Siinä on vaan sellainen juttu että maatila ei ole mikään kokonaisuus ja silloin sukupolvenvaihdos tilanteessa voi tulla tilanne että sisarukset ymmärtää avata suunsa. Periaatteessa jos sisarukset on tasavertaisia vanhemmille niin äkkiä vaihtoehtoja on muutama eli tila jaetaan tai raha siirtyy tilan saavalta lapselta sille joka jää ilman kiinteää omaisuutta. Toki raha kiertää edellisten omistajien kautta.
Edelleenkin tilan omistajat päättävät kenelle myyvät ja millä hinnalla...
Tässä on tämä olennaista. Esimerkiksi yhtä lailla tuottavat sijoituskiinteistöt ja esimerkiksi pörssiosakkeet, jos luovutus on tapahtunut käypää arvoa alemmalla hinnalla, voi tulla vastaan sitten perinnönjaossa jonkinlainen lakiosan tasinko, halusipa sitä myyjä tai ei. Eli ns. spekulatiivinen lakiosa on muissa tapauksissa olemassa, ei tilakaupoissa, siinä on mahdollisuus katsoa kauppa kauppana.
Joissakin erityistapauksissa ei alihintainen tilakauppa ole mennyt myyjän kuoleman jälkeen läpihuutojuttuna läpi (Lainaan Murtolan kirjoitusta).
KKO:2012:69 päätöksessä oli tila luovutettu ennen kuolemaa periaatteessa verotusarvolla, käräjä- ja hovioikeus hylkäsivät toisen perillisen lakiosavaatimukset käyvän arvon perusteella, tässä oli perusteena juuri perintökaaren 25 luvun 1-10 pykälät. Korkein Oikeus kuitenkin päätti, että tällaisessa tilanteessa, vaikka tilanpidon jatkamisperuste oli merkittävä, jotta suosiolahjasäännökset eivät pätisi, niin kuitenkin lahjan arvoksi otettiin suurempi arvo, enemmän lähellä käypää hintaa. Kauppahinta oli ollut
200000 euroa 144 ha maatilasta. KHO päätti tilan arvoksi 1 065 200 euroa, eli lahjan arvo pesään takaisin tuotuna olisi ollut 843 700 euroa. Päättivät lakiosan täydennysmaksua maksettavaksi noin 132000 euroa. Eli 144 ha tila jatkajalle 332 000 eurolla, joka kuitenkin lienee pankin taholta lainoituskelpoinen ?
Markkinahintaisena kauppana (Etelä-Suomi) todellakin voisi olla lähelle miljoonan rahankulu ? Oliko tämä jatkajalle epäoikeudenmukainen ratkaisu ?
Yhden pojan politiikka maatiloille on suositeltava, muun yhteiskunnan työllisyystilanne kun alkaa olla vaikea, koulutettujenkin keskuudessa. Muut sisarukset saavat yhteiskunnan varoin päivähoidon, peruskoulun, ruuat ja jatkokoulutuksen opintotukineen, mutta se ei takaa enää työpaikkaa.
-SS-