Tästä taulukostahan nuo helposti laskee: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/4a1c0e5e-2fcc-4d62-b3bd-a3c2719588aa

Maatilan rahan ostovoiman heikkeneminen muuttuvissa kustannuksissa:
2021 = 13,0%, 2022 = 34,2%

Maatilan rahan ostovoiman heikkeneminen kiinteissä kustannuksissa:
2021 = 4,8%, 2022 = 9,8%

Maatilan rahan kokonaisostovoiman heikkeneminen:
2021 = 10,5%, 2022 = 27,0%

Vaikka kyllähän noiden suhteet eri tuotantosuuntien mukaan vaihtelee kovasti, kasvinviljelytilalla varmaankin muuttuvat kulut ovat suhteessa suuremmat kuin kiinteät ainakin rakennusten ja koneiden tarpeen perusteella.

Kyllähän se niin on, että 250€ on vanha 200€. Ei alle tuon kannata myydä tai viljellä mitään.

Kyllähän se niin on, että 250€ on vanha 200€. Ei alle tuon kannata myydä tai viljellä mitään.

Joka vuotisia juttuja nuo, millä hinnalla kannattaa myydä tai kuinka paljon pitää olla hehtaarisadot, että viljely on kannattavaa.
Jos noiden laskelmien mukaan toimittaisiin, niin viljaa viljelisi murto-osa nykyisistä  viljelijöistä. Toisaalta nuokin lukemat on keskiarvoja, jollain kannattaa pienemmilläkin hinnoilla  jos on velaton tila ja kustannuspuoli edullinen, ja vielä hyvät pellot, säälotossa onni suosii ja ammattitaitoakin löytyy.

Miksi se kanattaa velattomalla tilalla sen paremmin kuin velallisrlla. Rahalle kun pitää aina laskea vähintään 5% tuotto tavoite, niin aika moni tuottaa tappiota oli sitten omaa tai vuokrattua.

Miksi se kanattaa velattomalla tilalla sen paremmin kuin velallisrlla. Rahalle kun pitää aina laskea vähintään 5% tuotto tavoite, niin aika moni tuottaa tappiota oli sitten omaa tai vuokrattua.

Kuten sanoin, aika harva mitään laskeskelee, tää on kiva elämäntapa viljellä viljaa, nytkin on taas hyvä fiilinki kun on viljat puitu ja myytykin.

Miksi se kanattaa velattomalla tilalla sen paremmin kuin velallisrlla. Rahalle kun pitää aina laskea vähintään 5% tuotto tavoite, niin aika moni tuottaa tappiota oli sitten omaa tai vuokrattua.

Varmaan tällä alalla pitää olla ihan oma tapa laskea kun muun yritystoiminnan käyttämät metodit eivät oikein näytä soveltuvan. Rakkine saattaa olla oikeassa siinä että kovin moni ei laskeskele, ehkä on kivempi vaan harrastella.

Täysin riskittömille korkosijoituksille alkaa samaan jo 3,5% korkoa, että se on aivan vähimmäis määrä millä voi laskea viljelyyn sidotun pääoman kulun per vuosi.

Miksi se kanattaa velattomalla tilalla sen paremmin kuin velallisrlla. Rahalle kun pitää aina laskea vähintään 5% tuotto tavoite, niin aika moni tuottaa tappiota oli sitten omaa tai vuokrattua.

Kannattavuuden voi laskea niinkin että jos vuodessa kohtuullisella työllä jää omaan käyttöön mukavasti rahaa ja vähän pystyy tuotantoa kehittämäänkin niin se riittää :-))
Jos taas vaihtoehdot ovat velkojien taholta pakkomyynti tai velkasaneeraus niin luultavasti kannattavuus ei ole ollut kovin hyvä.
Mitä sitä sen tarkempaan ihmettelemään...

Velattomassa tilassa kiinni olevan rahan tuottotavoitetta on vaikea toteuttaa ilman viljelyä ellei myy koko tilaa pois. Tai tietenkin antamalla vuokralle.

Naapuri asian tiivisti hyvin. "Monesta maanviljelijästä on tullut miljonääri, jos on ollut miljördööri".

Jotenkin epäonnistumisen tunne on lievempi, kun kuulee samaa muiltakin alueella:

Agrimediassa näyttää olevan otsikko, jossa eräs lounaissuomalainen ammattilainen valitteli, että tänä vuona satotaso ei ollut kahdeksaa tonnia, syysviljoillakaan.

Timo Laaksonen: Tänä vuonna tuli viljelijäurani surkein sato

"Kevätviljojen keskisato oli korkeintaan kaksi tonnia, syysvehnällä päästiin kolmeen tonnin, Timo Laaksonen kertoo.

Pääsin kevätviljalla vähintään puoleen tuosta ammattilaisen tuloksesta, ja syysvehnällä varmaankin aika samaan, jopa rehevämmällä maaperällä enempäänkin. Rauhoittaa mieltä, etten ollut ainoa, joka ei vaan löytänyt siitä lyhyenlännästä kuivuuden kiduttamasta risukosta jyviä.

Se tietenkin lohduttaa tässä tilanteessa, että rehuvehnä on jotain 160 euroa ja laskee, ohrissa on koko maakunnassa punaisia jyviä, eipä taida saada tuotakaan. Ylivuotisen varastojen omistajat saavat todennäköisesti hyvät kaupat tehdyksi (pl. ruis) , menettävät kyllä vieläkin yli satasen, jos eivät päässeet 2022 neljänsadan euron hintapiikkin.

Mutta on 165 euron ohra parempi kuin 65 euron ohra. Se lohduttaa hiukan.

-SS-

Sekin myös lohduttaa kun katselee eturiviläisten vihertyviä peltoja lokakuun kynnyksellä. Ei harmita läheskään niin paljoa kun oma vaatimaton vuokratarjous ei riittänyt🤣🤣🤣

Täysin riskittömille korkosijoituksille alkaa samaan jo 3,5% korkoa, että se on aivan vähimmäis määrä millä voi laskea viljelyyn sidotun pääoman kulun per vuosi.

Varmasti moni ajattelee tätä maanviljelyä kassavirran kautta, jos rahaa tulee enemmän kuin menee ollaan tyytyväisiä. Ja jos se ylijäämä riittää sen tasoiseen elämään mihin tyytyy niin kaikki hyvin.

Päivän hinnat kätevästi yhdestä paikkaa: https://farmfacts.info

Lainaus käyttäjältä: Akattila - 21.09.23 - klo:22:13

Täysin riskittömille korkosijoituksille alkaa samaan jo 3,5% korkoa, että se on aivan vähimmäis määrä millä voi laskea viljelyyn sidotun pääoman kulun per vuosi.

Varmasti moni ajattelee tätä maanviljelyä kassavirran kautta, jos rahaa tulee enemmän kuin menee ollaan tyytyväisiä. Ja jos se ylijäämä riittää sen tasoiseen elämään mihin tyytyy niin kaikki hyvin.

Näinhän se on, ja sitten maksetaan pellosta yli 15 000€ hehtaari. En yhtään ihmettele, että pankit ovat alkaneet nihkeiksi maatalouden rahoittamiseen, kun isännät tuntuvat tyytyvän hieman eri standardien tuottoihin mitä normaalissa yritystoiminnassa on.

Jos viljan hinnat ei nouse 280e/t en myy