Jopas oli aamuajatukset.. Minä vertaisin tätä maataloutta enemmänkin viisivuotiaan lapsen touhuihin. Välistä rakennetaan hiekkalinnaa kieli poskessa ja sitten ykskaks hypätään sen päälle ja tuhotaan kaikki..
sitten parin tunnin päästä aloitetaan rakentaminen uudelleen..
Lyhytjänteistä on nykyajan touhut.
Ennen oli tuolla K-kaupan tiskin vieressä sohvalla parlamentti maailmaa parantamassa..ei ole enää. Eikä Hankkijallakaan näkynyt tiskillä notkujia. Nyt on oikeasti kurjaa, kun ei enää joudetakkaan notkumaan ja kahvia litkimään..
Vai olisikohan se ylimääräinen ostaminen pantu jäihin..
Kyllä kai siihen elämään onnea tulee muutenkin kuin navetan tai rahapussin kautta??? Minulla ainakin tulee lämmin ailahdus, kun tulee viestiä jälkikasvulta, että sitkeästi yritetty tentti on mennyt läpi..tai kun nuorimmainen mättää märän pusun takavasemmalta poskelle.. Tai kun elukka pukkaa kylkeen, kun etsin sitä kiimahyppijää pihaton puolella.
Onni taitaa lymytä siellä omissa nahoissa, kunhan sen vain sieltä löytää...