Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: metso - 30.09.15 - klo:16:38
-
Ihmettelen, kun MHY:n edustaja suositti usean lohkon harvennushakkuita etuajassa suunnitelmasta ja harvennettava puusto olis pientä. Mitä järkeä siinä on? Kannattaako ruveta siihen?
-
Onko siellä metsäss jo jotain kerättävää?
-
On siellä sieniä.
Puustosta en tiedä. Mhy:n edustaja ehdottaa hakkuita, mutta samalla sanoo että puusto pientä. Maalaisjärki sanoo, ettei kannattaisi pientä puustoa harventaa. Se on kallista, hyötysuhde on vähäinen metsänomistajalle, pääasiallinen hyötyjä käsittääkseni on mhy ja mhy:n urakoitsija.
Mikä logiikka näiden harvennussuositusten takana on?
Eikös heidän pitäisi olla (myös) metsänomistajan asialla ?
-
On siellä sieniä.
Puustosta en tiedä. Mhy:n edustaja ehdottaa hakkuita, mutta samalla sanoo että puusto pientä. Maalaisjärki sanoo, ettei kannattaisi pientä puustoa harventaa. Se on kallista, hyötysuhde on vähäinen metsänomistajalle, pääasiallinen hyötyjä käsittääkseni on mhy ja mhy:n urakoitsija.
Mikä logiikka näiden harvennussuositusten takana on?
Eikös heidän pitäisi olla (myös) metsänomistajan asialla ?
Jos sun on jäänyt ensiharvennus tekemättä ja nyt puusto karsii itseään riukuasteella... silloinhan sieltä pitää kaataa puolet pois maahan mätänemään. Se logiikka tässä on. Kasvu hyytyy ylitiheänä ja talvituhot yms. katkovat ne parhaat puut.
-
Jos sun on jäänyt ensiharvennus tekemättä ja nyt puusto karsii itseään riukuasteella... silloinhan sieltä pitää kaataa puolet pois maahan mätänemään. Se logiikka tässä on. Kasvu hyytyy ylitiheänä ja talvituhot yms. katkovat ne parhaat puut.
Taikka pahimmassa tapauksessa kunnollinen ja tarpeeksi raju taimikon hoito... Kuis monta runkoa on nyt hehtaarilla?
-
Ei mitään riukua ole.
-
Mikä puuston runkokohtainen keskitilavuus? Sehän se ratkaisee hakkuun kannattavuuden... mieluimmin yli 100 litraa kuin alle.
Mutta sinä päätät omaisuudestasi, muut saavat ehdottaa vaikka mitä.
-
Kysyjä ei tiedä puumääristä eikä metsänhoidosta mitään, mutta huomaa nyt että metsän omistaminen tuottaa myös kustannuksia.
Pitäisi nyt vaan tehdä kuten yhdistyksen neuvoja ehdottaa, jotta kymmenien vuosien kuluttua voisi saada tulojakin.
-
Ihmettelen, kun MHY:n edustaja suositti usean lohkon harvennushakkuita etuajassa suunnitelmasta ja harvennettava puusto olis pientä. Mitä järkeä siinä on? Kannattaako ruveta siihen?
Pystykaupalla jos myy harvennuksen ja mottihinta on kohtuullinen, niin mikäettei. Ostajan ongelmahan se silloin on jos poistuva puu on pientä.
Itse harvennutin tässä keväällä 1993 istutetun männikön, eli ikää jotain 22 vuotta, runkotilavuus tais olla jotain 70 litraa muistaakseni.
Monesti tuntuu että nuoren metsän kasvu kärsii, kun vihreiden oksien määrä karsiutuu ja toipuminen rajusta harvennuksesta ottaa aikaa. Ajattelin kokeilla harvennuttaa taitavalla ketjulla kuvion hieman etuajassa, siinä näkee sitten miten puuaineksen määrä kuviolla kehittyy. Toinen syy harvennukseen oli kuvion sisälle jäävä pieni lehtikuusikuvio, joka piti saada hakattua samalla.
Joku vanha ohjehan sanoo että ensiharvennus 30 vuoden iässä, käytännössä 25 vuotta on monella kuviolla sellainen ikä että jotain puutavaraa kannattaa hakata sieltä poikkeen. Erittäin hyvä tapa olisi hakata tuossa iässä kuviolta polttopuurankaa metsurityönä, odotella muutama vuosi ja sitten harvennuttaa kuvio motolla.
-
Ikinä ei motoa ensi harvennukselle ,päätehakkuulle se ketju käy.
Kuusikoihin ei missään tapauksessa pidä mennä niillä ronkkimaan jos ei erityisen paljon halua lahopuuta tikoille.
-
joku männikkö kankaalla voi talvella tulla mieleen motolla mutta muuten kyllä saabi olla motarilinjalla noitten kuusien kanssa... mutta mistä kohta tekijät kun ei enää edes kouluteta noita?
-
Sopivat koneet, oikea hakkuuajankohta ja taitavat kuskit, niin ensiharvennus onnistuu kyllä. 4 m ajoura saattaa näyttää hieman hurjalta, varsinkin jos kuskilla ei ole silmää, mutta monesti puuta säästäessa se pilkka ja juurivaurio syntyy.
Ennakkoraivauksessa kannattaa ennemin vaikka kaataa rankapuu maahan moottorisahallla kuin alkaa sitä koneella noukkimaan.
-
Sopivat koneet, oikea hakkuuajankohta ja taitavat kuskit, niin ensiharvennus onnistuu kyllä. 4 m ajoura saattaa näyttää hieman hurjalta, varsinkin jos kuskilla ei ole silmää, mutta monesti puuta säästäessa se pilkka ja juurivaurio syntyy.
Silloin tehdään paha virhe, jos ensiharvennuksessa tehdään joku reilu 3 metrinen ajoura traktorikalustolla. Sitten väljennyksessä urat on keskiraskaille koneille levennettävä, jolloin ura onkin - hupsis viisi-kuusimetrinen - uran reunarivin poisto aiheuttaa sen. Jos kapeita uria tehdään, pitäisi kaikki harvennukset tehdä saman kokoisella kalustolla. Sitä paitsi, kaikki kevyemmätkin ajokoneet (ja osa traktorikalustosta) on jo kolmemetriä leveitä tela/ketjuvarustuksella, jolloin urat pitää olla nelimetriset. Ohje taitaa olla 4,5 m yhtiöillä.
Uran leveydestä sellainen asia, etteivät puun oksat lopu rungon viereen, vaan ulottuvat metristä puoleentoista sivuille, eli nelimetrisessä urassa jää käyttämätöntä pinta-alaa suurinpiirtein metri. Tämä unohtuu monesti kun kirotaan menetettyä kasvatuspinta-alaa. Harvennuksen jälkeenhän pitäisi joka tapauksessa tilanne olla se, etteivät puiden oksat ota toisiinsa.
Pätevä motokuski muutoin järjestää kaikki oksat uralle, mitä ei metsuri tee. Kun hakataan puomin alle, viimeisenä tulee oksakasa hakkuupään mukana uralle. Jos uraväleissä niistetään liiaksi väliä, silloin 11 metrin puomillisellakin koneella jää tiheitä välialueita.
-
Sopivat koneet, oikea hakkuuajankohta ja taitavat kuskit, niin ensiharvennus onnistuu kyllä. 4 m ajoura saattaa näyttää hieman hurjalta, varsinkin jos kuskilla ei ole silmää, mutta monesti puuta säästäessa se pilkka ja juurivaurio syntyy.
Silloin tehdään paha virhe, jos ensiharvennuksessa tehdään joku reilu 3 metrinen ajoura traktorikalustolla. Sitten väljennyksessä urat on keskiraskaille koneille levennettävä, jolloin ura onkin - hupsis viisi-kuusimetrinen - uran reunarivin poisto aiheuttaa sen. Jos kapeita uria tehdään, pitäisi kaikki harvennukset tehdä saman kokoisella kalustolla. Sitä paitsi, kaikki kevyemmätkin ajokoneet (ja osa traktorikalustosta) on jo kolmemetriä leveitä tela/ketjuvarustuksella, jolloin urat pitää olla nelimetriset. Ohje taitaa olla 4,5 m yhtiöillä.
Uran leveydestä sellainen asia, etteivät puun oksat lopu rungon viereen, vaan ulottuvat metristä puoleentoista sivuille, eli nelimetrisessä urassa jää käyttämätöntä pinta-alaa suurinpiirtein metri. Tämä unohtuu monesti kun kirotaan menetettyä kasvatuspinta-alaa. Harvennuksen jälkeenhän pitäisi joka tapauksessa tilanne olla se, etteivät puiden oksat ota toisiinsa.
Pätevä motokuski muutoin järjestää kaikki oksat uralle, mitä ei metsuri tee. Kun hakataan puomin alle, viimeisenä tulee oksakasa hakkuupään mukana uralle. Jos uraväleissä niistetään liiaksi väliä, silloin 11 metrin puomillisellakin koneella jää tiheitä välialueita.
Hakkaan noin 40 metrin uravälillä ensi harvennukset. ;)
Puustoa ei paljon jää jos motolla 20 metrin uravälillä ja ajoura 4,5 käytännössä 5-6 m. Yhtiön maalla hakkasivat mikä siinä on kun väliin jäi aivan liian tiuhaan puustoa nyt pitäisi harventaa ne kohdat jo uudelleen ei ollut kuskit kyllä ajan tasalla.Todella harvoja jälkiä myös näkee ja uran varren puut nuokullaan uralle ajokone painaa juuristoa.
-
Näissä jutuissa on kyllä niin montaa mielipidettä mitä on tekijääkin. Yleisesti niin aina on jälkeenpäin katsoen hyvästä kun ollaan käyty harventelemassa. Yleensä harvennusajankohta pitäisi kait kattella latvoista ja oksistosta eikä rungoista.
Itte olen yhä enenevässä määrin kallistumassa siihen mitä niin moni täällä pitää vääränä eli pienillä koneilla ja haamuilta hakataan mahdollisimman tasalaatuiseksi metsä. Tämä työvaihe pitää tehdä mahdollisimman aikaisin ja sen kaverina tulee melkein aina myös raivaus. Sitten jos maasto vaan antaa vähänkin myöden niin jatkossa ajourat tehdään poikittain ensimmäisiin nähden ja edellisten ajourien reunapuut jätetään rauhaan koska ne kasvavat kaikkein parhaiten.
Mulla on käsitys että yhtiöt hakkaa nykyään ensiharvennuksia pelkästään itseään ja yrittäjiä varten jolloin metsässä on valtaisat ajourat parhailla kasvupaikoilla ja jäävä puusto on todella epätasaisesti sijoittuneena. Lisäksi vähän pienempikokoisten puiden tiheät "puskat" jätetään koskematta.
Toki voi olla että pieni moto ja ajokone tekee lahoa mutta se on kuitenkin hyvin vähäistä.
-
Raivausaha ja puitten väli riitävä, näyttää hurjalta kun on väljää, mutta jo muutaman vuoden päästä se on jo sopiva. Sitten kevyt esiharvennus moottorisahalla, puun saanto heikkoa, mutta sitten seuraava väljennys motolla ja tulee jo pikkutukkeja.
Jos mhy suositelee väljennystä, onko se ylipääsemätön paikka että omistaja ite käy raivaussahan kanssa, kaikki pientä pois ja sitten odottaa että puusto kasvaa?
-
Aiheeseen liittyen: onko tuollaisen alle kuitukokoisen puun metsään jättämisellä jotain haittavaikutuksia? Lämmitykseen en tarvitse, ja pöljältä tuntuu sitä tikkua ilmankaan antaa. Mieluummin kaataisin maahan, ja jättäisin lannoitteeksi.
Rehevä maapohja, kuusensekaista puustoa olisi. Tuleeko ötökkä tai sieni tuon takia pystyyn jätettyihin?
-
Näissä jutuissa on kyllä niin montaa mielipidettä mitä on tekijääkin. Yleisesti niin aina on jälkeenpäin katsoen hyvästä kun ollaan käyty harventelemassa. Yleensä harvennusajankohta pitäisi kait kattella latvoista ja oksistosta eikä rungoista.
Itte olen yhä enenevässä määrin kallistumassa siihen mitä niin moni täällä pitää vääränä eli pienillä koneilla ja haamuilta hakataan mahdollisimman tasalaatuiseksi metsä. Tämä työvaihe pitää tehdä mahdollisimman aikaisin ja sen kaverina tulee melkein aina myös raivaus. Sitten jos maasto vaan antaa vähänkin myöden niin jatkossa ajourat tehdään poikittain ensimmäisiin nähden ja edellisten ajourien reunapuut jätetään rauhaan koska ne kasvavat kaikkein parhaiten.
Mulla on käsitys että yhtiöt hakkaa nykyään ensiharvennuksia pelkästään itseään ja yrittäjiä varten jolloin metsässä on valtaisat ajourat parhailla kasvupaikoilla ja jäävä puusto on todella epätasaisesti sijoittuneena. Lisäksi vähän pienempikokoisten puiden tiheät "puskat" jätetään koskematta.
Toki voi olla että pieni moto ja ajokone tekee lahoa mutta se on kuitenkin hyvin vähäistä.
Jos laskimeni olisi parisen kymmentä vuotta sitten näyttänyt toisia lukemia, saattaisin olla pienellä motolla aloittanut koneyrittäjä. Ja niistä ajoista ei koneiden tuottavuuden parantuminen ole seurannut koneiden hintojen kehitystä. Pieni kone maksaa suhteesssa liian paljon.
Olen pienellä motolla hakannut ensiharvennuksia ja jälki oli varmasti tarkastelun kestävää. Mutta pienemmän koneen tuottavuus laskee yllättävästi kun puuston koko nousee hiukankin järeämmäksi.
Pienillä koneilla saa sopivissa olosuhteissa todella hienoa jälkeä, mutta siitä pitää olla valmis maksamaan.
-
Jos mhy suositelee väljennystä, onko se ylipääsemätön paikka että omistaja ite käy raivaussahan kanssa, kaikki pientä pois ja sitten odottaa että puusto kasvaa?
[/quote]
Yllättävän monelle se näyttää olevan aivan ylipääsemätön paikka.
Vielä vaikeampi paikka monelle on kiittää metsänhoitoyhdistystä aivan ilmaisesta neuvosta.
-
Niin viellä aiheeseen niin sillä puumäärällä mikä tulee harvennuksella ei oikeasti pitäisi olla mitään merkitystä. Ajankohta määritellään siitä koska kasvu rupeaa häiriintymään ja mielummin hieman ennen tätä väljennegään puustoa. Sikäli peli on voitettu jos puusto on niin vanhaa että väljennyksen pystyy tekemään koneella. Silloin isäntä on aina saamapuolella. Asia on eri kun metsuri viedään raivurilla metsään. Silloin tarvitaan rahaa.
-
Aiheeseen liittyen: onko tuollaisen alle kuitukokoisen puun metsään jättämisellä jotain haittavaikutuksia? Lämmitykseen en tarvitse, ja pöljältä tuntuu sitä tikkua ilmankaan antaa. Mieluummin kaataisin maahan, ja jättäisin lannoitteeksi.
Rehevä maapohja, kuusensekaista puustoa olisi. Tuleeko ötökkä tai sieni tuon takia pystyyn jätettyihin?
En ole ainakaan ikinä kuullut että kukaan olisi ennakkoraivauksen puuta vaatinut korjattavaksi sillä verukkeella että joku ötökkä tai tauti iskee. Ennemin se on näiden bioenergiakiimaisten kiihkoilua kun pitää saada väenväkeen joka risu metsästä kerättyä jotta jotkin epämääräiset tavoitteet täyttyvät.
Maahan kaadetusta risusta tulee uutta eloperäistä pintakerrosta metsään ja siinä humuskerroksessa toimivat mm. sienet mitkä juurien kanssa hoitavat puuston tarviamaa hivenainetuotantoa.
Hakkaan noin 40 metrin uravälillä ensi harvennukset. ;)
Puustoa ei paljon jää jos motolla 20 metrin uravälillä ja ajoura 4,5 käytännössä 5-6 m. Yhtiön maalla hakkasivat mikä siinä on kun väliin jäi aivan liian tiuhaan puustoa nyt pitäisi harventaa ne kohdat jo uudelleen ei ollut kuskit kyllä ajan tasalla.Todella harvoja jälkiä myös näkee ja uran varren puut nuokullaan uralle ajokone painaa juuristoa.
No nuo firman metsien harvennukset on yleensä hieman oma lukunsa. Niitä tekevät ihan taitavatkin urakoitsijat yleensä aavistuksen "rennommalla otteella". Ammattilaisten motokuskien kanssa on metsänomistajana helppo käydä ennakkoon suunnittelemassa hieman reittejä, jolloin ei todennäköisesti tule ikäviä yllätyksiä upotustalkoiden tai hullusti suunniteltujen ajourien suhteen.
-
Tässä sitä pientä puustoa: https://www.youtube.com/watch?v=MVs-Vb8NtTw
SASsin hakerankaherkku on konemiehen painajainen. ;D
-
Tässä sitä pientä puustoa: https://www.youtube.com/watch?v=MVs-Vb8NtTw
SASsin hakerankaherkku on konemiehen painajainen. ;D
Noin äkkiseltään tuossa ei ollu mitään ihmeellistä. Ihan harvesteri kokosta puuta siinä harvenneltiin. Ennakkoraivaus vain puuttui.
-
Tässä sitä pientä puustoa: https://www.youtube.com/watch?v=MVs-Vb8NtTw
SASsin hakerankaherkku on konemiehen painajainen. ;D
Skorpparilla tuo vielä jotenkin onnistuu, mut tavan ponsulla menis ihan sotkemiseksi ja leimaa syntyis...
-
Tässä sitä pientä puustoa: https://www.youtube.com/watch?v=MVs-Vb8NtTw
SASsin hakerankaherkku on konemiehen painajainen. ;D
Skorpparilla tuo vielä jotenkin onnistuu, mut tavan ponsulla menis ihan sotkemiseksi ja leimaa syntyis...
Saa sitä sitten valitella kantohintoja... ja yrittäjät taksoja. Ei kehtais kyllä käydä morjentamassa kuskia, vois saada kahvit niskaan.
-
Kaikki ensi harvennuspohjat raivaan ensin raivurilla .
Monta vuotta etukäteen ennen pääte hakkuuta puhdistan alustan ja hakkaan kuitupuun pois ja viimeinen vesakkojen poisto ennen päähakkuuta hyvä tulee.
Toisessakin harvennuksessa ainakin näillä rehevillä lehtomaisilla kankailla tukki saanto on yllättävän heikko eli kuitua jossa itse tienaa tulee paljon.
-
Tässä ketjussa keskustelu meni vallan ensiharvennuskohteisiin.
Itse ymmärsin ketjun aloittajalla olevan vasta rääseikkö, jossa taimikonhoito on kokonaan laiminlyöty.
Olenko väärässä?.
-
Tässä ketjussa keskustelu meni vallan ensiharvennuskohteisiin.
Itse ymmärsin ketjun aloittajalla olevan vasta rääseikkö, jossa taimikonhoito on kokonaan laiminlyöty.
Olenko väärässä?.
Vaikea tuosta on päätellä mutta pääsääntöisesti jos yhdistys ehdottaa hakkuuta niin kyllä siellä motolla tehtävääkin on. Toki ennakkoraivaus on tietyillä maalajeilla välttämätöntä. Onhan sillä kuitenkin valtava ero että maksaako sen 600 hehtaarilta raivauksesta vai saako sen 5-10 egee motilta ensiharvennukselta mihin sisältyy raivaus. Tilanne voi vaan olla sellainen että täysin kuitukypsään ei voi odottaa liian tiheyden takia.
-
Yhdistys ehdottaa sitä sun tätä,jos jotakin pääsevät tienaamaan.Kysyisin kyllä muidenkin toimijoiden kantaa.
-
Yhdistys ehdottaa sitä sun tätä,jos jotakin pääsevät tienaamaan.Kysyisin kyllä muidenkin toimijoiden kantaa.
Vekkulille tiedoksi, että yhdistys ei ehdota "sitä sun tätä", koska myös metsänomistajan olisi hyvä päästä joskus metsälöstään tienaamaan.
Aloittaja sanoo, "Mitään riukua ei ole". Joten kyse ei voi olla ensiharvennuksesta.
Ymmärtäkää, että kaupunkilais-metsänomistajan puhuessa "hakkuusta", se voi tarkoittaa kaikkia hommia taimikonhoidosta päätehakkuuseen saakka.
Oli miten oli, mutta toivoisin, että myös kaupunkilais-metsänomistajat opettelisivat metsänhoidon alkeet, ja ymmärtäisivät , että metsätalouden työpaikat ovat aivan yhtä arvokkaita kuin kaupunkien betonityöpaikat.
Kai turha toivo, koska Helsingistähän meitä jo pitkään on johdettu.
-
niinpä! ei niin hirveetä hommaa kuin mettä hakata, sitten vesurilla tahi motolla, kun kaupuntilainen puhuu metän hoidosta. ite harkitten tuossa just että ostan harjurille raivurin ja saa sen maksaa takaisin miun pienten taimokoiden perkuulla ja sitte ansaita loput ite tehen töitä sen kanssa. ei maksa hirveesti ja toimiii... nyt vaan mietitään kunpi stilhi vai huso! muita nyt ei taija ollakaan kun tolmaria ei läänissä myy kukaan... kaupassa kyllä olsi .......mutta.....!!!! ???
-
Sitten siihen raivuriin kovapalaterä, on muuten mahdottoman hieno käyttää, ei takapotkuja voi sahailla puita melkein miten vain ja mikä parasta, se taimi jää pystyyn, kun saha ei ammu sivulleppäin. Tavallinen peltiterä pitäis lailla kieltää :)
-
Sitten siihen raivuriin kovapalaterä, on muuten mahdottoman hieno käyttää, ei takapotkuja voi sahailla puita melkein miten vain ja mikä parasta, se taimi jää pystyyn, kun saha ei ammu sivulleppäin. Tavallinen peltiterä pitäis lailla kieltää :)
Olen kuullut ihan toista, eli kun kovapalaterän ajaa kiveen, niin sen jälkeen sillä ei tee enää mitään, peltiterän voi sentään teroittaa.
-
Joo kiveen ajamista kannattaa varmasti välttää, mutta raivaamiseen se on ihan ehdoton. Ite ostin sahakaupasta, mutta ihan tavalliselta käsisirkkelin terältä tuo näyttää, joten jatkos ainakin katon, jos löytyis saman kokoinen käsisirkkelin terä, ois samois hinnois peltiterän kanssa.