Hernettä en uskalla viljellä enkä varsinkaan kuivata. Tänäkin syksynä on taas muutama kuivuri palanut kun on hernettä kuivattu, ja tietolähde on luotettava, itse palomies kertoi asian  viime viikonloppuna.

Hernettä en uskalla viljellä enkä varsinkaan kuivata. Tänäkin syksynä on taas muutama kuivuri palanut kun on hernettä kuivattu, ja tietolähde on luotettava, itse palomies kertoi asian  viime viikonloppuna.

Pääasiassa ongelma on se että herneitä pomppii kuivuria täyttäessä ilmaharjoista tuloilmakanavaaan ja pahimmillaan aina uuniin asti.
Antti-tehtaalta sain ohjeen aikanaan kun itsekin löysin hiiltyneitä herneitä uunin pohjalta että kannattaa laittaa puhallus päälle jo ENNEN kuin alkaa täyttämään kuivuria jolloin ilmavirtaa estää pomppivia herneitä joutumasta tuloilmapuolelle. Lisäksi voisi avata puhallusilman säädön täysin auki ja tietty tuloilmapuolelta kannattaa sulkea suljettavissa olevat tuloilmaharjat.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 04.09.25 - klo:08:24

Hernettä en uskalla viljellä enkä varsinkaan kuivata. Tänäkin syksynä on taas muutama kuivuri palanut kun on hernettä kuivattu, ja tietolähde on luotettava, itse palomies kertoi asian  viime viikonloppuna.

Pääasiassa ongelma on se että herneitä pomppii kuivuria täyttäessä ilmaharjoista tuloilmakanavaaan ja pahimmillaan aina uuniin asti.
Antti-tehtaalta sain ohjeen aikanaan kun itsekin löysin hiiltyneitä herneitä uunin pohjalta että kannattaa laittaa puhallus päälle jo ENNEN kuin alkaa täyttämään kuivuria jolloin ilmavirtaa estää pomppivia herneitä joutumasta tuloilmapuolelle. Lisäksi voisi avata puhallusilman säädön täysin auki ja tietty tuloilmapuolelta kannattaa sulkea suljettavissa olevat tuloilmaharjat.

Tuloilmaputkeen voi asentaa myös ns. jyvätaskun, joka pysäyttää enimmät karkulaiset. Mutta jos putki on kovin lyhyt ja pääosin ylöspäin suunnattu, ei sekään auta.

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 02.09.25 - klo:12:37

Omalta kohdalta iso osa viljasadosta hinnoitellaan ja myydään kevättalvella. En vaan uskalla olla tekemättä sopimuksia. Tiedän sitten suurin piirtein, millä hinnalla sato myydään, ja myös sen että tavara lähtee nurkista.

Juupa juu. Ei kaupan tarvitse ottaa sopimukseen merkittyä tonnimäärää enempää. Ihan sama, onko sopimuksia tai muuta, jos kauraa pitäisi lähteä kuivaamolta, voit myydä jollekin muulle...

-SS-

Hintahan tässä ratkaisee. Jos kevään kiinnitys on  +200 €/tonni, ei ketuta yhtään olla kiltisti ja täyttää sopimus viimeistä kiloa myöten. Ja tarvittaessa kipata se odottava arvolasti vaikka konehallin lattialle vartoomaan (mitä ei meillä ole vielä tapahtunut). Keljumpaa sen viljamällin kanssa on kun hinta puintikaudella on 150 €/tonni ja sitä pitäisi johonkin tunkea.

Kyllä mulla ne ajat ohi että rupesin jyvien kanssa tunaan edes 50e /t... Eli ei kiitos. Jos si iloihin ei mahdu, niin kaupalle si

Kyllä mulla ne ajat ohi että rupesin jyvien kanssa tunaan edes 50e /t... Eli ei kiitos. Jos si iloihin ei mahdu, niin kaupalle si

Kerroin tuonkin ongelman suuruutta tai pienuutta määrittää: 20, 50 vai 150 tonnia...

Vehniä ....... viljelevänä en ole näihin  DONEihin, hlp-ongelmiin ym juurikaan törmännyt.

Viime syksy ja talvi oli kevätvehnän osalta ongelma Naantalissa ainakin. T2/HT2 kun esiintyy erilaisissa säissä verrattuna DON - toksiineihin.  Rajat ovat kevätvehnällä alhaiset, 50 µg/kg Niinpä huippupainava ja korkean valkuaisen ja korkean sakoluvun Alli-kevätvehnäkin päätyi rehuksi, kun vastaanoton mittari näytti 70 µg/kg. Viljelykierto, peitattu sertisiemen, kasvustoruiskutukset, kaiken piti olla kunnossa. No, sato oli pari tonnia tai alle, kuivuus jätti osan tähkistä tuppeen.

Asiantuntijat kertovat, että stressi haavoittuvassa vaiheessa altistaa kasvin kyseisille sienityypeille. T2/HT2 on kuivan vuoden toksiini. Paljon kertoo sekin, että tänä syksynä ei ole sadosta löytynyt T2/HT2 , eikä DON - toksiiniakaan. On tiedossa tapauksia, joissa esinäyte oli OK, mutta vastaanotossa T2/HT2 oli korkea. Kummasti tänä "sateisena" vuonna ei ole esiintynyt kumpaakaan.

2023 kauran HLP 52,0 kg. 2024 44,5 kg. 2025 56 kg.
2024 2-tahoisen ohran hl-paino 61 kg, 2025 67,4 kg (monitahoinen)

Ehkä maan rakenteessa on jotakin pahasti vialla, jos käytännössä normivuoden sateet eivät maahan painu.

-SS-

Vai et normi sateet.. anna mun nauraa 

Määrällisesti varmaan normaali mut ajallisesti kun ne tulevat liian lyhyessä aikaikkunassa niin tulee ongelmia. Toki maan rakenteellisia eroja on. Pelto lotossa itselle on sattunut kohtuu tasaisia savipitoisia lohkoja joilla tilanne on taatusti eri kuin lohko joka on salaojasoraa tai kalteva jolloin painovoima hoitaa liiat vedet pois..

Ja eikö myös toisinpäin voi ajatella et maan rakenteessa on vikaa mikäli se ei kuivuutta kestä. Ei kai se rakenne asia ole ainoastaan sateiden ongelma vaan myös kuivuuden?

Jos nyt tulevaisuutta katsotaan niin taidamme molemmat olla häviäjiä koska eikös sitä vähän niin ole puhuttu et sään ääri-ilmiöt lisääntyvät..

Tilan sijaintia, maalajeja ja maaston pinnanmuotoja ei yleensä voi valita. Kuten ei vanhempiaankaan.
Ajan mittaan oppii hyödyntämään peltojansa niiden vahvuudet ja heikkoudet huomioiden, mutta poikkeuksia ja yllätyksiä tulee aina.

Kun valitin joskus kuivuudesta niin eräs toinen viljelijä ihmetteli mulle ihan vakavissaan että miksi ihmeessä mä en sadeta?
Jouduin toteamaan että heti kun tuot tänne vettä :-)
Hänen peltonsa olivat suurinpiirtein joen ja järven välissä, täällä isompaan vesistöön on vähintään 10 km.

Tilan sijaintia, maalajeja ja maaston pinnanmuotoja ei yleensä voi valita. Kuten ei vanhempiaankaan.
Ajan mittaan oppii hyödyntämään peltojansa niiden vahvuudet ja heikkoudet huomioiden, mutta poikkeuksia ja yllätyksiä tulee aina.

Kun valitin joskus kuivuudesta niin eräs toinen viljelijä ihmetteli mulle ihan vakavissaan että miksi ihmeessä mä en sadeta?
Jouduin toteamaan että heti kun tuot tänne vettä :-)
Hänen peltonsa olivat suurinpiirtein joen ja järven välissä, täällä isompaan vesistöön on vähintään 10 km.

Jep. Monella kun vielä tuo tapana ettei osata ajatella ja nähdä laajemmin. Ainoastaan se mitä oman tuvan ikkunasta näkyy on koko maailma. 

Välillä tulee itsekkin syyllistyttä tähän lähinnä näissä kuivuus märkyys keskusteluissa. Kuivuuteen on kuitenkin olemassa saviseudulla ihan hyvä konsti. Se on suorakylvö. Ei sillä tietysti mitään kymppitonnin satoa oteta mut viis sieltä saattaa tulla ja pienillä kuluilla.

Märkyyden kanssa on toisin. Kun sitä vettä on liikaa niin sitä ei vain saa mihinkään. Se on ihan sama miten pelto on muokattu. Maanrakenteella pystyy vaikuttamaan kun kuivuudessakin mut ei sekään mikään täysi ratkaisu ole. Ei tietysti suorakylvökään.

Mut sit kun alkaa miettimään kokonaisuutta ja laskemaan euroja niin olen itse ainakin tullut siihen johtopäätökseen et ennemmin pieni sato pienillä kuluilla varmenmin kuin et yrittää tavoitella suurta satoa isolla riskillä. Joskus harvoin osuu kohdalle, useimmiten ei. Pienellä sadolla pikkukuluilla ei tietysti pääse rehvastelemaan maatalouskaupan viljelijäpäivillä. Ei ole omamyyjä taputtelemassa selkään eikä kyselemässä et mitä erikoistököttiä tänä vuonna tilattaisiin kasvustolle..   

Ja savikot ovat aina vaativampia viljellä kuin jotkin kukkamullan ja hienon hiekan sekoitukset.

Tuolla pientä urakointia tehdessä on tullut vastaan peltoja joissa epäonnistuminen vaatisi luultavasti erityistä yritystä. Lähinnä rikkatorjunnan laiminlyönti voisi olla kohtalokasta. Tasaisia, hikeviä mutta läpäiseviä  multaisia lohkoja jotka eivät useimpina vuosina kuitenkaan kärsi liiasta vedestä.  Lienevät jotain muinaista kuiville jäänyttä järvenpohjaa Salpausselän juurella. En tiedä mitä siellä mullan alla on syvemmällä, onko pohjalla vielä harjumuodostelman hiekka?

Joskus käy kateeksi kun alkaa omia kittisavia raapia :-)

Täällä on tullut syyskynnetyiltä savilohkoilta syysvehnän kaltaisia satoja kevätvehnästä. Vasta aloitin eilen, ja näyttää pahalta, mihin saa mahtumaan, ja kuskitkin ovat ajoaikojensa tapissa näin syksyisin.  Pitänee alkaa tiedustella sopivaa ladon lattiaa kippipaikaksi, ei sekään rakentamatta valmis ole, pitäisi jotain reunoja virittää.

Lannoituksen vähentäminen ja lajikevaihto ei voi olla ainoa selitys 3-4 x satoerolle.

-SS-

Suorakylvetty kevätvehnä – ihan kaikki ei ole vielä laarissa punnittuna, mutta varmaan jotakin 3500 kg/ha. Naapureilla varmaan jotakin tonnin, vähän toista, enemmän syysmuokatuilta. Yhdellä naapurilla oli -SS-:n mainostamaa Emblaa: syyskynnetystä ja vahvasti broilerinlannalla vahvistetusta satoa tuli sen 4500 kg/ha.

Täytyy muistaa panostukset. Itse järkeilin keväällä kevätvehnille vain reilu 100kg typpeä, joten siihen nähden ihan ok tulos mielestäni.

"En todellakaan vaihtaisi takaisin", vakuuttaa Suomen suurinta pinta-alaa viljelevä vihtiläinen Niko Ahlqvist. Hän päätti luomuun siirtymisestä vuonna 2017

Ahlqvistille yksi tärkeimmistä luomuun siirtymisen syistä oli tavanomaisen viljanviljelyn huono kannattavuus. Kun hän teki luomusitoumuksen, esimerkiksi tavanomaisen suurimokauran hinta liikkui 140 eurossa tonnilta, vastaavan luomukauran 380–390 eurossa.
--------
Suomen suurimmalta peltokasvien viljelijältä Niko Ahlqvistilta aiotaan evätä 200 000 euroa tukia. Perusteluna on herneen liian harva ja liian rikkapitoinen kasvusto.
Markkinat eivät anna luomulle lisäarvoa: Luomurehukauran hinta sama kuin tavanomaisen kauran
----
2023 Nyt se on päätetty: Suomen suurimman peltoalan viljelijä luopuu luomusta, byrokratiamittari tuli täyteen
---
2025  Luomukaurabuumi sai hinnat ylös ja ostajien salaisuuden verhon alas − kukaan ei tee enää kauppaa julkisin hinnoin


Mitä tästä opimme? Viljan markkinat ovat rajalliset. Kun muutama suuri viljelijä vaihtoi luomuun se oli osasyynä lisäämässä tarjontaa liikaa. Paras olisi kun joka laatua joutuisi tuomaan tänne vuosittain vähän.

Ostajalle hinnalla ei ole niin suurta väliä. 400€/t on lopputuotteessa melko pieni osa.

Suomesta saisi metsittää 500 000 ha pikkulohkoja, metsänreunoja sekä syrjässä olevia maatiloja. 500€ x 10 vuotta voisi saada innostusta taaksensa. Siinäpä vasta hiilinielua sekä ennallistamista.

Kyllä siellä Forssan yössä on taidettu istua itsekseen miettimässä, oli tämä  metsittäminen sen verran järkevää tekstiä.