Ihmettelen, kun MHY:n edustaja suositti usean lohkon harvennushakkuita etuajassa suunnitelmasta ja harvennettava puusto olis pientä. Mitä järkeä siinä on? Kannattaako ruveta siihen?

Onko siellä metsäss jo jotain kerättävää?

On siellä sieniä.

Puustosta en tiedä. Mhy:n edustaja ehdottaa hakkuita, mutta samalla sanoo että puusto pientä. Maalaisjärki sanoo, ettei kannattaisi pientä puustoa harventaa. Se on kallista, hyötysuhde on vähäinen metsänomistajalle, pääasiallinen hyötyjä käsittääkseni on mhy ja mhy:n urakoitsija.

Mikä logiikka näiden harvennussuositusten takana on?
Eikös heidän pitäisi olla (myös) metsänomistajan asialla ?

On siellä sieniä.

Puustosta en tiedä. Mhy:n edustaja ehdottaa hakkuita, mutta samalla sanoo että puusto pientä. Maalaisjärki sanoo, ettei kannattaisi pientä puustoa harventaa. Se on kallista, hyötysuhde on vähäinen metsänomistajalle, pääasiallinen hyötyjä käsittääkseni on mhy ja mhy:n urakoitsija.

Mikä logiikka näiden harvennussuositusten takana on?
Eikös heidän pitäisi olla (myös) metsänomistajan asialla ?

Jos sun on jäänyt ensiharvennus tekemättä ja nyt puusto karsii itseään riukuasteella... silloinhan sieltä pitää kaataa puolet pois maahan mätänemään. Se logiikka tässä on. Kasvu hyytyy ylitiheänä ja talvituhot yms. katkovat ne parhaat puut.

Jos sun on jäänyt ensiharvennus tekemättä ja nyt puusto karsii itseään riukuasteella... silloinhan sieltä pitää kaataa puolet pois maahan mätänemään. Se logiikka tässä on. Kasvu hyytyy ylitiheänä ja talvituhot yms. katkovat ne parhaat puut. 

Taikka pahimmassa tapauksessa kunnollinen ja tarpeeksi raju taimikon hoito... Kuis monta runkoa on nyt hehtaarilla?

Ei mitään riukua ole.

Mikä puuston runkokohtainen keskitilavuus? Sehän se ratkaisee hakkuun kannattavuuden... mieluimmin yli 100 litraa kuin alle.

Mutta sinä päätät omaisuudestasi, muut saavat ehdottaa vaikka mitä.

Kysyjä ei tiedä puumääristä eikä metsänhoidosta mitään, mutta huomaa nyt että metsän omistaminen tuottaa myös kustannuksia.

Pitäisi nyt vaan tehdä kuten yhdistyksen neuvoja ehdottaa, jotta kymmenien vuosien kuluttua voisi saada tulojakin.

Ihmettelen, kun MHY:n edustaja suositti usean lohkon harvennushakkuita etuajassa suunnitelmasta ja harvennettava puusto olis pientä. Mitä järkeä siinä on? Kannattaako ruveta siihen?

Pystykaupalla jos myy harvennuksen ja mottihinta on kohtuullinen, niin mikäettei. Ostajan ongelmahan se silloin on jos poistuva puu on pientä.

Itse harvennutin tässä keväällä 1993 istutetun männikön, eli ikää jotain 22 vuotta, runkotilavuus tais olla jotain 70 litraa muistaakseni.

Monesti tuntuu että nuoren metsän kasvu kärsii, kun vihreiden oksien määrä karsiutuu ja toipuminen rajusta harvennuksesta ottaa aikaa. Ajattelin kokeilla harvennuttaa taitavalla ketjulla kuvion hieman etuajassa, siinä näkee sitten miten puuaineksen määrä kuviolla kehittyy. Toinen syy harvennukseen oli kuvion sisälle jäävä pieni lehtikuusikuvio, joka piti saada hakattua samalla.

Joku vanha ohjehan sanoo että ensiharvennus 30 vuoden iässä, käytännössä 25 vuotta on monella kuviolla sellainen ikä että jotain puutavaraa kannattaa hakata sieltä poikkeen. Erittäin hyvä tapa olisi hakata tuossa iässä kuviolta polttopuurankaa metsurityönä, odotella muutama vuosi ja sitten harvennuttaa kuvio motolla.

Ikinä ei motoa ensi harvennukselle ,päätehakkuulle se ketju käy.
Kuusikoihin ei missään tapauksessa pidä mennä niillä ronkkimaan jos ei erityisen paljon halua lahopuuta tikoille.

joku männikkö kankaalla voi talvella tulla mieleen motolla mutta muuten kyllä saabi olla motarilinjalla noitten kuusien kanssa...    mutta mistä kohta tekijät kun ei enää edes kouluteta noita?

Sopivat koneet, oikea hakkuuajankohta ja taitavat kuskit, niin ensiharvennus onnistuu kyllä. 4 m ajoura saattaa näyttää hieman hurjalta, varsinkin jos kuskilla ei ole silmää, mutta monesti puuta säästäessa se pilkka ja juurivaurio syntyy.

Ennakkoraivauksessa kannattaa ennemin vaikka kaataa rankapuu maahan moottorisahallla kuin alkaa sitä koneella noukkimaan.

Sopivat koneet, oikea hakkuuajankohta ja taitavat kuskit, niin ensiharvennus onnistuu kyllä. 4 m ajoura saattaa näyttää hieman hurjalta, varsinkin jos kuskilla ei ole silmää, mutta monesti puuta säästäessa se pilkka ja juurivaurio syntyy.

Silloin tehdään paha virhe, jos ensiharvennuksessa tehdään joku reilu 3 metrinen ajoura traktorikalustolla. Sitten väljennyksessä urat on keskiraskaille koneille levennettävä, jolloin ura onkin - hupsis viisi-kuusimetrinen - uran reunarivin poisto aiheuttaa sen. Jos kapeita uria tehdään, pitäisi kaikki harvennukset tehdä saman kokoisella kalustolla. Sitä paitsi, kaikki kevyemmätkin ajokoneet (ja osa traktorikalustosta) on jo kolmemetriä leveitä tela/ketjuvarustuksella, jolloin urat pitää olla nelimetriset. Ohje taitaa olla 4,5 m yhtiöillä.

Uran leveydestä sellainen asia, etteivät puun oksat lopu rungon viereen, vaan ulottuvat metristä puoleentoista sivuille, eli nelimetrisessä urassa jää käyttämätöntä pinta-alaa suurinpiirtein metri. Tämä unohtuu monesti kun kirotaan menetettyä kasvatuspinta-alaa. Harvennuksen jälkeenhän pitäisi joka tapauksessa tilanne olla se, etteivät puiden oksat ota toisiinsa.

Pätevä motokuski muutoin järjestää kaikki oksat uralle, mitä ei metsuri tee. Kun hakataan puomin alle, viimeisenä tulee oksakasa hakkuupään mukana uralle. Jos uraväleissä niistetään liiaksi väliä, silloin 11 metrin puomillisellakin koneella jää tiheitä välialueita.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 01.10.15 - klo:20:50

Sopivat koneet, oikea hakkuuajankohta ja taitavat kuskit, niin ensiharvennus onnistuu kyllä. 4 m ajoura saattaa näyttää hieman hurjalta, varsinkin jos kuskilla ei ole silmää, mutta monesti puuta säästäessa se pilkka ja juurivaurio syntyy.

Silloin tehdään paha virhe, jos ensiharvennuksessa tehdään joku reilu 3 metrinen ajoura traktorikalustolla. Sitten väljennyksessä urat on keskiraskaille koneille levennettävä, jolloin ura onkin - hupsis viisi-kuusimetrinen - uran reunarivin poisto aiheuttaa sen. Jos kapeita uria tehdään, pitäisi kaikki harvennukset tehdä saman kokoisella kalustolla. Sitä paitsi, kaikki kevyemmätkin ajokoneet (ja osa traktorikalustosta) on jo kolmemetriä leveitä tela/ketjuvarustuksella, jolloin urat pitää olla nelimetriset. Ohje taitaa olla 4,5 m yhtiöillä.

Uran leveydestä sellainen asia, etteivät puun oksat lopu rungon viereen, vaan ulottuvat metristä puoleentoista sivuille, eli nelimetrisessä urassa jää käyttämätöntä pinta-alaa suurinpiirtein metri. Tämä unohtuu monesti kun kirotaan menetettyä kasvatuspinta-alaa. Harvennuksen jälkeenhän pitäisi joka tapauksessa tilanne olla se, etteivät puiden oksat ota toisiinsa.

Pätevä motokuski muutoin järjestää kaikki oksat uralle, mitä ei metsuri tee. Kun hakataan puomin alle, viimeisenä tulee oksakasa hakkuupään mukana uralle. Jos uraväleissä niistetään liiaksi väliä, silloin 11 metrin puomillisellakin koneella jää tiheitä välialueita.

Hakkaan noin 40 metrin uravälillä ensi harvennukset.
Puustoa ei paljon jää jos motolla 20 metrin uravälillä ja ajoura 4,5 käytännössä 5-6 m. Yhtiön maalla hakkasivat mikä siinä on kun väliin jäi aivan liian tiuhaan puustoa nyt pitäisi harventaa ne kohdat jo uudelleen ei ollut kuskit kyllä ajan tasalla.Todella harvoja jälkiä myös näkee ja uran varren puut nuokullaan uralle ajokone painaa juuristoa.

Näissä jutuissa on kyllä niin montaa mielipidettä mitä on tekijääkin. Yleisesti niin aina on jälkeenpäin katsoen hyvästä kun ollaan käyty harventelemassa. Yleensä harvennusajankohta pitäisi kait kattella latvoista ja oksistosta eikä rungoista.

Itte olen yhä enenevässä määrin kallistumassa siihen mitä niin moni täällä pitää vääränä eli pienillä koneilla ja haamuilta hakataan mahdollisimman tasalaatuiseksi metsä. Tämä työvaihe pitää tehdä mahdollisimman aikaisin ja sen kaverina tulee melkein aina myös raivaus. Sitten jos maasto vaan antaa vähänkin myöden niin jatkossa ajourat tehdään poikittain ensimmäisiin nähden ja edellisten ajourien reunapuut jätetään rauhaan koska ne kasvavat kaikkein parhaiten.

Mulla on käsitys että yhtiöt hakkaa nykyään ensiharvennuksia pelkästään itseään ja yrittäjiä varten jolloin metsässä on valtaisat ajourat parhailla kasvupaikoilla ja jäävä puusto on todella epätasaisesti sijoittuneena. Lisäksi vähän pienempikokoisten puiden tiheät "puskat" jätetään koskematta.

Toki voi olla että pieni moto ja ajokone tekee lahoa mutta se on kuitenkin  hyvin vähäistä.