Se on vähän niinkin, että ennemmin raivataan peltoa 20ha kivisestä mettästä , sen 30ha:n pellon rajalta, kuin viljellään 10 kappaletta 2ha:n monikuvio länttejä sieltä täältä. Sitten normi lopetteleva tavis pienviljelijä ihmettelee niillä länteillään mitä tekis. Tyrkyttääkö jollekkin toiselle tavis kurjalle vuokralle 150 hehtaari ja maksaa niistä vähintään 30% veroa, vai hömppäileekö 400 arvosta ja maksaa vähemmän veroja.

Kuten kirjoitin niin tilanteita on monia erilaisia ja pohjoisessa on eri ongelmat kuin etelässä. Täällä etelässä ei tarvii tai ainakaan harvan on tarvinut haaveilla 20ha raivioista. Joo no ne on raivattu aiemmin moni sanoo, niin onkin mut jos jotkut ovat pohjoisessa tehneet monien kymmenien jos ei satojen hehtaareiden raivioita tuvan ikkunan alle niin täällä siihen ei ole mahdollisuutta.

Joo ei ne ilmaiseksi ole tulleet mut mitä pidemmälle aika menee niin sen kannattavammaksi viljely niillä muuttuu. Täällä etelässä laajentaminen tarkoittaa lähes aina renkaiden kulutusta tiellä. Itsellä ei ainakaan niin onnellista asemaa et saisi naapuritiloja vuokrata tai ostaa vaan ne laajennukset on joutunut aina hakemaan kauempaa. No ei ole viime aikoina tarvinut. Kannattavuus siinä tieajossa äkkiä häviää..

Eli tilanteita on monia. En ole pahemmin tällä alueella kuulut kenenkään valittavan hömppäpeltoja. Moni tosi viljelijäkin on heikoimpia lohkoja laittanut itsekin jollekin apilalle. Mut mun seudulla ei oikein karjatiloja ole et en sit tiedä karja alueiden tilannetta. Mitä sikatilallis kolleegoja on ympäri suomen niin harva niistä lisää peltoa haalii kun ei se kannattavuus sillä lisäänny. Pohjoisessa tuotantotuki kannustaa lisäämään elikoita jolloin niille naapurin lohkoille olisi kysyntää ja hömppäilevä naapuri taatusti närästää.. 

Aika näyttää miten tämä sit menee mut mikäli nurmelle tulee korjuupakko niin rn usko siitä kyllä seuraavan mitään hyvää..

Viljan hinnan itämerivähennys voi reagoida tukimuutoksiin, mutta veronmaksajien kannalta sillä ei ole muuta kuin psykologinen merkitys mitä pellolla viljellään, kun lähes kaikkia hehtaareja kuitenkin tuetaan. Peltojen markkina/vakuusarvoa ei jollain alueilla enää ole ilman tukia, mutta miten ihmeessä tukien poistamisesta saataisiin valtiolle säästöä, joka korvaisi sen aiemmin EUsta tulleen suorien tukien määrän kansantaloudelle? Peltojen hallinnan siirtyminen viljelijältä toiselle ei vaikuta muuhun kuin heidän omaan lompsaansa.

mutta miten ihmeessä tukien poistamisesta saataisiin valtiolle säästöä, joka korvaisi sen aiemmin EUsta tulleen suorien tukien määrän kansantaloudelle?

Kansallisten tukien poistaminen tuottamattomilta pelloilta auttaisi valtiota kovasti. Perustuki tulee EU:sta, sitä on vaikea kokonaan poistaa romuttamatta valtion maksujen ja saatavien maksatusten tasapainoa.

Se, mitä näen tapahtuvaksi tukien vähentämisen sijasta, on tukien keskitetty suuntaaminen rakennemuutosta tukevalla tavalla. Eli yli 65-vuotiaat työnnettäisiin tukien ulkopuolelle, samoin kasvinviljelytilojen nurmet. Tuet ohjattaisiin nuorten viljelijän tukeen ja suurempien tilojen lhk leikkurin kompensoimiseen.  Tämä olisi vahva keppi maareformille, kun "tukioikeudet v.2.0 " tuotaisiin järjestelmään.

Ikäihmisten ja elinkelvottomien tilojen maatalousmaan  pakkolunastamista saatetaan vielä joutua odottamaan, prosessit saattavat kestää kauankin, valitusten ja perustuslakitulkintojen osalta, mutta tukien poistamisen keppi on valmiiksi terävä ja vaikutus on tehokas, jollei sitten  hävitettäväksi tuomitulla viljelijällä ole sen verran paalua, että voi viljellä omaksi huvikseen, ilman tukia.

Seuraava etappi voisi olla viljelyn luvanvaraisuus mutta samalla viljelemättömyyden kielto, vähän samalla tavalla kuin metsälaki kieltää metsän vajaakäytön. Silti pellon metsitys saattaa jäädä luvalliseksi, ja monet saattavat turvautua siihen, säilyttääkseen  edes pienen palan omaa kiinteistöä.

-SS-