. Tiheänä se tähkä on semmoinen kapea laiho näyttää mahtavalta, putua tulee mutta ei jyvää.
-SS-
-
Ja taas tuli piiiitkä miinus kerääjälle....
-
Ja taas tuli piiiitkä miinus kerääjälle....
Joo en edelleenkään ymmärrä, miten viljan tuottamiseen oikeastaan liittyy viljan joukossa tuorerehun kasvatus ? Meillä oli betonista valettu rehutorni navetan sisässä,ja siellä painorehua tehtiin noin 40 vuoden ajan. Että kyllä se vihreä linja ja rehuun kylkeutuvan voiman määrä ja tarve on vielä tuttua. Yhdistäminen johonkin vehnään ei oikein toimi. Ehkä jos kokonaistyppi on 300 kg, jonkun sadantonnin lantapaukun kera, ehdottoman hyvä juttu. Mutta keinolannoiteminimitekijä näkyy vain muuttavan muotoa toisesta toiseen satotuotteeseen. Ja sillä toisella kun ei nyt oikein ole käyttöä.
Eipä kerääjäkasviin ole kylän sängistä päätellen paljon panostettu verrattuna vuodentakaiseen, no, ei pal syysviljoja kylvettäisi syyskuun puolella, jos olisi.
Varmaan timoteihipsu on ihan OK, kiva syysviljoihin lisäykseen. Apila hävisi italoheinälle tänäkin vuonna.
-SS-
-
Ja taas tuli piiiitkä miinus kerääjälle....
Joo en edelleenkään ymmärrä, miten viljan tuottamiseen oikeastaan liittyy viljan joukossa tuorerehun kasvatus ? Meillä oli betonista valettu rehutorni navetan sisässä,ja siellä painorehua tehtiin noin 40 vuoden ajan. Että kyllä se vihreä linja ja rehuun kylkeutuvan voiman määrä ja tarve on vielä tuttua. Yhdistäminen johonkin vehnään ei oikein toimi. Ehkä jos kokonaistyppi on 300 kg, jonkun sadantonnin lantapaukun kera, ehdottoman hyvä juttu. Mutta keinolannoiteminimitekijä näkyy vain muuttavan muotoa toisesta toiseen satotuotteeseen. Ja sillä toisella kun ei nyt oikein ole käyttöä.
Eipä kerääjäkasviin ole kylän sängistä päätellen paljon panostettu verrattuna vuodentakaiseen, no, ei pal syysviljoja kylvettäisi syyskuun puolella, jos olisi.
Varmaan timoteihipsu on ihan OK, kiva syysviljoihin lisäykseen. Apila hävisi italoheinälle tänäkin vuonna.
-SS-
Tohon lantapaukkuun....
Et sää saa sekasin tollasta määrää kuivalantaa ainakaan keväällä, 50 on jo siinä ja siinä varsinkin jos kuivikkeena olki. 60 on tavallisella tiheellä S-piikillä mahdottomuus, ladat ja varpajyrä tukossa. Lietteelläkin pitää pinnan kuivumista odotella vuorokauden verran.
Mut jos syksyllä 60-70 ja keväällä 50 ni sitten onnistuu....
-
Ja taas tuli piiiitkä miinus kerääjälle....
Joo en edelleenkään ymmärrä, miten viljan tuottamiseen oikeastaan liittyy viljan joukossa tuorerehun kasvatus ? Meillä oli betonista valettu rehutorni navetan sisässä,ja siellä painorehua tehtiin noin 40 vuoden ajan. Että kyllä se vihreä linja ja rehuun kylkeutuvan voiman määrä ja tarve on vielä tuttua. Yhdistäminen johonkin vehnään ei oikein toimi. Ehkä jos kokonaistyppi on 300 kg, jonkun sadantonnin lantapaukun kera, ehdottoman hyvä juttu. Mutta keinolannoiteminimitekijä näkyy vain muuttavan muotoa toisesta toiseen satotuotteeseen. Ja sillä toisella kun ei nyt oikein ole käyttöä.
Eipä kerääjäkasviin ole kylän sängistä päätellen paljon panostettu verrattuna vuodentakaiseen, no, ei pal syysviljoja kylvettäisi syyskuun puolella, jos olisi.
Varmaan timoteihipsu on ihan OK, kiva syysviljoihin lisäykseen. Apila hävisi italoheinälle tänäkin vuonna.
-SS-
Tohon lantapaukkuun....
Et sää saa sekasin tollasta määrää kuivalantaa ainakaan keväällä, 50 on jo siinä ja siinä varsinkin jos kuivikkeena olki. 60 on tavallisella tiheellä S-piikillä mahdottomuus, ladat ja varpajyrä tukossa. Lietteelläkin pitää pinnan kuivumista odotella vuorokauden verran.
Mut jos syksyllä 60-70 ja keväällä 50 ni sitten onnistuu....
Joo kyntö syksyllä ja keväällä levitetylle lautasäestä. Aina menee. Ja kasvaa.
-SS-
-
Ja taas tuli piiiitkä miinus kerääjälle....
Joo en edelleenkään ymmärrä, miten viljan tuottamiseen oikeastaan liittyy viljan joukossa tuorerehun kasvatus ? Meillä oli betonista valettu rehutorni navetan sisässä,ja siellä painorehua tehtiin noin 40 vuoden ajan. Että kyllä se vihreä linja ja rehuun kylkeutuvan voiman määrä ja tarve on vielä tuttua. Yhdistäminen johonkin vehnään ei oikein toimi. Ehkä jos kokonaistyppi on 300 kg, jonkun sadantonnin lantapaukun kera, ehdottoman hyvä juttu. Mutta keinolannoiteminimitekijä näkyy vain muuttavan muotoa toisesta toiseen satotuotteeseen. Ja sillä toisella kun ei nyt oikein ole käyttöä.
Eipä kerääjäkasviin ole kylän sängistä päätellen paljon panostettu verrattuna vuodentakaiseen, no, ei pal syysviljoja kylvettäisi syyskuun puolella, jos olisi.
Varmaan timoteihipsu on ihan OK, kiva syysviljoihin lisäykseen. Apila hävisi italoheinälle tänäkin vuonna.
-SS-
Tohon lantapaukkuun....
Et sää saa sekasin tollasta määrää kuivalantaa ainakaan keväällä, 50 on jo siinä ja siinä varsinkin jos kuivikkeena olki. 60 on tavallisella tiheellä S-piikillä mahdottomuus, ladat ja varpajyrä tukossa. Lietteelläkin pitää pinnan kuivumista odotella vuorokauden verran.
Mut jos syksyllä 60-70 ja keväällä 50 ni sitten onnistuu....
Joo kyntö syksyllä ja keväällä levitetylle lautasäestä. Aina menee. Ja kasvaa.
-SS-
Sitten kun maa hohtaa pimeessä kissan silmän tavoin, ollaan optimaalisen lantapaukun rajamailla.
-
Vielä tuosta tiheydestä: Kylvin aikanaan 700-800 kpl/m2 kun aloin oikein opiskella täppäreiden ohjeista, et näin. Ihmettelin, kun ei puintiaikaan Sampon terä mennyt ollenkaan siihen, ja rynkytti ja rynkytti, sänki oli kon kuramattoa, eikä säiliöön kertynyt mitään. Sitten joku kuiva töyräs, jossa ei ollut itänyt, olikin paksuja tähiä, ja krapina alkoi jo kelakammiosta kuulumaan.
Pudotinkin sitten vanhan isännän neuvomaan 450 kappaleeseen, onhan se haastavaa saada tasainen oras, mutta taas rupesi Zebran vijely maittamaan, ja Sampon verkkainen terä alkoi rouskuttaa vehnää ihan uudella tavalla.
Eli meikäläisen heräämisen aiheutti kuninkaallinen kotimainen puimuri.
-SS-
-
Omat kevätvehnät kärsi touko-kesäkuun kuivuudesta. Oli kuukauden satamatta. Sen näki jo ruiskuttaessa, että tästä ei hyvä tule. Kastelu olisi ollut kova sana. Myöhään kylvetyt ohrat oli parempia. Ne eivät olleet niin kauan kuivana.
-
Omat kevätvehnät kärsi touko-kesäkuun kuivuudesta. Oli kuukauden satamatta. Sen näki jo ruiskuttaessa, että tästä ei hyvä tule. Kastelu olisi ollut kova sana. Myöhään kylvetyt ohrat oli parempia. Ne eivät olleet niin kauan kuivana.
Just näin, mutta kun täällä ennustettiin, että sade kasteli kaiken, niin uskottava se on, että on sitten vaa reikä meijän sademittarissa.
-SS-
-
Hyvältä näyttää. Maakunnan kaurojen ykkösvastaanottopiste käännyttää 40% kuormista takaisin, syynä liian korkea DON-pitoisuus. Jos tämä minulle kerrottu info pitää paikkansa, niin on aika tukala tilanne. Ei ihme, että kauran hinta on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla.
Eilen vein toisen erän kauraa satamaan. Donit niin alhaalla ku voi mitata ts. ei ollut, ja hyvin vähän muutenkin. Siinä hallissa Keskon tavaraa, ja DON kasa hyvin pieni. Ei mitään ongelmaa tällä alueella, kaikki käytännössä puhdasta, ja joinain vuosina kaikki pskaa... Ei tätä voi ymmärtää, satanut on koko kesän eli ei voi sanoa että oli kauran kukinnan aikaan poutaa. Kauran hinta 127 + lisät. Yli 130 euron menee helposti. Eihän se hyvä oo, mutta samaa luokkaa rehuohran kanssa.
-
Tuli Seepratkin puitua pois, kun ei niitä enää kehdannut pellossa pitää. Yleinen paine puintien suorittamiseen kasvoi liian suureksi. Odotukset olivat luokkaa viisi tonnia. Oli niin hyvännäköistä kasvustoa. Karu totuus valkeni ensimmäisellä tankillisella, tajusin sen heti, että aivan liian kauan kestää täyttyminen. Luonnollisesti piti vielä käydä peltokin tutkimassa ja povitasku tarkistamassa, ei löytynyt jyviä sieltäkään. Teki mieli ajaa puimuri halliin ja soittaa taxi ja siitä suorilta baariin.
Muttei auttanut, pakko oli puida pois. Kokonaissato 3900kg/ha, hlp 80kg. Panostuksiin ja kasvuston yleisilmeeseen nähden kauhea pettymys. Kollegakin soitteli vielä varta vasten tästä vehnästä, kysyäkseen paljonko siitä tuli. Oli ollut senkin silmin kova laiho. 140kg typpeä, 0,6 prosaroa, kylvötiheys yli 700, vettä kesänaikana yli 300 milliä (mutta alkukesä tosi kuivaa). Ei oikein keksi mitään selitystä tälle. Olihan tässä kokonaisuudessa sitten mukana pari hehtaaria raiviota ja jännä ilmiö olikin se, että sieltä tuli jyviä suhteellisen hyvin, yli 3 tonnia, vaikka se ei saanut lisätyppeä, eikä tautiainetta. Oli siis sellainen vuosi, että panostuksille ei saanut vastinetta, pelkkä perustaso olisi jo riittänyt. Toisaalta jos Pötkö-Josekaan ei saanut vehnistä kuin viisi tonnia, niin on kai toi oma sato jotenkin linjassa sen kanssa. Tämän vuoden yleisilme on ollut, että noin tonni jyviä kateissa joka lajikkeelta. Mistä lie johtunee...
140 kiloa typpeä, osa siitä oraalle ennen pensomista ja maathan on multavia karkeita hietoja, vastannee savimaalla 170 kilon tasoa vähintään. Tautiaineet, kunnon annokset kun oli kesä aikaisessa. Puin Wellamot pois jo pari viikkoa sitten sunnuntaina. Sato hyvillä kotimailla, ei tosin parhailla, ka. 4900kg/ha. Raju pettymys tuokin, kasvusto oli tosi hyvän näköistä ja täysin tasaista vielä Heinäkuulla. Olisi tarvinut vielä enemmän typpeä mutta olisiko pysynyt pystyssä, lisää tautiainetta kukkimisen jälkeen sekä paremman kesän ts. vähemmän sadepäiviä. Laadusta ei vielä tietoa, näytteet vetämässä. Pitää raportoida mikäli muistan.
Kuitenkin vehnästä tuli paras sato mun viljelykasveista, eikä nyt muutenkaan niin huonoa kun yleisesti ottaen. Peltoihin ja kasvinsuojeluun on panostettu paljon, tänä vuonna vain oli huono kesä. Sille ei vain voi mitään. Ohrat ja kaurat terveitä loppuun saakka, hlpt hyviä mutta kilot unohtui hyvän näköisistäkin kasvustoista.
Onneksi viljelijä on optimisti, ens vuonna sitten...
-
Hyvältä näyttää. Maakunnan kaurojen ykkösvastaanottopiste käännyttää 40% kuormista takaisin, syynä liian korkea DON-pitoisuus. Jos tämä minulle kerrottu info pitää paikkansa, niin on aika tukala tilanne. Ei ihme, että kauran hinta on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla.
5 oli mulla
-
Ne pienet jyvät...
[/quote]
"elevaattorin alapäähän seulontaa" 8)
-
Ja taas tuli piiiitkä miinus kerääjälle....
Joo en edelleenkään ymmärrä, miten viljan tuottamiseen oikeastaan liittyy viljan joukossa tuorerehun kasvatus ? Meillä oli betonista valettu rehutorni navetan sisässä,ja siellä painorehua tehtiin noin 40 vuoden ajan. Että kyllä se vihreä linja ja rehuun kylkeutuvan voiman määrä ja tarve on vielä tuttua. Yhdistäminen johonkin vehnään ei oikein toimi. Ehkä jos kokonaistyppi on 300 kg, jonkun sadantonnin lantapaukun kera, ehdottoman hyvä juttu. Mutta keinolannoiteminimitekijä näkyy vain muuttavan muotoa toisesta toiseen satotuotteeseen. Ja sillä toisella kun ei nyt oikein ole käyttöä.
Eipä kerääjäkasviin ole kylän sängistä päätellen paljon panostettu verrattuna vuodentakaiseen, no, ei pal syysviljoja kylvettäisi syyskuun puolella, jos olisi.
Varmaan timoteihipsu on ihan OK, kiva syysviljoihin lisäykseen. Apila hävisi italoheinälle tänäkin vuonna.
-SS-
Mä en tänäkään vuonna huomannu kerääjäkasvista olevan mitään haittaa. Mulla siis italiaa ohraan sekoitettuna 3 kg/ha. Vasta keltatuleentumisvaiheessa alkaa versoja näkyä. Nyt vihertää kuin heinäpelto.
-
Ja taas tuli piiiitkä miinus kerääjälle....
Joo en edelleenkään ymmärrä, miten viljan tuottamiseen oikeastaan liittyy viljan joukossa tuorerehun kasvatus ? Meillä oli betonista valettu rehutorni navetan sisässä,ja siellä painorehua tehtiin noin 40 vuoden ajan. Että kyllä se vihreä linja ja rehuun kylkeutuvan voiman määrä ja tarve on vielä tuttua. Yhdistäminen johonkin vehnään ei oikein toimi. Ehkä jos kokonaistyppi on 300 kg, jonkun sadantonnin lantapaukun kera, ehdottoman hyvä juttu. Mutta keinolannoiteminimitekijä näkyy vain muuttavan muotoa toisesta toiseen satotuotteeseen. Ja sillä toisella kun ei nyt oikein ole käyttöä.
Eipä kerääjäkasviin ole kylän sängistä päätellen paljon panostettu verrattuna vuodentakaiseen, no, ei pal syysviljoja kylvettäisi syyskuun puolella, jos olisi.
Varmaan timoteihipsu on ihan OK, kiva syysviljoihin lisäykseen. Apila hävisi italoheinälle tänäkin vuonna.
-SS-
Mä en tänäkään vuonna huomannu kerääjäkasvista olevan mitään haittaa. Mulla siis italiaa ohraan sekoitettuna 3 kg/ha. Vasta keltatuleentumisvaiheessa alkaa versoja näkyä. Nyt vihertää kuin heinäpelto.
Sama -kiloa täälläkin, ja rehahti kasvuun vasta kun sai puitua, hirmu rentta nyt rairairaita, tänään ehdin vasta kietaista glyfot niskaan :)
-
hirmu rentta nyt rairairaita, tänään ehdin vasta kietaista glyfot niskaan :)
Niin aina, tuo kerääjäkasvin glyfotus jo syksyn alussa
onkin oikea ympäristönsuojelutoimenpiteen irvikuva, imagoltaan.
Tokkopa seuraavaksi viisivuotiskaudeksi enää tuollaista laitetaan
vaihtoehdoksi, sittenpähän se käytännön hyöty todentuu, homman
jatkajien määrästä laskemalla.
Luulenpa, että täällä kylillä ei tarvitse edes toisen käden sormia laskemiseen.
-SS-
-
Mä ainakin laitan, vaikka ei saiskaan myrkyttää. Pitää vain laittaa mahd. vähäjuolaiselle lohkolle sitten.
-
Niin kuin johonkin jo kirjoittelin niin vehnät petti täälläkin. Päälajikkeena Demonstrand vähän Eposta ja lisäyksessä Anabel. Epos tuli tehtyä ekana. Maa oli vielä liian märkää. Orastui epätasaisesti ja lantalannoitus kaatoi osan jo liian aikaisin. Tuloksena n. 3 tonnia. Anabel jäi harvaksi, kun pelto taas oli liian kuivaa ja siementä jouduttiin venyttämään tuloksena sama 3 tonnia. Demonstrandit oli komean näköisiä puintiin asti. Kylvettiin suoraan sängeen ja oraat olivat parhaimman näköisiä alkukesän kuivuudessa. Puimaan kun mentiin niin sato oli kolmesta neljään tonniin. Kasvusto oli mielestäni sen näköistä, että tonnin verran enemmän odotin satoa.
Joku veikkaili täälläkin niitä tähkäsääskiä, mutta ainakaan itse en normaalia enemmän lentäviä ötököitä tavannut. Kirvoja oli paljon ja niille annoin ainetta rikkaruiskutuksen mukana. Mitään muuta kemikaaleja ei pellot saaneet. Ei ollut kerääjäkasveja ja muutenkin kasvusto puhdas rikoista. Ainoa vaihtoehtona mitä tässä on mainittu jää tuo kylvötiheys, joka näyttäisi olevan 700kpl/m2, mutta muina vuosina on satoa tullut samoilla tiheyksillä. Missä lienee vika?
-
Niin kuin johonkin jo kirjoittelin niin vehnät petti täälläkin. Päälajikkeena Demonstrand vähän Eposta ja lisäyksessä Anabel. Epos tuli tehtyä ekana. Maa oli vielä liian märkää. Orastui epätasaisesti ja lantalannoitus kaatoi osan jo liian aikaisin. Tuloksena n. 3 tonnia. Anabel jäi harvaksi, kun pelto taas oli liian kuivaa ja siementä jouduttiin venyttämään tuloksena sama 3 tonnia. Demonstrandit oli komean näköisiä puintiin asti. Kylvettiin suoraan sängeen ja oraat olivat parhaimman näköisiä alkukesän kuivuudessa. Puimaan kun mentiin niin sato oli kolmesta neljään tonniin. Kasvusto oli mielestäni sen näköistä, että tonnin verran enemmän odotin satoa.
Joku veikkaili täälläkin niitä tähkäsääskiä, mutta ainakaan itse en normaalia enemmän lentäviä ötököitä tavannut. Kirvoja oli paljon ja niille annoin ainetta rikkaruiskutuksen mukana. Mitään muuta kemikaaleja ei pellot saaneet. Ei ollut kerääjäkasveja ja muutenkin kasvusto puhdas rikoista. Ainoa vaihtoehtona mitä tässä on mainittu jää tuo kylvötiheys, joka näyttäisi olevan 700kpl/m2, mutta muina vuosina on satoa tullut samoilla tiheyksillä. Missä lienee vika?
En liputtas ihan heti ton tiheyden puolesta. Suorakylvössähän käytetään muutenkin isompia siemenmääriä?
Ei 700kpl kevätvehnää ole kylvömäärältään yhtään liikaa savimaalla, perinteiselläkään kaavalla. Tietty jos kylvösiemen on pientä hiirenpaskaa niin sitten, mutta pääsääntösesti lajiteltu TOS-vehnä muistuttaa sepeliä.
-
Niin kuin johonkin jo kirjoittelin niin vehnät petti täälläkin. Päälajikkeena Demonstrand vähän Eposta ja lisäyksessä Anabel. Epos tuli tehtyä ekana. Maa oli vielä liian märkää. Orastui epätasaisesti ja lantalannoitus kaatoi osan jo liian aikaisin. Tuloksena n. 3 tonnia. Anabel jäi harvaksi, kun pelto taas oli liian kuivaa ja siementä jouduttiin venyttämään tuloksena sama 3 tonnia. Demonstrandit oli komean näköisiä puintiin asti. Kylvettiin suoraan sängeen ja oraat olivat parhaimman näköisiä alkukesän kuivuudessa. Puimaan kun mentiin niin sato oli kolmesta neljään tonniin. Kasvusto oli mielestäni sen näköistä, että tonnin verran enemmän odotin satoa.
Joku veikkaili täälläkin niitä tähkäsääskiä, mutta ainakaan itse en normaalia enemmän lentäviä ötököitä tavannut. Kirvoja oli paljon ja niille annoin ainetta rikkaruiskutuksen mukana. Mitään muuta kemikaaleja ei pellot saaneet. Ei ollut kerääjäkasveja ja muutenkin kasvusto puhdas rikoista. Ainoa vaihtoehtona mitä tässä on mainittu jää tuo kylvötiheys, joka näyttäisi olevan 700kpl/m2, mutta muina vuosina on satoa tullut samoilla tiheyksillä. Missä lienee vika?
En liputtas ihan heti ton tiheyden puolesta. Suorakylvössähän käytetään muutenkin isompia siemenmääriä?
Ei 700kpl kevätvehnää ole kylvömäärältään yhtään liikaa savimaalla, perinteiselläkään kaavalla. Tietty jos kylvösiemen on pientä hiirenpaskaa niin sitten, mutta pääsääntösesti lajiteltu TOS-vehnä muistuttaa sepeliä.
Taudit taudit ne sadon vei, ruskolaikku, pistelaikku, varsinkin suorakylvöpelloilla ne oli myrkkyä, olis ehdottomasti pitänyt se 2-3 tautiainekierrosta tehdä.
-
Niin kuin johonkin jo kirjoittelin niin vehnät petti täälläkin. Päälajikkeena Demonstrand vähän Eposta ja lisäyksessä Anabel. Epos tuli tehtyä ekana. Maa oli vielä liian märkää. Orastui epätasaisesti ja lantalannoitus kaatoi osan jo liian aikaisin. Tuloksena n. 3 tonnia. Anabel jäi harvaksi, kun pelto taas oli liian kuivaa ja siementä jouduttiin venyttämään tuloksena sama 3 tonnia. Demonstrandit oli komean näköisiä puintiin asti. Kylvettiin suoraan sängeen ja oraat olivat parhaimman näköisiä alkukesän kuivuudessa. Puimaan kun mentiin niin sato oli kolmesta neljään tonniin. Kasvusto oli mielestäni sen näköistä, että tonnin verran enemmän odotin satoa.
Joku veikkaili täälläkin niitä tähkäsääskiä, mutta ainakaan itse en normaalia enemmän lentäviä ötököitä tavannut. Kirvoja oli paljon ja niille annoin ainetta rikkaruiskutuksen mukana. Mitään muuta kemikaaleja ei pellot saaneet. Ei ollut kerääjäkasveja ja muutenkin kasvusto puhdas rikoista. Ainoa vaihtoehtona mitä tässä on mainittu jää tuo kylvötiheys, joka näyttäisi olevan 700kpl/m2, mutta muina vuosina on satoa tullut samoilla tiheyksillä. Missä lienee vika?
En liputtas ihan heti ton tiheyden puolesta. Suorakylvössähän käytetään muutenkin isompia siemenmääriä?
Ei 700kpl kevätvehnää ole kylvömäärältään yhtään liikaa savimaalla, perinteiselläkään kaavalla. Tietty jos kylvösiemen on pientä hiirenpaskaa niin sitten, mutta pääsääntösesti lajiteltu TOS-vehnä muistuttaa sepeliä.
Taudit taudit ne sadon vei, ruskolaikku, pistelaikku, varsinkin suorakylvöpelloilla ne oli myrkkyä, olis ehdottomasti pitänyt se 2-3 tautiainekierrosta tehdä.
Kuluvalla kaudella ja tulevalla?, kaikenlainen ähkiminen vehnän kanssa on ajan ja rahan tuhlausta.
Voin olla toki väärässäkin.....
-
Zebralla liiallinen tiheys vie sadontuottokyvyn. 1980-luvulla, kun käytännön lannoitustasot ylittivät 200 kg N, kunnon korrenvahvistuksella saatiin tiheistä kasvustoista valtavia satoja. Nyt kun lannoitusta ja varsikin liukoista fosforia pihdataan, on lajikekohtaisesti herkkyyttä ylitiheydelle havaittavissa. Jokin optimisuhde mielestäni jopa voitaisiin löytää tiheyden ja lannoitustasojen välille.
Ainakin kasvusto on pystympää, taudit leviävät ilmavassa kasvustossa vähäisemmin, sekä puinti on helpompaa. Rikat nyt hoidetaan aina, ylitiheydellä perinteisesti on hoideltu puutteita kasvinsuojeluainevalikoimassa.
Rypsillä ja rapsilla käydään tätä keskustelua avoimemmin, koska rapsilla muutenkin siemenviljely lienee hankalampaa, ja muutenkin siementä laitetaan 3 - 5 kg, on ihan sama onko siementavara 500 vai 1500 EUR/tonni, kun sen siemenen hinnan pelto-osuus lienee silti vain 2-5 euroa hehtaarilta, nykyisillä siemenillä kaupan katteiden kera muutaman kympin.
On toisaalta viljansiemenviljelyalan intressissä , että bulkkisertivehnää kylvetään 300 - 400 kg eikä 200 kg, tekee 3-4 sadan euron tonnihinnalla melkoisen lisätulon ainakin välittäjälleen. Kukaan ei välitä, vaikka se golfnurmikon kaltainen oras ei sitten suoriutuisikaan mainiosti loppusyksyllä. Puoli miljoonaa hehtaaria sertiviljaa, 150 kg ylimääräistä hyvänmiehenlisää, onhan se useita kymmeniä miljoonia euroja lisämyyntiä !
Ja selliasen kysymyksen voisi aina esittää itselleen: jos lisätiheys parantaa suoraviivaisesti tuottoja, miksei ensi keväänä 1000 kpl / m2 , tai 1500 kpl / m2 ? Vastatkaapa ne, jotka oikeasti ovat olleet kylvötiheyskokeita tekemässä ?
Omaa "puoli-ilmaista" viljaa siilosta voi tietysti laittaa ihan miten paljon vaan, mutta voi siinäkin tulla miinusta tuloihin kahta kautta.
-SS-
-
No joo, ymmärrän SenSein olevan hieman äkeä, kun oppikikkelit kylvelevät kuinka sattuu. Lähtökohta oli kuitenkin samantyyppinen kuin ja101:llä, että edellisien vuosien reseptillä mentiin ja kahden edellisen vuoden tulokset olivat ihan lupaavia. Ajattelin, että kun lannoitusta edelleen ruuvataan isommalle ja kasvinsuojelu pysyy mukana, niin tulos tästä paranee. Myönnän, että nyt kun kultivoin noita vehnämaita, niin onhan se sänki melko tiheää. Saattaa olla, että orastuminen oli rapidin jälkeen liian hyvää, niinkuin monesti käy. En ihan äkkiä lähtisi kokeilemaan 450-500 kappaleen tiheyttä, mutta voin luvata, että 600 on sellainen määrä mitä kokeillaan seuraavaksi.
-
Olosuhteet on erilaisia, mutta muistaakseni Great Plains joutui tekemään kylvökoneeseensa muutoksia että siementä sai menemään huomattavasti enemmän kuin mihin amerikan puolella on totuttu. Millähän siemenmäärällä keskieuroopassa kylvävät?
-
semmoinen n. 150kg/ha lienee tyypillistä Keski-Euroopassa, mutta eipä siellä kevätvehnää juuri viljellä.
Tässä yksi resepti, jossa pärjättiin 110-120kg/ha :)
http://www.fwi.co.uk/arable/wheat-yield-world-record-shattered-in-lincolnshire.htm (http://www.fwi.co.uk/arable/wheat-yield-world-record-shattered-in-lincolnshire.htm)
-
Niin kuin johonkin jo kirjoittelin niin vehnät petti täälläkin. Päälajikkeena Demonstrand vähän Eposta ja lisäyksessä Anabel. Epos tuli tehtyä ekana. Maa oli vielä liian märkää. Orastui epätasaisesti ja lantalannoitus kaatoi osan jo liian aikaisin. Tuloksena n. 3 tonnia. Anabel jäi harvaksi, kun pelto taas oli liian kuivaa ja siementä jouduttiin venyttämään tuloksena sama 3 tonnia. Demonstrandit oli komean näköisiä puintiin asti. Kylvettiin suoraan sängeen ja oraat olivat parhaimman näköisiä alkukesän kuivuudessa. Puimaan kun mentiin niin sato oli kolmesta neljään tonniin. Kasvusto oli mielestäni sen näköistä, että tonnin verran enemmän odotin satoa.
Joku veikkaili täälläkin niitä tähkäsääskiä, mutta ainakaan itse en normaalia enemmän lentäviä ötököitä tavannut. Kirvoja oli paljon ja niille annoin ainetta rikkaruiskutuksen mukana. Mitään muuta kemikaaleja ei pellot saaneet. Ei ollut kerääjäkasveja ja muutenkin kasvusto puhdas rikoista. Ainoa vaihtoehtona mitä tässä on mainittu jää tuo kylvötiheys, joka näyttäisi olevan 700kpl/m2, mutta muina vuosina on satoa tullut samoilla tiheyksillä. Missä lienee vika?
En liputtas ihan heti ton tiheyden puolesta. Suorakylvössähän käytetään muutenkin isompia siemenmääriä?
Ei 700kpl kevätvehnää ole kylvömäärältään yhtään liikaa savimaalla, perinteiselläkään kaavalla. Tietty jos kylvösiemen on pientä hiirenpaskaa niin sitten, mutta pääsääntösesti lajiteltu TOS-vehnä muistuttaa sepeliä.
Taudit taudit ne sadon vei, ruskolaikku, pistelaikku, varsinkin suorakylvöpelloilla ne oli myrkkyä, olis ehdottomasti pitänyt se 2-3 tautiainekierrosta tehdä.
Mä en ainakaan näkyvää tauti löytänyt sen enempää kuin aikaisempinakaan vuosina. Ei tullut tautiaineita ajettua, eipä siihen kelien puolesta ollut paljon mahdollisuuksiakaan. Minusta ei selitä huonoa satoa.
-
Myöhäisempää härkäpapulajiketta ovat puineet nyt loppuviikolla. Yli viittä tonnia tullut hehtaarilta. Tietty normivuonna olisi saanut korjata rehuna tai murskata peltoon, on se vaan aika hidas.
-
Myöhäisempää härkäpapulajiketta ovat puineet nyt loppuviikolla. Yli viittä tonnia tullut hehtaarilta. Tietty normivuonna olisi saanut korjata rehuna tai murskata peltoon, on se vaan aika hidas.
Onkos tietoa mikä tämä myöhäsempi on? Eihän tämä nyt vielä kovin myöhään ole. Esim. 2012 puitiin kuukausi tästä eteenpäin.
-
Myöhäisempää härkäpapulajiketta ovat puineet nyt loppuviikolla. Yli viittä tonnia tullut hehtaarilta. Tietty normivuonna olisi saanut korjata rehuna tai murskata peltoon, on se vaan aika hidas.
Onkos tietoa mikä tämä myöhäsempi on? Eihän tämä nyt vielä kovin myöhään ole. Esim. 2012 puitiin kuukausi tästä eteenpäin.
Niin, onhan sitä lokakuussakin puintipäiviä. Ja viime vuonnakin venyi puinnit lokakuulle. Jos pavut syyskuussa saa pois niin ihan hyvä. Mulla pavut puitu jo toista viikkoa sitten melkein ruutikuivina, mutta rapsit saa vielä olla pellolla vaikka kylvetty viikko aikasemmin kuin papu.
Hyvin on papua tullut jos yli viis tonnia hehtaarilta!
-
Niin täällä etelässä rapsin puintikosteus oli viikonloppuna 9,5% ! Minusta tuo on
aivan ihmeellistä. Mutta viime yönä oli sumua, ja edelleenkin on sumua, ei ole
puintipäivässä pituutta enää paljon.
-SS-
-
Myöhäisempää härkäpapulajiketta ovat puineet nyt loppuviikolla. Yli viittä tonnia tullut hehtaarilta. Tietty normivuonna olisi saanut korjata rehuna tai murskata peltoon, on se vaan aika hidas.
Onkos tietoa mikä tämä myöhäsempi on? Eihän tämä nyt vielä kovin myöhään ole. Esim. 2012 puitiin kuukausi tästä eteenpäin.
Fuegoa taisi olla. Enkä nyt tarkoita pelkkää kalenter aikaa sillä myöhäisyydellä, ei vaan monina vuosina ole kelejä jotka sen ehtisivät kypsyttää. Tänä vuonna maissikin on meillä noin kuukauden aikaisemmassa kuin viime vuonna.
-
Eilen tuli viimeiset kevätvehnät puitua pois sateen alta. Aivan kirjavaa oli vielä ja ei ollut valmista, menee kuivurissa 12 tuntia. Miksikohän ei Wellamo meinannut valmistua tänä vuonna, vaatiiko hellejakson vai mikä tökki?
-
Eilen viimeiset omat rypsit, tänään kaverin tattari pois, viimeinen rypsisatsi kuivurissa menossa. Huomenna hakemaan salaojaputkikuorma... :)
-
Kauran puinti aloitettu. Kyllä se kesäkuussa kylvettykin valmistui. Ei ollu kylläkään omaa.
-
Sadonkorjuu on hyvässä vauhdissa metsissä ja pelloilla. Kreivin aikaan, koska hirvieläinkolareita sattuuu kymmenen päivässä, kuvassa kahden vuoden mäiskähdykset. (Suurenna klikkaamalla)
(http://www.viistonninen.com/muut/Hirvikolarit.jpg)
Kartalta voisi arvioida missä metsissä ne pesivät. Ja sieltähän tulikin oiva paketti lihanpuolta.
-SS-
-
Josen ja taten huudeilla puitu vehnää eilen?
-
Josen ja taten huudeilla puitu vehnää eilen?
Tais ajaa ohraa viimeviikolla?
-
Josen ja taten huudeilla puitu vehnää eilen?
Tais ajaa ohraa viimeviikolla?
Niin teki.....
-
Alastarolla puidaan vehnää. Ei pölise, on siis homeetonta.
Tsiisus...
-
Alkaa varmaan olemaan ylikypsää.
-
Alastarolla puidaan vehnää. Ei pölise, on siis homeetonta.
Tsiisus...
Jaahas. Tuet tullu ja polttoöljyä ostettu?
-
Alastarolla puidaan vehnää. Ei pölise, on siis homeetonta.
Tsiisus...
Jaahas. Tuet tullu ja polttoöljyä ostettu?
Jos joku taron liitulakumies vahvistas tiedon et tänäänkin kuulema jatku vehnäsessio?
Ihan fiksuja herrasmiehiä nämä ovat, keskiviikkona voi lumi pilata hyvän kasvuston.....
-
Mistä tiät et hain just liitulakuja ku söin emännän pussin?
En oo liikkunu silläpuolella kylää mut kai nyt puidaan ku vilja on valmista ja claasilla saa nautiskella.
-
Tähän myöhäiseen puintiajankohtaan lienee jotkin ihan pätevät syyt?
-
Tähän myöhäiseen puintiajankohtaan lienee jotkin ihan pätevät syyt?
Jos seutu kuuluu ennuste-alueeseen ja märkä syksy on pitkittänyt puinteja?
Tai sit on vaan myöhänen lajike eikä tykätä korjata raakaa viljaa.
-
Tähän myöhäiseen puintiajankohtaan lienee jotkin ihan pätevät syyt?
Mää en tiä syytä mut tyyli on jatkunut jo piiiitkän aikaa.
Liitulakumiehet voi tietää syyn mut tokkopa sitä tähän on.soveliasta roiskasta...
Mistä tiät et hain just liitulakuja ku söin emännän pussin?
En oo liikkunu silläpuolella kylää mut kai nyt puidaan ku vilja on valmista ja claasilla saa nautiskella.
Aatteles jos emäntä oliski syöny sun pussin tai molemmat?
Mutta juu, oliskos sunnuntaina ollu puima hetken rikki?
-
SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.
Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.
Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.
-SS-
Nojaa, eipä tuo avanti tarvinnut siihen vajaan 6400 kilon satoon loppujenlopuksi kovinkaan paljon. 110 kiloa typpeä, hivenlitkuja pari litraa, cycocellia litra. Olosuhteiden vaikutusta on paha sanoa kun ei ole kokemusta siitä pidemmältä ajalta. Ensvuonna pitää kokeilla saako tautiaineilla jotain vastinetta don arvoihin jotka nyt vesittivät muuten hyvän elintarvikekauran rokottamalla 15€/tn. Btw peppi ei sillä vajaan viiden tonnin sadollaan yllättänyt, mutta hehtopainolla kylläkin. 63,5 ja 64 ollut painot nyt lähteneissä kuormissa.
Tämä voisi mennä vaikka linjassa, kun itse sain 80kg typpeä sen reilu viisi tonnia. Hiveniä meni litra. Hlp 57-58kg.
Korkean Ph:n maassa mangaani on kauralle elintärkeä ja miksei vähän happamassakin. Kauralla kannattaa ottaa tavaksi mangaaniruiskutus 2-4 lehtiasteella. Mangaaniliuoksen voi sekottaa lähes kaikkiin kauralle sopiviin kasvinsuojeluaineisiin, liuokselle tulee hintaa "alkuperästä" riippuen 5-10e hehtaari, ei paha kustannus.
Omissa douppaus-kokeissa mangaanilla on tullut enemän kiloja kaurasta, hehtopaino ja kilomäärä hehtaarilta on suurempi järjestään kuin ilman litkua olleissa.
Gramitrellin vaikutus oli jo sokeillakin silmillä havaittavissa.
Vasemmalle hojolle meni mangaanikelaatti 1L, gramitrell 2L, zenit 1L, CCC 1.5L, moddus 0.1L, oikea pelkkä rikka-aineen ja CCC 1.5L
(http://i6.aijaa.com/t/00645/14248090.t.jpg) (http://aijaa.com/mkkYpd)
Tässä korrensääteen vaikutus, vasen CCC 1.5L, moddus 0.1L. Oikea pelkkä CCC 1.5L
(http://i10.aijaa.com/t/00931/14248091.t.jpg) (http://aijaa.com/fEwGDm)
Kauran laatutiedot lisineen tuli eilen:
(http://i2.aijaa.com/t/00960/14249789.t.jpg) (http://aijaa.com/ui52Mf)(http://i9.aijaa.com/t/00364/14249790.t.jpg) (http://aijaa.com/OpfRdx)
125e/tonni. Rahtia ei sinällään vähennetä koska "kahut" viedään itse traktorilla, matkaa kertyy n. 5km per siivu.
Jos nyt laskee niin otetaan 6000kg keskisadolla, joka on alakanttiin ainakin 500kg, 6x125e=750e.
Saa siinä öljykasvia tulla reilu 2000kg, ja härkäpapua 4000kg, LEIPÄvehnää 5000kg, ohraa 7500kg, rehuvehnää 6800kg, ruista 4600kg...
Ja kun ottaa huomioon kuivausajat, mulla oli 16-13% väliin kaurojen puintikosteudet...
Kaura pitää pintansa edelleen:
http://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Myllykaura (vienti) 132,0e
Tuohon lisät päälle niin nam ja kiitos, helppoa rahaa.
(http://i4.aijaa.com/t/00542/14239622.t.jpg) (http://aijaa.com/UPGFw0)
(http://i5.aijaa.com/t/00566/14241763.t.jpg) (http://aijaa.com/j920ug)(http://i2.aijaa.com/t/00744/14245510.t.jpg) (http://aijaa.com/VutJza)(http://i9.aijaa.com/t/00894/14245509.t.jpg) (http://aijaa.com/zmSlgI)(http://i11.aijaa.com/t/00073/14245217.t.jpg) (http://aijaa.com/H9WpmD)(http://i10.aijaa.com/t/00527/14241764.t.jpg) (http://aijaa.com/Lh0UYd)
-
ja vaarilla vielä pois...
-
SAS ei ole nähnytkään kunnon kaurasatoa, ei ole konsti eikä mikään vetästä 5 tonnia/ha ja usein tulee sitä liki 6 tonnin satoa.Ja siis kuivattuna myllykauraa.Revi siitä turpaas.
Kannattais muidenkin kasvinviljelijöiden pyrkiä noihin satoihin ja noilla tuotteilla,niin ei silloin tarvis vinkua tuntratuottajan tukien perään. Vaan se kun on ero kasvinviljelijällä ja kasvinviljelijällä.
Tuollaiseen satoon tarvitaan useimmiten kireä kemikaalipanos, ja käsittelykulujen, kuivauksen, rahtien ja mahfollisten laatuvähennysten jälkeen jää ilman tukia jopa miinukselle sadon myynnin jälkeen. Kuudentonnin kaura ai kerääjäkasveja helposti allensa huoli. Eli suurikin sato voi hävitä hyvälle hömppiksellw. Eri asia on viiden tonnin rapsisato tai 7 tonnin ruissato. Mutta kumpikaan tuollainen ei tule vain kemikaaliesitteisiin tikkaa heittämällä vaan pitää olla tarkkuutta toimissa mutta etenkin myötätuulta olosuhteiden puolesta.
-SS-
Nojaa, eipä tuo avanti tarvinnut siihen vajaan 6400 kilon satoon loppujenlopuksi kovinkaan paljon. 110 kiloa typpeä, hivenlitkuja pari litraa, cycocellia litra. Olosuhteiden vaikutusta on paha sanoa kun ei ole kokemusta siitä pidemmältä ajalta. Ensvuonna pitää kokeilla saako tautiaineilla jotain vastinetta don arvoihin jotka nyt vesittivät muuten hyvän elintarvikekauran rokottamalla 15€/tn. Btw peppi ei sillä vajaan viiden tonnin sadollaan yllättänyt, mutta hehtopainolla kylläkin. 63,5 ja 64 ollut painot nyt lähteneissä kuormissa.
Tämä voisi mennä vaikka linjassa, kun itse sain 80kg typpeä sen reilu viisi tonnia. Hiveniä meni litra. Hlp 57-58kg.
Korkean Ph:n maassa mangaani on kauralle elintärkeä ja miksei vähän happamassakin. Kauralla kannattaa ottaa tavaksi mangaaniruiskutus 2-4 lehtiasteella. Mangaaniliuoksen voi sekottaa lähes kaikkiin kauralle sopiviin kasvinsuojeluaineisiin, liuokselle tulee hintaa "alkuperästä" riippuen 5-10e hehtaari, ei paha kustannus.
Omissa douppaus-kokeissa mangaanilla on tullut enemän kiloja kaurasta, hehtopaino ja kilomäärä hehtaarilta on suurempi järjestään kuin ilman litkua olleissa.
Gramitrellin vaikutus oli jo sokeillakin silmillä havaittavissa.
Vasemmalle hojolle meni mangaanikelaatti 1L, gramitrell 2L, zenit 1L, CCC 1.5L, moddus 0.1L, oikea pelkkä rikka-aineen ja CCC 1.5L
(http://i6.aijaa.com/t/00645/14248090.t.jpg) (http://aijaa.com/mkkYpd)
Tässä korrensääteen vaikutus, vasen CCC 1.5L, moddus 0.1L. Oikea pelkkä CCC 1.5L
(http://i10.aijaa.com/t/00931/14248091.t.jpg) (http://aijaa.com/fEwGDm)
Kauran laatutiedot lisineen tuli eilen:
(http://i2.aijaa.com/t/00960/14249789.t.jpg) (http://aijaa.com/ui52Mf)(http://i9.aijaa.com/t/00364/14249790.t.jpg) (http://aijaa.com/OpfRdx)
125e/tonni. Rahtia ei sinällään vähennetä koska "kahut" viedään itse traktorilla, matkaa kertyy n. 5km per siivu.
Jos nyt laskee niin otetaan 6000kg keskisadolla, joka on alakanttiin ainakin 500kg, 6x125e=750e.
Saa siinä öljykasvia tulla reilu 2000kg, ja härkäpapua 4000kg, LEIPÄvehnää 5000kg, ohraa 7500kg, rehuvehnää 6800kg, ruista 4600kg...
Ja kun ottaa huomioon kuivausajat, mulla oli 16-13% väliin kaurojen puintikosteudet...
Kaura pitää pintansa edelleen:
http://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/Viljan_hintanoteeraukset/
Myllykaura (vienti) 132,0e
Tuohon lisät päälle niin nam ja kiitos, helppoa rahaa.
(http://i4.aijaa.com/t/00542/14239622.t.jpg) (http://aijaa.com/UPGFw0)
(http://i5.aijaa.com/t/00566/14241763.t.jpg) (http://aijaa.com/j920ug)(http://i2.aijaa.com/t/00744/14245510.t.jpg) (http://aijaa.com/VutJza)(http://i9.aijaa.com/t/00894/14245509.t.jpg) (http://aijaa.com/zmSlgI)(http://i11.aijaa.com/t/00073/14245217.t.jpg) (http://aijaa.com/H9WpmD)(http://i10.aijaa.com/t/00527/14241764.t.jpg) (http://aijaa.com/Lh0UYd)
Viljelijät käyttäytyy sopulilauman kaltaisesti, nyt kun rypsillä/rapsilla on nostetta, "kaikki" kylvää sitä ensi vuonna, jo nyt on havaittavissa siementen hinnoissa nousua, sitten taas kun kaurassa on nyt ollut DON ongelmia, kauran viljely vähenee, ja voi sen hinnat nousta merkittävästikin, kun se ei ole kovin laajalti muualla maailmassa viljelty. Öljykasvipalkkio ainakin pienenee, kun viljelyala kasvaa.
-
2016 kasvuohjelmatiedot on jo kalvoiksi asti päässyt. Kasvuohjelma paransi rahallista tuottoa kaikilla viljalajeilla - paitsi kauralla.
Rapsinhinnalle ei näytä romahdusta tulevan, ja voi jo kiinnittää todella hyvään hintaan, olisiko jo 380 euroa. Viljojen kiinnityshinnat eivät juurikaan nousussa ole.
-SS-
-
2016 kasvuohjelmatiedot on jo kalvoiksi asti päässyt. Kasvuohjelma paransi rahallista tuottoa kaikilla viljalajeilla - paitsi kauralla.
Rapsinhinnalle ei näytä romahdusta tulevan, ja voi jo kiinnittää todella hyvään hintaan, olisiko jo 380 euroa. Viljojen kiinnityshinnat eivät juurikaan nousussa ole.
-SS-
Onneks käytän sovellettua kasvuohjelmaa. Hippasen ottas päähän myydä rehuvehnää.....