Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 03.01.16 - klo:10:29

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 03.01.16 - klo:09:57

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.01.16 - klo:13:18

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.01.16 - klo:07:45

Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun 

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö. Jonkinverran voi kikkailla seuraavan kesön\ vuoden rehustuksella mutta ei määräänsä enempää. Itselläni tulee viellä sekin ilmiö että paalien rehusisältö vaihtelee niin että oikea rehumäärä on vaikea arvioida. Ehkä joissain laakasiiloissa rehun määrä on helpompii arvioida kun puristenesteet on poistunu.

Entäs jos sattuu katovuosi? alkaa pers taskussa tuntumaan jos paali maksaa 100€/kpl. Eikä 10% ylijäämä tahdo sailyä sitä 10 vuotta etttä ois säilörehua katovuoden yli.

Sen takia ois hyvä miettiä semoisia hernevilja seoksia viljelyyn että tarvittaessa voi korvata säilörehua sillä tai sitten jos säilörehua on tarpeeksi voi puida viljaherne seoksen. Tämä tosin tahtoo nämä syysvilja koktailit sulkea pois kevätkylvöstä.

Jos kyse olisi optimitilasta niin ei se kauhean kaukana olisi todellisuudesta että sr ala olisi keskivertovuoden tarpeisiin ja sitten heinäkuun lopulla katsottaisi mikä on rehutilanne ja sen jälkeen ajettaisi tuoreviljaa niin paljon että oltaisi tavoitteessa. Tällöin olisi mahdollista myydä loput vaikka pystyyn tai jotain ja koko ala olisi tehokkaassa käytössä. Elokuun aikana näkisi jo vähän kolmannen sadon kasvua ja siitä voisi vetää johtopäätöksiä tohon viljan niittoon. Vaatisi vaan melkein neljät laakasiilot että koko sadon saisi kerralla piiloon.

Tai sitten pistää syyssadosta syötössä olevaan siiloon sen mitä mahtuu ja loput paaleihin.

Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Ei tähä järkeä saa ku laittamalla elukat korkialaitaseen, pellot kuusentaimille ja menemällä oikeisiin töihin.

>oikeisiin töihin

Ajanhukkaa nekin rahallisesti ja maajussi arvostetaan työttömän alapuolelle sosialistityöhönottajan silmissä.

Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Eli 50 kantturalle 100 hehtaaria nurmea?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 04.01.16 - klo:08:20

Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Eli 50 kantturalle 100 hehtaaria nurmea?

Meillä on jatkuvasti kerättäävää nurmea 130 lehmälle + nuorisolle jotain 90ha, ja jotain satunnaisia sopimuslohkoja tms päälle. Viiime vuoden ykkössato kerättiin reilu 70 hehtaarilta ja taitaa riittää muille kuin yli 6kk hiehoille (hiukan kyllä appeita täydennetään muullakin karkealla) yli 7 kuukaudeksi.

Suojavyöhykkeiden kerääminen ilmaiseksi ei kuulu suunnitelmiin, mutta sellainen tuli kanssa mieleen tähän keskusteluun liittyen, että ne luovat kuitenkin tietynlaista reserviä seuraavat 3-4 vuotta. Jos kurja vuosi osuu kohdalle, voi tarjoutua korjaamaan niitä vaihteeksi ilmaiseksi vähän kauempaakin.

Toinen varotoimenpide suht pienellä nurmialalla voisi olla kastelulaitteiden pitäminen reservissä jos on paljon makean veden rantalohkoja. Tämä siis etelässä, ei napapiirillä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.01.16 - klo:12:27

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 04.01.16 - klo:08:20

Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Eli 50 kantturalle 100 hehtaaria nurmea?

Meillä on jatkuvasti kerättäävää nurmea 130 lehmälle + nuorisolle jotain 90ha, ja jotain satunnaisia sopimuslohkoja tms päälle. Viiime vuoden ykkössato kerättiin reilu 70 hehtaarilta ja taitaa riittää muille kuin yli 6kk hiehoille (hiukan kyllä appeita täydennetään muullakin karkealla) yli 7 kuukaudeksi.

Suojavyöhykkeiden kerääminen ilmaiseksi ei kuulu suunnitelmiin, mutta sellainen tuli kanssa mieleen tähän keskusteluun liittyen, että ne luovat kuitenkin tietynlaista reserviä seuraavat 3-4 vuotta. Jos kurja vuosi osuu kohdalle, voi tarjoutua korjaamaan niitä vaihteeksi ilmaiseksi vähän kauempaakin.

Toinen varotoimenpide suht pienellä nurmialalla voisi olla kastelulaitteiden pitäminen reservissä jos on paljon makean veden rantalohkoja. Tämä siis etelässä, ei napapiirillä.

Ehkä pitäisin ennemmin kevät vehnä puitavan herneen seosta reservissä. Yleensä kato kesä on kuiva nurmen osalta. Kun märkänä nurmi kasvaa normaalisti jos vaan saa korjattua sadon.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 04.01.16 - klo:08:20

Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Eli 50 kantturalle 100 hehtaaria nurmea?

Sit kun tehdään bisnestä (=eletään todellisilla tuotoilla) niin 100 kantturaa ja 50 ha..

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.01.16 - klo:12:27

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 04.01.16 - klo:08:20

Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Eli 50 kantturalle 100 hehtaaria nurmea?

Sit kun tehdään bisnestä (=eletään todellisilla tuotoilla) niin 100 kantturaa ja 50 ha..

Joo... Muistuu mieleen kun bisneksen tekiät suunitteli tilaavansa junalla säilörehua paaleissa kun koko alue 200km säteellä kärsi kuivuudesta. Nytkin oon kuullut kauhu tarinoita heinä kauppiaista että 2 kerrosta laitetaan rikkaruohojen päälle muovia ja myydään hevosheinänä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.01.16 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 04.01.16 - klo:16:35

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.01.16 - klo:12:27

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 04.01.16 - klo:08:20

Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Eli 50 kantturalle 100 hehtaaria nurmea?

Sit kun tehdään bisnestä (=eletään todellisilla tuotoilla) niin 100 kantturaa ja 50 ha..

Joo... Muistuu mieleen kun bisneksen tekiät suunitteli tilaavansa junalla säilörehua paaleissa kun koko alue 200km säteellä kärsi kuivuudesta. Nytkin oon kuullut kauhu tarinoita heinä kauppiaista että 2 kerrosta laitetaan rikkaruohojen päälle muovia ja myydään hevosheinänä.

Täälläpäin kyllä parasta bisnestä tekee tilat jotka keskittyy ydinbisnekseen seinien sisällä. Rehukustannus ostona on kahdeksan vuotta kymmenestä halvempi kuin itse viljellen. Vaatii tietysti bisnesälyä, kykyä nähdä taloudellisest mahdollisuudet sekä kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa ja osata sopia asioista...

Mitesa kävi sen 5 robotin tilan jolla ei ollut peltoa?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.01.16 - klo:18:54

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 04.01.16 - klo:18:44

Täälläpäin kyllä parasta bisnestä tekee tilat jotka keskittyy ydinbisnekseen seinien sisällä. Rehukustannus ostona on kahdeksan vuotta kymmenestä halvempi kuin itse viljellen. Vaatii tietysti bisnesälyä, kykyä nähdä taloudellisest mahdollisuudet sekä kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa ja osata sopia asioista...

Mitesa kävi sen 5 robotin tilan jolla ei ollut peltoa?

Ei mitään aavistusta kun en tiedä missä ja mitä tarkoitat? Mutta olisiko ollut niin että kuten itsellisiltä ja omavaraisuuteen pyrkiviltä maajusseilta yleensäkin niin puuttui joku noista edellytyksistä?

Eikös se eräs Pälkäneen tila kokeilut. Myi peltonssa pois.

Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.

Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.

Nimen omaan. Ei ole mitään järkeä pitää 2 lehmää per hehtaari. Peltotuet näyttelee niin suurta osaa palettissa ettei voi uskoa. Sinnehän voi työntää niitä suojavyöhykkeitä ynm.  mahdolisimman paljon.

Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.

Jos alle maksaa ei ole vuokrapeltoa, eikä lisämaakauppoja. 

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 04.01.16 - klo:21:23

Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.

Nimen omaan. Ei ole mitään järkeä pitää 2 lehmää per hehtaari. Peltotuet näyttelee niin suurta osaa palettissa ettei voi uskoa. Sinnehän voi työntää niitä suojavyöhykkeitä ynm.  mahdolisimman paljon.

Äläs ny, jos prorahastus BW niin sanoo, niin muuten ei voi pärjätä, ni!