Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.

Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 15.08.15 - klo:18:49

Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.

Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.

Ilmoita säilörehuksi. 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.08.15 - klo:21:10

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 15.08.15 - klo:18:49

Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.

Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.

Ilmoita säilörehuksi. 

Säilistä ilmoitaessa kannattaa lannoituksessa muistaa että jos sato jää korjaamatta, niin lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle täysimääräisenä ja jossain vaiheessa aiheuttaa pakko korjuun ettei lannoituksessa tule ympäristötuen ehtojen rikkomus ja sanktio.

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 15.08.15 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.08.15 - klo:21:10

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 15.08.15 - klo:18:49

Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.

Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.

Ilmoita säilörehuksi. 

Säilistä ilmoitaessa kannattaa lannoituksessa muistaa että jos sato jää korjaamatta, niin lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle täysimääräisenä ja jossain vaiheessa aiheuttaa pakko korjuun ettei lannoituksessa tule ympäristötuen ehtojen rikkomus ja sanktio.

Eikös se koske tuo lannoituksen siirtäminen vain fosforia.

Kyllä tuo sadon korjaamatta jättämisen porsaanreikä mahdollistaa typpilannoitustasojen "keräilyn" de facto viherlannoitusnurmessa, säilörehunurmen nimikkeellä, jolloin paperilla laitetaan kolmen sadon salpeetarit ja piilotetaan pussit suulin perälle kevättä varten. Kyä rupee kasitonnareita löytymmää.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 16.08.15 - klo:13:56

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 15.08.15 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.08.15 - klo:21:10

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 15.08.15 - klo:18:49

Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.

Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.

Ilmoita säilörehuksi. 

Säilistä ilmoitaessa kannattaa lannoituksessa muistaa että jos sato jää korjaamatta, niin lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle täysimääräisenä ja jossain vaiheessa aiheuttaa pakko korjuun ettei lannoituksessa tule ympäristötuen ehtojen rikkomus ja sanktio.

Eikös se koske tuo lannoituksen siirtäminen vain fosforia.

Kyllä tuo sadon korjaamatta jättämisen porsaanreikä mahdollistaa typpilannoitustasojen "keräilyn" de facto viherlannoitusnurmessa, säilörehunurmen nimikkeellä, jolloin paperilla laitetaan kolmen sadon salpeetarit ja piilotetaan pussit suulin perälle kevättä varten. Kyä rupee kasitonnareita löytymmää.

-SS-

Ei kun koko lanniitus siirtyy. Eli jos säilikselle merkkaa 200kg/hehtaari typpeä ja ei korjaa satoa, niin se 200kg/hehtaari siirtyy seuraavalle vuodelle. Siihen kun kylvää sitten ohran, niin soppa on valmis porisemaan pohjaan.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.08.15 - klo:14:05

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 16.08.15 - klo:13:56

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 15.08.15 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.08.15 - klo:21:10

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 15.08.15 - klo:18:49

Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.

Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.

Ilmoita säilörehuksi. 

Säilistä ilmoitaessa kannattaa lannoituksessa muistaa että jos sato jää korjaamatta, niin lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle täysimääräisenä ja jossain vaiheessa aiheuttaa pakko korjuun ettei lannoituksessa tule ympäristötuen ehtojen rikkomus ja sanktio.

Eikös se koske tuo lannoituksen siirtäminen vain fosforia.

Kyllä tuo sadon korjaamatta jättämisen porsaanreikä mahdollistaa typpilannoitustasojen "keräilyn" de facto viherlannoitusnurmessa, säilörehunurmen nimikkeellä, jolloin paperilla laitetaan kolmen sadon salpeetarit ja piilotetaan pussit suulin perälle kevättä varten. Kyä rupee kasitonnareita löytymmää.

-SS-

Ei kun koko lanniitus siirtyy. Eli jos säilikselle merkkaa 200kg/hehtaari typpeä ja ei korjaa satoa, niin se 200kg/hehtaari siirtyy seuraavalle vuodelle. Siihen kun kylvää sitten ohran, niin soppa on valmis porisemaan pohjaan.

Jaa missä sanotaan, että typpilannoitus siirtyy ?
Se haittaisi kikkailuja kovasti.

-SS-

Tarkastaja sano. "Lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle jis satoa ei korjata." Tuommoinen tulkinta kuulema.

Minäkin epäilen että ei se nyt niin voi mennä että säilis lohkolle vois aajaa oikeasti tai paperilla tankataan ravinteita peltoon.

Tarkastaja sano. "Lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle jis satoa ei korjata." Tuommoinen tulkinta kuulema.

Minäkin epäilen että ei se nyt niin voi mennä että säilis lohkolle vois aajaa oikeasti tai paperilla tankataan ravinteita peltoon.

No eihän se mua itketä jos valvonta lopltakin ottaa näkyvämmän roolin asiakirjojen väärentämiseen perustuvissa EU-avustuspetoksissa. Mutta keväällä toimitetuissa informaatioissa puhutaan lähinnä siirtyvästä P-lannoituksesta.

Olisi ollut semmoinen satokisojen Graalin malja se.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 16.08.15 - klo:15:31

Tarkastaja sano. "Lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle jis satoa ei korjata." Tuommoinen tulkinta kuulema.

Minäkin epäilen että ei se nyt niin voi mennä että säilis lohkolle vois aajaa oikeasti tai paperilla tankataan ravinteita peltoon.

No eihän se mua itketä jos valvonta lopltakin ottaa näkyvämmän roolin asiakirjojen väärentämiseen perustuvissa EU-avustuspetoksissa. Mutta keväällä toimitetuissa informaatioissa puhutaan lähinnä siirtyvästä P-lannoituksesta.

Olisi ollut semmoinen satokisojen Graalin malja se.

-SS-

Asetusten mukaan kyseessä on fosforilannoitus.

"Jos sato jää korjaamatta, peltoon levitetty fosfori on huomioitava seuraavana vuonna täysimääräisesti lannoituksessa."

Maajussi kumartaa ja hännystelee näitä tarkastajia kuin tsaaria ennen. Valvontaohjeisiin voisi lisätä " teidän tulee heittäytyä maahan ja kumartaa tätä"

Siis fosforihan on ennenkin siirtynyt ja yhtenä vuonna on voinut dumpata 5 vuoden fosforit peltoon ja käynnistää fosforin tasauksen.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.08.15 - klo:15:40

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 16.08.15 - klo:15:31

Tarkastaja sano. "Lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle jis satoa ei korjata." Tuommoinen tulkinta kuulema.

Minäkin epäilen että ei se nyt niin voi mennä että säilis lohkolle vois aajaa oikeasti tai paperilla tankataan ravinteita peltoon.

No eihän se mua itketä jos valvonta lopltakin ottaa näkyvämmän roolin asiakirjojen väärentämiseen perustuvissa EU-avustuspetoksissa. Mutta keväällä toimitetuissa informaatioissa puhutaan lähinnä siirtyvästä P-lannoituksesta.

Olisi ollut semmoinen satokisojen Graalin malja se.

-SS-

Asetusten mukaan kyseessä on fosforilannoitus.

"Jos sato jää korjaamatta, peltoon levitetty fosfori on huomioitava seuraavana vuonna täysimääräisesti lannoituksessa."

Maajussi kumartaa ja hännystelee näitä tarkastajia kuin tsaaria ennen. Valvontaohjeisiin voisi lisätä " teidän tulee heittäytyä maahan ja kumartaa tätä"

Joko lannoitus siirtyy tai se katsotaan ympäristötuen tukiehtojen rikomukseksi kun lannoitetaan paperilla ja ei korjatakkaan satoa. Helpoun kun saa karjatilalta lapun säilörehun korjuusta ja ajaa murskalla peltoon.

Tuohan ois unelma tehoviljeliän kannalta.  Säilis lohkoon 100kg/hehtaari typpeä, kasvusto maahan ja seuraavana vuonna satokasvi lannoitukseen lantaa missä fosforia reippaammin.

Tuohan ois unelma tehoviljeliän kannalta.  Säilis lohkoon 100kg/hehtaari typpeä, kasvusto maahan ja seuraavana vuonna satokasvi lannoitukseen lantaa missä fosforia reippaammin.

Niin mistäs luulet maahan tulevan 300 kg/ha typpeä
11 tonnin vehnäsatoa varten, jos ei tuolla konstilla.

Säkissä se ravinne talven yli kannattaa pitää, viherlannoituksesta
ei sinne kesän kivaaseen kasvuun voimaa riitä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 16.08.15 - klo:17:02

Tuohan ois unelma tehoviljeliän kannalta.  Säilis lohkoon 100kg/hehtaari typpeä, kasvusto maahan ja seuraavana vuonna satokasvi lannoitukseen lantaa missä fosforia reippaammin.

Niin mistäs luulet maahan tulevan 300 kg/ha typpeä
11 tonnin vehnäsatoa varten, jos ei tuolla konstilla.

Säkissä se ravinne talven yli kannattaa pitää, viherlannoituksesta
ei sinne kesän kivaaseen kasvuun voimaa riitä.

-SS-

Oiskohan ympäristöministeriön virkamiehet olleet nuin hövelillä päällä että tekisivät sääntöjen kiertämisen helpoksi? Kaikkihan rupeaisivat merkaamaan apilasäilikseen 100kg/hehtaari typpeä vuosittain salpietarina. 3 vuotta säiliksellä tekee 300kg/hehtaari ylimääräistä typpeä viljalle. siihen viljan 140kg/hehtaari päälle. Vehnä konttaa jo siemenkauppiaan laarissa kun kuulee että 440kg/hehtaarille tulee typpeä ja fosforit päälle. Saa tukikepit laittaa joka korrelle.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.08.15 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 16.08.15 - klo:17:02

Tuohan ois unelma tehoviljeliän kannalta.  Säilis lohkoon 100kg/hehtaari typpeä, kasvusto maahan ja seuraavana vuonna satokasvi lannoitukseen lantaa missä fosforia reippaammin.

Niin mistäs luulet maahan tulevan 300 kg/ha typpeä
11 tonnin vehnäsatoa varten, jos ei tuolla konstilla.

Säkissä se ravinne talven yli kannattaa pitää, viherlannoituksesta
ei sinne kesän kivaaseen kasvuun voimaa riitä.

-SS-

Oiskohan ympäristöministeriön virkamiehet olleet nuin hövelillä päällä että tekisivät sääntöjen kiertämisen helpoksi? Kaikkihan rupeaisivat merkaamaan apilasäilikseen 100kg/hehtaari typpeä vuosittain salpietarina. 3 vuotta säiliksellä tekee 300kg/hehtaari ylimääräistä typpeä viljalle. siihen viljan 140kg/hehtaari päälle. Vehnä konttaa jo siemenkauppiaan laarissa kun kuulee että 440kg/hehtaarille tulee typpeä ja fosforit päälle. Saa tukikepit laittaa joka korrelle.

Ei nyt ehkä 400 kg, mutta 300-340 kg/ha on uusiseelantilaisella 14-tonnariviljeijällä normaali taso.

Joku Epos kevätvehnä tuottaa ysitonnaria hyvin pienellä lakoprosentilla, vaikka 250 - 270 kg/ha typpeä. Sehän alkaa vasta kasvaa 220 kg ylittävällä lannoituksella.  Skagen tarvitsee 1 l CCC ja 2 x 0.7 litraa Sonista. Niin 300 kg typpilannoitus menee lyhentämättä satoon.

-SS-