Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe MT 13.8 s.5 "Hömppäheinät liian houkuttelevia".  (Luettu 25568 kertaa)

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Mun oli pakko laittaa parhaita hömpälle kun ei ole huonoja  :-\
Suomennettuna: laitoit ainokaises... ::)
Taitaa muuten se satoatuottavin 0,44 ha olla hömpällä just nyt.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

navettapiika

  • Vieras
Mun oli pakko laittaa parhaita hömpälle kun ei ole huonoja  :-\
Suomennettuna: laitoit ainokaises... ::)
Taitaa muuten se satoatuottavin 0,44 ha olla hömpällä just nyt.
Meidän paras kylvös tänä vuonna on riistapelto...ja se on komea.... ;D

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5134
  • Kouvola, Kymenlaakso
Mun mielestä nykyinen vääristynyt tukeminen vääristää kilpailu.
Totta tämäkin.  ;)
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.

Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.

Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.

Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.

-SS-

Eikös 25% ole jo hömpällä ja sen lisäksikö vielä 10% lisää hömpälle?

Ei voi laskea noin, koska se hömpällä/nurmella oleva osa pelloista ei tuota kiloakaan viljaa. Eli viljalla oleva ala 1.1 miljoonaa hehtaaria. Jos parastuottoinen 10% poistettaisiin, 110 000 ha, merkitsisi se viidenneksen vähennystä viljatonneihin. Sama viidenneksen vähennys poistamalla heikkotuottoisimmista viljapelloista lähtien merkitsisi noin 400 000 ha poistamista viljanviljelystä, eli 20% kokonaispeltoalasta, noin 40% vilja-alasta.

-SS-

Mutta kuka rupeaa niitä parhaita peltoja hömpäle laittamaan?

 :-[ Olen kyllä kierrättänyt viherlannoitusnurmia aika tasaisesti paremmilla ja huonommilla lohkoilla. Tänä vuonna niitä pitää tosin kutsua säilörehunurmeksi. Tietysti jotkut alle puolen hehtaarin varjoiset, ojittamattomat nurkat ovat ikuisia luonnonhoitopeltoja, mutta tulee sitä siis lepuutettua parhaitakin lohkoja. Hinta- ja tukipolitiikka ovat sen mahdollistaneet, samoin kuin kaikenlaisen kokeellisen toiminnan. Sitten, kun tuet poistuvat ja mahdollisesti tuottajahintakin alkaa vähän kavuta, voi palata taas ohra-lumi-ohra -tyyppiseen viljelykiertoon.

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Kyllähän nyt jossain on vika jos hömpälle saa paremman tuen kuin rehunurmelle.

No eihän nyt oikeastaan saakaan.

Viherlannoitusnurmen tuki on huonompi kuin rehunurmen.

Riistapellon on vähän parempi, mutta siinähän maksetaankin korvausta siitä, että myytävää satoa ei synny. Sitä paitsi oikeasti rehunurmea on lähinnä kotieläintiloilla, jotka saavat peltokasveilleen korotetun tuen, joten samoihin menee riistalaitumen kanssa.

Ainoa selvästi isompi tuki on näissä suojavyöhykkeissä, mutta niissäkin kyseessä on korvaus siitä, että luonnonsuojelun nimissä jätät markkinakelpoisen sadon tuottamatta ja köyhdytät peltoasi.

Se on sitten oma, keskustelun arvoinen asiansa, että joltain virkamieheltä oli hauska jäynä kirjoittaa teksti siihen muotoon, että se mahdollistaa vaikka 100 ha:n lohkon suojavyöhykkeeksi, vaikka vain pieni nurkka rajoittuisi vesistöön. Tuskinpa oli virkamieheltä vahinko, poliitikoilta epäilemättä oli. Tämä nyt on toki järjetönstä, mutta tällaisia positiivisiakin järjettömyyksiä aina joka tukiuudistuksessa sekaan livahtaa. Edellisellä ympäristötukikaudella paras sellainen meinasi olla mukavasti tuettu lapionpistotesti, jonka kuitenkin joku valveutunut päättäjä sai viime tingassa poistettua valinnaisten keinojen valikoimasta. Valitettavasti. Onneksi edes liukoisen typen mittaus jäi.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
No, mikä neuvoksi että, vilja olisi hinnoiteltu samoin kuin Keski-Euroopassa?

Laskeskelin tuossa eräällä kuusikko kuviolla euromääräistä tuottoa ja sai (arvokasvu) tuotoksi noin 800e/ha, tosin puut ovat punakylkisiä ja kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä vihreänä mattona, puustopääoma on noin 10500e/ha.

Olisiko metsänviljely sittenkin se juttu? 8)

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
No, mikä neuvoksi että, vilja olisi hinnoiteltu samoin kuin Keski-Euroopassa?

Laskeskelin tuossa eräällä kuusikko kuviolla euromääräistä tuottoa ja sai (arvokasvu) tuotoksi noin 800e/ha, tosin puut ovat punakylkisiä ja kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä vihreänä mattona, puustopääoma on noin 10500e/ha.

Olisiko metsänviljely sittenkin se juttu? 8)

Metsätaloudesta on aika vaikea saada kannattavaa, jos aloittaa sen istuttamalla taimia pellolle, josta on ensin maksanut 10 000 euroa / ha. Metsäpohja pitäisi muutenkin saada ilmaiseksi, että taimikasvatuksessa olisi metsänomistajan näkökulmasta mitään mieltä. Ensimmäiseen 30 vuoteen ei tule kuin kustannuksia.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
No, mikä neuvoksi että, vilja olisi hinnoiteltu samoin kuin Keski-Euroopassa?

Laskeskelin tuossa eräällä kuusikko kuviolla euromääräistä tuottoa ja sai (arvokasvu) tuotoksi noin 800e/ha, tosin puut ovat punakylkisiä ja kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä vihreänä mattona, puustopääoma on noin 10500e/ha.

Olisiko metsänviljely sittenkin se juttu? 8)

Metsätaloudesta on aika vaikea saada kannattavaa, jos aloittaa sen istuttamalla taimia pellolle, josta on ensin maksanut 10 000 euroa / ha. Metsäpohja pitäisi muutenkin saada ilmaiseksi, että taimikasvatuksessa olisi metsänomistajan näkökulmasta mitään mieltä. Ensimmäiseen 30 vuoteen ei tule kuin kustannuksia.

Myönnän, tarkastelu oli liina suppeaa, sama kuin arvottaisi lehmän sen huipputuotoksen aikana.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Kysymys ; MIKSI MTK ei pidä isompaa meteliä asiasta?

Riittäisi kun keväällä rummuttaisi kunnolla että, rehun viljelyllä ette pitkälle pötki.

Miksiköhän minäkin maksan sitä jäsenmaksua?

Ei noutaja tullut vaikka lähdin mhy;stä jo reilut 10 vuotta sitten, päinvastoin.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
No, mikä neuvoksi että, vilja olisi hinnoiteltu samoin kuin Keski-Euroopassa?

Laskeskelin tuossa eräällä kuusikko kuviolla euromääräistä tuottoa ja sai (arvokasvu) tuotoksi noin 800e/ha, tosin puut ovat punakylkisiä ja kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä vihreänä mattona, puustopääoma on noin 10500e/ha.

Olisiko metsänviljely sittenkin se juttu? 8)

Metsätaloudesta on aika vaikea saada kannattavaa, jos aloittaa sen istuttamalla taimia pellolle, josta on ensin maksanut 10 000 euroa / ha. Metsäpohja pitäisi muutenkin saada ilmaiseksi, että taimikasvatuksessa olisi metsänomistajan näkökulmasta mitään mieltä. Ensimmäiseen 30 vuoteen ei tule kuin kustannuksia.

Myönnän, tarkastelu oli liina suppeaa, sama kuin arvottaisi lehmän sen huipputuotoksen aikana.

Karkeesti 100€/hehraari vuosi.  Ensimmäinen metsätili 30 vuoden päästä,  niin maan arvoa pitäisi kuolettaa 3000€+ korot.

Tosin jos oellon ravinne tasot on kunnossa,  niin kasvaisikohan puutkin nopeammin. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kuusikko on loppuhakuu kypsä 35 vuodessa jos ajetaan typpilantaa joka toinen vuosi kuusikkoon.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5887
Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.

Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.

Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.

Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.

-SS-

Eikös 25% ole jo hömpällä ja sen lisäksikö vielä 10% lisää hömpälle?

Ei voi laskea noin, koska se hömpällä/nurmella oleva osa pelloista ei tuota kiloakaan viljaa. Eli viljalla oleva ala 1.1 miljoonaa hehtaaria. Jos parastuottoinen 10% poistettaisiin, 110 000 ha, merkitsisi se viidenneksen vähennystä viljatonneihin. Sama viidenneksen vähennys poistamalla heikkotuottoisimmista viljapelloista lähtien merkitsisi noin 400 000 ha poistamista viljanviljelystä, eli 20% kokonaispeltoalasta, noin 40% vilja-alasta.

-SS-

Mutta kuka rupeaa niitä parhaita peltoja hömpäle laittamaan?
Minä todennäköisesti laittaisin, siis jos kerran viherlannoitusnurmi niputetaan hömppä kategoriaan, jos nurmea ei olisi muuten kierrossa. Tekee se vaan niin meisseliä hyvällekin pellolle.

c.c.less

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1052
  • Agronjetin ryhityskehmä
No, mikä neuvoksi että, vilja olisi hinnoiteltu samoin kuin Keski-Euroopassa?

Laskeskelin tuossa eräällä kuusikko kuviolla euromääräistä tuottoa ja sai (arvokasvu) tuotoksi noin 800e/ha, tosin puut ovat punakylkisiä ja kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä vihreänä mattona, puustopääoma on noin 10500e/ha.

Olisiko metsänviljely sittenkin se juttu? 8)

Metsätaloudesta on aika vaikea saada kannattavaa, jos aloittaa sen istuttamalla taimia pellolle, josta on ensin maksanut 10 000 euroa / ha. Metsäpohja pitäisi muutenkin saada ilmaiseksi, että taimikasvatuksessa olisi metsänomistajan näkökulmasta mitään mieltä. Ensimmäiseen 30 vuoteen ei tule kuin kustannuksia.

Myönnän, tarkastelu oli liina suppeaa, sama kuin arvottaisi lehmän sen huipputuotoksen aikana.

Karkeesti 100€/hehraari vuosi.  Ensimmäinen metsätili 30 vuoden päästä,  niin maan arvoa pitäisi kuolettaa 3000€+ korot.

Tosin jos oellon ravinne tasot on kunnossa,  niin kasvaisikohan puutkin nopeammin. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kuusikko on loppuhakuu kypsä 35 vuodessa jos ajetaan typpilantaa joka toinen vuosi kuusikkoon.

Mene lakoon.
Jotain tapahtui, emmekä ole varmoja mitä.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Maaseudun mukaan viljaa on viety 915 milj kg.
3900kg:n keskisadolla määrä vastaa noin 234000 ha. Maassamme lienee peltoa noin 2,2 milj ha eli vientitarve peltoala on noin 10%. Kääntäen 234000 ha pitäisi saada vielä viljelystä pois, mikä ei ole kovinkaan paljon.
Jos tiloja on 60000, niin se on 3,9ha /tila lisää kesantoa.

Itse laiton maksimimäärän lhp ja suojavyöhykenurmia ja vähensin eläinmäärän puoleen, vähensin lannoitteiden käytön noin neljänteen osaan. Kas kummaa, excelin likvin mukaan tulos säilyy kutakuinkin ennallaan, verojen jälkeen.

Siis viljamassasta nettovienti vuosittain 700 - 900 milj kiloa. Vuosituotanto hyvänä vuotena 4 miljardia kiloa. Viljaa viedään siis parhaimmillaan 22% kilomääräisestä tuotannosta. Olen jo aikaisemmin näyttänyt, että keskisatoa ei todellakaan voi käyttää pellonkäytön rajoitusten perusteena, koska isännät valitsevat kesannointiin ja hömppiksiin heikkotuottoisimmat pellot, tämä merkitsee sitä, että heikkotuottoisimpia hehtaareja keräten, vilja-alasta pitäisi siirtää yli 25% hömpälle, jotta saadaan vaikutukseltaan 22% sadonalenema.

Suurituottoisimmista pelloista, jos lähdetään kesannoimaan, silloin riittäisi 10% alasta tekemään 22% loven kokonaistuotantoon.

-SS-

Eikös 25% ole jo hömpällä ja sen lisäksikö vielä 10% lisää hömpälle?

Ei voi laskea noin, koska se hömpällä/nurmella oleva osa pelloista ei tuota kiloakaan viljaa. Eli viljalla oleva ala 1.1 miljoonaa hehtaaria. Jos parastuottoinen 10% poistettaisiin, 110 000 ha, merkitsisi se viidenneksen vähennystä viljatonneihin. Sama viidenneksen vähennys poistamalla heikkotuottoisimmista viljapelloista lähtien merkitsisi noin 400 000 ha poistamista viljanviljelystä, eli 20% kokonaispeltoalasta, noin 40% vilja-alasta.

-SS-

Mutta kuka rupeaa niitä parhaita peltoja hömpäle laittamaan?
Minä todennäköisesti laittaisin, siis jos kerran viherlannoitusnurmi niputetaan hömppä kategoriaan, jos nurmea ei olisi muuten kierrossa. Tekee se vaan niin meisseliä hyvällekin pellolle.

Vln ja hömpän ero on siinä että vln pelto pitää kerran neljään vuoteen kylvää satokasville. Hömpää ei koskaan välttämättä.  Hömppä jos poustettaisiin, niin vln peltojen tukea voitaisiin korottaa ja nostaa sen osuutta viljelyalasta.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Jutun Vintti

  • Vieras
Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.

Maa-Anssi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1373
Lhp on muuten yksi kannattavampia "kasveja", vuodesta toiseen 500 € hehtaarilta tilille lähes olemattomalla työmäärällä, täysin ilman riskejä, mistä muualta tässä maailmassa saa rahaa noin helpolla? Ei mistään.
Juurikin näin. Sillä rahalla voi vaik ostaa muijalle jotain kivaa  :P
Voikko tehdä ja voikko samalla olla tekemättä!
--Selkeää ohjeistusta tuvan puolelta, ihan kuin tukia hakiessa