Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Miten maatalouteen saadaan järkeä.  (Luettu 44870 kertaa)

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Tehostamalla, tekemällä oikeita asioita, keskittymällä omaan bisnekseen, parantamalla ammattitaitoa, katsomalla tulevaisuuteen yms..

Usein myös etsimällä yhteistyökumppaneita, oppimalla paremiltaan, olemalla utelias, kyseenalaistamalla vanhat tavat...

Näin voi päästä siihen 30% porukkaan joilla menee vuodesta toiseen oikein hyvin. Sit ei tarvitse valitella eikä huudella muita tekemään jotain asian eteen  :D
Em. asiat kun tekee sekä viljelijä että hallinto.

Sama hallinto ja samat säännöt on noillakin jotka pärjäävät, joten jospa se syy olisikin vaan siinä omassa toimintatavassa  ???

Vemssi jo vastasikin että ei kyseessä aina ole se, pystyykö jossain annetussa systeemissä luovimaan eteenpäin kannattavasti. Vaan kyse on siitä, onko se systeemi ylipäänsä järkevä ja motivoiva ja tosiaan kansantaloudelle, ympäristölle ja muille tahoille optimaalinen. Sinulla tuntuu olevan se käsitys että byrokraatin keksimät systeemit ovat aina oikeassa eikä niitä pidä kritisoida koska monet niihin pystyvät aina joten kuten sopeutumaan ja tienaamaan, vaikka itse systeemi tuntuisi kuinka tyhmältä.  :-\

(Esimerkiksi taas kävi ilmi että rahaa ei olekaan enää tarjota kaikkeen siihen hömppään jota joku oli keksinyt tämän eurostoliiton kiistatta byrokraattisimman provinssin tuoreimpaan viisivuotissuunnitelmaan. Ja joka tapauksessa nyt sitten on paljon lohkoja jotka saattavat olla täysin tasaisia ja vain lyhimmästä laidastaan rajautua johonkin valtaojaan, ja ovat nyt sen valtaojan sujelemiseksi tosi hyvin tuetulla hömppäheinällä vielä 500 metriä kauempanakin.  Mutta samaan aikaan niillä joilla on paljon nurmea, ei voi enää olla suojavyöhykkeitä vaikka aiemmin oli, siis ainakaan Eteläsuomessa koska ovat vapautettuja viherryttämisestä , eli on hyvä hetki kyntää ylös ja uudistaa kunnon myrkyillä ja lainnoituksella ne jyrkähköt rantalaitumet. Toisaalta joka tapauksessa pitää kynnellä nurmia ettei joku käsittämätön pysyvän nurmen status iskisi päälle. :) )

Tää uusi lomitusasetus menee samaan kategoriaan. Yrittäjä lähettää kunnalle laskun mikä tietysti on se 26,5€/tunti, eli suurin mahdolinen korvaus itsejärjestetystä lomituksesta. Sitten yritääjä lähettää laskun ALV:stä lomitettavalle ja jos sijaisavusta kyse niin kunta lähettää laskun sijaisapumaksusta. Sitten ettei homma kävisi helpoksi, niin viljeliän ja yrittäjälomittajan on toimitettava työsopimus, tuntikirjanpito ja selvitys tehdyistä töistä kuntaan.

Nykyään se on mennyt niin että viljeliä ja yrittäjä sopii korvauksen. Viljeliä hakee korvauksen ja maksaa yrittäjän laskun yrittäjälle.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Hervast

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9944
  • Backpack rap crap, yap-yap yackety-yack
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Viimeksi muokattu: 30.12.15 - klo:12:53 kirjoittanut Hervast

A hot blonde and a hot brunette, that was all the diversity we needed back in the 90's

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin :)

Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?


(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)

Viimeksi muokattu: 30.12.15 - klo:13:09 kirjoittanut antti-x

+200

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4637
  • Paalauksen iloa
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Ei ole välttämättä kyse siitä että ei pärjää. Kyse on enemmänkin siitä että alalla ei ole hirveästi arvostusta ja sitä voidaan kyykyttää ihan miten sattuu. Lisäksi sen siivellä elää paljon loisia. Tärkeä olisi saada takaisin se tekemisen meininki ja päästä siitä kaikesta tyhmästä mitä ala riivaa.

Toivottavasti silloin sekä viljelijöitä palvelevat yritykset nostaisivat palvelutasoa sekä viljelijät nostaisi omien tuotteiden laatua jotta kuluttaja voisi oikeasti kokea maksavansa laadusta.

Toki tietyt lainsäädännöt esimerkiksi eläintenpidosta pitäisi olla ja ehkä tietyt myös peltopuolelle mutta väärinkäytökset hoidettaisi ellin ja poliisin toimesta eikä sekotettaisi tukia ja byrokratiaa asiaan.

ehkä ollaan kohta sen tosiasian edessä että viittiikö nuoret lähteä tälle varsin mielekkäälle alalle kun pääasia ei ole kylvää ja korjata vaan merkata kylvö ja korjuupäivä paperille. Lisäksi pitää huoli että ruiskutustutkinto ja kaikki tukilaput on haettu oikein. Lopuksi viellä jännittää koko kesä että sattuuko kukaan huomaamaan sitä märkää länttiä pellolla joka tuli kylvökoneella kierrettyä.
Skänsä tuottaa erittäin laadukasta viljaa,Anttix tuottaa euroopan parasta maitoa kun mitataan solut ja bakteerit. 8)
Näkyykö se juurikaan hinnas :-\  Tarvittisko viljelijöiden enää laatua parantaa :-\
Suomessa keskitytään pelkästään tekniseen laatuun jopa kusetukseen asti. Muualla laatu mitataan makuhermoilla.
Mutta se on enemmänki teollisuuden ongelma,mihin tuottaja ei juurikaan pysty vaikuttamaan.
Vai meinaakko että esim skänsä voi viljellä paremmanmakuista kauraa.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin :)

Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?


(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)

250 kg lannoite typpeä tarvii 1000kg kalkkia että ph pysyy tasapainossa. Kun lannoitetyppi jätetään pois, niin kalkitustarve pienenee ja liete on lievästi emäksistä. Todenäköisesti sen verran että se neutralisoi turpeen happamuuden reilusti. Mullakin on PH.t nouseet vaivihkaa viimeisen 10 vuoden aikan joista olen ollut apout 8 vuotta luomussa. Enkä ole erityisemmin ajanut kalkkia tai kalkitusaineita muuta kuin kyntö vaiheessa nykyisin ja on pitänyt siirtyä biotiittiin ettei nouse ph liian korkeaksi ja saa kalia peltoon lisää kalsiumin kanssa.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Termiksellä on käytetty sitä polttojätettä jota kuonaksi kutsutaan. Helvetin hidasta vaikuttamaan mutta on toki edullista.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Termiksellä on käytetty sitä polttojätettä jota kuonaksi kutsutaan. Helvetin hidasta vaikuttamaan mutta on toki edullista.

Sitäkin pitää nykyään pinsetillä laittaa ettei ph vallan karkaa! ;D
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

mah

  • Vieras
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin :)

Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?


(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)

Otsakkeen asiaan ei mitenkään ehkä liity, mutta liemiruokasikalat taitaa käyttää happoa melkoisia määriä? Aiemmin parin sikaukkelin kanssa tilasin happoja kimpassa ja omat määrät olivat alle puolet heidän tilaamista määristä. :-X

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Tän päivän maastullissa Susanna Koski suomi aika kärkkäästi taas mavia. Ihan asiaakin oli. Kukahan se kirjoitukset kirjoittaa? Vai kirjoittiko kenties itse tuon jutun? Hyvä sinällään, että joku uskaltaa arvostella lähes valtio valtiossa asemaan noussutta järjestelmää/virastoa. Mikähän tietotekniikkafirma rahastaa sen tekstissä mainitun 14 M€/vuosi, joka on mavin atk-budjetin suuruus. Saiskohan jostain muualta edullisemmin tai edes samaan hintaan toimivampaa tuotetta.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Tän päivän maastullissa Susanna Koski suomi aika kärkkäästi taas mavia. Ihan asiaakin oli. Kukahan se kirjoitukset kirjoittaa? Vai kirjoittiko kenties itse tuon jutun? Hyvä sinällään, että joku uskaltaa arvostella lähes valtio valtiossa asemaan noussutta järjestelmää/virastoa. Mikähän tietotekniikkafirma rahastaa sen tekstissä mainitun 14 M€/vuosi, joka on mavin atk-budjetin suuruus. Saiskohan jostain muualta edullisemmin tai edes samaan hintaan toimivampaa tuotetta.

Suski on cool.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Naturalis

  • Vieras
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan... 8)

Hervast

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9944
  • Backpack rap crap, yap-yap yackety-yack
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Tän päivän maastullissa Susanna Koski suomi aika kärkkäästi taas mavia. Ihan asiaakin oli. Kukahan se kirjoitukset kirjoittaa? Vai kirjoittiko kenties itse tuon jutun? Hyvä sinällään, että joku uskaltaa arvostella lähes valtio valtiossa asemaan noussutta järjestelmää/virastoa. Mikähän tietotekniikkafirma rahastaa sen tekstissä mainitun 14 M€/vuosi, joka on mavin atk-budjetin suuruus. Saiskohan jostain muualta edullisemmin tai edes samaan hintaan toimivampaa tuotetta.

Siellon todennäköisesti käytössä joku jeesuksen vanha ohjelmisto, jota ei osaa "viritellä" kuin yksi firma, joka sitten saa tehtäväkseen koodailla päivitykset noihin käytettäviin ohjelmiin. Taivas on vain rajana työtuntien laskutuksessa...

A hot blonde and a hot brunette, that was all the diversity we needed back in the 90's

sorjone

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1437
  • Karjala takaisin.
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan... 8)
  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.
FIXIT

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Maatalouteen saadaan järkeä siirtymällä vapaaseen markkinatalouteen tälläkin alalla. Pois kaikki sääntely paitsi tuotantopanosten ja lopputuoteiden turvallisuuden ja terveydellisyyden laadunvalvonta sekä pakolliset alkuperämerkinnät ja täydellinen tuoteseloste saataville vähintään nettiin. Kaikki tuet pois ja kaikki protektionismi seis, kaikissa muodoissaan ja kaikilla verukkeilla ja kiertoteillä toteutettuna.

Tuotanto keskittyy bulkin osalta yksittäisten ihmisten ja ryhmien eduista ja ininöistä piittaamatta sinne missä se kannattaa. Se on yleiseksi hyväksi.

Erikoistuotteita tai muuten bulkista poikkeavaa tavaraa haluavat kuluttajaryhmät voivat perustaa omia akkreditointiyhdistyksiään valvomaan tuottajia, jotka päättävät tuottaa heidän omat standardinsa täyttävää tavaraa. Tällaisia yhdistyksiä ja standardeja olisi lukemattomia, ne kilpailisivat keskenään ja parhaat yleistyisivät. Standardit itsessään ja niiden valvonta olisivat juuri sellaisia kuin kukaan tuottaja käytännössä haluaa tarjotusta hinnasta sitoutua noudattamaan ja kuluttaja maksamaan.

Kaikki byrokratia ja valvonta jolla ei ole virkaa ja joka on olemassa vain näön vuoksi tai erilaisina verukkeina poistuisi ja niiden parissa työskentelevät parasiitit vapautuisivat työmarkkinoille "oikeisiin" töihin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19863
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Uuden-Seelannin "uudelleen käyttöön tulleet" maataloustuet lienevät melko uutisankka,
kokonaismäärä on melko pieni per bkt, varsinkin kun se bkt muodostuu siitä
maatalousviennistä.  Siellä näyttäisi olevan ympäristöinvestointeihin tukea, niin
kuin useimmissa maissa, joissa on tämä ympäristön puhtausbuumi päällänsä.

Varsinaista maataloustuotantoa ei tuotantotuilla eikä pinta-alatuilla paljon edelleenkään tueta.

Pikku-uutisilla on tapana muuttua, niin kuin sillä Ruotsin uutisella
15 tuulivoimalan kaatumisesta, joka uutinen osoittautuikin yksittäistapaukseksi,
noin 30 myllyn joukossa numeron 15  , eli yhden roottorin kaatumiseksi. Onhan se paha
asia sekin, mutta 15 kpl eli 50% on melko paljon verrattuna todelliseen ,
1/30 , eli noin 3% vahinkoon.

-SS-