Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 15.03.24 - klo:08:31

Nyt alkoi kauran pudotukset. Ohrassa ei oikein ole paljoa varaa kun tulee kaksinumeroiset vastaan.

Juhlat on ohi mut onnea ja menestystä kasvukauteen 2024 itse kullekin!

Herra homeilta meitä varjelkoon.

Vaihdoin Hankkijan rehukaurakiinnitykseen, kun enää narrinhintoja oli vientikaurat, siis syksyllä henkilökohtaisesti tehty toimeksianto vientikauralle ei taaskaan ollut kirjoissa eikä kansissa, vaikka 3 viikkoa siitä sähköpostivastauksessa luvattiin hoitaa asia, rehussa on homerajat jonkin verran helpommat.

-SS-

Ahaa, jokaisella varteenotettavalla kauppaliikkeellä on siis kaurat jo varastossa tai varastoon toimitettavaksi sovit tuna seuraavan puintikauden alkuun eli viiden kuukauden päähän! Tarvetta ei siis enää ole, elokuun puolivälissä alkavat kiinnityssopparit vetää.

Et varmaan seurannut, kauraa otettiin vyörymällä teollisuuteen ja vientiin sisään tuossa keskitalvella jopa 265 eurolla, vehnää oli tuolla yhden nettivälittäjän ilmoituksessa, oliko keskiviikkona ilmoitus leipävehnästä, meni kiinni jo päivän päästä, kun kaikki paikat täyttyivät teollisuudessa. Kaupalla, teollisuudella ja Viljavalla mahtuu varmaan puolen vuoden kaikki tarve hyvinkin varastoihin.

Villin viljan tarina on täällä päin lopussa, kun ei ole vieressä rehu- eikä leipäkäyttöä, eli ostoviljapainotteista eläinkoppia. Ehkä hiukan pohjoisemmassa ja länsirannikolla voi uskaltaa jättää viljasadot vain "puitesopimuksen" varaan, koska rehutehtaat, myllyt ja jättinavetat ovat siellä myös. Vaikeissa markkinoissa puitesopimuksella ei kyllä tee mitään. Kirjallinen kauppasopimus pätee ainoastaan. Ameriikan suurviljeljät tekevät näitä "grain contract" - sopimuksia jo talvella, eli "viljakontrahteja". Viljakauppiaat täällä ovat varmaan olleet opintomatkalla Suuressa Lännessä, niin sama homma täällä.

Nyt kun teen semmoista 45 m viljajunan laania tuonne tontille, tuli kauppiaan kanssa puheeksi, että viljakauppa on vaikeaa, kun isännät eivät halua talven paukkupakkasilla käynnistää kuivaamoa. Myönnän kyllä joskus itsessäni olleen samaa vikaa, mutta nyt sitten päätin, että kesäkeli kuivurilla ympäri vuoden, pisinkin maantieyhdistelmä sopii  kahdeksikkoa tontille ajamaan, vaikka kotipellosta menisi kaksi hehtaaria louheen alle. Kuljettimet ja siilot valmiina, ja kuivurissakin talvilaadut säiliössä, niin pääsee vaikka puhaltamaan, jos kosteus on pienellä marginaalilla. No, 11% tienoille kun kuivattaa (rypsin 6%:iin) , niin voi olla huolettomammin. Öljy kun on niin halpaa taas.

-SS-

Kyllä Hankkijan rehutehtaalle Turkuun ainakin tavaraa tuntuu saavan menemään, piti oikein toppuutella toimituksen kanssa, ettei vilja-auto hyökkää pahimman kevätmärkyyden aikaan kuivurin pihalle.

Sopivana kauppasopimusten määränä pidetään yleisesti 1/3-1/2 kokonaissadosta. Tätä periaatetta ilmeisesti noudattavat myös tuolla vetten takana. Ehkä tämä ylikuumentuneen markkinatilanteen vanavesinen aika, jolloin viljan ja tuotantopanosten välinen hintaepäsuhta sen kuin kasvaa, ajaa ottamaan liian suuria riskejä?

Kyllä Hankkijan rehutehtaalle Turkuun ainakin tavaraa tuntuu saavan menemään, piti oikein toppuutella toimituksen kanssa, ettei vilja-auto hyökkää pahimman kevätmärkyyden aikaan kuivurin pihalle.

Sopivana kauppasopimusten määränä pidetään yleisesti 1/3-1/2 kokonaissadosta. Tätä periaatetta ilmeisesti noudattavat myös tuolla vetten takana. Ehkä tämä ylikuumentuneen markkinatilanteen vanavesinen aika, jolloin viljan ja tuotantopanosten välinen hintaepäsuhta sen kuin kasvaa, ajaa ottamaan liian suuria riskejä?

Saapas nähdä, sopiiko sinne Turkuun vapaasti tavaraa, kun Hankkija on sinne myös tehnyt ostosopimuksia paljon. Toki matalalla hintatasolla saavat liian tungoksen estetyksi.

Eipä tuo kolmasosa sadosta tuo muuta kuin hankaluutta. Leipäviljasta ainakin voi tehdä sekä leipä- että rehusopimuksen. Laskeviin hintoihin uskaltaa kiinnittää vaikka täyden sadon, koska viljakauppias on van tyytyväinen, kun pääsee hankkimaan tavaransa halvemmalla.

Nousevaan markkinaan joutuu maksamaan puuttuvaksi jäävän osuuden sopimushinnan ja käteishinnan erotuksen, näin olen käsittänyt.

Ameriikan viljelijät tekevät satovakuutuksia, pitänee alkaa täälläkin etukäteen myydyn sadon päälle tekemään.

-SS-

Kyllä Hankkijan rehutehtaalle Turkuun ainakin tavaraa tuntuu saavan menemään, piti oikein toppuutella toimituksen kanssa, ettei vilja-auto hyökkää pahimman kevätmärkyyden aikaan kuivurin pihalle.

Jos on yli 54 kiloista kauraa, niin Hankkijaa ei pidättele mikään hyökkäämästä tontille. Viedään rotanraadotkin mukisematta. Seuloilla lähtee.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 15.03.24 - klo:22:42

Sopivana kauppasopimusten määränä pidetään yleisesti 1/3-1/2 kokonaissadosta. Tätä periaatetta ilmeisesti noudattavat myös tuolla vetten takana. Ehkä tämä ylikuumentuneen markkinatilanteen vanavesinen aika, jolloin viljan ja tuotantopanosten välinen hintaepäsuhta sen kuin kasvaa, ajaa ottamaan liian suuria riskejä?

Eipä tuo kolmasosa sadosta tuo muuta kuin hankaluutta. Leipäviljasta ainakin voi tehdä sekä leipä- että rehusopimuksen. Laskeviin hintoihin uskaltaa kiinnittää vaikka täyden sadon, koska viljakauppias on van tyytyväinen, kun pääsee hankkimaan tavaransa halvemmalla.

Nousevaan markkinaan joutuu maksamaan puuttuvaksi jäävän osuuden sopimushinnan ja käteishinnan erotuksen, näin olen käsittänyt.

Ameriikan viljelijät tekevät satovakuutuksia, pitänee alkaa täälläkin etukäteen myydyn sadon päälle tekemään.

-SS-

Entäs sitten jos tulee paska kasvukausi ja hintakäyrä osoittaakin syksyllä koiliseen?

Ja mistä SS luulee saavansa sellaisen satovakuutuksen joka korvaa puuttuvan sadon? Käsittääkseni oltava oikein kunnon luonnon oikut et katovakuutus jotain korvaa. Sen vuoksi niitä ei paljoa Suomessa ole käytettykkään?

Filosofi voi olla jäljillä siitä mitä on tapahtunut. Korkeita kuluja yritetään nyt paikata kiinnittämällä 100% sadosta. Jos kesä ei ole suotuisa niin saattaa juhannuksen tienoilla hiki työntyä otsalle muustakin kuin liiasta sihijuomasta.. 

Perusviljelijän näkökulmasta viime vuodet eivät välttämättä ole olleet niin kaksisia. Paljon on ollut kiinni siitä onko ostot ja myynnit osuneet miten. 2021 huono sato ja väärään aikaan ostetut lannoitteet seuraavina vuosina niin miinus merkki on iso.. 

Lantmännenillä voi joutua vekslaamaan hintaa, mutta esimerkiksi Hankkijalla peruskauppasopimuksessa lyödään perushinta jo lopullisesti lukkoon. Vehnässäkin laitetaan hinta myllylle ja rehulle, laatu sitten esinäytteen perusteella ratkaisee, kumpana ottavat. Raisiolla myllysopimksen saa käsittääkseni aika helposti mitätöityä, jos laatu onkin rehua.

Ongelma ei ole kiinnitettävän tavaran laadussa, vaan määrässä. Satovaihtelut liian suuria tänäpäivänä, ja viljelykierrot sun muut päälle, niin ei kannata kiinnitellä mitään 10 t kuormia. Ei sellaisia kukaan varmaan edes halua. Vielä 10 vuotta sitten olisi voinut kiinnittää vaikka 100 %, kun sadon määrä osui käytännössä aina +/- 10 % toleranssiin. Ja kun hyvänä vuonna olisi jättänyt hieman yli, sillä olisi saanut taas kuopan täytettyä.

Entäs sitten jos tulee paska kasvukausi ja hintakäyrä osoittaakin syksyllä koiliseen?

Miksi tuuli on taas kääntynyt ? Silloin aikanaan kun asiaa aloin ihmetellä, pidettiin useimpien viisaiden mielestä kiinnittämistä ja etukäteen tehtyä viljelysopimusta järkevänä toimenpiteenä, koska kiinnittäminen ja muukaan sitoumus ei ylivoimaisen esteen sattuessa sitoisi viljelijää.

Niin, mitä muita vaihtoehtoja on ?  Viljakauppa haluaa lukita ostonsa jo etukäteen. Määrä- ja  laaturiski jää viljelijälle joka tapauksessa, hintariskillähän ei ole harrastelijaviljelijälle kuulemma väliä, meillä kun sitä paalua on. Mutta menekkiriski on ikävä asia, se merkitsee vaivaa ja työtä, josta vieläpä pitää itse maksaa ja investoida lisää. Siinä alkaa jo iloluontoisemmankin harrastelijaviljelijän mieli painua synkeäksi, kun vuosien ajan kaikki vähäisetkin lomajaksot menevät uusien siilojen rakentamiseen ja varastoitavan viljan sovitteluun.

Atrian kiinteä portti/markkinahintasopimus (eivät tietenkään tee takuuhintasopimuksia laskevaan markkinaan !) lienee lähinnä sellainen, jossa on järkevät ehdot viljasta eroon pääsemiseen, mutta rahtareiden km-taulukot ovat aika korutonta luettavaa, ainakin jos viljan hinta alittaa satasen, niin puinnin, kuivauksen ja rahdin jälkeen ei taida jäädä paljonkaan.
https://www.atriatuottajat.fi/viljakauppa/sopimusviljely/

Sitten tuosta kiinnittämisen riskistä:

Jos kiinnität 3 t/ha 150 eurolla, ja saat satoa vain 1,5 t/ha , ja hinta nousee jostakin yllättävästä syystä 250 euroon, menetät sakkoina alkaen 150 €, eli jäät noin 25 €/ha pienemmälle tulolle, kuin jäädessäsi käteismarkkinoiden armoille.  Mutta jos hinta laskee 70 euroon, olet sataanviiteenkymppiin kiinnittämällä 120€ paremmassa asemassa, verrattuna siihen, että myyt sen kuivatun ja rahdatun satosi 70 eurolla. Viljakauppias voittaa siinä, saa puuttuvan erän muualta halvemmalla. Oppimateriaaleissa puhutaan basis-riskistä, että optiot ja futuurit voivat epäonnistua, että täällä hinta nousee, vaikka muualla laskee, niin kuin 2018. Mitä nyt basiksesta on tilastotietoa olemassa, niin enintään 11,5% kuukausista viimeisen 9 vuoden aikana on basis ollut 0 tai +-merkkinen, maksimissaankin alle +20 €, ei todellakaan mitään +satasta. Miinusmerkkisenä basis useimmiten on liikkunut -40 eurossa, jopa -70 eurossa.

Toki jos kiinnittää tilan saavutettavissa olevaan satotasoon nähden järjettömän paljon isompaa määrää, tietenkin silloin joudut hyvinkin maksamaan enemmän kuin kiinnitetyn sadon arvo olisi.

-SS-

Niin mähän kommentoin filosofin pohdiskeluun siitä et olisiko kiinnitetty yli puolet, lähemmäs 100%... Että liian suurta riski. Mietin tuossa et mitäs sit kun tuleekin se huono sato.


Mun tuulihan ei ole kääntynyt mihkään. En ole koskaan etukäteen kiinnitellyt mitään kun sadot heiluu vuosien mukaan..

Täys jumi tulossa markkinoilla. Viljaa on tiloilla siiloissa vaikka kuinka paljon. Alkaa jo minuakin epäillyttää onko lopuille jämille keväällä enää kippiaikoja. Tavoite näyttää ostajilla olevan alaspäin niin pian kuin mahdollista. Ainoa mikä tilanteen pelastaa on katovuosi, mutta voiko siihenkään enää luottaa.

Missähän se "vaikka kuinka paljon" mahtaa olla? Ohralle olis tarvetta mutta kun ei ole

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.02.24 - klo:20:50

Täys jumi tulossa markkinoilla. Viljaa on tiloilla siiloissa vaikka kuinka paljon. Alkaa jo minuakin epäillyttää onko lopuille jämille keväällä enää kippiaikoja. Tavoite näyttää ostajilla olevan alaspäin niin pian kuin mahdollista. Ainoa mikä tilanteen pelastaa on katovuosi, mutta voiko siihenkään enää luottaa.

Missähän se "vaikka kuinka paljon" mahtaa olla? Ohralle olis tarvetta mutta kun ei ole

Se, että vilja ei mene eteen päin, ei kuvasta välttämättä varastojen täyttöastetta, vaan ostajien halukkuutta sitoa rahaa varastojen täydentämiseen, koska korkotaso. Ulkomailta on tullut varmaankin tietoa tuontihintojen arvioimisen pohjaksi, joten viljantuottajille ilmastaan tilanne laskemalla ohranoteeraukset erittäin alas, tai sitten ei ilmoiteta hintaa, eikä tehdä kauppaa. Nyt näkyy olevan se ilmiö, että vaikka tarjontaa olisi, ei kauppaa käydä. Antaa viljelijöiden kärvistellä varastojensa kanssa laskevaan markkinaan.

Tässä pelissä viljan pienkäyttäjä sivuutetaan, suuret satamia sujuvasti käyttävät tuotantoyksiköt puuhaavat 5000 tonnin laivan heti kun tarvitsevat tavaraa, eivät tarvitse täkäläistä viljanviljelijää, rehutehtaat myös saavat tuonnilla kippikuiluunsa materiaalia, jos viljelijöiltä ei saa. Sadan yhdistelmäkuorman ajatuttaminen eri puolilta Suomea on paljon hankalampi asia kuin yhden 5000 tonnin proomun tilaus lähisatamaan ! Siksi tuonti voittaa aina paikallisen sirpaloituneen tarjonnan.

Siis alhainen hinta ei välttämättä liity ohran helppoon saatavuuteen, mutta koska tuo aikaisemminkin mainittu basis liikkuu -50 - -75 euron välillä, merkitsee se sitä, että maailmalla noteeratusta hinnasta otetaan täällä vielä tuo maksimissaan -75 euroa pois, jotta ostosopimuksiin lähdetään. Vahvasti negatiivinen basis kertoo, että viljakauppiailla ohralle ei ole tarvetta. Yksittäisen maatilan tarpeesta ei tässä ole kyse.

Tuon tässä taas esille ViljaTavastian, siellä on virkeä kommunikointisysteemi, joka jakaa kysyntätietoa yhteisölle. Että sinne pääkallonpaikalle voi kai soittaa, tai lähettää sähköpostin, tarvittavan viljan määrästä ja laadusta.

Olisi ihme, jos A-rehu tai tällaiset eivät tällä hetkellä suostuisi myymään viljaa, mutta nehän eivät vahingossakaan myy tuottajahinnalla vaan  huomattavasti korkeammalla hinnalla. Se varmaan on myös ongelma.

-SS-

https://kaytannonmaamies.fi/virossa-viljakaupoilla/

Palaan lähes kymmenen vuoden takaiseen KM juttuun, Viron viljakaupasta. Artikkelissa mainitaan silloin tuore Kevili-viljaosuuskunta, joka ehkä muodosti viljan hintatasapainoa järkyttäneen vastavoiman suurille viljakauppiaille.

Jotenkin viime vuosilta tuttua täälläkin, saammekohan nähdä viljan hintojen muuttuvan liikkuvammiksi ja kilpailun aktivoituvan täälläkin ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: seniorijussi - 17.03.24 - klo:19:25

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.02.24 - klo:20:50

Täys jumi tulossa markkinoilla. Viljaa on tiloilla siiloissa vaikka kuinka paljon. Alkaa jo minuakin epäillyttää onko lopuille jämille keväällä enää kippiaikoja. Tavoite näyttää ostajilla olevan alaspäin niin pian kuin mahdollista. Ainoa mikä tilanteen pelastaa on katovuosi, mutta voiko siihenkään enää luottaa.

Missähän se "vaikka kuinka paljon" mahtaa olla? Ohralle olis tarvetta mutta kun ei ole

Se, että vilja ei mene eteen päin, ei kuvasta välttämättä varastojen täyttöastetta, vaan ostajien halukkuutta sitoa rahaa varastojen täydentämiseen, koska korkotaso. Ulkomailta on tullut varmaankin tietoa tuontihintojen arvioimisen pohjaksi, joten viljantuottajille ilmastaan tilanne laskemalla ohranoteeraukset erittäin alas, tai sitten ei ilmoiteta hintaa, eikä tehdä kauppaa. Nyt näkyy olevan se ilmiö, että vaikka tarjontaa olisi, ei kauppaa käydä. Antaa viljelijöiden kärvistellä varastojensa kanssa laskevaan markkinaan.

Tässä pelissä viljan pienkäyttäjä sivuutetaan, suuret satamia sujuvasti käyttävät tuotantoyksiköt puuhaavat 5000 tonnin laivan heti kun tarvitsevat tavaraa, eivät tarvitse täkäläistä viljanviljelijää, rehutehtaat myös saavat tuonnilla kippikuiluunsa materiaalia, jos viljelijöiltä ei saa. Sadan yhdistelmäkuorman ajatuttaminen eri puolilta Suomea on paljon hankalampi asia kuin yhden 5000 tonnin proomun tilaus lähisatamaan ! Siksi tuonti voittaa aina paikallisen sirpaloituneen tarjonnan.

Siis alhainen hinta ei välttämättä liity ohran helppoon saatavuuteen, mutta koska tuo aikaisemminkin mainittu basis liikkuu -50 - -75 euron välillä, merkitsee se sitä, että maailmalla noteeratusta hinnasta otetaan täällä vielä tuo maksimissaan -75 euroa pois, jotta ostosopimuksiin lähdetään. Vahvasti negatiivinen basis kertoo, että viljakauppiailla ohralle ei ole tarvetta. Yksittäisen maatilan tarpeesta ei tässä ole kyse.

Tuon tässä taas esille ViljaTavastian, siellä on virkeä kommunikointisysteemi, joka jakaa kysyntätietoa yhteisölle. Että sinne pääkallonpaikalle voi kai soittaa, tai lähettää sähköpostin, tarvittavan viljan määrästä ja laadusta.

Olisi ihme, jos A-rehu tai tällaiset eivät tällä hetkellä suostuisi myymään viljaa, mutta nehän eivät vahingossakaan myy tuottajahinnalla vaan  huomattavasti korkeammalla hinnalla. Se varmaan on myös ongelma.

-SS-

Mä nuo viljaliikkeiden hinnat kysyin, jos siis mieli sieltä ostaa. Ne oli silloin noin kuukausi sitten 230e/t tietämissä ja rahtaus päälle. Ja tietysti alvi.
Itselle jäi ajatus et ostettu kallista viljaa sisään ja nyt ei haluta persnettoa tehdä. Aikanaan erät siirtyvät rehuteollisuuden puoleen ja sitten ne maksatetaan loppukäyttäjillä kalliina nappulana.. 

Viljalaivoilla tuotiin tavaraa syksyllä kun hintasuhteet olivat niinpäin että kannatti. En syksyn noteerauksista tiedä millä hankkija tai a-rehu tavaraa myi ulos mut satamassa tuontiohra oli kuulemma karvan alta kaks sataa.
Itse näkisin tuontiviljassa kohtuu suuren tautiriskin testauksista huolimatta joten olisiko kuitenkin niin et tavara meni ensin rehuteollisuuteen kuumennettavaksi jonka jälkeen vasta tiloille. Niin tai näin niin eurot tuossa ratkaisee.

Tällä hetkellä jos on etsimässä ohraa niin hankalaa on se on tullut huomattua. Ei sitä tavaraa vain ole. Viisaat viljelijät myivät ohransa jo syksyllä kun hinta oli korkeampi. Ne jotka varastoivat voivat joutua varastoimaan kauankin..

Itse nostin jo tassut pystyyn. Jääköön tämä taas tällä erää viimeiseksi elukkaeräksi. Katsotaan kylvöjen jälkeen sitten löytyykö tavaraa tai uudesta sadosta..

ja101, jos jätät possulan tyhjäksi, niin  nehän ei  tykkää teurastamolla siitä, olenko oikeassa?

Tällä hetkellä jos on etsimässä ohraa niin hankalaa on se on tullut huomattua. Ei sitä tavaraa vain ole. Viisaat viljelijät myivät ohransa jo syksyllä kun hinta oli korkeampi. Ne jotka varastoivat voivat joutua varastoimaan kauankin..

Just näin, viljaliikkeet ja teollisuus yhä tiukemmin teettävät kiinteähintaisia ja -määräisiä ostosopimuksia, juurikin siksi, että kauppaa heidän ohitsensa ei tehtäisi, koska kaupan hinnoitteluvalta vähenisi, jos syntyisi laajat varjomarkkinat, tilojen välillä.

Näyttää siltä, että keskimäärin vuosittain kiinteähintainen sopimus on noin 40 euroa halvempi kuin yksittäiset kevättalven erät. Mutta siitä maksaa mielellään, että vilja lähtee varmasti saman vuoden aikana pois tilalta.

Tässä viljakaupan keskittämisessä  väliinputoajiksi jäävät sopimuksettomat viljantuottajat ja ostoviljaa tarvitsevat pienet eläinyksiköt. Kysynnän ohjaaminen lähes yksinomaan viljakaupan suurtoimijoiden kautta vie näiltä väliinputoajilta kannattavuutta.

150€ miinus rahti viljelijälle  vs. 230€ + rahti käyttäjälle saattaisi olla semmoinen hintaero, että siinä tarvitaan jo joiltakin toimijoilta lähes tiukkaa yhteispäätöstä  ja myös halua käyttää sitä hyväksi.

-SS-