Kaura olis helppo viljeltävä, jos ei DONeista tarvis huolehtia, mutta noiden takia se ei ole huoleton viljeltävä, vaikka jotkut niin väittääkin. Kyllä ohra on helpoin, sitä pääsee ainakin ensimmäiseksi puimaan kevätviljoista, ja satoakin saa, jos malttaa pysyä kaksitahoisissa, monitahoiset on toivottomia etelä-suomen hiesusavilla.

Se on kyllä jännä että muilla viljoilla DONeja ei mitata vaikka ne rajat on tiukemmat. Lisäksi "Punahometta esiintyy kaikilla viljoilla. Vehnä on sille alttein, koska se on kuoreton vilja. Ohra ja ruis ovat kestävämpi ja kaura kestävin." Saas nähdä koska testit tulee muille viljoille. Tilanne voi olla kuin 90-luvun maastohiihdossa. Viljelijoille vaan pitäisi kehittää peiteaineet tai menetelmät paremmiksi niin ei olisi testaajista stessiä. Mites se sininen valo?

Kaura olis helppo viljeltävä, jos ei DONeista tarvis huolehtia, mutta noiden takia se ei ole huoleton viljeltävä, vaikka jotkut niin väittääkin. Kyllä ohra on helpoin, sitä pääsee ainakin ensimmäiseksi puimaan kevätviljoista, ja satoakin saa, jos malttaa pysyä kaksitahoisissa, monitahoiset on toivottomia etelä-suomen hiesusavilla.

Johan vitsin murjaisit... 

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 27.08.24 - klo:22:51

Kaura olis helppo viljeltävä, jos ei DONeista tarvis huolehtia, mutta noiden takia se ei ole huoleton viljeltävä, vaikka jotkut niin väittääkin. Kyllä ohra on helpoin, sitä pääsee ainakin ensimmäiseksi puimaan kevätviljoista, ja satoakin saa, jos malttaa pysyä kaksitahoisissa, monitahoiset on toivottomia etelä-suomen hiesusavilla.

Johan vitsin murjaisit... 

Asiat on niin kuin ne koetaan. Ja mun kokemukset kauran ja ohran viljelyistä on ne kuvaamani. Ehkä sulla on toisenlaiset kokemukset.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.08.24 - klo:23:30

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 27.08.24 - klo:22:51

Kaura olis helppo viljeltävä, jos ei DONeista tarvis huolehtia, mutta noiden takia se ei ole huoleton viljeltävä, vaikka jotkut niin väittääkin. Kyllä ohra on helpoin, sitä pääsee ainakin ensimmäiseksi puimaan kevätviljoista, ja satoakin saa, jos malttaa pysyä kaksitahoisissa, monitahoiset on toivottomia etelä-suomen hiesusavilla.

Johan vitsin murjaisit... 

Asiat on niin kuin ne koetaan. Ja mun kokemukset kauran ja ohran viljelyistä on ne kuvaamani. Ehkä sulla on toisenlaiset kokemukset.

Juuri samat kokemukset, tosin monitahoisillakin onnistuu kunhan ei ihan aikaisia. Niillä ongelmaa painojen kanssa, pl. Vertti jälleen kerran laadukasta. Ohra on pomminvarma suorittaja, jonka viljelyssä voi vaikuttaa laatuunkin, lajikevalinnalla ja kuinka viljelee. Kaura ihan liikaa tuuripeliä. Nyt viety lajiteltu kuorma kauraa, +7.5 donit putos reiluun neljään. Väliin kuorma puhdasta elintarvikkeeksi toista lajiketta, kolmatta kokeeksi ja rehupuolelle 2+ doneilla. Eiku kiireellä puimaan ku kahvikuppi tyhjä. TEORIASSA sitä puhdasta kauraa. On vielä pellossa yli 200 tonnia ja kuivuri ei niele, niin onhan tää... Ohraa saa vain kuivata ja jäähdyttää, kauraa hetki kuivata ja pyörittää sitten tuntitolkulla toivossa jos menisi elintarvikkeeksi.
Tautitorjuntaa en tehnyt tänäkään vuonna, mutta taas kerran ristiriitaisia tuloksia siitäkin, enkä ole vielä vertailukelpoisia nähnyt.

Tuo on kans seikka mikä kaurassa ärsyttää, vaikka se kuivaisi myynitikuntoon 2-3 tunnissa, joutuu sitä usein  hlp:n nostamiseksi pyörittämään kylmänä  vielä 3-5 tuntia lisää.

Mulla  liki 40 vuotta vanha antti kun laitoin esiputsarin täysille hehtopaino  nousee liki kilon  tunnissa.

Se on kyllä jännä että muilla viljoilla DONeja ei mitata vaikka ne rajat on tiukemmat. Lisäksi "Punahometta esiintyy kaikilla viljoilla. Vehnä on sille alttein, koska se on kuoreton vilja. Ohra ja ruis ovat kestävämpi ja kaura kestävin." Saas nähdä koska testit tulee muille viljoille. Tilanne voi olla kuin 90-luvun maastohiihdossa. Viljelijoille vaan pitäisi kehittää peiteaineet tai menetelmät paremmiksi niin ei olisi testaajista stessiä. Mites se sininen valo?

Myllyvehnästä kyllä mittasivat donit, oliko se arvo nyt 0,3 mg/kg.

Mulla  liki 40 vuotta vanha antti kun laitoin esiputsarin täysille hehtopaino  nousee liki kilon  tunnissa.

Totta. Tänään otin hehtopainon, kun laitoin satsin jäähdytykselle huiman 3h lämpöjen jälkeen. Oli ikävän kevyttä. Kokeilin uudestaan, kun 2h jäähdytys oli ohi ja olikin tullut puoltoista kiloo painoo lisää.

Mulla on litran mitta ja vaaka  kuivurilla, katon joka satsista hehtopainon jos on kevyttä lisään jähdytys aikaa tarpeen mukaan

Arskan esipuhdistin on niin vahva, että jos läppää aukaisee enemmän kuin 20% on koko kuivurikaapillinen ulkona kasassa.

-SS-

Arskan esipuhdistin on niin vahva, että jos läppää aukaisee enemmän kuin 20% on koko kuivurikaapillinen ulkona kasassa.

-SS-

        Missä tollasia tehoja tarvitaan.  voipi käydä vahinko  ja koko kaapillinen on pihalla,

En tiedä, mikä on syy tuohon kovaan imuun, mutta kun ilmaläpän säätö on koko kaarella vain noin  5 astetta kiinni-asennosta, niin alkaa krapisemaan jyviä jo ulos. Puolessa välissä tulee saman verran viljaa ulos kuin putkesta siiloon.

-SS-

Satoennätykset rikkoutuvat, Suomen ja muun Euroopan sadot turpoavat suuriksi, ja hinnat ovat laskusuunnassa.

Jo kohtuullinen viljasato saa hinnat putoamaan (KM uutiskirje)
Eli joukkopsykoosilla, kalkituksen, ylilannoituksen ja tautitorjunnan laajalla käytöllä saadaan aikaan halvempaa viljaa enemmän. Viljakauppa ja teollisuus tienaavat paremmin.

-SS-

Satoennätykset rikkoutuvat, Suomen ja muun Euroopan sadot turpoavat suuriksi, ja hinnat ovat laskusuunnassa.

Jo kohtuullinen viljasato saa hinnat putoamaan (KM uutiskirje)
Eli joukkopsykoosilla, kalkituksen, ylilannoituksen ja tautitorjunnan laajalla käytöllä saadaan aikaan halvempaa viljaa enemmän. Viljakauppa ja teollisuus tienaavat paremmin.

-SS-

Mut hei, jos se sato on jo kiinnitetty hinnan puolesta?

Minäkin siirryin ekan kerran elämässä jaettuun lannoitukseen, siltä vehnän tipalta mitä oli rahakasvien lisäksi. Oli kesäkuun loppua, tulossa piti olla rapsakka 20-30mm sade. Ylöön sitten beferttiä ja lenkkiä heittämään kituvan kellertävän eepoksen sekaan. No, sitä sadetta ei sitten tullut koskaan. Toukokuu-kesäkuu ja heinäkuun kolme ekaa viikkoa mentiin alle 20mm yhteismärkyydellä. Kun koitti elokuu niin vettä sitten saatiin. Oli siinä se hyvä puoli että rahakasvit räjähtivät kasvuun mutta vehnälle siitä ei enää ollut mitään hyötyä.

Jälkikäteen ajatellen on ilo, onni ja kunnia kuulua suomalaisen tukipolitiikan mahdollistamiin raha-automaatteihin. Reilu 7hehtaarin vehnän keskisato oli rapiat 2000kg per hehtaari. Sinne se meni pystykauppana, sai itte keskittyä oluen juontiin pihakeinussa ja nauttia lämpimästä syyssäästä.

Eli ei valittamista viljanhinnoista. Kylväkää vaan ensi vuonnakin niin paljon kuin ehtii, sillä tavalla ei saksikäsi käy tukirahoihin kiinni...