Kiitos jälleen! Keskustalle on tärkeää ettei, pellon haltia pääse vaan rikastumaan.
Tärkeintä on tuottaa markkinoille puoli-ilmaista raaka-ainetta.
Jos peltoa saataisiin pois tuotannosta niin saattaisi viljankin hinta vaikka nousta.
Tervetullut uutinen olisi seuraava " tuet maksetaan vuonna 1995 ilmotetuille aloille".

Kiitos jälleen! Keskustalle on tärkeää ettei, pellon haltia pääse vaan rikastumaan.
Tärkeintä on tuottaa markkinoille puoli-ilmaista raaka-ainetta.
Jos peltoa saataisiin pois tuotannosta niin saattaisi viljankin hinta vaikka nousta.
Tervetullut uutinen olisi seuraava " tuet maksetaan vuonna 1995 ilmotetuille aloille".

Juuri tästä on kyse 

Eikös tämä ole vähän outoa.. etelä suomessa laitetaan hyvillä paikoilla olevia peltoja hömppäheinille ja pohjoisempana raivataan peltoa lisää? Mun mielestä nykyinen hömppien tukeminen vääristää kilpailu.
 

Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.

Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.

Eikös tämä ole vähän outoa.. etelä suomessa laitetaan hyvillä paikoilla olevia peltoja hömppäheinille ja pohjoisempana raivataan peltoa lisää? Mun mielestä nykyinen hömppien tukeminen vääristää kilpailu.

Millä tavoin? Se että, pohjoisen viljelijät eivät osaa matematiikkaa on heidän oma asia. Jos maataloudelle aletaan maksaa kriisitukea nyt, niin se kyllä vääristää kilpailua.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.08.15 - klo:07:24

Eikös tämä ole vähän outoa.. etelä suomessa laitetaan hyvillä paikoilla olevia peltoja hömppäheinille ja pohjoisempana raivataan peltoa lisää? Mun mielestä nykyinen hömppien tukeminen vääristää kilpailu.

Millä tavoin? Se että, pohjoisen viljelijät eivät osaa matematiikkaa on heidän oma asia. Jos maataloudelle aletaan maksaa kriisitukea nyt, niin se kyllä vääristää kilpailua.

No heidän matikan taidoistaan en tiedä, mutta eikö tuo nyt kerro siitä, että jossain sitä peltoa tarvitaan ja jossain ei? Ja mistä tämä sitten johtuu? Olisiko erimuotoisista tuista?
En minä mitään kriisitukia kaipaa. Enemmän olen sitä mieltä, että yksi perustuki läpi maan. X euroa per ha ja X euroa per turpa, kärsa, kuono, nokka jne. eikä niin, että eläintukia maksetaan hehtaareiden kautta. Itsellä nyt on noita hehtaareita, mutta minusta olisi oikeudenmukaisempaa maksaa eläinmäärän mukaan.

Eikös tämä ole vähän outoa.. etelä suomessa laitetaan hyvillä paikoilla olevia peltoja hömppäheinille ja pohjoisempana raivataan peltoa lisää? Mun mielestä nykyinen hömppien tukeminen vääristää kilpailu.

Tämä on todella outoa. Syynä kuitenkin lienee kotieläintuotannon tukemistoimenpiteet.
"Mun mielestä nykyinen hömppien tukeminen vääristää kilpailu."=>Mun mielestä nykyinen vääristynyt tukeminen vääristää kilpailu.

Kyllähän nyt jossain on vika jos hömpälle saa paremman tuen kuin rehunurmelle.

Kyllä hömppis on pop.

Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.

Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.

Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.

Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 13.08.15 - klo:07:31

Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.

Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.

Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.

Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.

-SS-

Eikös 25% ole jo hömpällä ja sen lisäksikö vielä 10% lisää hömpälle?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 13.08.15 - klo:12:23

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 13.08.15 - klo:07:31

Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.

Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.

Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.

Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.

-SS-

Eikös 25% ole jo hömpällä ja sen lisäksikö vielä 10% lisää hömpälle?

Ei voi laskea noin, koska se hömpällä/nurmella oleva osa pelloista ei tuota kiloakaan viljaa. Eli viljalla oleva ala 1.1 miljoonaa hehtaaria. Jos parastuottoinen 10% poistettaisiin, 110 000 ha, merkitsisi se viidenneksen vähennystä viljatonneihin. Sama viidenneksen vähennys poistamalla heikkotuottoisimmista viljapelloista lähtien merkitsisi noin 400 000 ha poistamista viljanviljelystä, eli 20% kokonaispeltoalasta, noin 40% vilja-alasta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 13.08.15 - klo:19:15

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 13.08.15 - klo:12:23

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 13.08.15 - klo:07:31

Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.

Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.

Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.

Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.

-SS-

Eikös 25% ole jo hömpällä ja sen lisäksikö vielä 10% lisää hömpälle?

Ei voi laskea noin, koska se hömpällä/nurmella oleva osa pelloista ei tuota kiloakaan viljaa. Eli viljalla oleva ala 1.1 miljoonaa hehtaaria. Jos parastuottoinen 10% poistettaisiin, 110 000 ha, merkitsisi se viidenneksen vähennystä viljatonneihin. Sama viidenneksen vähennys poistamalla heikkotuottoisimmista viljapelloista lähtien merkitsisi noin 400 000 ha poistamista viljanviljelystä, eli 20% kokonaispeltoalasta, noin 40% vilja-alasta.

-SS-

Mutta kuka rupeaa niitä parhaita peltoja hömpäle laittamaan?

Mun oli pakko laittaa parhaita hömpälle kun ei ole huonoja 

Mun oli pakko laittaa parhaita hömpälle kun ei ole huonoja 

Suomennettuna: laitoit ainokaises...