Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: optimisti - 12.08.15 - klo:17:34
-
Kiitos jälleen! Keskustalle on tärkeää ettei, pellon haltia pääse vaan rikastumaan.
Tärkeintä on tuottaa markkinoille puoli-ilmaista raaka-ainetta.
Jos peltoa saataisiin pois tuotannosta niin saattaisi viljankin hinta vaikka nousta.
Tervetullut uutinen olisi seuraava " tuet maksetaan vuonna 1995 ilmotetuille aloille". 8)
-
Kiitos jälleen! Keskustalle on tärkeää ettei, pellon haltia pääse vaan rikastumaan.
Tärkeintä on tuottaa markkinoille puoli-ilmaista raaka-ainetta.
Jos peltoa saataisiin pois tuotannosta niin saattaisi viljankin hinta vaikka nousta.
Tervetullut uutinen olisi seuraava " tuet maksetaan vuonna 1995 ilmotetuille aloille". 8)
Juuri tästä on kyse ;D
-
Eikös tämä ole vähän outoa.. etelä suomessa laitetaan hyvillä paikoilla olevia peltoja hömppäheinille ja pohjoisempana raivataan peltoa lisää? Mun mielestä nykyinen hömppien tukeminen vääristää kilpailu.
-
Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.
Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.
-
Eikös tämä ole vähän outoa.. etelä suomessa laitetaan hyvillä paikoilla olevia peltoja hömppäheinille ja pohjoisempana raivataan peltoa lisää? Mun mielestä nykyinen hömppien tukeminen vääristää kilpailu.
Millä tavoin? Se että, pohjoisen viljelijät eivät osaa matematiikkaa on heidän oma asia. Jos maataloudelle aletaan maksaa kriisitukea nyt, niin se kyllä vääristää kilpailua.
-
Eikös tämä ole vähän outoa.. etelä suomessa laitetaan hyvillä paikoilla olevia peltoja hömppäheinille ja pohjoisempana raivataan peltoa lisää? Mun mielestä nykyinen hömppien tukeminen vääristää kilpailu.
Millä tavoin? Se että, pohjoisen viljelijät eivät osaa matematiikkaa on heidän oma asia. Jos maataloudelle aletaan maksaa kriisitukea nyt, niin se kyllä vääristää kilpailua.
No heidän matikan taidoistaan en tiedä, mutta eikö tuo nyt kerro siitä, että jossain sitä peltoa tarvitaan ja jossain ei? Ja mistä tämä sitten johtuu? Olisiko erimuotoisista tuista?
En minä mitään kriisitukia kaipaa. Enemmän olen sitä mieltä, että yksi perustuki läpi maan. X euroa per ha ja X euroa per turpa, kärsa, kuono, nokka jne. eikä niin, että eläintukia maksetaan hehtaareiden kautta. Itsellä nyt on noita hehtaareita, mutta minusta olisi oikeudenmukaisempaa maksaa eläinmäärän mukaan.
-
Eikös tämä ole vähän outoa.. etelä suomessa laitetaan hyvillä paikoilla olevia peltoja hömppäheinille ja pohjoisempana raivataan peltoa lisää? Mun mielestä nykyinen hömppien tukeminen vääristää kilpailu.
Tämä on todella outoa. Syynä kuitenkin lienee kotieläintuotannon tukemistoimenpiteet.
"Mun mielestä nykyinen hömppien tukeminen vääristää kilpailu."=>Mun mielestä nykyinen vääristynyt tukeminen vääristää kilpailu.
-
Kyllähän nyt jossain on vika jos hömpälle saa paremman tuen kuin rehunurmelle.
-
Kyllä hömppis on pop.
-
Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.
Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.
Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.
Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.
-SS-
-
Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.
Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.
Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.
Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.
-SS-
Eikös 25% ole jo hömpällä ja sen lisäksikö vielä 10% lisää hömpälle?
-
Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.
Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.
Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.
Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.
-SS-
Eikös 25% ole jo hömpällä ja sen lisäksikö vielä 10% lisää hömpälle?
Ei voi laskea noin, koska se hömpällä/nurmella oleva osa pelloista ei tuota kiloakaan viljaa. Eli viljalla oleva ala 1.1 miljoonaa hehtaaria. Jos parastuottoinen 10% poistettaisiin, 110 000 ha, merkitsisi se viidenneksen vähennystä viljatonneihin. Sama viidenneksen vähennys poistamalla heikkotuottoisimmista viljapelloista lähtien merkitsisi noin 400 000 ha poistamista viljanviljelystä, eli 20% kokonaispeltoalasta, noin 40% vilja-alasta.
-SS-
-
Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.
Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.
Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.
Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.
-SS-
Eikös 25% ole jo hömpällä ja sen lisäksikö vielä 10% lisää hömpälle?
Ei voi laskea noin, koska se hömpällä/nurmella oleva osa pelloista ei tuota kiloakaan viljaa. Eli viljalla oleva ala 1.1 miljoonaa hehtaaria. Jos parastuottoinen 10% poistettaisiin, 110 000 ha, merkitsisi se viidenneksen vähennystä viljatonneihin. Sama viidenneksen vähennys poistamalla heikkotuottoisimmista viljapelloista lähtien merkitsisi noin 400 000 ha poistamista viljanviljelystä, eli 20% kokonaispeltoalasta, noin 40% vilja-alasta.
-SS-
Mutta kuka rupeaa niitä parhaita peltoja hömpäle laittamaan?
-
Mun oli pakko laittaa parhaita hömpälle kun ei ole huonoja :-\
-
Mun oli pakko laittaa parhaita hömpälle kun ei ole huonoja :-\
Suomennettuna: laitoit ainokaises... ::)
-
Mun oli pakko laittaa parhaita hömpälle kun ei ole huonoja :-\
Suomennettuna: laitoit ainokaises... ::)
Taitaa muuten se satoatuottavin 0,44 ha olla hömpällä just nyt.
-
Mun oli pakko laittaa parhaita hömpälle kun ei ole huonoja :-\
Suomennettuna: laitoit ainokaises... ::)
Taitaa muuten se satoatuottavin 0,44 ha olla hömpällä just nyt.
Meidän paras kylvös tänä vuonna on riistapelto...ja se on komea.... ;D
-
Mun mielestä nykyinen vääristynyt tukeminen vääristää kilpailu.
Totta tämäkin. ;)
-
Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.
Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.
Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.
Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.
-SS-
Eikös 25% ole jo hömpällä ja sen lisäksikö vielä 10% lisää hömpälle?
Ei voi laskea noin, koska se hömpällä/nurmella oleva osa pelloista ei tuota kiloakaan viljaa. Eli viljalla oleva ala 1.1 miljoonaa hehtaaria. Jos parastuottoinen 10% poistettaisiin, 110 000 ha, merkitsisi se viidenneksen vähennystä viljatonneihin. Sama viidenneksen vähennys poistamalla heikkotuottoisimmista viljapelloista lähtien merkitsisi noin 400 000 ha poistamista viljanviljelystä, eli 20% kokonaispeltoalasta, noin 40% vilja-alasta.
-SS-
Mutta kuka rupeaa niitä parhaita peltoja hömpäle laittamaan?
:-[ Olen kyllä kierrättänyt viherlannoitusnurmia aika tasaisesti paremmilla ja huonommilla lohkoilla. Tänä vuonna niitä pitää tosin kutsua säilörehunurmeksi. Tietysti jotkut alle puolen hehtaarin varjoiset, ojittamattomat nurkat ovat ikuisia luonnonhoitopeltoja, mutta tulee sitä siis lepuutettua parhaitakin lohkoja. Hinta- ja tukipolitiikka ovat sen mahdollistaneet, samoin kuin kaikenlaisen kokeellisen toiminnan. Sitten, kun tuet poistuvat ja mahdollisesti tuottajahintakin alkaa vähän kavuta, voi palata taas ohra-lumi-ohra -tyyppiseen viljelykiertoon.
-
Kyllähän nyt jossain on vika jos hömpälle saa paremman tuen kuin rehunurmelle.
No eihän nyt oikeastaan saakaan.
Viherlannoitusnurmen tuki on huonompi kuin rehunurmen.
Riistapellon on vähän parempi, mutta siinähän maksetaankin korvausta siitä, että myytävää satoa ei synny. Sitä paitsi oikeasti rehunurmea on lähinnä kotieläintiloilla, jotka saavat peltokasveilleen korotetun tuen, joten samoihin menee riistalaitumen kanssa.
Ainoa selvästi isompi tuki on näissä suojavyöhykkeissä, mutta niissäkin kyseessä on korvaus siitä, että luonnonsuojelun nimissä jätät markkinakelpoisen sadon tuottamatta ja köyhdytät peltoasi.
Se on sitten oma, keskustelun arvoinen asiansa, että joltain virkamieheltä oli hauska jäynä kirjoittaa teksti siihen muotoon, että se mahdollistaa vaikka 100 ha:n lohkon suojavyöhykkeeksi, vaikka vain pieni nurkka rajoittuisi vesistöön. Tuskinpa oli virkamieheltä vahinko, poliitikoilta epäilemättä oli. Tämä nyt on toki järjetönstä, mutta tällaisia positiivisiakin järjettömyyksiä aina joka tukiuudistuksessa sekaan livahtaa. Edellisellä ympäristötukikaudella paras sellainen meinasi olla mukavasti tuettu lapionpistotesti, jonka kuitenkin joku valveutunut päättäjä sai viime tingassa poistettua valinnaisten keinojen valikoimasta. Valitettavasti. Onneksi edes liukoisen typen mittaus jäi.
-
No, mikä neuvoksi että, vilja olisi hinnoiteltu samoin kuin Keski-Euroopassa?
Laskeskelin tuossa eräällä kuusikko kuviolla euromääräistä tuottoa ja sai (arvokasvu) tuotoksi noin 800e/ha, tosin puut ovat punakylkisiä ja kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä vihreänä mattona, puustopääoma on noin 10500e/ha.
Olisiko metsänviljely sittenkin se juttu? 8)
-
No, mikä neuvoksi että, vilja olisi hinnoiteltu samoin kuin Keski-Euroopassa?
Laskeskelin tuossa eräällä kuusikko kuviolla euromääräistä tuottoa ja sai (arvokasvu) tuotoksi noin 800e/ha, tosin puut ovat punakylkisiä ja kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä vihreänä mattona, puustopääoma on noin 10500e/ha.
Olisiko metsänviljely sittenkin se juttu? 8)
Metsätaloudesta on aika vaikea saada kannattavaa, jos aloittaa sen istuttamalla taimia pellolle, josta on ensin maksanut 10 000 euroa / ha. Metsäpohja pitäisi muutenkin saada ilmaiseksi, että taimikasvatuksessa olisi metsänomistajan näkökulmasta mitään mieltä. Ensimmäiseen 30 vuoteen ei tule kuin kustannuksia.
-
No, mikä neuvoksi että, vilja olisi hinnoiteltu samoin kuin Keski-Euroopassa?
Laskeskelin tuossa eräällä kuusikko kuviolla euromääräistä tuottoa ja sai (arvokasvu) tuotoksi noin 800e/ha, tosin puut ovat punakylkisiä ja kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä vihreänä mattona, puustopääoma on noin 10500e/ha.
Olisiko metsänviljely sittenkin se juttu? 8)
Metsätaloudesta on aika vaikea saada kannattavaa, jos aloittaa sen istuttamalla taimia pellolle, josta on ensin maksanut 10 000 euroa / ha. Metsäpohja pitäisi muutenkin saada ilmaiseksi, että taimikasvatuksessa olisi metsänomistajan näkökulmasta mitään mieltä. Ensimmäiseen 30 vuoteen ei tule kuin kustannuksia.
Myönnän, tarkastelu oli liina suppeaa, sama kuin arvottaisi lehmän sen huipputuotoksen aikana.
-
Kysymys ; MIKSI MTK ei pidä isompaa meteliä asiasta?
Riittäisi kun keväällä rummuttaisi kunnolla että, rehun viljelyllä ette pitkälle pötki.
Miksiköhän minäkin maksan sitä jäsenmaksua?
Ei noutaja tullut vaikka lähdin mhy;stä jo reilut 10 vuotta sitten, päinvastoin.
-
No, mikä neuvoksi että, vilja olisi hinnoiteltu samoin kuin Keski-Euroopassa?
Laskeskelin tuossa eräällä kuusikko kuviolla euromääräistä tuottoa ja sai (arvokasvu) tuotoksi noin 800e/ha, tosin puut ovat punakylkisiä ja kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä vihreänä mattona, puustopääoma on noin 10500e/ha.
Olisiko metsänviljely sittenkin se juttu? 8)
Metsätaloudesta on aika vaikea saada kannattavaa, jos aloittaa sen istuttamalla taimia pellolle, josta on ensin maksanut 10 000 euroa / ha. Metsäpohja pitäisi muutenkin saada ilmaiseksi, että taimikasvatuksessa olisi metsänomistajan näkökulmasta mitään mieltä. Ensimmäiseen 30 vuoteen ei tule kuin kustannuksia.
Myönnän, tarkastelu oli liina suppeaa, sama kuin arvottaisi lehmän sen huipputuotoksen aikana.
Karkeesti 100€/hehraari vuosi. Ensimmäinen metsätili 30 vuoden päästä, niin maan arvoa pitäisi kuolettaa 3000€+ korot.
Tosin jos oellon ravinne tasot on kunnossa, niin kasvaisikohan puutkin nopeammin. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kuusikko on loppuhakuu kypsä 35 vuodessa jos ajetaan typpilantaa joka toinen vuosi kuusikkoon.
-
Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.
Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.
Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.
Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.
-SS-
Eikös 25% ole jo hömpällä ja sen lisäksikö vielä 10% lisää hömpälle?
Ei voi laskea noin, koska se hömpällä/nurmella oleva osa pelloista ei tuota kiloakaan viljaa. Eli viljalla oleva ala 1.1 miljoonaa hehtaaria. Jos parastuottoinen 10% poistettaisiin, 110 000 ha, merkitsisi se viidenneksen vähennystä viljatonneihin. Sama viidenneksen vähennys poistamalla heikkotuottoisimmista viljapelloista lähtien merkitsisi noin 400 000 ha poistamista viljanviljelystä, eli 20% kokonaispeltoalasta, noin 40% vilja-alasta.
-SS-
Mutta kuka rupeaa niitä parhaita peltoja hömpäle laittamaan?
Minä todennäköisesti laittaisin, siis jos kerran viherlannoitusnurmi niputetaan hömppä kategoriaan, jos nurmea ei olisi muuten kierrossa. Tekee se vaan niin meisseliä hyvällekin pellolle.
-
No, mikä neuvoksi että, vilja olisi hinnoiteltu samoin kuin Keski-Euroopassa?
Laskeskelin tuossa eräällä kuusikko kuviolla euromääräistä tuottoa ja sai (arvokasvu) tuotoksi noin 800e/ha, tosin puut ovat punakylkisiä ja kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä vihreänä mattona, puustopääoma on noin 10500e/ha.
Olisiko metsänviljely sittenkin se juttu? 8)
Metsätaloudesta on aika vaikea saada kannattavaa, jos aloittaa sen istuttamalla taimia pellolle, josta on ensin maksanut 10 000 euroa / ha. Metsäpohja pitäisi muutenkin saada ilmaiseksi, että taimikasvatuksessa olisi metsänomistajan näkökulmasta mitään mieltä. Ensimmäiseen 30 vuoteen ei tule kuin kustannuksia.
Myönnän, tarkastelu oli liina suppeaa, sama kuin arvottaisi lehmän sen huipputuotoksen aikana.
Karkeesti 100€/hehraari vuosi. Ensimmäinen metsätili 30 vuoden päästä, niin maan arvoa pitäisi kuolettaa 3000€+ korot.
Tosin jos oellon ravinne tasot on kunnossa, niin kasvaisikohan puutkin nopeammin. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kuusikko on loppuhakuu kypsä 35 vuodessa jos ajetaan typpilantaa joka toinen vuosi kuusikkoon.
Mene lakoon.
-
Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.
Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.
Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.
Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.
-SS-
Eikös 25% ole jo hömpällä ja sen lisäksikö vielä 10% lisää hömpälle?
Ei voi laskea noin, koska se hömpällä/nurmella oleva osa pelloista ei tuota kiloakaan viljaa. Eli viljalla oleva ala 1.1 miljoonaa hehtaaria. Jos parastuottoinen 10% poistettaisiin, 110 000 ha, merkitsisi se viidenneksen vähennystä viljatonneihin. Sama viidenneksen vähennys poistamalla heikkotuottoisimmista viljapelloista lähtien merkitsisi noin 400 000 ha poistamista viljanviljelystä, eli 20% kokonaispeltoalasta, noin 40% vilja-alasta.
-SS-
Mutta kuka rupeaa niitä parhaita peltoja hömpäle laittamaan?
Minä todennäköisesti laittaisin, siis jos kerran viherlannoitusnurmi niputetaan hömppä kategoriaan, jos nurmea ei olisi muuten kierrossa. Tekee se vaan niin meisseliä hyvällekin pellolle.
Vln ja hömpän ero on siinä että vln pelto pitää kerran neljään vuoteen kylvää satokasville. Hömpää ei koskaan välttämättä. Hömppä jos poustettaisiin, niin vln peltojen tukea voitaisiin korottaa ja nostaa sen osuutta viljelyalasta.
-
Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.
-
Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.
Juurikin näin. Sillä rahalla voi vaik ostaa muijalle jotain kivaa :P
-
Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.
Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.
-
Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.
Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.
Ilmoita säilörehuksi. ;)
-
Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.
Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.
Ilmoita säilörehuksi. ;)
Säilistä ilmoitaessa kannattaa lannoituksessa muistaa että jos sato jää korjaamatta, niin lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle täysimääräisenä ja jossain vaiheessa aiheuttaa pakko korjuun ettei lannoituksessa tule ympäristötuen ehtojen rikkomus ja sanktio.
-
Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.
Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.
Ilmoita säilörehuksi. ;)
Säilistä ilmoitaessa kannattaa lannoituksessa muistaa että jos sato jää korjaamatta, niin lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle täysimääräisenä ja jossain vaiheessa aiheuttaa pakko korjuun ettei lannoituksessa tule ympäristötuen ehtojen rikkomus ja sanktio.
Eikös se koske tuo lannoituksen siirtäminen vain fosforia.
Kyllä tuo sadon korjaamatta jättämisen porsaanreikä mahdollistaa typpilannoitustasojen "keräilyn" de facto viherlannoitusnurmessa, säilörehunurmen nimikkeellä, jolloin paperilla laitetaan kolmen sadon salpeetarit ja piilotetaan pussit suulin perälle kevättä varten. Kyä rupee kasitonnareita löytymmää.
-SS-
-
Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.
Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.
Ilmoita säilörehuksi. ;)
Säilistä ilmoitaessa kannattaa lannoituksessa muistaa että jos sato jää korjaamatta, niin lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle täysimääräisenä ja jossain vaiheessa aiheuttaa pakko korjuun ettei lannoituksessa tule ympäristötuen ehtojen rikkomus ja sanktio.
Eikös se koske tuo lannoituksen siirtäminen vain fosforia.
Kyllä tuo sadon korjaamatta jättämisen porsaanreikä mahdollistaa typpilannoitustasojen "keräilyn" de facto viherlannoitusnurmessa, säilörehunurmen nimikkeellä, jolloin paperilla laitetaan kolmen sadon salpeetarit ja piilotetaan pussit suulin perälle kevättä varten. Kyä rupee kasitonnareita löytymmää.
-SS-
Ei kun koko lanniitus siirtyy. Eli jos säilikselle merkkaa 200kg/hehtaari typpeä ja ei korjaa satoa, niin se 200kg/hehtaari siirtyy seuraavalle vuodelle. Siihen kun kylvää sitten ohran, niin soppa on valmis porisemaan pohjaan.
-
Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.
Jåååååååååh, kun vaan sais laittaa enemän.
Ilmoita säilörehuksi. ;)
Säilistä ilmoitaessa kannattaa lannoituksessa muistaa että jos sato jää korjaamatta, niin lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle täysimääräisenä ja jossain vaiheessa aiheuttaa pakko korjuun ettei lannoituksessa tule ympäristötuen ehtojen rikkomus ja sanktio.
Eikös se koske tuo lannoituksen siirtäminen vain fosforia.
Kyllä tuo sadon korjaamatta jättämisen porsaanreikä mahdollistaa typpilannoitustasojen "keräilyn" de facto viherlannoitusnurmessa, säilörehunurmen nimikkeellä, jolloin paperilla laitetaan kolmen sadon salpeetarit ja piilotetaan pussit suulin perälle kevättä varten. Kyä rupee kasitonnareita löytymmää.
-SS-
Ei kun koko lanniitus siirtyy. Eli jos säilikselle merkkaa 200kg/hehtaari typpeä ja ei korjaa satoa, niin se 200kg/hehtaari siirtyy seuraavalle vuodelle. Siihen kun kylvää sitten ohran, niin soppa on valmis porisemaan pohjaan.
Jaa missä sanotaan, että typpilannoitus siirtyy ?
Se haittaisi kikkailuja kovasti.
-SS-
-
Tarkastaja sano. "Lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle jis satoa ei korjata." Tuommoinen tulkinta kuulema.
Minäkin epäilen että ei se nyt niin voi mennä että säilis lohkolle vois aajaa oikeasti tai paperilla tankataan ravinteita peltoon.
-
Tarkastaja sano. "Lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle jis satoa ei korjata." Tuommoinen tulkinta kuulema.
Minäkin epäilen että ei se nyt niin voi mennä että säilis lohkolle vois aajaa oikeasti tai paperilla tankataan ravinteita peltoon.
No eihän se mua itketä jos valvonta lopltakin ottaa näkyvämmän roolin asiakirjojen väärentämiseen perustuvissa EU-avustuspetoksissa. Mutta keväällä toimitetuissa informaatioissa puhutaan lähinnä siirtyvästä P-lannoituksesta.
Olisi ollut semmoinen satokisojen Graalin malja se.
-SS-
-
Tarkastaja sano. "Lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle jis satoa ei korjata." Tuommoinen tulkinta kuulema.
Minäkin epäilen että ei se nyt niin voi mennä että säilis lohkolle vois aajaa oikeasti tai paperilla tankataan ravinteita peltoon.
No eihän se mua itketä jos valvonta lopltakin ottaa näkyvämmän roolin asiakirjojen väärentämiseen perustuvissa EU-avustuspetoksissa. Mutta keväällä toimitetuissa informaatioissa puhutaan lähinnä siirtyvästä P-lannoituksesta.
Olisi ollut semmoinen satokisojen Graalin malja se.
-SS-
Asetusten mukaan kyseessä on fosforilannoitus.
"Jos sato jää korjaamatta, peltoon levitetty fosfori on huomioitava seuraavana vuonna täysimääräisesti lannoituksessa."
Maajussi kumartaa ja hännystelee näitä tarkastajia kuin tsaaria ennen. Valvontaohjeisiin voisi lisätä " teidän tulee heittäytyä maahan ja kumartaa tätä"
-
Siis fosforihan on ennenkin siirtynyt ja yhtenä vuonna on voinut dumpata 5 vuoden fosforit peltoon ja käynnistää fosforin tasauksen.
-
Tarkastaja sano. "Lannoitus siirtyy seuraavalle vuodelle jis satoa ei korjata." Tuommoinen tulkinta kuulema.
Minäkin epäilen että ei se nyt niin voi mennä että säilis lohkolle vois aajaa oikeasti tai paperilla tankataan ravinteita peltoon.
No eihän se mua itketä jos valvonta lopltakin ottaa näkyvämmän roolin asiakirjojen väärentämiseen perustuvissa EU-avustuspetoksissa. Mutta keväällä toimitetuissa informaatioissa puhutaan lähinnä siirtyvästä P-lannoituksesta.
Olisi ollut semmoinen satokisojen Graalin malja se.
-SS-
Asetusten mukaan kyseessä on fosforilannoitus.
"Jos sato jää korjaamatta, peltoon levitetty fosfori on huomioitava seuraavana vuonna täysimääräisesti lannoituksessa."
Maajussi kumartaa ja hännystelee näitä tarkastajia kuin tsaaria ennen. Valvontaohjeisiin voisi lisätä " teidän tulee heittäytyä maahan ja kumartaa tätä"
Joko lannoitus siirtyy tai se katsotaan ympäristötuen tukiehtojen rikomukseksi kun lannoitetaan paperilla ja ei korjatakkaan satoa. Helpoun kun saa karjatilalta lapun säilörehun korjuusta ja ajaa murskalla peltoon.
-
Tuohan ois unelma tehoviljeliän kannalta. Säilis lohkoon 100kg/hehtaari typpeä, kasvusto maahan ja seuraavana vuonna satokasvi lannoitukseen lantaa missä fosforia reippaammin.
-
Tuohan ois unelma tehoviljeliän kannalta. Säilis lohkoon 100kg/hehtaari typpeä, kasvusto maahan ja seuraavana vuonna satokasvi lannoitukseen lantaa missä fosforia reippaammin.
Niin mistäs luulet maahan tulevan 300 kg/ha typpeä
11 tonnin vehnäsatoa varten, jos ei tuolla konstilla.
Säkissä se ravinne talven yli kannattaa pitää, viherlannoituksesta
ei sinne kesän kivaaseen kasvuun voimaa riitä.
-SS-
-
Tuohan ois unelma tehoviljeliän kannalta. Säilis lohkoon 100kg/hehtaari typpeä, kasvusto maahan ja seuraavana vuonna satokasvi lannoitukseen lantaa missä fosforia reippaammin.
Niin mistäs luulet maahan tulevan 300 kg/ha typpeä
11 tonnin vehnäsatoa varten, jos ei tuolla konstilla.
Säkissä se ravinne talven yli kannattaa pitää, viherlannoituksesta
ei sinne kesän kivaaseen kasvuun voimaa riitä.
-SS-
Oiskohan ympäristöministeriön virkamiehet olleet nuin hövelillä päällä että tekisivät sääntöjen kiertämisen helpoksi? Kaikkihan rupeaisivat merkaamaan apilasäilikseen 100kg/hehtaari typpeä vuosittain salpietarina. 3 vuotta säiliksellä tekee 300kg/hehtaari ylimääräistä typpeä viljalle. siihen viljan 140kg/hehtaari päälle. Vehnä konttaa jo siemenkauppiaan laarissa kun kuulee että 440kg/hehtaarille tulee typpeä ja fosforit päälle. Saa tukikepit laittaa joka korrelle.
-
Tuohan ois unelma tehoviljeliän kannalta. Säilis lohkoon 100kg/hehtaari typpeä, kasvusto maahan ja seuraavana vuonna satokasvi lannoitukseen lantaa missä fosforia reippaammin.
Niin mistäs luulet maahan tulevan 300 kg/ha typpeä
11 tonnin vehnäsatoa varten, jos ei tuolla konstilla.
Säkissä se ravinne talven yli kannattaa pitää, viherlannoituksesta
ei sinne kesän kivaaseen kasvuun voimaa riitä.
-SS-
Oiskohan ympäristöministeriön virkamiehet olleet nuin hövelillä päällä että tekisivät sääntöjen kiertämisen helpoksi? Kaikkihan rupeaisivat merkaamaan apilasäilikseen 100kg/hehtaari typpeä vuosittain salpietarina. 3 vuotta säiliksellä tekee 300kg/hehtaari ylimääräistä typpeä viljalle. siihen viljan 140kg/hehtaari päälle. Vehnä konttaa jo siemenkauppiaan laarissa kun kuulee että 440kg/hehtaarille tulee typpeä ja fosforit päälle. Saa tukikepit laittaa joka korrelle.
Ei nyt ehkä 400 kg, mutta 300-340 kg/ha on uusiseelantilaisella 14-tonnariviljeijällä normaali taso.
Joku Epos kevätvehnä tuottaa ysitonnaria hyvin pienellä lakoprosentilla, vaikka 250 - 270 kg/ha typpeä. Sehän alkaa vasta kasvaa 220 kg ylittävällä lannoituksella. Skagen tarvitsee 1 l CCC ja 2 x 0.7 litraa Sonista. Niin 300 kg typpilannoitus menee lyhentämättä satoon.
-SS-
-
Jos typpi ei siirry seuraaville vuosille ja ehtojen kanssa tule ongelmia, niin 100 hehtaarin viljatilan kannattaa pistää 50 hehtaaria apilasäilikselle. kaikki lanta ajaa lopuille 50 hehtaarille. 100 hehtaarin lanta määrästä kun käyttää 75% viljalle, niin voi tehdä jo tiliä. Tai voihan sen 100% vetää, kunhan muistaa että säilikselle "ajetaan" vain salpietaria.
-
Milläs se sadonkorjaamattomuus todennetaan siinä helmikuisesa lannoitusvalvonnassa ?
-
Jotenkin epämääräistä kaikenkaikkiaan tämä "pyrittävä tuottamaan korjuukelpoinen sato - korjuuvelvoitetta ei ole". Miten on tarkastuksissa mennyt sr-nurmi jota ei ole lannoitettu eikä korjattu satoa.
-
Jotenkin epämääräistä kaikenkaikkiaan tämä "pyrittävä tuottamaan korjuukelpoinen sato - korjuuvelvoitetta ei ole". Miten on tarkastuksissa mennyt sr-nurmi jota ei ole lannoitettu eikä korjattu satoa.
Ärhäkkä käräjämagneetti ei koskaan saa sanktioita. Maan hiljaisia sitten rokotetaan 0.1 grammasta.
-SS-
-
Suomalaiskaksikko, joka Ruotsin satokisassa voitti saamalla syysvehnästä 15 tonnin ha-sadon, oli käyttänyt typpeä yhteensä 405 kg/ha, se toinen niistä, Staffan, sanoi itse tämän asiaa kysyttäessä.
Jos nuo tukikikkailut, mitä te täällä esittelette, toimisivat käytännössä eikä vaan paperilla, niin luulisi sen olevan ihan yleistä monellakin, mutta kun ei vaan ole, eli ei nuo käytännössä toimi nuo kikkailut.
-
Suomalaiskaksikko, joka Ruotsin satokisassa voitti saamalla syysvehnästä 15 tonnin ha-sadon, oli käyttänyt typpeä yhteensä 405 kg/ha, se toinen niistä, Staffan, sanoi itse tämän asiaa kysyttäessä.
Jos nuo tukikikkailut, mitä te täällä esittelette, toimisivat käytännössä eikä vaan paperilla, niin luulisi sen olevan ihan yleistä monellakin, mutta kun ei vaan ole, eli ei nuo käytännössä toimi nuo kikkailut.
Juuri näin, on jotenkin säälittävää, kun tehobönde muka-120 kilon typellä ottaa kymppitonnarin.
Ja on vielä ylpeä omasta kykypotenssistaan, juu, kalkkia laitetaan ja hiveniä vähän, ja kameralla kuvataan
lehtivihreää, ja laitetaan viis kertaa Comettia.
Yeah, right.
-SS-
-
Suomalaiskaksikko, joka Ruotsin satokisassa voitti saamalla syysvehnästä 15 tonnin ha-sadon, oli käyttänyt typpeä yhteensä 405 kg/ha, se toinen niistä, Staffan, sanoi itse tämän asiaa kysyttäessä.
Jos nuo tukikikkailut, mitä te täällä esittelette, toimisivat käytännössä eikä vaan paperilla, niin luulisi sen olevan ihan yleistä monellakin, mutta kun ei vaan ole, eli ei nuo käytännössä toimi nuo kikkailut.
Suomalaiset kunnioittaa liikaa sääntöjä. Onhan se monena vuonna osoitettu että 8000kg ohra sato ottaa maasta enemmän typpeä kun sinne laitetaan. Eli jos lähtee 8000kg/hetaari, niin on keksitty ikiliikkuja tai joku huijaa jossain kohtaa.
-
Suomalaiskaksikko, joka Ruotsin satokisassa voitti saamalla syysvehnästä 15 tonnin ha-sadon, oli käyttänyt typpeä yhteensä 405 kg/ha, se toinen niistä, Staffan, sanoi itse tämän asiaa kysyttäessä.
Jos nuo tukikikkailut, mitä te täällä esittelette, toimisivat käytännössä eikä vaan paperilla, niin luulisi sen olevan ihan yleistä monellakin, mutta kun ei vaan ole, eli ei nuo käytännössä toimi nuo kikkailut.
Suomalaiset kunnioittaa liikaa sääntöjä. Onhan se monena vuonna osoitettu että 8000kg ohra sato ottaa maasta enemmän typpeä kun sinne laitetaan. Eli jos lähtee 8000kg/hetaari, niin on keksitty ikiliikkuja tai joku huijaa jossain kohtaa.
Ei tuollainen sato ota kuin 120-130 kg typpeä
-
Naapurin kanssa kun emme päässeet viimevuonna pellon vuokratasosta enää yksimielisyyteen, niin kehotin häntä laittamaan pellot rehunurmeksi ja "sitten vaan niität sen elokuussa nurin ja se on siinä".
Oli ainakin nyt kovasti mielissään, vajaa 500e/ha tulee vähällä vaivalla.
Tuo kun yleistyy niin pellon minimivuokra on uusissa sopimuksissa 450e/ha, sen entisen sadanviidenkympin tai parinsadan sijaan. 8)
-
Naapurin kanssa kun emme päässeet viimevuonna pellon vuokratasosta enää yksimielisyyteen, niin kehotin häntä laittamaan pellot rehunurmeksi ja "sitten vaan niität sen elokuussa nurin ja se on siinä".
Oli ainakin nyt kovasti mielissään, vajaa 500e/ha tulee vähällä vaivalla.
Tuo kun yleistyy niin pellon minimivuokra on uusissa sopimuksissa 450e/ha, sen entisen sadanviidenkympin tai parinsadan sijaan. 8)
100 hehtaarin lypsykarjatila tekee saman tilin pistämällä lehmät autoon ja pellot rehunurmelle. Niittää kerran pari kesässä.
-
Naapurin kanssa kun emme päässeet viimevuonna pellon vuokratasosta enää yksimielisyyteen, niin kehotin häntä laittamaan pellot rehunurmeksi ja "sitten vaan niität sen elokuussa nurin ja se on siinä".
Oli ainakin nyt kovasti mielissään, vajaa 500e/ha tulee vähällä vaivalla.
Tuo kun yleistyy niin pellon minimivuokra on uusissa sopimuksissa 450e/ha, sen entisen sadanviidenkympin tai parinsadan sijaan. 8)
100 hehtaarin lypsykarjatila tekee saman tilin pistämällä lehmät autoon ja pellot rehunurmelle. Niittää kerran pari kesässä.
Tätä olen miettinyt, että onko tässä nykykuviossa oikeestaan järkeä, kun saman tilin tekis viikon työpanoksella, kun vertaa nykyiseen. ::)
-
niinpä. ja kun vielä miettii kuin paljon tästä työstä saa kuulla pelkkää v....ua koko ajan. niin ei kait se hullua olis jos kokeilis. saahan tää maa jostain aina sen verta syöntikelpoista jämää että elää seuraavaan tukiuudistukseen.
-
niinpä. ja kun vielä miettii kuin paljon tästä työstä saa kuulla pelkkää v....ua koko ajan. niin ei kait se hullua olis jos kokeilis. saahan tää maa jostain aina sen verta syöntikelpoista jämää että elää seuraavaan tukiuudistukseen.
siis jos miettiin ja ei olisi velkaa niin varmasti kokeilisin. 25% suojavyöhykeeksi, 25% apilasäilikselle ja loppu 50% viljalle. Se 25% suojavyöhykettä paaliin ja vilja alalle viherlannoiteeksi.
-
niinpä. ja kun vielä miettii kuin paljon tästä työstä saa kuulla pelkkää v....ua koko ajan. niin ei kait se hullua olis jos kokeilis. saahan tää maa jostain aina sen verta syöntikelpoista jämää että elää seuraavaan tukiuudistukseen.
siis jos miettiin ja ei olisi velkaa niin varmasti kokeilisin. 25% suojavyöhykeeksi, 25% apilasäilikselle ja loppu 50% viljalle. Se 25% suojavyöhykettä paaliin ja vilja alalle viherlannoiteeksi.
Tuo kai on näillä Etelä-Suomen +300ha uusluomukasvinviljelijöillä se systeemi, paitsi että kiertoa on enempi, nin että ehkä 25% on viljaa ja loput jotakin muuta ja sitten tosiaan säilistä ja suojavyöhykettä.
Tuet yksistään neljännesmiljoonan, niin voi jotain laserpoltto-robotti rikkaruohokitkijää testailla. Sillä 50 ha vilja-alalla.
-SS-
-
niinpä. ja kun vielä miettii kuin paljon tästä työstä saa kuulla pelkkää v....ua koko ajan. niin ei kait se hullua olis jos kokeilis. saahan tää maa jostain aina sen verta syöntikelpoista jämää että elää seuraavaan tukiuudistukseen.
siis jos miettiin ja ei olisi velkaa niin varmasti kokeilisin. 25% suojavyöhykeeksi, 25% apilasäilikselle ja loppu 50% viljalle. Se 25% suojavyöhykettä paaliin ja vilja alalle viherlannoiteeksi.
Tuo kai on näillä Etelä-Suomen +300ha uusluomukasvinviljelijöillä se systeemi, paitsi että kiertoa on enempi, nin että ehkä 25% on viljaa ja loput jotakin muuta ja sitten tosiaan säilistä ja suojavyöhykettä.
Tuet yksistään neljännesmiljoonan, niin voi jotain laserpoltto-robotti rikkaruohokitkijää testailla. Sillä 50 ha vilja-alalla.
-SS-
Tomosesta 300 hehtaarista voi olla 75 hehtaaria suojavyöhykkeenä. Lopusta 225 hehtaarista 30% myyntikasvilla, eli toinen 75 hehtaaria. Loput 150 hehraaria säilörehunurmia.
-
Suuntaushan on ihan selvä, poispäin varsinaisesta viljelystä paremminkin sellaiseen maisemanhoitoon. Ei +300 ha tilat huvikseen noin tee. Perässä hiihdellen :D
-
Tämmönen täytyis tehdä zuomessakin.
http://www2.jordbruksverket.se/download/18.40d1e47614f34582397ac935/1439797785411/ra15_14.pdf
-
niinpä. ja kun vielä miettii kuin paljon tästä työstä saa kuulla pelkkää v....ua koko ajan. niin ei kait se hullua olis jos kokeilis. saahan tää maa jostain aina sen verta syöntikelpoista jämää että elää seuraavaan tukiuudistukseen.
siis jos miettiin ja ei olisi velkaa niin varmasti kokeilisin. 25% suojavyöhykeeksi, 25% apilasäilikselle ja loppu 50% viljalle. Se 25% suojavyöhykettä paaliin ja vilja alalle viherlannoiteeksi.
Tuo kai on näillä Etelä-Suomen +300ha uusluomukasvinviljelijöillä se systeemi, paitsi että kiertoa on enempi, nin että ehkä 25% on viljaa ja loput jotakin muuta ja sitten tosiaan säilistä ja suojavyöhykettä.
Tuet yksistään neljännesmiljoonan, niin voi jotain laserpoltto-robotti rikkaruohokitkijää testailla. Sillä 50 ha vilja-alalla.
-SS-
Tulee ne suojavyöhykeheinätkin käyttöön kun tukiuudistuksen jälkeen siihen neljännesmiljoonan tukeen vaaditaan 300ha tilalla kotieläinstatuskin.
-
Hiclanteja johkin kukkulalle joss hiukan metsää tuulensujana? Niin kotieläintila valmis.
-
niinpä. ja kun vielä miettii kuin paljon tästä työstä saa kuulla pelkkää v....ua koko ajan. niin ei kait se hullua olis jos kokeilis. saahan tää maa jostain aina sen verta syöntikelpoista jämää että elää seuraavaan tukiuudistukseen.
siis jos miettiin ja ei olisi velkaa niin varmasti kokeilisin. 25% suojavyöhykeeksi, 25% apilasäilikselle ja loppu 50% viljalle. Se 25% suojavyöhykettä paaliin ja vilja alalle viherlannoiteeksi.
Tässä on vain se huonopuoli ettei tiedä mitä "viisaat"byrokraatit seuraavaksi keksii eli nämä tukimuodot elää kokoajan.
-
niinpä. ja kun vielä miettii kuin paljon tästä työstä saa kuulla pelkkää v....ua koko ajan. niin ei kait se hullua olis jos kokeilis. saahan tää maa jostain aina sen verta syöntikelpoista jämää että elää seuraavaan tukiuudistukseen.
siis jos miettiin ja ei olisi velkaa niin varmasti kokeilisin. 25% suojavyöhykeeksi, 25% apilasäilikselle ja loppu 50% viljalle. Se 25% suojavyöhykettä paaliin ja vilja alalle viherlannoiteeksi.
Tässä on vain se huonopuoli ettei tiedä mitä "viisaat"byrokraatit seuraavaksi keksii eli nämä tukimuodot elää kokoajan.
Sehän se on. Tänä vuonna byrograatit tekee kassavajeen tiloille kun tukia ei makseta ja ensi vuonna pahentavat sitä kun maksetaan kahden vuoden tukia. Nousee muuten veroprosentit lahjakkaasti.
-
niinpä. ja kun vielä miettii kuin paljon tästä työstä saa kuulla pelkkää v....ua koko ajan. niin ei kait se hullua olis jos kokeilis. saahan tää maa jostain aina sen verta syöntikelpoista jämää että elää seuraavaan tukiuudistukseen.
siis jos miettiin ja ei olisi velkaa niin varmasti kokeilisin. 25% suojavyöhykeeksi, 25% apilasäilikselle ja loppu 50% viljalle. Se 25% suojavyöhykettä paaliin ja vilja alalle viherlannoiteeksi.
Tässä on vain se huonopuoli ettei tiedä mitä "viisaat"byrokraatit seuraavaksi keksii eli nämä tukimuodot elää kokoajan.
Kyllä, on kuunneltava herkällä korvalla "heikkoja singaaleja" mitä aamutuuli tuo tullessaan.
Kyllä hunajakukkapelto on nätti katsella, tosin tänä kesänä sekään ei ole oikein kasvanut märkyyden vuoksi, puistattaa ajatella jos siinä olisi kasvamassa OHRA !
-
Kannattaa muistaa se kannattavuus. Tärkeintä on se että, lopputulema on +, se miten se tulee on sivuseikka. 8)
-
Sehän se on. Tänä vuonna byrograatit tekee kassavajeen tiloille kun tukia ei makseta ja ensi vuonna pahentavat sitä kun maksetaan kahden vuoden tukia. Nousee muuten veroprosentit lahjakkaasti.
Meinaatko, että valtiolla on ensi vuonna rahaa maksaa parin vuoden tuet? Ei tällä seuraavallakaan pääministerillä niitä mistään löydy.
-
Oli rahaa tai ei mutta kuinka jumalattomasti semmonen talo saa tukia jolla tulee vero% kans ongelmia vaikka varautuun pystyy jo etukäteen? Eikö 2014 varauksiakin pysty viä purkaan tai poistoja pienentää helposti kun verotus ei oo viä valmistunu?
-
Sehän se on. Tänä vuonna byrograatit tekee kassavajeen tiloille kun tukia ei makseta ja ensi vuonna pahentavat sitä kun maksetaan kahden vuoden tukia. Nousee muuten veroprosentit lahjakkaasti.
Meinaatko, että valtiolla on ensi vuonna rahaa maksaa parin vuoden tuet? Ei tällä seuraavallakaan pääministerillä niitä mistään löydy.
Paha epäilys ettei ole rahaa maksaa pariin vuoteen mitään tukia edrlisen halituksen jäljiltä.
-
niinpä. ja kun vielä miettii kuin paljon tästä työstä saa kuulla pelkkää v....ua koko ajan. niin ei kait se hullua olis jos kokeilis. saahan tää maa jostain aina sen verta syöntikelpoista jämää että elää seuraavaan tukiuudistukseen.
siis jos miettiin ja ei olisi velkaa niin varmasti kokeilisin. 25% suojavyöhykeeksi, 25% apilasäilikselle ja loppu 50% viljalle. Se 25% suojavyöhykettä paaliin ja vilja alalle viherlannoiteeksi.
Tässä on vain se huonopuoli ettei tiedä mitä "viisaat"byrokraatit seuraavaksi keksii eli nämä tukimuodot elää kokoajan.
Se on totta, mutta henkisesti notkealle jokainen muutos tarjoaa uusia mahdollisuuksiakin, kuten nyt vaikkapa nämä kerääjäkasvit ja suojavyöhykkeet. Viherlannoitusnurmen kannattavuus heikentyi, mutta korjuuvelvoitteen poisto mahdollisti saman kasvuston ilmoittamisen heinä- tai säilörehunurmeksi. Tässä pitää vain unohtaa se, että ollaan tuottajia ja että meillä on jokin kutsumus ja velvollisuus ruokkia tämä kiittämätön kansa. Kuhan nyt pystytään itsemme tällä touhulla ruokkimaan.
-
[quote
Sehän se on. Tänä vuonna byrograatit tekee kassavajeen tiloille kun tukia ei makseta ja ensi vuonna pahentavat sitä kun maksetaan kahden vuoden tukia. Nousee muuten veroprosentit lahjakkaasti.
[/quote]
Meinaatko, että valtiolla on ensi vuonna rahaa maksaa parin vuoden tuet? Ei tällä seuraavallakaan pääministerillä niitä mistään löydy.
[/quote]
Paha epäilys ettei ole rahaa maksaa pariin vuoteen mitään tukia edrlisen halituksen jäljiltä.
[/quote]
Todennäköisesti jää pysyväksi siirtymäksi maksujärjestelmään.Arkipäivää maatiloilla,kun rahat on vähissä,pyydetään maksuaikaa.Paitsi että tukeahakenut viljelijä täysin ministeriön/valtion armoilla:niin tukiehtojen,-tasojen kuin -maksatustenkin osalta.Viljelijän oikeudellinen asema on samanlainen kuin kannakselaisen lahjoitusmaatalonpojan venäjän vallan aikaan.
-
Tuo maksatusten siirtäminen seuraavan vuoden kesäkuulle oli nerokas säästötoimi, neljännes koko vuoden tukipotista siirtyi bittiavaruuteen >:(
-
Tuo maksatusten siirtäminen seuraavan vuoden kesäkuulle oli nerokas säästötoimi, neljännes koko vuoden tukipotista siirtyi bittiavaruuteen >:(
Samalla viedään viljeliöiltä oikeus irtisanoa uusi ymppi. Tuet maksetaan käytännössä vuoden myöhässä ja kun seuraava rahoitus kausi aloitetaan, niin sanotaan nykyinen irti. Silloin jää vuoden tuet saamatta, sopimuksia ei tarvii purkaa ja valtio säästää enemmän kuin sen 200 miljoonaa mikä on edellisen ja tämän hallituksen tavoite säästöistä maatalousbudjetissa.
Jotenkin tuntuu että tämä oli alunperinkin suuniteltu juttu!
-
Tuo maksatusten siirtäminen seuraavan vuoden kesäkuulle oli nerokas säästötoimi, neljännes koko vuoden tukipotista siirtyi bittiavaruuteen >:(
Samalla viedään viljeliöiltä oikeus irtisanoa uusi ymppi. Tuet maksetaan käytännössä vuoden myöhässä ja kun seuraava rahoitus kausi aloitetaan, niin sanotaan nykyinen irti. Silloin jää vuoden tuet saamatta, sopimuksia ei tarvii purkaa ja valtio säästää enemmän kuin sen 200 miljoonaa mikä on edellisen ja tämän hallituksen tavoite säästöistä maatalousbudjetissa.
Jotenkin tuntuu että tämä oli alunperinkin suuniteltu juttu!
Miks Manna- ja metsätalousministeri ei tee mitään :(
-
Tuo maksatusten siirtäminen seuraavan vuoden kesäkuulle oli nerokas säästötoimi, neljännes koko vuoden tukipotista siirtyi bittiavaruuteen >:(
Samalla viedään viljeliöiltä oikeus irtisanoa uusi ymppi. Tuet maksetaan käytännössä vuoden myöhässä ja kun seuraava rahoitus kausi aloitetaan, niin sanotaan nykyinen irti. Silloin jää vuoden tuet saamatta, sopimuksia ei tarvii purkaa ja valtio säästää enemmän kuin sen 200 miljoonaa mikä on edellisen ja tämän hallituksen tavoite säästöistä maatalousbudjetissa.
Jotenkin tuntuu että tämä oli alunperinkin suuniteltu juttu!
Miks Manna- ja metsätalousministeri ei tee mitään :(
Kepu pettää aina ;)
-
Tuo maksatusten siirtäminen seuraavan vuoden kesäkuulle oli nerokas säästötoimi, neljännes koko vuoden tukipotista siirtyi bittiavaruuteen >:(
Samalla viedään viljeliöiltä oikeus irtisanoa uusi ymppi. Tuet maksetaan käytännössä vuoden myöhässä ja kun seuraava rahoitus kausi aloitetaan, niin sanotaan nykyinen irti. Silloin jää vuoden tuet saamatta, sopimuksia ei tarvii purkaa ja valtio säästää enemmän kuin sen 200 miljoonaa mikä on edellisen ja tämän hallituksen tavoite säästöistä maatalousbudjetissa.
Jotenkin tuntuu että tämä oli alunperinkin suuniteltu juttu!
Miks Manna- ja metsätalousministeri ei tee mitään :(
Kepu pettää aina ;)
Periaatteesa ei! Edellinen hallitus rakensi tämän uuden ympin. Määräsi korvaustasot. Ei vaan varannut rahaa tarpeeksi vihreitten toiveitten toteuttamiseen.
-
Tuo maksatusten siirtäminen seuraavan vuoden kesäkuulle oli nerokas säästötoimi, neljännes koko vuoden tukipotista siirtyi bittiavaruuteen >:(
Samalla viedään viljeliöiltä oikeus irtisanoa uusi ymppi. Tuet maksetaan käytännössä vuoden myöhässä ja kun seuraava rahoitus kausi aloitetaan, niin sanotaan nykyinen irti. Silloin jää vuoden tuet saamatta, sopimuksia ei tarvii purkaa ja valtio säästää enemmän kuin sen 200 miljoonaa mikä on edellisen ja tämän hallituksen tavoite säästöistä maatalousbudjetissa.
Jotenkin tuntuu että tämä oli alunperinkin suuniteltu juttu!
Miks Manna- ja metsätalousministeri ei tee mitään :(
Kepu pettää aina ;)
Periaatteesa ei! Edellinen hallitus rakensi tämän uuden ympin. Määräsi korvaustasot. Ei vaan varannut rahaa tarpeeksi vihreitten toiveitten toteuttamiseen.
Terminaattori on kuin Veeti, kaikki on edellisen hallituksen syytä. ;D
-
Tuo maksatusten siirtäminen seuraavan vuoden kesäkuulle oli nerokas säästötoimi, neljännes koko vuoden tukipotista siirtyi bittiavaruuteen >:(
Samalla viedään viljeliöiltä oikeus irtisanoa uusi ymppi. Tuet maksetaan käytännössä vuoden myöhässä ja kun seuraava rahoitus kausi aloitetaan, niin sanotaan nykyinen irti. Silloin jää vuoden tuet saamatta, sopimuksia ei tarvii purkaa ja valtio säästää enemmän kuin sen 200 miljoonaa mikä on edellisen ja tämän hallituksen tavoite säästöistä maatalousbudjetissa.
Jotenkin tuntuu että tämä oli alunperinkin suuniteltu juttu!
Miks Manna- ja metsätalousministeri ei tee mitään :(
Kepu pettää aina ;)
Periaatteesa ei! Edellinen hallitus rakensi tämän uuden ympin. Määräsi korvaustasot. Ei vaan varannut rahaa tarpeeksi vihreitten toiveitten toteuttamiseen.
Terminaattori on kuin Veeti, kaikki on edellisen hallituksen syytä. ;D
Mutta mulla onkin väittelle todellisuus pohjaa.
-
Tuo maksatusten siirtäminen seuraavan vuoden kesäkuulle oli nerokas säästötoimi, neljännes koko vuoden tukipotista siirtyi bittiavaruuteen >:(
Samalla viedään viljeliöiltä oikeus irtisanoa uusi ymppi. Tuet maksetaan käytännössä vuoden myöhässä ja kun seuraava rahoitus kausi aloitetaan, niin sanotaan nykyinen irti. Silloin jää vuoden tuet saamatta, sopimuksia ei tarvii purkaa ja valtio säästää enemmän kuin sen 200 miljoonaa mikä on edellisen ja tämän hallituksen tavoite säästöistä maatalousbudjetissa.
Jotenkin tuntuu että tämä oli alunperinkin suuniteltu juttu!
Miks Manna- ja metsätalousministeri ei tee mitään :(
Kepu pettää aina ;)
Periaatteesa ei! Edellinen hallitus rakensi tämän uuden ympin. Määräsi korvaustasot. Ei vaan varannut rahaa tarpeeksi vihreitten toiveitten toteuttamiseen.
Terminaattori on kuin Veeti, kaikki on edellisen hallituksen syytä. ;D
Onneksi on vaalit aina välillä, niin voi säännöllisesti vaihtaa syntipukkia... ;D
-
Tuo maksatusten siirtäminen seuraavan vuoden kesäkuulle oli nerokas säästötoimi, neljännes koko vuoden tukipotista siirtyi bittiavaruuteen >:(
Samalla viedään viljeliöiltä oikeus irtisanoa uusi ymppi. Tuet maksetaan käytännössä vuoden myöhässä ja kun seuraava rahoitus kausi aloitetaan, niin sanotaan nykyinen irti. Silloin jää vuoden tuet saamatta, sopimuksia ei tarvii purkaa ja valtio säästää enemmän kuin sen 200 miljoonaa mikä on edellisen ja tämän hallituksen tavoite säästöistä maatalousbudjetissa.
Jotenkin tuntuu että tämä oli alunperinkin suuniteltu juttu!
Miks Manna- ja metsätalousministeri ei tee mitään :(
Kepu pettää aina ;)
Periaatteesa ei! Edellinen hallitus rakensi tämän uuden ympin. Määräsi korvaustasot. Ei vaan varannut rahaa tarpeeksi vihreitten toiveitten toteuttamiseen.
Terminaattori on kuin Veeti, kaikki on edellisen hallituksen syytä. ;D
Mutta mulla onkin väittelle todellisuus pohjaa.
Ei niin minkäänlaista ;D
Kyl se on tää uus hallitus joka tätä mannaa jakaa
-
Tuo maksatusten siirtäminen seuraavan vuoden kesäkuulle oli nerokas säästötoimi, neljännes koko vuoden tukipotista siirtyi bittiavaruuteen >:(
Samalla viedään viljeliöiltä oikeus irtisanoa uusi ymppi. Tuet maksetaan käytännössä vuoden myöhässä ja kun seuraava rahoitus kausi aloitetaan, niin sanotaan nykyinen irti. Silloin jää vuoden tuet saamatta, sopimuksia ei tarvii purkaa ja valtio säästää enemmän kuin sen 200 miljoonaa mikä on edellisen ja tämän hallituksen tavoite säästöistä maatalousbudjetissa.
Jotenkin tuntuu että tämä oli alunperinkin suuniteltu juttu!
Miks Manna- ja metsätalousministeri ei tee mitään :(
Kepu pettää aina ;)
Periaatteesa ei! Edellinen hallitus rakensi tämän uuden ympin. Määräsi korvaustasot. Ei vaan varannut rahaa tarpeeksi vihreitten toiveitten toteuttamiseen.
Terminaattori on kuin Veeti, kaikki on edellisen hallituksen syytä. ;D
Mutta mulla onkin väittelle todellisuus pohjaa.
Ei niin minkäänlaista ;D
Kyl se on tää uus hallitus joka tätä mannaa jakaa
Ei muuten jaa. MMM budjetti on jotain 300 miljoonaa jo nyt pakkasella ympin osalta tälke rahoitus kaudelle. 30 miljoonaa sitten uusia leikkauksia päälle
-
Tuo maksatusten siirtäminen seuraavan vuoden kesäkuulle oli nerokas säästötoimi, neljännes koko vuoden tukipotista siirtyi bittiavaruuteen >:(
Samalla viedään viljeliöiltä oikeus irtisanoa uusi ymppi. Tuet maksetaan käytännössä vuoden myöhässä ja kun seuraava rahoitus kausi aloitetaan, niin sanotaan nykyinen irti. Silloin jää vuoden tuet saamatta, sopimuksia ei tarvii purkaa ja valtio säästää enemmän kuin sen 200 miljoonaa mikä on edellisen ja tämän hallituksen tavoite säästöistä maatalousbudjetissa.
Jotenkin tuntuu että tämä oli alunperinkin suuniteltu juttu!
Miks Manna- ja metsätalousministeri ei tee mitään :(
Kepu pettää aina ;)
Periaatteesa ei! Edellinen hallitus rakensi tämän uuden ympin. Määräsi korvaustasot. Ei vaan varannut rahaa tarpeeksi vihreitten toiveitten toteuttamiseen.
Terminaattori on kuin Veeti, kaikki on edellisen hallituksen syytä. ;D
Onneksi on vaalit aina välillä, niin voi säännöllisesti vaihtaa syntipukkia... ;D
Edellinen hallitus, nykyinen hallitus, edellinen hallitus. Joku voisi olla aikaansa edellä, ja syyttää seuraavaa hallitusta. Kun ne kuitenkin ryssii kaiken, niin turha edes yrittäa. 8)
-
Edellinen hallitus, nykyinen hallitus, edellinen hallitus. Joku voisi olla aikaansa edellä, ja syyttää seuraavaa hallitusta. Kun ne kuitenkin ryssii kaiken, niin turha edes yrittäa. 8)
Seuraava hallitus varmaan karsii tuosta sitten, kauanhan tuon kesti tulla päivälehtiin:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/08/31/tama-joukko-maksaa-muita-vahemman-elakkeistaan/201511065/12
-SS-
-
Edellinen hallitus, nykyinen hallitus, edellinen hallitus. Joku voisi olla aikaansa edellä, ja syyttää seuraavaa hallitusta. Kun ne kuitenkin ryssii kaiken, niin turha edes yrittäa. 8)
Seuraava hallitus varmaan karsii tuosta sitten, kauanhan tuon kesti tulla päivälehtiin:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/08/31/tama-joukko-maksaa-muita-vahemman-elakkeistaan/201511065/12
-SS-
Mielenkiintoinen otsikko, kun ajattelee, että itse ainakin maksan Myel-maksua lähes kolminkertaisella prosentilla sihen verrattuna, mitä minulta veloitetaan eläkemaksua palkkatyöstäni.
-
Edellinen hallitus, nykyinen hallitus, edellinen hallitus. Joku voisi olla aikaansa edellä, ja syyttää seuraavaa hallitusta. Kun ne kuitenkin ryssii kaiken, niin turha edes yrittäa. 8)
Seuraava hallitus varmaan karsii tuosta sitten, kauanhan tuon kesti tulla päivälehtiin:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/08/31/tama-joukko-maksaa-muita-vahemman-elakkeistaan/201511065/12
-SS-
Mielenkiintoinen otsikko, kun ajattelee, että itse ainakin maksan Myel-maksua lähes kolminkertaisella prosentilla sihen verrattuna, mitä minulta veloitetaan eläkemaksua palkkatyöstäni.
Tienaat myös TyEL - maksun "työnantajaosuuden" työlläsi.
Eli se, mihin artikkeli pyrkii kiinnittämään huomion, on se, miten työeläke-etuuksien maksatukset rahoitetaan, TyEL-järjestelmä rahoittaa itsensä, vaikkakin tuleville TyEL -polville velkaantumalla. MyEL-järjestelmä kuppaa valtiota eläke-etuuksien maksussa , tätä voisi sanoa myös piilomaataloustueksi.
-SS-
-
Onko joku maajussi muka joskus jäänyt eläkkeelle? Täällä kun katsoo nuota vanhuksia, ne tekee maataloustyöt, ja "isäntä" käy vieraalla töissä ::)
-
Edellinen hallitus, nykyinen hallitus, edellinen hallitus. Joku voisi olla aikaansa edellä, ja syyttää seuraavaa hallitusta. Kun ne kuitenkin ryssii kaiken, niin turha edes yrittäa. 8)
Seuraava hallitus varmaan karsii tuosta sitten, kauanhan tuon kesti tulla päivälehtiin:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/08/31/tama-joukko-maksaa-muita-vahemman-elakkeistaan/201511065/12
-SS-
Mielenkiintoinen otsikko, kun ajattelee, että itse ainakin maksan Myel-maksua lähes kolminkertaisella prosentilla sihen verrattuna, mitä minulta veloitetaan eläkemaksua palkkatyöstäni.
Tienaat myös TyEL - maksun "työnantajaosuuden" työlläsi.
Eli se, mihin artikkeli pyrkii kiinnittämään huomion, on se, miten työeläke-etuuksien maksatukset rahoitetaan, TyEL-järjestelmä rahoittaa itsensä, vaikkakin tuleville TyEL -polville velkaantumalla. MyEL-järjestelmä kuppaa valtiota eläke-etuuksien maksussa, tätä voisi sanoa myös piilomaataloustueksi.
-SS-
Työnantajani tienaa työnantajaosuuden työlläni. Toivottavasti. Sama tilanne silloin, kun olen itse toiminut työnantajana. Se on tietenkin totta, että Myel-järjestelmä on osa maataloustukea siinä, missä lomituskin. Eivätkä ne edes ole missään piilossa.
-
Työnantajani tienaa työnantajaosuuden työlläni. Toivottavasti. Sama tilanne silloin, kun olen itse toiminut työnantajana. Se on tietenkin totta, että Myel-järjestelmä on osa maataloustukea siinä, missä lomituskin. Eivätkä ne edes ole missään piilossa.
Ei ole ihan näin. Työnantaja tienaa omat yleiskulunsa ja voittonsa työlläsi. Työnantajan TyEL - maksu ei liity työnantajaan, vaan TyEL-eläkevakuutusyhtiöihin, joissa eläkevakuutusrahat ovat sijoitettuna, ja jotka maksattavat eläkkeet eläköityneille. Työnantaja vain pidättää sen ennen kuin maksaa "työnantajan eläkevakuutusmaksulla vähennetyn" bruttopalkan työläiselle.
On aikanaan tehty (poliittinen) päätös, jossa kaikille työssäkäyville pakollinen eläkevakuutus on laitettu työnantajan pidätettäväksi. Se siis voisi olla niin, että palkkasi on lähes 20% korkeampi, mitä se siis oikeasti onkin, mutta itse et pääse vaikuttamaan, missä vakuutusyhtiössä tai miten eläkevarojasi sijoitetaan. Myöhemmin lisätty työntekijän maksettava työeläkemaksu, se 5,5%, joka näkyy palkkakuitissasi, voidaan sopia maksettavaksi myös siten, että työnantaja maksaa sen, niin kuin sen työnantajankin osuuden. Tällöin kuitenkin työntekijän verotettava tulo nousee saman verran, mutta työntekijä voi vähentää sen lopullisessa verotuksessaan, niin kuin maanviljelijä MyEL ja yrittäjä YEL-maksunsa. Työnantajan maksuosuutta ei koskaan ole laskettu bruttopalkkaan veronalaiseksi tuloksi, ja se selvästi hämärtää sitä asiaa, että kyse on työntekijän rahasta, ei työnantajan rahasta.
Se, miksi työntekijän palkkakuittiin tuli näkyväksi tällainen pieni sa eläkejärjestelmän maksuosuudesta, on minulle tuntematon asia. Olisiko kyse ollut lamavuosien kriisitunnelman välittämisestä työntekijöille ? Se ei ainakaan selvennä työntekijän tai eläkkeensaajan tietoisuutta siitä, millä rahoilla työeläke maksettaisiin. Parempi ratkaisu voisi olla joko-tai, eli työnantaja maksaisi TyEL kokonaan, tai sitten maksaisi palkat bruttona, ja työntekijä maksaisi TyEL kokonaan. Niin tai näin, yhteiskunta Suomessa vaatii, että ihminen ei tee itselleen huonoja päätöksiä, ja eläkevakuutus sen takia on pakollinen joka tapauksessa.
Joskus kun eläkevakuutusyhtiöiden rahastojen sijoitukset tekevät pörssiromahduksissa valtavia tappioita ja säästetty pääoma sulaa, silloin tulee ajatelleeksi, olisiko henkilökohtainen eläkesäästäminen vaikka kiinteistöjen, jalometallien ja ulkomaanvaluuttojen kannalta ollut parempi ratkaisu. Joka tapauksessa, kaikissa näissäkin vaihtoehtoisissa sijoitusmuodoissa se lopullinen eläke voisi olla melko vähäinen, taloudellisten mullistusten jälkeen.
Amerikoissa on joskus ollut tapana, että suuremmat yhtiöt perustivat omia säätiöitä, hoitamaan työläisten eläkkeet. Näitähän on mennyt konkurssiin ja eläkevarat haihtuneet. Suomessa valtio valvoo eläkeyhtiöitä, mutta koko yksityisten vakuutusyhtiöiden eläkevakuutukseen mukaan pääsy on ollut aikamoinen lehmänkauppa, jossa työnantajayritykset ovat olleet merkittävästi mukana neuvottelupöydässä. Työnantajat sumplivat lainsäätäjän kanssa asian niin, että saivat sopivasti pääomia ns. vakuutusmaksuluoton avulla, johon oli lakisääteinen oikeus, jos oli maksellut jonkun tietyn summan eläkemaksuja. (Uudempi nimi takaisinlainaus) Korkojen ja inflaation ollessa korkeat takaisinlainaussysteemi oli merkittävä osuus eläkeyhtiöiden sijoitusvaroista, ja merkittävä osa yritysten vakaampaa rahoitusta. 1990-luvun laman jälkeen takaisinlainausjärjestelmä putosi nopeasti vähämerkitykselliseksi, muiden finanssilaitoskorkojen laskun ansiosta.
Eläkevakuutusyhtiöt ovatkin siirtäneet vapautuneita sijoitusvaroja osakkeisiin ja kiinteistöihin, valtionlainojen ja tällaisten korkosijoitusten ohella. Kreikkakin taitaa edelleen olla monen tulevan eläkeläisen eläkesalkussa... ::)
Mutta siis työnantajamaksuissa maksettu TyEL-maksu ei ole työnantajan rahaa. Ei ole koskaan ollut. Vaikka onkin veronluonteinen pakollinen maksu.
-SS-
-
Edellinen hallitus, nykyinen hallitus, edellinen hallitus. Joku voisi olla aikaansa edellä, ja syyttää seuraavaa hallitusta. Kun ne kuitenkin ryssii kaiken, niin turha edes yrittäa. 8)
Seuraava hallitus varmaan karsii tuosta sitten, kauanhan tuon kesti tulla päivälehtiin:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/08/31/tama-joukko-maksaa-muita-vahemman-elakkeistaan/201511065/12
-SS-
Mielenkiintoinen otsikko, kun ajattelee, että itse ainakin maksan Myel-maksua lähes kolminkertaisella prosentilla sihen verrattuna, mitä minulta veloitetaan eläkemaksua palkkatyöstäni.
Tienaat myös TyEL - maksun "työnantajaosuuden" työlläsi.
Eli se, mihin artikkeli pyrkii kiinnittämään huomion, on se, miten työeläke-etuuksien maksatukset rahoitetaan, TyEL-järjestelmä rahoittaa itsensä, vaikkakin tuleville TyEL -polville velkaantumalla. MyEL-järjestelmä kuppaa valtiota eläke-etuuksien maksussa , tätä voisi sanoa myös piilomaataloustueksi.
-SS-
Myelin valtion pussilla käynti johtuu siitä, että maksajia on paljon vähemmän kuin eläkeläisiä. Jos meidän aktiiviviljelijöisen pitäisi maksaa kaikki eläkeläisviljelijöiden eläkkeet, siihen menisi koko maataloustulo. Kyllä yleisessä tyel-järjestelmässäkin joudutaan valtion pussille, jos siellä joskus syntyy samanlainen tilanne. Rahastointi kattaa vain pienen osan eläkevelvoitteesta sielläkin.
-
Onneksi menestyvät maajussit yhtiöittää tilansa ja samaan syssyyn siirtävät eläkevakuutukset pois MELA:sta. He siis kieltäytyvät tuesta itse ja näin tuki kohdentuu automaattisesti köyhille.
-
Myelin valtion pussilla käynti johtuu siitä, että maksajia on paljon vähemmän kuin eläkeläisiä. Jos meidän aktiiviviljelijöisen pitäisi maksaa kaikki eläkeläisviljelijöiden eläkkeet, siihen menisi koko maataloustulo. Kyllä yleisessä tyel-järjestelmässäkin joudutaan valtion pussille, jos siellä joskus syntyy samanlainen tilanne. Rahastointi kattaa vain pienen osan eläkevelvoitteesta sielläkin.
Tämähän on juuri rakennemuutoksen suurin apu ollut; laaja joukko käytännössä valtioneläkeläisiä, 70- ja 80-luvulla todellisia sotilaseläkkeiden tapaan varhaiseläkkeitä, on mahdollistanut uusien maanviljelijöiden ammattiin tulon ja tilakoon suurentamisen.
Saman ajan YEL-eläkeläiset yleensä saaneet pienemmän eläkkeen, juurikin tuon maksu %:n erisuuruuden takia, ovat pienentäneet eläketulon perustetta, ja näin itse poistaneet omasta eläkkeestään osan.
-SS-
-
Onneksi menestyvät maajussit yhtiöittää tilansa ja samaan syssyyn siirtävät eläkevakuutukset pois MELA:sta. He siis kieltäytyvät tuesta itse ja näin tuki kohdentuu automaattisesti köyhille.
Tämä ainakin parantaa valtion maksutasetta, se pitää myöntää. YEL on paremmin itseään rahastoiva järjestelmä, vaikka ei sekään aivan täysin omavarainen.
-SS-
-
Kyllä yleisessä tyel-järjestelmässäkin joudutaan valtion pussille, jos siellä joskus syntyy samanlainen tilanne. Rahastointi kattaa vain pienen osan eläkevelvoitteesta sielläkin.
Eipä taida. TEL - järjestelmässä ei ole YEL - järjestelmän mukaista valtion lisämaksuosuutta.
TEL järjestelmässä ensisijaisesti vastuut kannetaan yhtiöitten yhteisellä takauksella, jos korkoperuste pettää, voidaan poikkeuslailla syödä rahastoja voimakkaammin ( 1996) ja sitten jälkikäteen korottaa maksuperustetta.
Tosiasiahan on, että TEL ajan alussa maksut olivat pienimmilään 5 - 7 % palkkasummasta. Tätä harva on tullut ajatelleeksi. Nyt maksut ovat jo 20% tai yli. Eli suurten ikäluokkien aikanaan tehty vajaa rahastointi sekä eläkeajan voimakas pidentyminen tulee nostamaan lähitulevaisuudessa tel-vakuutettujen maksuperusteen jopa 30%:iin, siitä lähtee toivottavasti vähitellen laskemaan ikäluokkien tasaantuessa.
-SS-
-
Työnantajani tienaa työnantajaosuuden työlläni. Toivottavasti. Sama tilanne silloin, kun olen itse toiminut työnantajana. Se on tietenkin totta, että Myel-järjestelmä on osa maataloustukea siinä, missä lomituskin. Eivätkä ne edes ole missään piilossa.
Ei ole ihan näin. Työnantaja tienaa omat yleiskulunsa ja voittonsa työlläsi. Työnantajan TyEL - maksu ei liity työnantajaan, vaan TyEL-eläkevakuutusyhtiöihin, joissa eläkevakuutusrahat ovat sijoitettuna, ja jotka maksattavat eläkkeet eläköityneille. Työnantaja vain pidättää sen ennen kuin maksaa "työnantajan eläkevakuutusmaksulla vähennetyn" bruttopalkan työläiselle.
On aikanaan tehty (poliittinen) päätös, jossa kaikille työssäkäyville pakollinen eläkevakuutus on laitettu työnantajan pidätettäväksi. Se siis voisi olla niin, että palkkasi on lähes 20% korkeampi, mitä se siis oikeasti onkin, mutta itse et pääse vaikuttamaan, missä vakuutusyhtiössä tai miten eläkevarojasi sijoitetaan. Myöhemmin lisätty työntekijän maksettava työeläkemaksu, se 5,5%, joka näkyy palkkakuitissasi, voidaan sopia maksettavaksi myös siten, että työnantaja maksaa sen, niin kuin sen työnantajankin osuuden. Tällöin kuitenkin työntekijän verotettava tulo nousee saman verran, mutta työntekijä voi vähentää sen lopullisessa verotuksessaan, niin kuin maanviljelijä MyEL ja yrittäjä YEL-maksunsa. Työnantajan maksuosuutta ei koskaan ole laskettu bruttopalkkaan veronalaiseksi tuloksi, ja se selvästi hämärtää sitä asiaa, että kyse on työntekijän rahasta, ei työnantajan rahasta.
Se, miksi työntekijän palkkakuittiin tuli näkyväksi tällainen pieni sa eläkejärjestelmän maksuosuudesta, on minulle tuntematon asia. Olisiko kyse ollut lamavuosien kriisitunnelman välittämisestä työntekijöille ? Se ei ainakaan selvennä työntekijän tai eläkkeensaajan tietoisuutta siitä, millä rahoilla työeläke maksettaisiin. Parempi ratkaisu voisi olla joko-tai, eli työnantaja maksaisi TyEL kokonaan, tai sitten maksaisi palkat bruttona, ja työntekijä maksaisi TyEL kokonaan. Niin tai näin, yhteiskunta Suomessa vaatii, että ihminen ei tee itselleen huonoja päätöksiä, ja eläkevakuutus sen takia on pakollinen joka tapauksessa.
Joskus kun eläkevakuutusyhtiöiden rahastojen sijoitukset tekevät pörssiromahduksissa valtavia tappioita ja säästetty pääoma sulaa, silloin tulee ajatelleeksi, olisiko henkilökohtainen eläkesäästäminen vaikka kiinteistöjen, jalometallien ja ulkomaanvaluuttojen kannalta ollut parempi ratkaisu. Joka tapauksessa, kaikissa näissäkin vaihtoehtoisissa sijoitusmuodoissa se lopullinen eläke voisi olla melko vähäinen, taloudellisten mullistusten jälkeen.
Amerikoissa on joskus ollut tapana, että suuremmat yhtiöt perustivat omia säätiöitä, hoitamaan työläisten eläkkeet. Näitähän on mennyt konkurssiin ja eläkevarat haihtuneet. Suomessa valtio valvoo eläkeyhtiöitä, mutta koko yksityisten vakuutusyhtiöiden eläkevakuutukseen mukaan pääsy on ollut aikamoinen lehmänkauppa, jossa työnantajayritykset ovat olleet merkittävästi mukana neuvottelupöydässä. Työnantajat sumplivat lainsäätäjän kanssa asian niin, että saivat sopivasti pääomia ns. vakuutusmaksuluoton avulla, johon oli lakisääteinen oikeus, jos oli maksellut jonkun tietyn summan eläkemaksuja. (Uudempi nimi takaisinlainaus) Korkojen ja inflaation ollessa korkeat takaisinlainaussysteemi oli merkittävä osuus eläkeyhtiöiden sijoitusvaroista, ja merkittävä osa yritysten vakaampaa rahoitusta. 1990-luvun laman jälkeen takaisinlainausjärjestelmä putosi nopeasti vähämerkitykselliseksi, muiden finanssilaitoskorkojen laskun ansiosta.
Eläkevakuutusyhtiöt ovatkin siirtäneet vapautuneita sijoitusvaroja osakkeisiin ja kiinteistöihin, valtionlainojen ja tällaisten korkosijoitusten ohella. Kreikkakin taitaa edelleen olla monen tulevan eläkeläisen eläkesalkussa... ::)
Mutta siis työnantajamaksuissa maksettu TyEL-maksu ei ole työnantajan rahaa. Ei ole koskaan ollut. Vaikka onkin veronluonteinen pakollinen maksu.
-SS-
Juu, ei tässä ei ole mitään epäselvää. Työnantajan maksuosuutta ei lasketa työntekijän palkkaan. Palkan lisäksi maksajan eli työnantajan pitää yrityksensä tuotoilla saada tämäkin maksu maksettua. Se kohdistuu työntekijän eduksi ja on tietysti osa työntekijän nauttimaa kokonaiskorvausta, mutta verokalenterissa sitä ei ole sisällytetty ansiotuloihin. Jos valtio ilmoittaa korottavansa työnantajan maksuosuutta, palkansaaja ei siitä kiukuttele. Jos työntekijän osuutta korotetaan...
Mutta ei se maatalouden järjestelmästä periaatteessa juurikaan poikkea. Myel-maksu voisi olla korkeampi, samoin suora maataloustuki, jolla se maksetaan. Nyt vain osa valtion maksamasta viljelijän palkasta on kanavoitu tätä kautta. Viljelijän kannalta se on sikäli hyväkin ratkaisu, että eläkejärjestelmä on hakattu lakikiviin toisin kuin alati muuttuvat tuet.
YEL-yrittäjiin verrattuna maajussi maksaa vähemmän, se on fakta. Kuitenkin tällaisten irrallisten asioiden poimiminen lehtijutuiksi ja raflaaviksi otsikoiksi on sangen kyseenalaista. Suurin osa lukijoista on työttömiä merkonomeja ja heillä on ankara itku siitä, kun upporikkaat maajussit tekevät kaksi viikkoa vuodessa töitä upouusilla traktoreillaan, ajavat uusilla mersuilla, asuvat ökykartanoissaan, eivät maksa veroja, pääsevä eläkkeelle 54-vuotiaana eivätkä maksa eläkemaksuja.
Kuitenkin keskivertojyväjemmari jatkaa työssään palkansaajaa kauemmin, siirtyy eläkkeelle sairaampana ja raihnaampana, saaa pienempää eläkettä ja on maksanut niistä tukiaisistaan veroa verrattomasti isommalla prosentilla kuin mitä työntekijän bruttopalkasta on vastaavaa maksua nipistetty. Yrittäjät harvemmin maajusseja kadehtivat. Itse en muista törmänneeni sellaiseen ilmiöön kertaakaan.
-
Kyllä yleisessä tyel-järjestelmässäkin joudutaan valtion pussille, jos siellä joskus syntyy samanlainen tilanne. Rahastointi kattaa vain pienen osan eläkevelvoitteesta sielläkin.
Eipä taida. TEL - järjestelmässä ei ole YEL - järjestelmän mukaista valtion lisämaksuosuutta.
TEL järjestelmässä ensisijaisesti vastuut kannetaan yhtiöitten yhteisellä takauksella, jos korkoperuste pettää, voidaan poikkeuslailla syödä rahastoja voimakkaammin ( 1996) ja sitten jälkikäteen korottaa maksuperustetta.
Tosiasiahan on, että TEL ajan alussa maksut olivat pienimmilään 5 - 7 % palkkasummasta. Tätä harva on tullut ajatelleeksi. Nyt maksut ovat jo 20% tai yli. Eli suurten ikäluokkien aikanaan tehty vajaa rahastointi sekä eläkeajan voimakas pidentyminen tulee nostamaan lähitulevaisuudessa tel-vakuutettujen maksuperusteen jopa 30%:iin, siitä lähtee toivottavasti vähitellen laskemaan ikäluokkien tasaantuessa.
-SS-
Eläkemaksun prosentti on kaikissa järjestelmissä sama. Pienituloisille maanviljelijöille on annettu valtion maksama alennus. Se osuus on tietysti tukea, joka on aikoinaan vähennetty maataloustuotteiden hinnasta maataloustuloneuvotteluissa. Eli perimmiltään senkin ovat maksaneet maajussit.
Eläkemaksun prosentti ei siis vaihtele missään järjestelmässä sen mukaan, onko jossakin ammatissa paljon vai vähän eläkeläisiä suhteessa työllisiin. Näin ollen trendialat aina tukevat auringonlaskun alojen eläkkeitä. Myel ja yel eläkkeissä tuo on hoidettu valtion kautta, palkkaeläkkeissä eläkeyhtiöiden välillä. Takaporttina sielläkin on valtio.
-
Kyllä yleisessä tyel-järjestelmässäkin joudutaan valtion pussille, jos siellä joskus syntyy samanlainen tilanne. Rahastointi kattaa vain pienen osan eläkevelvoitteesta sielläkin.
Eipä taida. TEL - järjestelmässä ei ole YEL - järjestelmän mukaista valtion lisämaksuosuutta.
TEL järjestelmässä ensisijaisesti vastuut kannetaan yhtiöitten yhteisellä takauksella, jos korkoperuste pettää, voidaan poikkeuslailla syödä rahastoja voimakkaammin ( 1996) ja sitten jälkikäteen korottaa maksuperustetta.
Tosiasiahan on, että TEL ajan alussa maksut olivat pienimmilään 5 - 7 % palkkasummasta. Tätä harva on tullut ajatelleeksi. Nyt maksut ovat jo 20% tai yli. Eli suurten ikäluokkien aikanaan tehty vajaa rahastointi sekä eläkeajan voimakas pidentyminen tulee nostamaan lähitulevaisuudessa tel-vakuutettujen maksuperusteen jopa 30%:iin, siitä lähtee toivottavasti vähitellen laskemaan ikäluokkien tasaantuessa.
-SS-
Eläkemaksun prosentti on kaikissa järjestelmissä sama. Pienituloisille maanviljelijöille on annettu valtion maksama alennus. Se osuus on tietysti tukea, joka on aikoinaan vähennetty maataloustuotteiden hinnasta maataloustuloneuvotteluissa. Eli perimmiltään senkin ovat maksaneet maajussit.
Eläkemaksun prosentti ei siis vaihtele missään järjestelmässä sen mukaan, onko jossakin ammatissa paljon vai vähän eläkeläisiä suhteessa työllisiin. Näin ollen trendialat aina tukevat auringonlaskun alojen eläkkeitä. Myel ja yel eläkkeissä tuo on hoidettu valtion kautta, palkkaeläkkeissä eläkeyhtiöiden välillä. Takaporttina sielläkin on valtio.
Kerro tuosta valtion takaportista TyEL-järjestelmässä lisää. Joka tapauksessa kertomasi mukaan MYEL siis on maataloustuloa eli nykyisellään kansallista maataloustukea, vaikka sitä julkisuudessa ja vertailuissa ei siksi lueta, juurikin epäedullisen vertailun välttämiseksi. Muualla maailmassa neuvotteluissa kyllä ulkopuolisena huomaavat selvästi, mistä on kysymys. Eläkeratkaisut eivät saisi olla politiikkaa vaan eläkevakuutus eläkevakuutuksena.
Valtiohan ei kanna TyEL-eläkemaksuja. Valtio ei myöskään niitä eläkkeitä maksa. Valtio ei myöskään yksin tein korottele mitään maksuosuuksia. Ne kyllä ovat lakisääteisiä työnantajan maksettavia maksuja, aivan samoin kuin pakollinen tapaturmavakuutus tai autoillessa liikennevakuutus. Kukaan ei mene sanomaan, että pakollinen liikennevakuutus olisi valtion perimä vero. Siispä TyEL ei myöskään ole sellainen. Se, mitä valtio ja julkinen sektori asiassa tekee, ne perivät samaa maksua sitten kuntaeläkekassaan, ja valtio pyrkii rahastoimaan valtioneläkkeitä samalla prosentilla. Vaikkakin nähtävästi ovat vuosittaisen budjettirahoituksen piirissä. Mutta palkatkin ovat valtion kukkarolla, myös eläkkeet. On melkoinen poikkeus yksityisten alojen eläkekassojen rahantuloon verrattuna. Eli verotusprosenteilla - ja verotuksella yleensä - julkinen valta järjestää eläkkeensä - ja maatalouseläkkeet, mutta yksityisen alan eläkkeet on maksettava yksityisellä rahalla, ja verovaroja sieltäkin kerrytetään paikkaamaan julkisen alan eläketarpeita. Työeläkkeiden - varsinkin suurien - tiukemmalla verotuksella myös paikataan nimenomaan julkisten eläkkeiden maksua.
Keskimääräinen työeläkemaksu on kaikissa työeläkeyhtiöissä sama, mutta kunkin työnantajan maksuun voi vaikuttaa eläkeyhtiökohtaiset asiakashyvitykset, työnantajan koko tai työnantajan työkyvyttömyyseläketapaukset. Työeläkemaksut lasketaan työntekijöiden palkkasumman perusteella.
Työeläkemaksu määritetään vakuutustoiminnan yleisen käytännön mukaisesti etukäteen kullekin vuodelle.
Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat kunkin vuoden TyEL-maksun keskimääräisestä tasosta vuodeksi tai useammaksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelutuloksen pohjalta työeläkeyhtiöiden vakuutusmatemaatikkojen yhteinen työryhmä, Telan laskuperustejaos, tekee sosiaali- ja terveysministeriölle hakemuksen seuraavan vuoden maksun perusteista ja sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa ne. Työntekijän eläkelain suuruista palkansaajamaksua sovelletaan myös julkisen sektorin palkansaajilla.
Työeläkeyhtiöiden työeläkemaksu koostuu vanhuuseläkeosasta, työkyvyttömyyseläkeosasta, tasausosasta ja muista kuluista, muun muassa hoitokuluista eli työeläkevakuuttajien toimintaan ja vakuutusten hoitoon liittyvistä kuluista.
(Lainaus: Tela)
-SS-
-
Kansantalouden tilinpidossa lakisääteiset pakolliset eläkemaksut luetaan veroiksi, maksetut eläkkeet tulonsiirroiksi, eläkerahastot julkisiin varoihin ja eläkevastuut julkisiin velkoihin. Kyllä Suomen eläkejärjestelmä on puhdasta politiikkaa. Nythän kaavaillaan sisäistä devalvaatiota. Siinä alennetaan eläkemaksuja poliittisilla päätöksillä ja se korvataan alvin korotuksella. Alviakaan ei taida kukaan yksityinen voida kerätä.
-
Kansantalouden tilinpidossa lakisääteiset pakolliset eläkemaksut luetaan veroiksi, maksetut eläkkeet tulonsiirroiksi, eläkerahastot julkisiin varoihin ja eläkevastuut julkisiin velkoihin. Kyllä Suomen eläkejärjestelmä on puhdasta politiikkaa. Nythän kaavaillaan sisäistä devalvaatiota. Siinä alennetaan eläkemaksuja poliittisilla päätöksillä ja se korvataan alvin korotuksella. Alviakaan ei taida kukaan yksityinen voida kerätä.
Tämä onkin mielenkiintoinen asia. Useimmissa muissa yksityisen eläkevakuutuksen maissa näitä yksityisen sektorin eläkemaksuja ja rahastoja ei lueta kansantalouden tilinpitoon. 1990-luvulla Eurostat laitatti Suomen osalta ne kuulumaan, eläkeyhtiöiden keskinäisen "kollektiivisen vastuun" takia. Vaikka valtio ei ole tässä "kollektiivisessa vastuussa" mukana, vaan eläkeyhtiöt keskenään, on tämä jäänyt elämään sitkeästi täkäläisen julkisen talouden tilastoissa. Suomi olisi ilman kyseistä tulkintaa melkoisesti alempana euroalueen valtiontalouden vakaustilastoissa
Siksi myös Suomen tosiasiallinen julkinen velkaantuminen on jäänyt huomaamatta, koska yksityisen alan eläkerahastoja pidetään julkisina varoina, mitä ne ei vät ole.
http://www.uusisuomi.fi/raha/119146-vaiettu-totuus-suomesta-%E2%80%9Dhieman-kummallista%E2%80%9D
-SS-
-
Koska Eurostat tilastoissa Suomi ei näy Kreikan tapaan velkaantuneena - mitä se oikeasti on - voi Valtio edelleen suruttomasti ottaa velkaa yksityisten alojen eläkerahastoja vastaan, niitä vakuutena käyttäen.
Aika v.ittumainen lähtökohta kestävyysvaje-keskusteluun, eikö ?
-SS-
-
Koska Eurostat tilastoissa Suomi ei näy Kreikan tapaan velkaantuneena - mitä se oikeasti on - voi Valtio edelleen suruttomasti ottaa velkaa yksityisten alojen eläkerahastoja vastaan, niitä vakuutena käyttäen.
Aika v.ittumainen lähtökohta kestävyysvaje-keskusteluun, eikö ?
-SS-
Miten nuo tolkuttoman pitkät eläkejaaritukset liittyvät hömppäheinien liialliseen houkuttavuuteen?
-
Tähän tultiin säästöistä maatalousbudjetissa; säästötarve koko maataloussektorilla, johon siis kuuluvat melan valtioneläkkeet, joita rahastoidaan lähinnä ulkomaanvelalla.
Eli jos maataloustukipotista tingitään, kummasta mieluummin tingitään, ei-viljelyn tukemisesta vai maatalousvaltioneläkkeistä. Vai kummastakin.
-SS-
-
Koska Eurostat tilastoissa Suomi ei näy Kreikan tapaan velkaantuneena - mitä se oikeasti on - voi Valtio edelleen suruttomasti ottaa velkaa yksityisten alojen eläkerahastoja vastaan, niitä vakuutena käyttäen.
Aika v.ittumainen lähtökohta kestävyysvaje-keskusteluun, eikö ?
-SS-
Miten nuo tolkuttoman pitkät eläkejaaritukset liittyvät hömppäheinien liialliseen houkuttavuuteen?
Hömppäheinien viljelijät saavat eläkkeensä muualta, myelistä he on pääosin varmaan vapautettu. Heidän kannattaa vaatia mahdollisimman korkeita myel-maksuja elintarvikkeiden viljelijöiltä, jotta he saisivat kunnolliset verohelpotukset palkka- ym. tuloistaan.
Suomelle on selvä etu, että se ei näy tilastoissa velkaantuneena. Se saa lainaa paljon halvemmalla korolla sen ansiosta. Toki kestävyysvajeesta on silloinkin huolehdittava. Se ei näytä menevän kaikille perille.
Eläkkeensaajille suomalainen järjestelmä on kultakaivos, sillä se turvaa eläkkeiden tason. Australiassa asuva ystäväni kertoi menettäneensä suuren osan tulevasta eläkkeestä vuoden 2007 jälkeen oman eläkeyhtiönsä huonojen sijoitusten seurauksena.
-
MELA:
"MYEL-vakuutus on pakollinen maatilataloutta harjoittavalle viljelijälle, jolla on peltoa ja metsää vähintään viisi MYEL-hehtaaria ja vuotuinen MYEL-työtulo on vähintään 3 751,07 euroa (v. 2015).
Metsänomistaja vakuutetaan, jos hänellä on metsää vähintään viisi MYEL-hehtaaria. Tällöin metsää pitää olla Etelä-Suomessa vähintään 50 hehtaaria, Keski-Suomessa 75 hehtaaria ja Pohjois-Suomessa 100 hehtaaria."
Noin 8 ha peltoa näkyy tuottavan vakuutusmaksuvelvollisuuden.
On ollut isojakin hömppäviljelijöitä, joilla ei kuivuri käy joka vuosi
ollenkaan, vaikka myyntikasvivelvoite luomussa vähensikin
tällaista toimintaa. MYEL - maksut tulevat kuitenkin tulevat, vaikkei olisi
viljatiliä ollenkaan.
-SS-
-
Kansantalouden tilinpidossa lakisääteiset pakolliset eläkemaksut luetaan veroiksi, maksetut eläkkeet tulonsiirroiksi, eläkerahastot julkisiin varoihin ja eläkevastuut julkisiin velkoihin. Kyllä Suomen eläkejärjestelmä on puhdasta politiikkaa. Nythän kaavaillaan sisäistä devalvaatiota. Siinä alennetaan eläkemaksuja poliittisilla päätöksillä ja se korvataan alvin korotuksella. Alviakaan ei taida kukaan yksityinen voida kerätä.
Tarkoitat kai että maksetut eläkkeet ovat tulonsiirtoja entisille maanviljelijöille. Minun laskujeni mukaan, jos maksaisin nykyisen MYEL maksuni 7 kertaisena; verotusasteeni nousisi yli 100 %:n. Ai niin senhän voi vähentää verotuksessa!!!!
Tuohan on ihan älytöntä laskea pakolliset eläkemaksut veroiksi, jos ne voidaan vähentää verotuksessa.
-
Hömppäheinät eivät ole hömppää. Tai ei niitä kannata pitää hömppänä, kun niitä käyttää.
-
Koska Eurostat tilastoissa Suomi ei näy Kreikan tapaan velkaantuneena - mitä se oikeasti on - voi Valtio edelleen suruttomasti ottaa velkaa yksityisten alojen eläkerahastoja vastaan, niitä vakuutena käyttäen.
Aika v.ittumainen lähtökohta kestävyysvaje-keskusteluun, eikö ?
-SS-
Miten nuo tolkuttoman pitkät eläkejaaritukset liittyvät hömppäheinien liialliseen houkuttavuuteen?
Hömppäheinien viljelijät saavat eläkkeensä muualta, myelistä he on pääosin varmaan vapautettu. Heidän kannattaa vaatia mahdollisimman korkeita myel-maksuja elintarvikkeiden viljelijöiltä, jotta he saisivat kunnolliset verohelpotukset palkka- ym. tuloistaan.
Suomelle on selvä etu, että se ei näy tilastoissa velkaantuneena. Se saa lainaa paljon halvemmalla korolla sen ansiosta. Toki kestävyysvajeesta on silloinkin huolehdittava. Se ei näytä menevän kaikille perille.
Eläkkeensaajille suomalainen järjestelmä on kultakaivos, sillä se turvaa eläkkeiden tason. Australiassa asuva ystäväni kertoi menettäneensä suuren osan tulevasta eläkkeestä vuoden 2007 jälkeen oman eläkeyhtiönsä huonojen sijoitusten seurauksena.
Muualla eläkesäästöjä käsitellään sijoituksina, Suomessa takuu taletuksina. Jenkilässä aikoinaan Unidet airlains teki konkan, niim siinä meni työntekijöiden eläkesäästötkin. Eräs Lentoemäntä sano lehtihaastattelussa että "70 viotiaaksi kun tätä teen, niin 170€ saan eläkettä." Oli joku 50 vuotias silloin.
-
kai ne joku täälläki sijoottanu
-
Hömppäheinät eivät ole hömppää. Tai ei niitä kannata pitää hömppänä, kun niitä käyttää.
Oikein! Minusta ne ovat rahakasveja, mtk ja laskutaidottomat kanssaviljelijät mustamaalaavat jostain käsittämättömästä syystä taloudellisesti järkevää toimintaa. 8)
-
Jåå, kyntäkää vaan ylös ne hömppäheinänne, jääpähän enemmän jaettavaa meille muille ;D
-
Ajatuksia hömpästä.
Otetaan vaikka tuollainen ketunmultahiekkamaa. Sitten tuollaiseen metsään on kaivettu ojat vuonna jukkapalmu ja ojamaat läjitetty ojan varteen.
Siinä missä ojamaissa on kasvanut havupuita sen 70 vuoden ajan, ojamaan ketunmulta on saman väristä kuin nyt yleensä se on. Eli keltaista.
Siinä missä on kasvanu lehtipuita esim. koivua, maa on mustempaa. No joo, koivuvaltaisissa lehdoissa on lehtomultaa. Mutta nämä ojamaat eivät ole lehtomultaa, vaan ketunmultaa. Kuitenkin ojamaakasat ovat valtaosin tummentuneet melkein kokonaan.
Eli hiilipitoisuus on noussut reippaasti. Kun tällaisista lehtomultamaista on hakattu puut ja raivattu kivet ja kannot pois, sitä on alettu kutsumaan pelloksi.
Mutta havupuuvaltaisissa ojamaissa, ketunmulta on usein vaan sitä samaa ketunmultaa.
Em. havainto perustuu vain empiirisiin kokemuksiin.
-
MELA:
"MYEL-vakuutus on pakollinen maatilataloutta harjoittavalle viljelijälle, jolla on peltoa ja metsää vähintään viisi MYEL-hehtaaria ja vuotuinen MYEL-työtulo on vähintään 3 751,07 euroa (v. 2015).
Metsänomistaja vakuutetaan, jos hänellä on metsää vähintään viisi MYEL-hehtaaria. Tällöin metsää pitää olla Etelä-Suomessa vähintään 50 hehtaaria, Keski-Suomessa 75 hehtaaria ja Pohjois-Suomessa 100 hehtaaria."
Noin 8 ha peltoa näkyy tuottavan vakuutusmaksuvelvollisuuden.
On ollut isojakin hömppäviljelijöitä, joilla ei kuivuri käy joka vuosi
ollenkaan, vaikka myyntikasvivelvoite luomussa vähensikin
tällaista toimintaa. MYEL - maksut tulevat kuitenkin tulevat, vaikkei olisi
viljatiliä ollenkaan.
-SS-
Pitää paikkansa.. ja se maksu on melko jumalattoman suuri, vaikka siitä ei ole mitään hyötyä.
-
MELA:
"MYEL-vakuutus on pakollinen maatilataloutta harjoittavalle viljelijälle, jolla on peltoa ja metsää vähintään viisi MYEL-hehtaaria ja vuotuinen MYEL-työtulo on vähintään 3 751,07 euroa (v. 2015).
Metsänomistaja vakuutetaan, jos hänellä on metsää vähintään viisi MYEL-hehtaaria. Tällöin metsää pitää olla Etelä-Suomessa vähintään 50 hehtaaria, Keski-Suomessa 75 hehtaaria ja Pohjois-Suomessa 100 hehtaaria."
Noin 8 ha peltoa näkyy tuottavan vakuutusmaksuvelvollisuuden.
On ollut isojakin hömppäviljelijöitä, joilla ei kuivuri käy joka vuosi
ollenkaan, vaikka myyntikasvivelvoite luomussa vähensikin
tällaista toimintaa. MYEL - maksut tulevat kuitenkin tulevat, vaikkei olisi
viljatiliä ollenkaan.
-SS-
Pitää paikkansa.. ja se maksu on melko jumalattoman suuri, vaikka siitä ei ole mitään hyötyä.
Tähän on ainakin yksi vaihtoehto
-
23.9 Maaseudun mukaan ympäristökorvauksesta tai sen osasta voi luopua ennen maksatusten alkua.
Soitin paikalliselle maaseutuasiamiehelle ja hän pyysi kääntymään neuvo 2020 neuvojan puoleen, hän voisi tehdä korjauksia jos on tarpeen.
Jäin kummastelemaan asiaa ja kysyin mikä ihmeen neuvo 2020? Ja tosiaan Pro rahastus on työntänyt kylmät sormensa tuotakin kautta meidän viljelijöiden taskuihin.
Jotenkin on tuo neuvo 2020 päässyt ohi huomaamatta, mutta tuleekin nyt vastaan kaikella karmeudellaan kuten täydentävät ehdot. 8)
Edelleenkin suojavyöhykenurmi on kannattavin viljelykasvi, jopa niin kannattava että, hehtaaria kohden sen tuotto riittää korvaamaan myöskin tyhjän sonnipaikan, eli ei tule sitten niitä metaanipäästöjäkään.
Tämän erinomaisen tukimuodon maataloushallinto haluaa muuttaa huonommaksi, minkä vaikutukset olisivat olleet ympäristölle myönteiset.
-
23.9 Maaseudun mukaan ympäristökorvauksesta tai sen osasta voi luopua ennen maksatusten alkua.
Soitin paikalliselle maaseutuasiamiehelle ja hän pyysi kääntymään neuvo 2020 neuvojan puoleen, hän voisi tehdä korjauksia jos on tarpeen.
Jäin kummastelemaan asiaa ja kysyin mikä ihmeen neuvo 2020? Ja tosiaan Pro rahastus on työntänyt kylmät sormensa tuotakin kautta meidän viljelijöiden taskuihin.
Jotenkin on tuo neuvo 2020 päässyt ohi huomaamatta, mutta tuleekin nyt vastaan kaikella karmeudellaan kuten täydentävät ehdot. 8)
Edelleenkin suojavyöhykenurmi on kannattavin viljelykasvi, jopa niin kannattava että, hehtaaria kohden sen tuotto riittää korvaamaan myöskin tyhjän sonnipaikan, eli ei tule sitten niitä metaanipäästöjäkään.
Tämän erinomaisen tukimuodon maataloushallinto haluaa muuttaa huonommaksi, minkä vaikutukset olisivat olleet ympäristölle myönteiset.
Semmonen suojattu systeemi se on. Ja seuraavan kerran tuohon järjestelmään pääsee kun ohjelmakausi vaihtuu.
Kaikki kaipaa tuota kannattavuuden parantamista, nuo "hömppäheinät" ovat niitä parhaita. Toivottavasti ensi vuodelle saadaan lisää näitä todella tuottavia pellonkäyttömuotoja.
-
23.9 Maaseudun mukaan ympäristökorvauksesta tai sen osasta voi luopua ennen maksatusten alkua.
Soitin paikalliselle maaseutuasiamiehelle ja hän pyysi kääntymään neuvo 2020 neuvojan puoleen, hän voisi tehdä korjauksia jos on tarpeen.
Jäin kummastelemaan asiaa ja kysyin mikä ihmeen neuvo 2020? Ja tosiaan Pro rahastus on työntänyt kylmät sormensa tuotakin kautta meidän viljelijöiden taskuihin.
Jotenkin on tuo neuvo 2020 päässyt ohi huomaamatta, mutta tuleekin nyt vastaan kaikella karmeudellaan kuten täydentävät ehdot. 8)
Edelleenkin suojavyöhykenurmi on kannattavin viljelykasvi, jopa niin kannattava että, hehtaaria kohden sen tuotto riittää korvaamaan myöskin tyhjän sonnipaikan, eli ei tule sitten niitä metaanipäästöjäkään.
Tämän erinomaisen tukimuodon maataloushallinto haluaa muuttaa huonommaksi, minkä vaikutukset olisivat olleet ympäristölle myönteiset.
Neuvo 2020 ei ole yksinomaan proagrian juttu, siellä on lisätuloja onkimassa liuta muita yksityisiä.
Neuvo 2020 - järjestelmään yksinoikeudella lienee ulkoistettu loppukin Mavin sekavasta tiedotuksesta. Eli joka tilalle on varattu käytettäväksi EU-rahaa muutama tuhat euroa kaudelle, jotta pappisvihkimyksen läpikäynyt Neuvo2020-konsulentti pääsee muutamaksi tunniksi sen laskuttamaan itselleen. Kilometrit ja omaehtoinen ajattelutyö on myös hinnoiteltu tarkoin, riittää tietenkin jonkin aikaa isännänkin kanssa kommunikointiin.
Sitä en tiedä, onko Neuvo-konsulentin ruokkiminen myös etu valvontoja ajatellen...ja ovatko yhteistyössä valvonnan kanssa tahi eivät.
-SS-
-
Mää oon ihan kusessa,kun naapuri tuottaa luomu voikukan siementä.Toisen vuoden säilikset aivan voikukan kyllästämiä.Ehdotuksia toimenpiteistä?*****, ovat kuin taivaan linnut,ei kynnä ,ei kylvä,ei korjaa.
-
Mää oon ihan kusessa,kun naapuri tuottaa luomu voikukan siementä.Toisen vuoden säilikset aivan voikukan kyllästämiä.Ehdotuksia toimenpiteistä?
Kyky Neuvo 2020:neltä sieltä tulee auktorisoitu vastaus. Maksat vain alvin
-
Mää oon ihan kusessa,kun naapuri tuottaa luomu voikukan siementä.Toisen vuoden säilikset aivan voikukan kyllästämiä.Ehdotuksia toimenpiteistä?*****, ovat kuin taivaan linnut,ei kynnä ,ei kylvä,ei korjaa.
Entä sama tilanne hukkakauran kanssa? >:(
-
Mää oon ihan kusessa,kun naapuri tuottaa luomu voikukan siementä.Toisen vuoden säilikset aivan voikukan kyllästämiä.Ehdotuksia toimenpiteistä?*****, ovat kuin taivaan linnut,ei kynnä ,ei kylvä,ei korjaa.
Entä sama tilanne hukkakauran kanssa? >:(
Ota yhteys ELY:n. Sitten alkaa tapahtua, noin niiku yleensä siis. Kaikkein kovapäisemmät ei usko sittenkään.