Tuo Haber-Boschin optimointi on tosissaan edennyt, itsekin olen luentokalvoihin saanut korjata hyötysuhdetta aika lailla sitten parinkymmenen vuoden takaa. Mutta ei tuo silti Don Essexin laskemia ympäri keikauta, kaventaa kyllä eroa merkittävästi.

Tässä tietty pätee se sama ongelma, kun keskustellessa luomutuotannosta tai mistä hyvänsä viljelyvaihtoehdosta: laitetaanko yhtälöön mahdollinen, paras käytännöllinen, tilastollinen keskiarvo vai kauhuskenarioluku.

Kaiken tämän jälkeenkin väkilannoitetyppi on suurin yksittäinen kasvinviljelyn energiankuluttaja ja biologinen typensidonta on niitä keskeisiä konsteja tähän juurisyyhyn puuttumiseen. Ja kun vanhoista pelloista on kaikki orgaaninen aines muokattu viimeisen 50 vuoden aikana taivaalle, niin CO2 -balanssin kannalta olisi syytä ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön, jotta sinne saataisiin sitä hiiltä takaisin.

Tuo Haber-Boschin optimointi on tosissaan edennyt, itsekin olen luentokalvoihin saanut korjata hyötysuhdetta aika lailla sitten parinkymmenen vuoden takaa. Mutta ei tuo silti Don Essexin laskemia ympäri keikauta, kaventaa kyllä eroa merkittävästi.

Tässä tietty pätee se sama ongelma, kun keskustellessa luomutuotannosta tai mistä hyvänsä viljelyvaihtoehdosta: laitetaanko yhtälöön mahdollinen, paras käytännöllinen, tilastollinen keskiarvo vai kauhuskenarioluku.

Kaiken tämän jälkeenkin väkilannoitetyppi on suurin yksittäinen kasvinviljelyn energiankuluttaja ja biologinen typensidonta on niitä keskeisiä konsteja tähän juurisyyhyn puuttumiseen. Ja kun vanhoista pelloista on kaikki orgaaninen aines muokattu viimeisen 50 vuoden aikana taivaalle, niin CO2 -balanssin kannalta olisi syytä ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön, jotta sinne saataisiin sitä hiiltä takaisin.

Mikkelissä aletaan tekemään biohiiltä, eikös se ole yks apu tuohon ongelmaan?

Lainaus käyttäjältä: Petri - 06.12.16 - klo:14:18

Tuo Haber-Boschin optimointi on tosissaan edennyt, itsekin olen luentokalvoihin saanut korjata hyötysuhdetta aika lailla sitten parinkymmenen vuoden takaa. Mutta ei tuo silti Don Essexin laskemia ympäri keikauta, kaventaa kyllä eroa merkittävästi.

Tässä tietty pätee se sama ongelma, kun keskustellessa luomutuotannosta tai mistä hyvänsä viljelyvaihtoehdosta: laitetaanko yhtälöön mahdollinen, paras käytännöllinen, tilastollinen keskiarvo vai kauhuskenarioluku.

Kaiken tämän jälkeenkin väkilannoitetyppi on suurin yksittäinen kasvinviljelyn energiankuluttaja ja biologinen typensidonta on niitä keskeisiä konsteja tähän juurisyyhyn puuttumiseen. Ja kun vanhoista pelloista on kaikki orgaaninen aines muokattu viimeisen 50 vuoden aikana taivaalle, niin CO2 -balanssin kannalta olisi syytä ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön, jotta sinne saataisiin sitä hiiltä takaisin.

Mikkelissä aletaan tekemään biohiiltä, eikös se ole yks apu tuohon ongelmaan?

Eiköhän tuo peltomaan orgaaninen aines pitäisi hoitaa itse viljelyssä eikä tekohengittää sitä ulkopuolelta. Sille biohiilelle voin kuvitella tässä sivilisaatiossa paljon muutakin käyttöä.

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 06.12.16 - klo:15:21

Mikkelissä aletaan tekemään biohiiltä, eikös se ole yks apu tuohon ongelmaan?

Eiköhän tuo peltomaan orgaaninen aines pitäisi hoitaa itse viljelyssä eikä tekohengittää sitä ulkopuolelta. Sille biohiilelle voin kuvitella tässä sivilisaatiossa paljon muutakin käyttöä.

Samaa mieltä. Kyllä peltomaan orgaaninen aines pitää hoitaa saamalla maa semmoiseen kuntoon, että kasvusto kasvattaa hyvän juuriston. Biohiilet, tuhkat, kaislanpätkä yms. kuulostavat siltä, että taas tarpeeksi ääntä pitämällä jotkut pääsevät eroon jätteistään tai saavat maataloudesta markkinan tuotteelleen jolle ei ole ostajia muualla...  Biohiilellä on kyllä varmaan hyödyllisempääkin käyttöä kuin pellolle ajaminen.

Ja luomu sinäänsä ei ole kyllä toimiva vastaus. Lähellä oleva suuri luomutila on ahkerin maanmuokkaaja tällä seudulla, ja eikös muokkaaminen ole yksi tehokas tapa häivyttää orgaanista ainesta maasta. Viherlannoitus yms. höppäheinät yms. eivät myöskään ole luomun yksinoikeus tms.

Totta kyllä luomu itsessään ei ole ratkaisu maan ongelmiin tai maan kasvukunnon parantamiseen. Kaikki mitä luomussa voidaan tehdä maan parantamiseksi, voidaan tehdä myös kemiallisesti viljelemällä. Luomu on kyllä vielä riippuvaisempi maan hyvinvoinnista, joten siihen tulee kiinnittää huomiota enemmän. Luomussa joutuu muokkaamaan enemmän jotta rikat saataisi pidettyä kurissa. Toisaalta nurmiviljelyllä ja kasvivalinnoilla sekä kerääjäkasveilla pyritään korvaamaan muokkausten ja sadosta aiheutuneen orgaanisen aineksen poistuman. Olisi hienoa, jos kemiallisesti viljelevät tilat vain käyttäisivät näitä mahdollisuuksia. Täällä päin vain hyvin harva ns. tavanomainen tila vain viljelee maata säästävin keinoin. Ei pelkkä oljen jättäminen maahan lisää hiiltä. Siihen tarvitaan paljon lisää. Jossain näin laskelman, jossa hyvin onnistunut kerääjäkasvi voi korvata jopa 4000 kg sadon aiheuttaman orgaanisen aineksen poistuman. Kuinka usein tuota vain näkee? Härkäpapu voi lisätä maahan hiiltä yhtä paljon, kun sadossa poistuu. Ruis ja ilmeisesti muutkin syysviljat lienevät maaperän hiiltä jopa lisääviä kasveja. Mutta näistä toimista ei juuri mikään kunnolla lisää hiilen määrää. Siihen pystynee vain syväjuuriset nurmikasvit.
Suomalaisen Maaseudun mukaan tehokkaillakin keinoilla saatiin hiiltä lisättyä maahan niin hitaasti, että mitattavia tuloksia saatiin vasta 6 vuoden kuluttua.

Otan ilomielin vastaan vinkkejä, millä saisin maahan lisättyä nopeammin orgaanista ainesta. Talviaikaista kasvipeitteisyyttä yritän lisätä, ja muokkauksia vähentää mahdollisuuksien mukaan.

Totta kyllä luomu itsessään ei ole ratkaisu maan ongelmiin tai maan kasvukunnon parantamiseen. Kaikki mitä luomussa voidaan tehdä maan parantamiseksi, voidaan tehdä myös kemiallisesti viljelemällä. Luomu on kyllä vielä riippuvaisempi maan hyvinvoinnista, joten siihen tulee kiinnittää huomiota enemmän. Luomussa joutuu muokkaamaan enemmän jotta rikat saataisi pidettyä kurissa. Toisaalta nurmiviljelyllä ja kasvivalinnoilla sekä kerääjäkasveilla pyritään korvaamaan muokkausten ja sadosta aiheutuneen orgaanisen aineksen poistuman. Olisi hienoa, jos kemiallisesti viljelevät tilat vain käyttäisivät näitä mahdollisuuksia. Täällä päin vain hyvin harva ns. tavanomainen tila vain viljelee maata säästävin keinoin. Ei pelkkä oljen jättäminen maahan lisää hiiltä. Siihen tarvitaan paljon lisää. Jossain näin laskelman, jossa hyvin onnistunut kerääjäkasvi voi korvata jopa 4000 kg sadon aiheuttaman orgaanisen aineksen poistuman. Kuinka usein tuota vain näkee? Härkäpapu voi lisätä maahan hiiltä yhtä paljon, kun sadossa poistuu. Ruis ja ilmeisesti muutkin syysviljat lienevät maaperän hiiltä jopa lisääviä kasveja. Mutta näistä toimista ei juuri mikään kunnolla lisää hiilen määrää. Siihen pystynee vain syväjuuriset nurmikasvit.
Suomalaisen Maaseudun mukaan tehokkaillakin keinoilla saatiin hiiltä lisättyä maahan niin hitaasti, että mitattavia tuloksia saatiin vasta 6 vuoden kuluttua.

Otan ilomielin vastaan vinkkejä, millä saisin maahan lisättyä nopeammin orgaanista ainesta. Talviaikaista kasvipeitteisyyttä yritän lisätä, ja muokkauksia vähentää mahdollisuuksien mukaan.

Laita sinne kakkaa ja viljele vaikka hamppua.

Kyllä nykyviljelyn suurin ongelma nimenomaan on ruokamullan hupeneminen, Suomenkin pelloista on jo 40% ruokamullasta hävinnyt. Se on todellisuudessa aika pientä maailman autokannan aiheuttama CO-päästö verrattuna peltoeroosion aiheuttamaan. Parhaiten ruokamullan häipymistä estäisi kunnollinen vuoroviljely, on sitten kyseessä tavanomainen tai luomuviljely.