Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 02.02.16 - klo:09:17

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 02.02.16 - klo:01:12

Näkyy maalla olevan suorittava työ arvossaan.

Haastattelin Sarka-messuilla kotimaisen led-valaisimen valmistajaa Salosta. Kysyin, paljonko kotimainen lyhty tulee kalliimmaksi kuin laadultaan vastaava kiinalainen. Sanoi, ettei käytännössä yhtään. Tuolta saa kavereita kokoonpanohommiin 9 euroa / tunti ja siihen sivukulut, niin se on 15 tunti.

Mutta että vaadi muita alentamaan palkkaansa ja etujaan ja vaadi itse lisää etuja, niinhän se menee. Mutta ay-liikehän se on ahne ja kaiken pahan alku ja juuri.

Meinaatko että valaisinten kokoaminen liukuhihnalla vastaa työnkuvaltaan maataloustyöntekijää, jolta vaaditaan oma-aloitteisuutta ja osaamista eri aloilta?

Niitä valaisimia ei kasata liukuhihnalla ja kyllä sekin on varmasti tarkkaa hommaa, jossa pitää asentaa oikenlaiset komponentit oikeisiin valaisimiin, asentaa ne oikein ja oikeaan kireyteen ja varmistaa lopuksi, että laite toimii.

Meillä ihmisillä on tapana ajatella, että juuri minun työni on raskasta, vaativaa ja alipalkattua, kun taas naapurin Penan puuhastelu on kevyttä ja helppoa mutta täysin ylipalkattua.

Itse olen kyllä ollut joskus todella yksinkertaisessa liukuhihnatyössä Talmun (nyk. Hella) heijastinlinjalla Perttelissä (nyk. Salo). Työ oli jälkeen päin ajatellen kevyttä ja helpohkoa, mutta halvemmalla suostuisin ajamaan traktoria.

Tehtävänä oli käyttää konetta, joka pussitti heijastimen, narun ja hakaneulan yksittäispakettiin. Päivässä pussitettiin tuhansia. Jos meni yli 10 000:n sai korotetun palkan koko päivältä. Harvemmin sai. Piti tarkistaa, että heijastinten mainospainatukset olivat kunnossa, että pussi sulkeutui kunnolla (kone kuumaprässäsi sen kiinni), pussit irtosivat toisistaan ja että mukaan meni neulat ja langat. Joskus tuli tehtyä muutama sata niin, että yht äkkiä äkkäsin, että hakaneulat ovat loppuneet suöttölaitteesta. Sitten tarkistamaan läpikuultavista pussukoista, missä on neula ja missä ei. Ja sitten kaikki epäkurantit revittiin auki ja merkattiin vihkoon, että viduiks män, vähennetään 227 kpl. Yksinkertaista työtä, joka sai minut vakuuttumaan opiskelun tähdellisyydestä.

Ainoa hauskuus tuossa työssä oli pääluottamusmies (komm.) jonka hauskoja juttuja toisenlaisesta järjestelmästä, jossa työläisiä ei riistetä, koska he omistava itse tehtaan, oli hauska kuunnella. Ne viihdyttävät minua joskus vieläkin.

Ite kyllä sitä mieltä että hyvin tehdystä työstö palkka pitää saada, kaffit juodaan kopissa sen leipäpalankanssa, aivan urakanluontoista hommaa. Kyllä kaupan tätit on palkkansa sunnuntaisin ansainnut on niilläkin, osalla ainakin pienet lapset kotona.

Täytyy muistaa ettei sen kärryn vetäminen kuitenkaan mitään haastavinta konetyötä ole.

Täytyy muistaa ettei sen kärryn vetäminen kuitenkaan mitään haastavinta konetyötä ole.

Eikö? Riippuu kovin kärrystä... Entäs ku sitä kärryä pitääki työntää?

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 02.02.16 - klo:18:14

Täytyy muistaa ettei sen kärryn vetäminen kuitenkaan mitään haastavinta konetyötä ole.

Eikö? Riippuu kovin kärrystä... Entäs ku sitä kärryä pitääki työntää?

Osaatko käyttää kassakonetta?

Lainaus käyttäjältä: TDK - 02.02.16 - klo:18:33

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 02.02.16 - klo:18:14

Täytyy muistaa ettei sen kärryn vetäminen kuitenkaan mitään haastavinta konetyötä ole.

Eikö? Riippuu kovin kärrystä... Entäs ku sitä kärryä pitääki työntää?

Osaatko käyttää kassakonetta?

Ei voi tietää kun en oo koskaan kokeillu.

Ite kyllä sitä mieltä että hyvin tehdystä työstö palkka pitää saada, kaffit juodaan kopissa sen leipäpalankanssa, aivan urakanluontoista hommaa. Kyllä kaupan tätit on palkkansa sunnuntaisin ansainnut on niilläkin, osalla ainakin pienet lapset kotona.

No etkös sä meinannutkin tehdä y-tunnukella eli yrittäjä statuksella? Tuo minun laskelmsa oli tarkoitettiu siihen mikä ero on todelisuudessa yrittäjän ja palkoilisen välillä. Siinä ei otettu huomioon sitä että jos palkoilinen sairastuu. Sille on otettava sijainen ja kummalekkin on maksettava liksa. Yrittäjä kuskeille tuumaat vaan "piä vaan saikkua, minä otan toisen ajamaan." Eli tarkoitus oli lähinnä herätellä ihmisä siihen todelisuuteen mikä ero on palkoilisella ja yrittäjällä!

Juurikin näin, eli maksan omat sivukuluni. sairastapauksissa sairastetaan ilman palkka kotona, lomalla ollaan ilman lomajanpalkkaa/lomarahoja/lomaltapaluu rahoja, ei tuu pekkasia, ei tuu arkipyhäkorvauksia, ei tuu ylityökorvauksia, viikkolepokorvauksista puhumattakaan. kun palkanmaksaja sanoo että pärjätään huomenna ilman sua, niin Ok.

kirjoitan laskun yrittäjälle, naps se maksaa sen pois, ja laittaa vähennysmappiin...

Ai niin tuntipalkka vissiin kerrotaan 1,76 ja siitä tulee tuo yllä oleva korvaus.? ? ?

Juurikin näin, eli maksan omat sivukuluni. sairastapauksissa sairastetaan ilman palkka kotona, lomalla ollaan ilman lomajanpalkkaa/lomarahoja/lomaltapaluu rahoja, ei tuu pekkasia, ei tuu arkipyhäkorvauksia, ei tuu ylityökorvauksia, viikkolepokorvauksista puhumattakaan. kun palkanmaksaja sanoo että pärjätään huomenna ilman sua, niin Ok.

kirjoitan laskun yrittäjälle, naps se maksaa sen pois, ja laittaa vähennysmappiin...

Ai niin tuntipalkka vissiin kerrotaan 1,76 ja siitä tulee tuo yllä oleva korvaus.? ? ?

Riippuu keltä kysyy. Liiton politrukilta jos kysyt, niin se jaetaan 2:lla? "Mulle sanoivat tilitoimistossa että tarkka 1,77, mutta kerro 2:lla kun kuitenkin tulee sairas päiviä." Toisaalta yrittäjä statuksella tehtynä sivukulut mitkä kyseinben yrittäjä maksaa on yllätävän pienet jos verrataan samaa palkan saajana.

Sä nyt tykkäät muutenkin muunnella lukuja mieleisees suuntaan.

Ei traktorikuskin sen enempää kyllä kuulu ansaita kuin yrittäjälomittajankaan.

E: Ja ei se peruuttaminenkaan niin haastavaa ole että siitä jotain vaarallisen työn lisää pitäis olla vailla. Kyse on kuitenkin edelleen lumen kuskaamisesta.

Sä nyt tykkäät muutenkin muunnella lukuja mieleisees suuntaan.

Ei traktorikuskin sen enempää kyllä kuulu ansaita kuin yrittäjälomittajankaan.

E: Ja ei se peruuttaminenkaan niin haastavaa ole että siitä jotain vaarallisen työn lisää pitäis olla vailla. Kyse on kuitenkin edelleen lumen kuskaamisesta.

periaatteessa joo. Hinan kyllä minusta pitäisi määräytyä kilpailun perusteella vapailla markkinoilla markkinatilanteen mukaan. Eli pätevälle kaiffarille parempi liksa ja heikommalle kengan kuluttajalle huonompi liksa.

Tässä sinänsä hyvässä ja tärkeässä keskustelussa kulminoituu Suomen talouden suuri ongelma: olemme hinnoitelleet itsemme ulos omilta markkinoiltamme.

Suomalaiset nimittäin haluavat niin korkeaa palkkaa, että eivät ole enää itse valmiita maksamaan tuotteista ja palveluista sitä hintaa, minkä niiden tuottaminen tällä palkka- (ja muulla kustannustannus-) tasolla maksaa. Tai sama toisin päin: haluamme hyödykkeemme hintaan, jolla niitä ei pystytä täällä tuottamaan.

Maatalous on tässä tietysti klassisin esimerkki. Koska ruoasta ei halua maksaa sen tuottamisesta aiheutuvaa hintaa, sitä subventoidaan alkutuotantoa tukemalla ja arvonlisäveroa alentamalla. Ja sittenkin valtaosa on sitä mieltä, että ruoka on liian kallista. Se ei saisi maksaa oikeastaan mitään, mutta kuitenkin jonkun pitäisi tuottaa raaka-aine ja jonkun pitäisi kuljettaa, jauhaa, teurastaa, leikata, sekoittaa, maustaa, maistaa, paistaa, jäähdyttää, pakata, kuljettaa ja myydä - ja alkutuottajaa lukuunottamatta näille kaikille pitäisi maksaa kunnon palkkaa, mutta tuotteen hinnassa se ei saisi näkyä.

Suomalaisten mielestä Viro on oikea paratiisi, koska siellä autokorjaamo, hammaslääkäri, parturi, ravintola ja viinakauppa laskuttavat vain murto-osan siitä, mitä samaiset palveluntuottajat Suomessa. Siispä eteläsuomalainen palkansaaja, eläkeläinen, opiskelija, työtön ja yrittäjä jonottavat samaan laivaan tehdäkseen ostoksia hinnalla, joka on mahdollinen vain, koska palkat ovat matalat ja verotus yhtä olematonta kuin verovaroin kustannetut palvelutkin.

Ehkä kaikkein absurdein tilanne meillä kuitenkin on rakennusalalla. Yritys, jolla on suomalaisia työntekijöitä; joka maksaa heille Tessin mukaisen palkan sivukuluineen; huolehtii työturvallisuudesta; ostaa ja myy kaiken kuittia vastaan; hoitaa jäte-, melu-, pöly- ja muut ympäristövelvoitteensa lain määräämällä tavalla; hoitaa tarkastukset, luvat, maksut, ilmoitukset, tulityökortit ja kaiken byrokratian tunnollisesti; rakentaa huolellisesti hyvistä materiaaleista ja lopuksi antaa keisarille sen, mikä keisarille kuuluu, ei voita yhtään tarjouskilpailua. Edes valtio, joka pelisäännöt on määrännyt, ei tilaa tältä yritykseltä yhtään mitään. Urakat menevät sille, joka tekee halvimmalla ja se tuskin koskaan täyttää noita kaikkia asetettuja vaatimuksia.

En tiedä, onko meillä liian korkeat palkat vai harhainen kuvitelma oikeasta hintatasosta. Joka tapauksessa meillä ei ole varaa tähän ostovoimaan. Ostovoimaa on vuosia pidetty yllä velkaantumalla. Osa uskoo kai itsekin tämän julkisen elvyyttämisen nostavan meidät suosta, mutta sitä se ei tee. Ei ole ainakaan tehnyt tähän asti.

Toisaalta ei tämä ahneus yksin meidän kansamme synti ole. Myös Norjalaiset ovat perin juurin kyllästyneitä palkkatasonsa ja verotuksensa aiheuttamaan korkeean hintatasoon, mutta kukaan ei ole valmis sielläkään alentamaan työvoimakustannuksia ja tinkimään "ilmaisista" palveluista.

Vain Saksassa tämä on onnistunut. No, pienipalkkaisimmat eivät ole tyytyväisiä sielläkään, mutta vienti vetää ja työllisyys on alhaalla.

On siinä koneyrittäjä ihmeissään kun on voittanu urakan 35€ tunti ja kuski maksaa 26€.

On siinä koneyrittäjä ihmeissään kun on voittanu urakan 35€ tunti ja kuski maksaa 26€.

Kieltämättä!

Kaveri oli viennyt tarjouksen kuopion kaupungille katujen aurauksesta. Tiemestari oli nauranut että ei tällä hinnalla. No milläs? Puolet pois! Eihän sillä elä!? Pistä tuplasti tunteja, kukaan ei valvo sitä paljonko laitat tunteja kaikki kahtoo tunti hintaa!