Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.08.16 - klo:09:55

Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.

Mikset sää kynnä?

Tämähän on kynnetty.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 22.08.16 - klo:09:56

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.08.16 - klo:09:55

Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.

Mikset sää kynnä?

Tämähän on kynnetty.

Jaa....

No mää jo ajattelin et olet vallan pimahtanu..

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.08.16 - klo:09:57

Lainaus käyttäjältä: SKN - 22.08.16 - klo:09:56

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.08.16 - klo:09:55

Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.

Mikset sää kynnä?

Tämähän on kynnetty.

Jaa....

No mää jo ajattelin et olet vallan pimahtanu..

No ei kaukaa liippaa, on taas ollut niin vaikeaa, että viisainta olisi ollut jättää rukiit kauppaan.

Sadekeleissä on se hyvä puoli kylvöjen kannalta että puimaankaan ei pääsisi...

...ei vaan ole mitään kylvettävää ja vaikka olisi pitäisi saada nuo kasvustot ensin pois...

Kuivaakohan tämä huomiseksi...

Sateen alle voi ruista laittaa vaikka pään kokoisten lohkareiden sekaan.
Täällä päin on vaan alkusyksyisinkin suhteellisen kuivaa, jolloin se
siemen ei saa kunnolla  kosteutta jos on valtavan kokkareista.

Hybridirukiilla orastuminen heikkenee vahvasti, jos on liian isoa lohkaretta.
Etanat vievät sitten ne harvatkin.

-SS-

Kovasti hätäilyä ilmassa, kylvöjen kanssa.

Tässä on lokakuun puolivälissä kylvetty Ceylon.
Ohdake ja vesiheinä kiusasi, mutta luohoa eikä
heiniä ollut kiusana.



Satotaso oli yllätyksellinen, korsi liiankin lyhyttä;
Syyskuun kosteilla keleillä kylvetty sama lajike
pääsi vain 1/3:aan tästä myöhäisen sadosta, lisäksi juureen
kylvetty italianraiheinä kasvoi yli. Eikä ainakaan
Claasilla helpottanut puintia, möyäämisestä ja
tukkeutumistaipumuksesta päätellen aika heikosti
meni. Ja koko puimurin sisus kuin märkää ruohoa
ensiruosteeseen koetettu niittosilppuri.

Tässä kuvassa ei pohjalikaruohoa ole erikseen kylvetty

-SS-

Sateen alle voi ruista laittaa vaikka pään kokoisten lohkareiden sekaan.
Täällä päin on vaan alkusyksyisinkin suhteellisen kuivaa, jolloin se
siemen ei saa kunnolla  kosteutta jos on valtavan kokkareista.

Hybridirukiilla orastuminen heikkenee vahvasti, jos on liian isoa lohkaretta.
Etanat vievät sitten ne harvatkin.

-SS-

Tässä olisi -SS-:lle laite, jolla pääsee kätevästi eroon etanoista ilman myrkkyjä. 

http://www.expressen.se/leva-och-bo/gor-det-sjalv/skadedjur/jens-uppfinning-tar-kal-pa-100-mordarsniglar-i-minuten/

Samaa rautaa on Farin vetohammaspyörä ja akseli jos oikeen muistan.Vetoakseli lähtee vaihdelaatikosa vetämällä. Laakeri ollut palasina ja ajoa jatkettu?

Ihmettelen, mitä keulimista on 6.5 tonnin tehokauralajikkeen sadossa,
kun selvästikin annettulla 200 kg:n tehollisella karjanlanta- ja apusäilislannoituksella pitäisi
päästä samaan tekemättä mitään hiven- tauti- korrensäde- kännä ruiskutuksiakin.

Eri asia on saada vuodesta toiseen 6.5 tonnia noilla normilannoituksilla, eli jatkuva
ravinnetase miinukselle.

-SS-

Ihmettelen, mitä keulimista on 6.5 tonnin tehokauralajikkeen sadossa,
kun selvästikin annettulla 200 kg:n tehollisella karjanlanta- ja apusäilislannoituksella pitäisi
päästä samaan tekemättä mitään hiven- tauti- korrensäde- kännä ruiskutuksiakin.

Eri asia on saada vuodesta toiseen 6.5 tonnia noilla normilannoituksilla, eli jatkuva
ravinnetase miinukselle.

-SS-

Nyt täytyy tuottaa sulle pettymys.

110kg typpeä, Hivensalpietaria.

Jos laittaa tuon mainitsemasi typpimäärän ni käy näin MARKKINOIDEN LUJAKORTISIMMAN kauran kanssa, korrensääteestä huolimatta. Toki seiskalla alkavaa tuosta tuli....



Ja se hehtopaino, 55 on ollut paras ja huonoin 52. Taulukkoarvo 52, jotain. En ole Steinarille vielä koittanut kunnon tautiainetta, nyt laitoin ja HLP 58.

Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.

sen verran kiinosti ruismaanteko että wolmari ohran sänkeen ajoin kananpaskat si kyntöö ja kuivuus päälle niin kerta jyrsimellä ja kolme kertaa äkeellä ni ei ollut enään montaa päänkokosta pattia pellossa siihen rääpimällä ruista laahavantaalla eikä muuten idä ennen ku saa 20mm vettä ja sitä ei oo tullu

Samaa rautaa on Farin vetohammaspyörä ja akseli jos oikeen muistan.Vetoakseli lähtee vaihdelaatikosa vetämällä. Laakeri ollut palasina ja ajoa jatkettu?

Juu oli samaa rautaa koko homma. Laakeri täysin ehjä. Akselin päässä oleva hammaspyörä kulunut ja isommasta pyörästä palasia pois. sain purkaamolta minulle uuden.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.08.16 - klo:09:55

Ketä muuten kiinnostaa joku puiminen, kun voi tehdä kiinnostavampiakin asioita. Kuten perustaa ruismaata. Lauantaina aloittelin äkeen kanssa, sitten meni piikki poikki, laitoin sen sattuman piikkiin. Mutta sitten meni toinen piikki hetken kuluttua ja käsitin, että korjausliike tehtävä. Niinpä työkalupakista esille tintti, jolla ajelin lohkon kertaalleen läpi. Eilinen päivä kului äkeen kanssa ja tänä aamuna aloittelin kolmatta kierrosta vielä tintin kanssa, kunnes alkoi sataa. Tilanne pellolla varsin tuttu eli hyvät kasvupaikat menee kahdella ajokerralla hienoon kuntoon. Sitten ongelmapaikkoja ei saa kunnolla pieneksi edes tintillä ja multavuudesta on turha puhua. Altaiden pohjat ovat keränneet vedet, eikä läpäisykykyä ole lainkaan. Ne joutuu kiertelemään. Lohkokorttiin noista joutuu kai merkkaamaan jotain avokesannoiksi tms. koska ei noita saa onnistumaan millään. Sama kuin pahimmat kokkarepaikat, joissa ei varmaan ruis tule menestymään. Mutta kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että 2x tintti + 1x äestys tekee kohtuullisen alustuksen rapidille. Toistaiseksi ei näytä siltä, että joutuisi keventämään kylvökalustoa, ei ole pahemmin painumista kuin märissä kohdissa.

sen verran kiinosti ruismaanteko että wolmari ohran sänkeen ajoin kananpaskat si kyntöö ja kuivuus päälle niin kerta jyrsimellä ja kolme kertaa äkeellä ni ei ollut enään montaa päänkokosta pattia pellossa siihen rääpimällä ruista laahavantaalla eikä muuten idä ennen ku saa 20mm vettä ja sitä ei oo tullu

Taisker on meikäläisen sielunveli...
Jyrsin kiinnostaisi kovasti kokeilla, mutta täällä ei ole kuin yhdellä kollegalla sellainen ja sekin paskana. Pikkuisen oli huuli pyöreänä, kun tintti vaan pomppi "kokkareiden" päällä. Onneksi tänään tuli 2mm vettä, josko se siitä pehmenisi...

Ei se vaakatasojyrsinkään autuaalliseksi tee. Vähän on äestä tehokkaampi kokkareiden silpoja. Tai jos pahasti kokkareisesta maasta haluaa hienoa, on ajonopeus pidettävä miltei älyttömän hitaana. Minullakin oli vielä joitakin vuosia sitten kuivana vaikeasti muokkautuvia lohkoja. Valtava muutos parempaan on tullut luomun viljelykierron mukana jo heti ensimmäisen kierron kuluessa... Kannattaa mennä lapion kanssa pellolle ja kaivella monttuja ja pohtia, mitä voisi olla tehtävissä. Tukijärjestelmään sisältyy peltomaan laatutesti, joka minusta vähän vesitettiin, koska vaaditaan vain itsearviointilomake. Kannattaisi mennä tutkimaan varsinkin nuo altaiden pohja-alueet ja pahat kokkareikot ja tehdä ainakin kuoppatesti. Pientä viitettä ongelmasta antaa jo tuo "multavuudesta on turha puhuakaan".

Kannattaisiko laittaa ainakin noille avokesannoiksi ajatelluille alueille apila-ruokonata nurmi pariksi tai jopa kolmeksi vuodeksi, ba kysyä vaikka joku nurmijankkurilla ajamaan nuo alat ensi kesänä varovasti tuonne vain reiluun 25 sentin syvyyteen. Luulen, että vaikutus olisi dramaattinen. Sitten muutaman viljavuoden perästä nurmi uudelleen, ja jos vielä näyttää tarpeelliselle, uusi nurmijankkurointi nyt vähän syvemmälle. Veikkaan, että 5-10 vuoden kuluessa ei enää uskoisi maata samaksi.

Ne omat alueet, jotka vielä viisi vuotta sitten olivat hirveää kokkaretta, olivat viime keväänä jo hämmentävän paljon muuttuneet. Kokkareita oli vieläkin, mutta huomattavan vähän. Ajoitus ei ollut ainakaan ainoa vaikuttava tekijä.

Itse teen pienimuotoisia kuoppatestejä töiden lomassa satunnaisesti, kun tuntuu tauon paikalta. Mukavaa hyötyliikuntaa moneltakin kantilta.

Ne altaat kannattaa hävittää. Niihin kannattaa ajaa kaivuumaita, lanata laserlanalla ja pahimpiin altaisiin laittaa pintavesikaivoja.