• Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 332002 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16536
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.

Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.

Ja vesi on etelässä useimmiten minimitekijä.
Kastelulaite vaikuttaa kahtena vuotena kolmesta
enemmän kuin kaikki mahdolliset ravinteet.

Meillä ennen oli valtaojassa vettä sen verran,
että olisi pienehköä kastelupumppua voinut ajatella.
Kevättulvat veivät siltoja ja rumpuja mennessään.
Peltoaukeat olivat huhtikuun puolivälissä kuin järviä.

Nykyisin oja on kuiva jo maaliskuulla. Syy on tuntematon,
olisiko jossakin ojan pohjassa reikä Kiinaan ?

-SS-

Nähtävästi joku muukin on havainnut tuon veden vaikutuksen:

KM:N VEHNÄKISAN VOITTO 8 719 KILON HEHTAARISADOLLA KUIVASTA KESÄSTÄ HUOLIMATTA

"Rönnqvist halusi osoittaa, että veden puute on myös Suomessa tärkein satoja rajoittava kasvutekijä."

Hear, hear!  , sanoisin minä, jos olisin jossakin brittien parlamentissa.

-SS-

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 558
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: viljan hinta
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.

Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.

Ja vesi on etelässä useimmiten minimitekijä.
Kastelulaite vaikuttaa kahtena vuotena kolmesta
enemmän kuin kaikki mahdolliset ravinteet.

Meillä ennen oli valtaojassa vettä sen verran,
että olisi pienehköä kastelupumppua voinut ajatella.
Kevättulvat veivät siltoja ja rumpuja mennessään.
Peltoaukeat olivat huhtikuun puolivälissä kuin järviä.

Nykyisin oja on kuiva jo maaliskuulla. Syy on tuntematon,
olisiko jossakin ojan pohjassa reikä Kiinaan ?

-SS-

Nähtävästi joku muukin on havainnut tuon veden vaikutuksen:

KM:N VEHNÄKISAN VOITTO 8 719 KILON HEHTAARISADOLLA KUIVASTA KESÄSTÄ HUOLIMATTA

"Rönnqvist halusi osoittaa, että veden puute on myös Suomessa tärkein satoja rajoittava kasvutekijä."

Hear, hear!  , sanoisin minä, jos olisin jossakin brittien parlamentissa.

-SS-

Ja ihan minimipanostuksella tuli voitto, ei typpi ole rajoittava tekijä, vaan vesi. Onhan toki maan  kasvukunnollakin merkitystä, paljonkin, ja voittajalla se maa oli hyvää.

Moerkoe

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 415
Vs: viljan hinta
Olisiko oljesta sittenkin lisätienestiksi? Saksalaiset ovat kehittäneet pelletöintikoneen joka tekee jo pellolla oljesta pellettiä. Lämmityspelletti on myytävissä noinhintaan 240e/tonni, sis.alv.

Lainaus
Premos on maailman ensimmäinen pelletöintilaite, jolla olkea voidaan korjata suoraan karholta. Olkipelletti sopii polttoaineeksi, rehuksi ja kuivikkeeksi.

Esittelyvideolla pelletöidään kuivaa olkea. Ajonopeus ei päätä huimaa. Tunnissa pitäisi kyetä korjaamaan 5 tonnia olkea. Vetokoneina on parisatahevosvoimaisia traktoreita. Tehontarpeen pitäisi olla puolet kiinteistä pelletöintiasemista.
   https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/miksi-paalata-kun-voi-pelletöidä-1.131873

Eipä ole juuri kuitenkaan lisäuutisia kuulunut tuosta, harmi. Siinä olisi taas jollekin voimatraktorin omistajalle urakointimahdollisuus.

Ilmeisesti niitä kuitenkin valmistetaan kun on siitä lastenlelukin tehty https://www.kroneshop.de/Premos-5000-209022260/en  Sillä voi aloittaa aiheeseen tutustumisen.

Rukiista saa ehkä 1000e/ha ja oljista pelletöitynä noin saman verran. Jos kasvusto on sopivan kuivaa, niin kannattaisi ilmeisesti pelletöidä jyvineen, jäisi muutama työvaihe pois ja tonnihinnassa ei ole juuri eroa, ei ainakaan leipäviljan eduksi.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7579
Vs: viljan hinta
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.

Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.

Ja vesi on etelässä useimmiten minimitekijä.
Kastelulaite vaikuttaa kahtena vuotena kolmesta
enemmän kuin kaikki mahdolliset ravinteet.

Meillä ennen oli valtaojassa vettä sen verran,
että olisi pienehköä kastelupumppua voinut ajatella.
Kevättulvat veivät siltoja ja rumpuja mennessään.
Peltoaukeat olivat huhtikuun puolivälissä kuin järviä.

Nykyisin oja on kuiva jo maaliskuulla. Syy on tuntematon,
olisiko jossakin ojan pohjassa reikä Kiinaan ?

-SS-

Nähtävästi joku muukin on havainnut tuon veden vaikutuksen:

KM:N VEHNÄKISAN VOITTO 8 719 KILON HEHTAARISADOLLA KUIVASTA KESÄSTÄ HUOLIMATTA

"Rönnqvist halusi osoittaa, että veden puute on myös Suomessa tärkein satoja rajoittava kasvutekijä."

Hear, hear!  , sanoisin minä, jos olisin jossakin brittien parlamentissa.

-SS-

Ja ihan minimipanostuksella tuli voitto, ei typpi ole rajoittava tekijä, vaan vesi. Onhan toki maan  kasvukunnollakin merkitystä, paljonkin, ja voittajalla se maa oli hyvää.
Täällä agronetissäkin on naureskeltu, kun olen kirjoittanut sadettavani viljaa. Ihan turhaan varmaankin tällä aukealla sitä on tehty vuosikymmenet.  ::)
Mystinen kesälaatumies

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 455
Vs: viljan hinta
Nähtävästi joku muukin on havainnut tuon veden vaikutuksen:

KM:N VEHNÄKISAN VOITTO 8 719 KILON HEHTAARISADOLLA KUIVASTA KESÄSTÄ HUOLIMATTA

"Rönnqvist halusi osoittaa, että veden puute on myös Suomessa tärkein satoja rajoittava kasvutekijä."

Hear, hear!  , sanoisin minä, jos olisin jossakin brittien parlamentissa.

-SS-

Ja ihan minimipanostuksella tuli voitto, ei typpi ole rajoittava tekijä, vaan vesi. Onhan toki maan  kasvukunnollakin merkitystä, paljonkin, ja voittajalla se maa oli hyvää.
Satokisan tuloksien taustatiedoista löytyy hauskoja yksityiskohtia. Tuntuu siltä ovatko kaikki ihan vakavalla mielellä liikkeellä, toisilla yritys näyttää menevän vähän yli ja yritetään kalliisti tehdä tulosta.

Kylvösiemen, sertiä on reilusti yli puolella, mutta mukaan mahtuu myös peittamattomalla TOSsilla kylvetty.

Kasvinsuojeluun on panostettu, ruiskutuskertoja oli monella 6-7, voittaja oli silti pärjännyt yhdellä ruiskutuskerralla. Aineita ja niiden hintoja pitäisi analysoida tarkemmin, muttei näyttäisi takaavan merkittävää sadonlisää tai ainakaan hyvää kannattavuutta?

Hehtopainoissa on isoja eroja, oikein korkeita ei ole ole ollenkaan, mutta muutama matala 71-72kg mahtuu joukkoon. Sibeliuksen keskiarvo oli 73.8 kg, korkeinkin vain 75,7kg, tästäkö joku odottaa Mistraalin seuraajaa?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16536
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Nähtävästi joku muukin on havainnut tuon veden vaikutuksen:

KM:N VEHNÄKISAN VOITTO 8 719 KILON HEHTAARISADOLLA KUIVASTA KESÄSTÄ HUOLIMATTA

"Rönnqvist halusi osoittaa, että veden puute on myös Suomessa tärkein satoja rajoittava kasvutekijä."

Hear, hear!  , sanoisin minä, jos olisin jossakin brittien parlamentissa.

-SS-

Ja ihan minimipanostuksella tuli voitto, ei typpi ole rajoittava tekijä, vaan vesi. Onhan toki maan  kasvukunnollakin merkitystä, paljonkin, ja voittajalla se maa oli hyvää.
Satokisan tuloksien taustatiedoista löytyy hauskoja yksityiskohtia. Tuntuu siltä ovatko kaikki ihan vakavalla mielellä liikkeellä, toisilla yritys näyttää menevän vähän yli ja yritetään kalliisti tehdä tulosta.

Kylvösiemen, sertiä on reilusti yli puolella, mutta mukaan mahtuu myös peittamattomalla TOSsilla kylvetty.

Kasvinsuojeluun on panostettu, ruiskutuskertoja oli monella 6-7, voittaja oli silti pärjännyt yhdellä ruiskutuskerralla. Aineita ja niiden hintoja pitäisi analysoida tarkemmin, muttei näyttäisi takaavan merkittävää sadonlisää tai ainakaan hyvää kannattavuutta?

Hehtopainoissa on isoja eroja, oikein korkeita ei ole ole ollenkaan, mutta muutama matala 71-72kg mahtuu joukkoon. Sibeliuksen keskiarvo oli 73.8 kg, korkeinkin vain 75,7kg, tästäkö joku odottaa Mistraalin seuraajaa?

Satokilpailun ravinneluettelossa on mielenkiintoista se, että kakkostilalle pääsi pH:lla 5,6, Ca 990. Voittajallakin vain 6,5 , kalsium kuitenkin runsas.

Olen ollut havaitsevinani, että vedellä on kyllä melkoinen taika, se korjaa perusravinteidenkin puutetta melkoisesti. Kuivilla keleillä ongelmaksi voikin tulla hurjaa voimaperäisyyttä yrittävälle maanesteen suolojen väkevöityminen liikaa. Niin, se vielä, kuinkahan monella voittajalla oli kylvöpäivät 15.5. jälkeen  tai peräti kesäkuulla ? Aika pitkälti siellä kärjessä oltiin aikaisimmassa mahdollisessa vaiheessa liikkeellä.

Youtube-viljelijä Mike Mitchelliä seuratessa on myös havaittavissa, että kun kylvettävää pinta-alaa on parikymmentätuhatta hehtaaria, silloin sellainen viljelijä enää hymähtää satokartoille ja yarasensoreille, että bullshit, pienviljeljöiden ja puutarhaviljelijöiden hommaa sellainen.

Sekin pisti ihailemaan, että lannoitteen puhallinlevittimellä Mike levitteli suursäkkikaupalla edge-nimistä jauhemaista maavaikutusrikka-ainetta, herneitä varten. Sitten myös glyfosaattia näkyy siellä laitettavan keväällä, kesällä, puintiaikana tuleennuttamiseen ja loppusyksyllä. Melko puhtaat olivatkin pellot. Tuossa on tekemisen meininki,  Prentissä muuten oli tuuletin ollut väärin päin , ja keitti koko ajan, iso 1050 ei jaksanut vetää heidän kylvökonetta,  Ja Fendt Ideal puimuri paloi tyystin, olipa lisäksi riskipaikka, josta oli savunnut akaisemminkin.

-SS-

Viimeksi muokattu: 01.11.20 - klo:13:37 kirjoittanut -SS-

Larppa

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 161
  • Pohjalta on hyvä ponnistaa!
Vs: viljan hinta
Nähtävästi joku muukin on havainnut tuon veden vaikutuksen:

KM:N VEHNÄKISAN VOITTO 8 719 KILON HEHTAARISADOLLA KUIVASTA KESÄSTÄ HUOLIMATTA

"Rönnqvist halusi osoittaa, että veden puute on myös Suomessa tärkein satoja rajoittava kasvutekijä."

Hear, hear!  , sanoisin minä, jos olisin jossakin brittien parlamentissa.

-SS-

Ja ihan minimipanostuksella tuli voitto, ei typpi ole rajoittava tekijä, vaan vesi. Onhan toki maan  kasvukunnollakin merkitystä, paljonkin, ja voittajalla se maa oli hyvää.
Satokisan tuloksien taustatiedoista löytyy hauskoja yksityiskohtia. Tuntuu siltä ovatko kaikki ihan vakavalla mielellä liikkeellä, toisilla yritys näyttää menevän vähän yli ja yritetään kalliisti tehdä tulosta.

Kylvösiemen, sertiä on reilusti yli puolella, mutta mukaan mahtuu myös peittamattomalla TOSsilla kylvetty.

Kasvinsuojeluun on panostettu, ruiskutuskertoja oli monella 6-7, voittaja oli silti pärjännyt yhdellä ruiskutuskerralla. Aineita ja niiden hintoja pitäisi analysoida tarkemmin, muttei näyttäisi takaavan merkittävää sadonlisää tai ainakaan hyvää kannattavuutta?

Hehtopainoissa on isoja eroja, oikein korkeita ei ole ole ollenkaan, mutta muutama matala 71-72kg mahtuu joukkoon. Sibeliuksen keskiarvo oli 73.8 kg, korkeinkin vain 75,7kg, tästäkö joku odottaa Mistraalin seuraajaa?

Satokilpailun ravinneluettelossa on mielenkiintoista se, että kakkostilalle pääsi pH:lla 5,6, Ca 990. Voittajallakin vain 6,5 , kalsium kuitenkin runsas.

Olen ollut havaitsevinani, että vedellä on kyllä melkoinen taika, se korjaa perusravinteidenkin puutetta melkoisesti. Kuivilla keleillä ongelmaksi voikin tulla hurjaa voimaperäisyyttä yrittävälle maanesteen suolojen väkevöityminen liikaa. Niin, se vielä, kuinkahan monella voittajalla oli kylvöpäivät 15.5. jälkeen  tai peräti kesäkuulla ? Aika pitkälti siellä kärjessä oltiin aikaisimmassa mahdollisessa vaiheessa liikkeellä.

Youtube-viljelijä Mike Mitchelliä seuratessa on myös havaittavissa, että kun kylvettävää pinta-alaa on parikymmentätuhatta hehtaaria, silloin sellainen viljelijä enää hymähtää satokartoille ja yarasensoreille, että bullshit, pienviljeljöiden ja puutarhaviljelijöiden hommaa sellainen.

Sekin pisti ihailemaan, että lannoitteen puhallinlevittimellä Mike levitteli suursäkkikaupalla edge-nimistä jauhemaista maavaikutusrikka-ainetta, herneitä varten. Sitten myös glyfosaattia näkyy siellä laitettavan keväällä, kesällä, puintiaikana tuleennuttamiseen ja loppusyksyllä. Melko puhtaat olivatkin pellot. Tuossa on tekemisen meininki,  Prentissä muuten oli tuuletin ollut väärin päin , ja keitti koko ajan, iso 1050 ei jaksanut vetää heidän kylvökonetta,  Ja Fendt Ideal puimuri paloi tyystin, olipa lisäksi riskipaikka, josta oli savunnut akaisemminkin.

-SS-

Toivottavasti sarkasmia  ???

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3058
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta

änä vuonna olisi vettä tullut kyllä taivaaltakin riittävästi, ainakin täällä meidän seudulla, mutta väärään aikaan kasvukaudesta. Tästä sitten seurasi katovuosi..

Touko-kesäkuussa sataa monesti liian vähän. Sadettaminen on varmaan ihan kannattavaa, ehkä, jos siihen olisi mahdollisuus. Mutta eipä näissä ojissa vettä ole enää silloin jäljellä kun sadettaa pitäisi. Tällöin joutuu tyytymään muihin ratkaisuihin, kuten syysviljoihin ja suorakylvöön. Kumpikaan ei sovella luomuun täydellisesti  ;D

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16536
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Kansainvälisesti esimerkiksi vehnän kasvatuksesta on tullut tiedettä. Kasvusta tiedetään paljon, eikä satojen rakentamisesa ole enää mystiikkaa. Pääasiallisin muuttuja onkin vesimäärä, jos veden hyväksikäyttö onnistuu hyvin (käyttämällä kaikkia muita panoksia) , pidetään hyvänä tuloksena 1 mm vettä 15 kiloa viljaa kohti. Eli kasitonnari vaatii 533 mm vettä. Ja tämä vesi tarvitaan jo aika alkuvaiheessa, eli maan vesivarantoja tarvitaan, jollei voida sadettaa. Vesivarannot kertyvät  muutaman kuukauden aikana ennen kylvöjä, ja aikaisemmin merkittävä osuus olikin sulavalla lumella. Nyt kun pysyvää lunta ei enää kovin paljon ole, joudutaan tyytymään kevätsateisiin sellaisenaan, ja niitä ei ole vuosikausiin ollut riittävästi, pohjavesien lasku on tosiasia eteläisellä viljanviljelyalueella.

Olen nyt tarkkaillut sademäärien vaikutuksia useamman vuoden, enkä ole ainoa, samoja havaintoja on tehty jo 1970 - ja 1980 - luvulla kotimaisen ammattitutkimuksen piirissä, mutta tulokset eivät kiinnosta oikeastaan ketään, koska viljelijöiden pitää saada touhuta kovasti, satoa rakentaessaan, lannoitteet, kalkit, tautiaineet ja viljelyteknologia on helppo markkinoida, kun jätetään sinne tavoite mahdolliseksi, jättisato.

Näyttää siltä, että paras ennuste viljasadolle on kuukausien 3..6 tai 3..7 kokonaissademäärä. Tammi-helmikuu on ristiriitainen, vaikutus riippunee siitä, onko maa roudassa vai ei.

-SS-

Viimeksi muokattu: 02.11.20 - klo:11:53 kirjoittanut -SS-