Ainakin nuo ert kärryt voi keikauttaa kumoon ja sitten vaan nostaa ylös ja jatkaa hommia. Peltikärryn lava voi mennä mutkalle.

Ihan vaatimustasosta kiinni mitä haluaa.

Ja täytyy muistaa, että se on vaan raktorin kärry. Ei mikään ydinreaktorin paineastia.


Niin, ja kipeistä muistaa sen verran, että mitä isompia kippisylintereitä tai niitä on kaksi yhden sijaan, niin kauemmin kestää nostaa kippi.

Joo vaikka peltikärryn alusta kelpaa niin lavan täytyy kyllä olla tarkoitukseen tehty.

Mitä tulee ton kakstunkkisen kippaamiseen niin iso raktori tunkkaa sen kyllä pystyyn melko vikkelään mutta yllättäen alastulo kestää. En oikeastaan tiedä mistä johtuu mutta näin vaan on. Ja kyseessähän niin yksinkertainen kapine kuin junkkarin 120.

Turvemiehet suosii hyväkoneen kärryä 80 mallia siihen jos ottaa vielä leveämmät renkaat on hyvä,ovat todella tykänneet,pesee pikkuryssän kärryt mennen tullen,tosin siinäkin lava tulee virosta.Multiva on hyvä ja aina perusvarma tuhti.

Puntaroin taannoin vaihtoehtoina korokelaitoja tai jalkavaihtolavasysteemiä. Päädyin vaihtolavaratkasuun. Viljalavaan sai reilusti enemmän tilavuutta kuin korokelaitaseen maalavaan eikä ole pelkoa vuodoista.
Tuplatuubeillaki kippi nousee rivakasti ja tulee alaski oottelematta. Letkutus ja nipat on reilua kokoa sylintereiltä asti. Ja öljy riittää kipata jontikoillaki (6920s ja 6630 lisäsäiliöllä).

Kärryksi tuli siis Ert gr 18t, 710 kiinankumeilla.

EDIT: Laitetaan vielä kuva malliksi http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=57288

...

Ja täytyy muistaa, että se on vaan raktorin kärry. Ei mikään ydinreaktorin paineastia.
....

Olen ajanut pienellä traktorilla isoja kärryjä ilman aisajousitusta tai telijousitusta. Hirveä tunne, kun resonanssitaajuudella alkaa heilunta...

Toinen vaihtoehto on ajaa 25 km/h. Ei sekään oikein toimi pitkillä kuljetusmatkoilla. Kumeihin perustuva aisajousituskin on vähän niin ja näin.

Kärryn jousitus on turvallisuuskysymys.

Itsellä noihin ryskähommiin kuormaauton rungosta tehty läpivetävällä telillä oleva kärry. 700 x 26 rengastuksella. Sitten kevyempään viljan ja hakkeen ym. ajoon noita peltikärryjä erikseen. Ei nämä peltikärryt ole tarkoitettu mihinkään kivien ja kantojen ajoon. Vaikka kuinka varoisi lastauksessa niin jossakin vaiheessa laidat kurtussa ja hidastaa sitä kuoman tekoa liikaa tuollainen varominen. Meneehän se jos muutaman kuorman vie itselle nämä peltikärryt mutta kun palkan edestä ajellaan urakalla niin sellainen kärry alle jolla sitten pääsee vähän pehmoisempiinkin paikkoihin mihin ei kuomaautolla ole asiaa.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 21.03.16 - klo:09:56

...

Ja täytyy muistaa, että se on vaan raktorin kärry. Ei mikään ydinreaktorin paineastia.
....

Olen ajanut pienellä traktorilla isoja kärryjä ilman aisajousitusta tai telijousitusta. Hirveä tunne, kun resonanssitaajuudella alkaa heilunta...

Toinen vaihtoehto on ajaa 25 km/h. Ei sekään oikein toimi pitkillä kuljetusmatkoilla. Kumeihin perustuva aisajousituskin on vähän niin ja näin.

Kärryn jousitus on turvallisuuskysymys.

Kumijousitus on tosiaankin vain niin ja näin. Kyllä toi ert tulee vielä neljääkymppiä perässä hienosti. Hienommin kuin yksikään tuhti. 


Kärryn turvallisuuskysymys on jarrut. Ilman niitä meno voi olla hurjaa.


Jos kärryn nyt ostaisin, niin koukkulavan ohella se olisi ert maansiirtokärry, ilman jousia, jarruilla, kunnon hardox lavalla. Viljakärrynä ert viljakärry jousitelillä. Saa melkein nuo kaksi yhden Multivan hinnalla. 

Sen aisajousituksen voi rakentaa ite mieleisekseen.


Kipin laskun hitauden voi miettiä siten, että jos seisoo suolla yhdellä jalalla, niin uppoaa nopeammin kuin seisoisi kahdella jalalla.

Kipin laskun hitauden voi miettiä siten, että jos seisoo suolla yhdellä jalalla, niin uppoaa nopeammin kuin seisoisi kahdella jalalla.

Noinkin voi tosiaan miettiä.

Tai sitten vaihtaa kipin ja tr-liittimen väliin 3/4" tai 1" letkun.

Kipin laskun hitauden voi miettiä siten, että jos seisoo suolla yhdellä jalalla, niin uppoaa nopeammin kuin seisoisi kahdella jalalla.

Noinkin voi tosiaan miettiä.

Tai sitten vaihtaa kipin ja tr-liittimen väliin 3/4" tai 1" letkun.

Kunhan pitää huolen, että raktorin paluuliitinkin on reipas. 

Kunhan pitää huolen, että raktorin paluuliitinkin on reipas. 

Vapaa paluu reilulla liittimellä.

Ei se ERT taida sen halvempi olla kuin noi "isäntälinjan" multivaattorit. Materiaaleihin en oo jaksanu tutustua.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 21.03.16 - klo:16:50

Kunhan pitää huolen, että raktorin paluuliitinkin on reipas. 

Vapaa paluu reilulla liittimellä.

Ei se ERT taida sen halvempi olla kuin noi "isäntälinjan" multivaattorit. Materiaaleihin en oo jaksanu tutustua.

 

  Kipin paluu kannattaa liittää vapaaseen paluuliittimeen

joskus mietiin tuohon lavan laskuhun tuplaletkutusta josta toinen magn venttiilin kautta vapaahin paluuseen.. eli laskies vipu kelluntahan ja napista magn vent auki.. miten sitte vaahtuaas, tiä häntä.. yhtälailla se ka käytös virtaa mutta sillon aikaa rauhoottua

joskus mietiin tuohon lavan laskuhun tuplaletkutusta josta toinen magn venttiilin kautta vapaahin paluuseen.. eli laskies vipu kelluntahan ja napista magn vent auki.. miten sitte vaahtuaas, tiä häntä.. yhtälailla se ka käytös virtaa mutta sillon aikaa rauhoottua

Itte olen ajatellut että vetäisin molemmista sylintereistä oman letkun jotka kytkisin eri venttiileille. Sitten vaan yhdistäisin letkut viellä matkalla t haaralla niin kipatessa käyttäisi yhtä venttiiliä ja alas laskettaessa tyhjänä voisi päästää kahteen lohkoo .

No jo on taas juttuu... Yleensä on kippi tullu alas enneku seuravaa kuormaa on alkanu tulla lavalle....

No jo on taas juttuu... Yleensä on kippi tullu alas enneku seuravaa kuormaa on alkanu tulla lavalle....

Lyhyessä siirrossa ei ehdi kippi laskeutua, esim. ojaa kaivaessa ja siirtojen ollessa lyhyitä. Mutta eipä tosiaan normaalisti oo mitään haittaa, hetken ajaa rauhassa että ehtii laskea.

Kollega sanoi joskus, ettei Multivalla meinanneet ymmärtää että tarttis kipin sylinterin tappeihin rasvanipat kun kulahtaa niin nopeaan, spesiaalihommaa jossa kippauksia tulee jatkuvasti päivästä toiseen siirtojen ollessa lyhyitä ja lastauksen tehokasta, päivässä vähintään tavan tallaaajan vuoden kippaukset

No jo on taas juttuu... Yleensä on kippi tullu alas enneku seuravaa kuormaa on alkanu tulla lavalle....

Jos tolla mun kärryllä ajaisi hiemankin enemmän niin jotain tarttisi tehdä. Se tulee niin järkyttävän hiljaa alas että melkein joka kerta se ärsyttää.