Kyllähän nyt jossain on vika jos hömpälle saa paremman tuen kuin rehunurmelle.
No eihän nyt oikeastaan saakaan.
Viherlannoitusnurmen tuki on huonompi kuin rehunurmen.
Riistapellon on vähän parempi, mutta siinähän maksetaankin korvausta siitä, että myytävää satoa ei synny. Sitä paitsi oikeasti rehunurmea on lähinnä kotieläintiloilla, jotka saavat peltokasveilleen korotetun tuen, joten samoihin menee riistalaitumen kanssa.
Ainoa selvästi isompi tuki on näissä suojavyöhykkeissä, mutta niissäkin kyseessä on korvaus siitä, että luonnonsuojelun nimissä jätät markkinakelpoisen sadon tuottamatta ja köyhdytät peltoasi.
Se on sitten oma, keskustelun arvoinen asiansa, että joltain virkamieheltä oli hauska jäynä kirjoittaa teksti siihen muotoon, että se mahdollistaa vaikka 100 ha:n lohkon suojavyöhykkeeksi, vaikka vain pieni nurkka rajoittuisi vesistöön. Tuskinpa oli virkamieheltä vahinko, poliitikoilta epäilemättä oli. Tämä nyt on toki järjetönstä, mutta tällaisia positiivisiakin järjettömyyksiä aina joka tukiuudistuksessa sekaan livahtaa. Edellisellä ympäristötukikaudella paras sellainen meinasi olla mukavasti tuettu lapionpistotesti, jonka kuitenkin joku valveutunut päättäjä sai viime tingassa poistettua valinnaisten keinojen valikoimasta. Valitettavasti. Onneksi edes liukoisen typen mittaus jäi.
