Berner on vähän siinä ja tässä. En oikeastaan asioi. Parina vuonna tuli kasvinsuojeluaineita, mutta minulle paras kontakti niissä näyttää olevan Kasvinsuojelukauppa.fi. Viljakauppa niillä on jotenkin taantunut. Avenan kanssa tein 5-6 vuotta sitten pääosan viljakauppaa ja oli ihan ok, mutta Bernerin tultua mukaan kuvioihin homma ei ole enää tuntunut mielekkäältä. Ykköspaikalle on kiilannut Hankkija, hyvän myyjän ja hyvän vastaanottokyvyn ansiosta. Myös Hankkijan viljanhinnat ovat olleet hyviä rehupuolella viime vuodet. Vanha kumppani Raisio on jäänyt hiukan sivuun, mutta tein nyt niidenkin kanssa yhden sopimuksen, että pysyy nimi mielessä. -Tunnen äänesi, sanoi viljanostaja sieltä ja postissa minua odottaa tällä hetkellä joku paketti niiltä.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 11.03.24 - klo:19:39

ite vain huomannu et alkavat nostella jalkoja kun enempi on ohraa ruokinnassa..    jotkut sanoo sen johtuvan ohrasta.    en sit tiijä.    kun ei enää niiiin väliä tuon kanssa ni olen kauraa laittannu sekaan jotta ei tartte jotain mömmöä nuille syöttää. 

   samahan se on apilan kanssa.   ei sitä ennen saanu syöttää lehmille mut nykyään on apilaa melkein puolet rehuista..    ja kyllä sen huomaa kiimattomuutena,   kait??

Kyllä meidän molempien tutkimusmäärät on niin pieniä , että se oma ajatusmaailma vääristää ne tuutkimukset. Olkoon kyse kiimattomista tai marssivista lehemistä. Apilaa mulla ei oo mutta tänä vuonna tiineyksissä ehkä enemmän ongelmia kuin aiemmin, mutta voin olla väärässä ja syytä en tiedä. Paska on ollut vetelää koko talven, mutta ei kyllä rehussa ole korttakaan. Ureatkin heittelee ihan pirusti olematta silti koskaan liian korkeita. Ja se ohora ei tunnu vaikuttavan ruikun määrää, kun ilman rehuja umpeenmenevätkin on ihan yhtä ruikulla.

Korrenmäärän säätely tuntuu tänä vuonna juurikin oleva se kompastuskivi.Pakkasenviottamilta rehuilta ei voi muuta oottaakkaan.

^
Toinen juttu kait nuukuus lannankäytössä. Määrää tuli mutta ei laatua.

Miten tämän nyt ilmaisisi, että kukaan ei pahastuisi: jo seniori-ikää lähestyvänä (siis katsantokannasta riippuen se on jossakin 45 - 75 vuoden välillä) huomaan tietyn sukupolvikuilun olevan olemassa tuolla maatalouskaupan piirissä.

Eläkeikää lähestyvät omamyyjät osaavat olla empaattisia, on yhteinen historia vanhentuvan viljelijäväestön kanssa, mutta nykypäivän hektinen maailma puhelimen piipittämisineen ja jatkuvine sähköposteineen tuntuu ylikuormittavan kovasti, ja unohteluja sattuu, keskittyminen herpaantuu ja tietokoneen kommervenkit siinä pöydällä ovat niin kuin yhteinen vihollinen. Tätähän se on: soittoja, Facebookkia, Whatsappia, sähköpostia, Teamsia, X:ää ja Vipua joutuu päivystämään, ettei syömään kerkiä. Hiirenkorvilla oleva ruutuvihko pöydällä ei integroidu luontevasti SAP järjestelmään, jonka suunnittelija kumminkin on joku seviottipukuinen nörtti, joka ei ole traktoria tai viljanjyviä  nähnyt.

Nuoret virkeät omamyyjät toimivat siinä ympäristössä kuin kotonaan; sen huomaa siitä, että juttelevat sujuvasti asiakkaan kanssa, vaikka hiiri napsuu ja näppäimet krapisevat siinä samalla. Nuori jaksaa vielä painaa hommia ja etsiä meille vanhoille partatontuille ratkaisuja, ehkäpä myymäläpäällikön urakehitys väikkyy mielessä ?

Toki näissä nuorissa on se ongelma, että jotenkin ajattelevat taaksepäin, että 1970- luvulla maatiloilla vielä elettiin turvemajoissa ja hevosella ja risukarhilla kaskea tasoiteltiin.

-SS-

Facebookkia, Whatsappia, sähköpostia, Teamsia, X:ää ja Vipua joutuu päivystämään, ettei syömään kerkiä.

Minäkin päivystän koko ajan Vipua, olen siis koko aikaisesti ajan hermoilla. Eihän tuossa mitään järkeä ole, mutta menee siinä samalla, kun kyttään facebookkia ja x:ää. Syömäänkään en ehdi.
Viljaan hintaan kommenttina: Kauran hinnat alkaa näemmä kakkosella, hurjaa.

Nyt alkoi kauran pudotukset. Ohrassa ei oikein ole paljoa varaa kun tulee kaksinumeroiset vastaan.

Juhlat on ohi mut onnea ja menestystä kasvukauteen 2024 itse kullekin!

Jos spekulaatiokuplan puhkeamisen jälkeen 2009 hintapohjia miettii, niin ainakin ohran matalia hintoja kesti pari vuotta, kunnes 2011/12 talveksi huomattiin, että ohria ei oikein ollutkaan, ja hinnat palautuivat siihen sataanviiteenkymppiin. Tämä vuosi ei vielä olekaan ongelma. Viljaliikkeet ovat tehneet 2:lla alkavat viljelysopimukset tarpeeseensa, samoin vähänkin ennakoivilla viljelijöillä on kauppasopimukset mapeissa.

Mutta kevät 2025 on ehkä haastavampi päättää, mitä tehdä: silloin lienee tarjolla vain satasen pintaan syksyn -25  sopimuksia, ja jos korjausliike sittenkin tulee, häviää kiinnittämällä melko varmasti. Eli onko vuosi 2025 taas varastoinnin ja villin viljan vuoro, katse vuoteen 2027 ?

Myös valtion kassakriisi voi muuttaa tilannetta, monet erikoiskasvit imevät kansallista tukea, ja jos miljoonasäästöjän aletaan laskea muuallakin kuin sotessa, leikkuri voi raapasta.

-SS-

Ahaa, jokaisella varteenotettavalla kauppaliikkeellä on siis kaurat jo varastossa tai varastoon toimitettavaksi so*****na seuraavan puintikauden alkuun eli viiden kuukauden päähän! Tarvetta ei siis enää ole, elokuun puolivälissä alkavat kiinnityssopparit vetää.

Voisin jo hyvissä ajoin laittaa paikallislehtiin ja muille paikallisfoorumeille ilmoituksen sopimustäyteviljasta, jos ja kun vaihteeksi tulee taas sellainen kärvennyskesä, ettei edes kaura tuota muuta kuin sitä kelvotonta tikkua, jota aivan oikeasti voi sanoa kahuksi! Toisaalta omalla tuurillani tällainen kaukonäköisyys koituisi omaksi kohtaloksi, ja huhtikuun kylvökset saisivatkin päällensä kolean lumisateisen toukokuun, ja syksyllä jopa ammattitaidottomat idiootit keräisivät kipa-rattailensa 7 tonnin kaurasatoja, siis hehtaarilta (tässäkin täytyy olla hyvin tarkkana, missä muodossa nykyisin ilmoittaa..).

Tossa just yksi tuttu puhui, että meinaa heivata ohran menemään ja pistää kauraa vaihteeksi maahan. Ei ole varmaan ikinä kuullutkaan mistään kiinnityssopimuksista. Viljelysopimuksiakin tekee lähinnä varmaan kuppien takia. No, toisaalta tämä on hyvä valinta, koska rinnakkain ovat kuitenkin aito ongelmajäte ja kaurankuori, joka kelvannee sentään polttolaitokselle. Lähimmälle on muuten matkaa 6 km, sinne voin viedä jopa traktorilla.

Kevät- syys- ja rehuvehnien hinnat myös vapaassa pudotuksessa, paska tilanne, viljelymotivaatiokin nollassa, rypsiä täytyy vielä kerran kokeilla, täysin hullua touhua sekin, no, pölyttäjä- ja maisemakasvin  siemenet on tilauksessa, puuhastellaan  sit niiden kanssa ens kesänä, toki vähän pitää viljaakin laittaa, on myös  tuota  lhp:tä jo jokunen hehtaari.

Nyt alkoi kauran pudotukset. Ohrassa ei oikein ole paljoa varaa kun tulee kaksinumeroiset vastaan.

Juhlat on ohi mut onnea ja menestystä kasvukauteen 2024 itse kullekin!

Herra homeilta meitä varjelkoon.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 15.03.24 - klo:08:31

Nyt alkoi kauran pudotukset. Ohrassa ei oikein ole paljoa varaa kun tulee kaksinumeroiset vastaan.

Juhlat on ohi mut onnea ja menestystä kasvukauteen 2024 itse kullekin!

Herra homeilta meitä varjelkoon.

Vaihdoin Hankkijan rehukaurakiinnitykseen, kun enää narrinhintoja oli vientikaurat, siis syksyllä henkilökohtaisesti tehty toimeksianto vientikauralle ei taaskaan ollut kirjoissa eikä kansissa, vaikka 3 viikkoa siitä sähköpostivastauksessa luvattiin hoitaa asia, rehussa on homerajat jonkin verran helpommat.

-SS-

Ahaa, jokaisella varteenotettavalla kauppaliikkeellä on siis kaurat jo varastossa tai varastoon toimitettavaksi sovit tuna seuraavan puintikauden alkuun eli viiden kuukauden päähän! Tarvetta ei siis enää ole, elokuun puolivälissä alkavat kiinnityssopparit vetää.

Et varmaan seurannut, kauraa otettiin vyörymällä teollisuuteen ja vientiin sisään tuossa keskitalvella jopa 265 eurolla, vehnää oli tuolla yhden nettivälittäjän ilmoituksessa, oliko keskiviikkona ilmoitus leipävehnästä, meni kiinni jo päivän päästä, kun kaikki paikat täyttyivät teollisuudessa. Kaupalla, teollisuudella ja Viljavalla mahtuu varmaan puolen vuoden kaikki tarve hyvinkin varastoihin.

Villin viljan tarina on täällä päin lopussa, kun ei ole vieressä rehu- eikä leipäkäyttöä, eli ostoviljapainotteista eläinkoppia. Ehkä hiukan pohjoisemmassa ja länsirannikolla voi uskaltaa jättää viljasadot vain "puitesopimuksen" varaan, koska rehutehtaat, myllyt ja jättinavetat ovat siellä myös. Vaikeissa markkinoissa puitesopimuksella ei kyllä tee mitään. Kirjallinen kauppasopimus pätee ainoastaan. Ameriikan suurviljeljät tekevät näitä "grain contract" - sopimuksia jo talvella, eli "viljakontrahteja". Viljakauppiaat täällä ovat varmaan olleet opintomatkalla Suuressa Lännessä, niin sama homma täällä.

Nyt kun teen semmoista 45 m viljajunan laania tuonne tontille, tuli kauppiaan kanssa puheeksi, että viljakauppa on vaikeaa, kun isännät eivät halua talven paukkupakkasilla käynnistää kuivaamoa. Myönnän kyllä joskus itsessäni olleen samaa vikaa, mutta nyt sitten päätin, että kesäkeli kuivurilla ympäri vuoden, pisinkin maantieyhdistelmä sopii  kahdeksikkoa tontille ajamaan, vaikka kotipellosta menisi kaksi hehtaaria louheen alle. Kuljettimet ja siilot valmiina, ja kuivurissakin talvilaadut säiliössä, niin pääsee vaikka puhaltamaan, jos kosteus on pienellä marginaalilla. No, 11% tienoille kun kuivattaa (rypsin 6%:iin) , niin voi olla huolettomammin. Öljy kun on niin halpaa taas.

-SS-

Kyllä Hankkijan rehutehtaalle Turkuun ainakin tavaraa tuntuu saavan menemään, piti oikein toppuutella toimituksen kanssa, ettei vilja-auto hyökkää pahimman kevätmärkyyden aikaan kuivurin pihalle.

Sopivana kauppasopimusten määränä pidetään yleisesti 1/3-1/2 kokonaissadosta. Tätä periaatetta ilmeisesti noudattavat myös tuolla vetten takana. Ehkä tämä ylikuumentuneen markkinatilanteen vanavesinen aika, jolloin viljan ja tuotantopanosten välinen hintaepäsuhta sen kuin kasvaa, ajaa ottamaan liian suuria riskejä?

Kyllä Hankkijan rehutehtaalle Turkuun ainakin tavaraa tuntuu saavan menemään, piti oikein toppuutella toimituksen kanssa, ettei vilja-auto hyökkää pahimman kevätmärkyyden aikaan kuivurin pihalle.

Sopivana kauppasopimusten määränä pidetään yleisesti 1/3-1/2 kokonaissadosta. Tätä periaatetta ilmeisesti noudattavat myös tuolla vetten takana. Ehkä tämä ylikuumentuneen markkinatilanteen vanavesinen aika, jolloin viljan ja tuotantopanosten välinen hintaepäsuhta sen kuin kasvaa, ajaa ottamaan liian suuria riskejä?

Saapas nähdä, sopiiko sinne Turkuun vapaasti tavaraa, kun Hankkija on sinne myös tehnyt ostosopimuksia paljon. Toki matalalla hintatasolla saavat liian tungoksen estetyksi.

Eipä tuo kolmasosa sadosta tuo muuta kuin hankaluutta. Leipäviljasta ainakin voi tehdä sekä leipä- että rehusopimuksen. Laskeviin hintoihin uskaltaa kiinnittää vaikka täyden sadon, koska viljakauppias on van tyytyväinen, kun pääsee hankkimaan tavaransa halvemmalla.

Nousevaan markkinaan joutuu maksamaan puuttuvaksi jäävän osuuden sopimushinnan ja käteishinnan erotuksen, näin olen käsittänyt.

Ameriikan viljelijät tekevät satovakuutuksia, pitänee alkaa täälläkin etukäteen myydyn sadon päälle tekemään.

-SS-