Olen yllättynyt myönteisesti puoli hinattaviin. Toki pienin lohko omilla pelloilla noin 7 ha. Kulkevat hyvin pienemmällä kalustolla. Eivät varmaan sovi joka paikkaan yhtä hyvin kuin nostolaite malli.

Lainaus käyttäjältä: montöör - 26.07.15 - klo:18:00

Lainaus käyttäjältä: mv - 24.07.15 - klo:22:16

Syyskylvösuunnitelmien toteuttamiseksi olis tarvetta kyntöauroille. Tarve olis 5-siipiset paluuaurat,ja vaihtoehtoina Kverneland,Överum ja Vogel&noot, viimesin selvästi halvin,muut kaksi samoissa lukemissa. Kokemusta ei paluuauroina ole kuin kvernestä, mut jotenkin Överum kiinnostas. Mikä olis paras vaihtoehto, joku noista vai tahkota 100 ha etelleen 25 vuotta vanhoilla 4-siipisillä kverneillä siinä lietteen ajon lomassa?

Vaihtoehtoja on oikeesti 1, pajattaa ne olemassaolevat huipputikkiin ja kyntää niillä.
Näillä tuottajahinnoilla ei osteta mitään uutta. Toisaalta ainakin viljanostajat sopivat
viljanhinnan alhaiseksi kun konekauppakaan ei käy. Tietysti on eriasia jos aurarahat
tienaa jostain muualta kuin tilalta.

Onko se sulta pois jos joku haluaa investoida koneeseen?

Kuinka jooseppi muoviseen siipeen päätyi, kun eikö sulla oo savee kaikki? Onhan ne tietty kevyemmät.

joo paino oli yksi syy. kun ei haluttu puolihinattavia, mun mielestä ne on kömpelöitä.

myyjä vanno että ne toimii saviseudullakin. kun pitää savimaan rakenteen kunnossa ja lisää pintaan aina kerrosksen kananpehkua niin sekin muuttuu kukkamullaksi.. eiks ongelmat pitäs olla lähinnä kivisillä tai kuluttavilla mailla kuten hiekalla. saa kai ne sit vaihdettua 

uudet on kalliita ostaa. mut se hinta jaetaan aina ostajien kesken, siksi kimppakoneet.

Paluuauroista kansis ostaa kimpassa se puoli joka kulkee ilmassa. Ei kuluisi ollenkaan. Kyntäis sitten omat pellot kimpakaverin siivillä 

Samoin äes kannattaa jakaa niin, että ostaa itse rungon ja naapuri piikit. Oman osuuden jällenmyyntiarvo säilyy pitkään 

Överumin puolihinattavilla olen kyntänyt ja kääntyy ne samassa päisteessä kun nostolaiteauroilla. Ainoa haitta on märät päisteet, silloin on melko hankalaa peruttaa niillä ja uukarin teko tekee syvät raiteet. Ja puolihinattavat tulee huomattavasti pienemällä traktorilla perässä kun vastaava nostolaite auroilla.

Muutamat on noita puolihinattavia hankkinut, mutta muutaman vuoden jälkeen ne vaihtuu jostainsyystä nostolaitemalleihin. Parit muovisiipiset 5 siipiset on tullut naapureihin. Kohtuuhyvin näyttävät savellkin menevän. Jossain olosuhteissa näyttää viilu jäävän pystyyn.
Kverneland on nykyisin yliarvostettu.

Puolihinattavissa arveluttaa omilla mailla uppoamiset. Jos olisi vaikka 6 siipinen nostolaiteaura on-land varustuksella ja veturissa levikkeet, saattaisi upottaessa nostamalla selvitä kiinnijäämättä. Jos taas paluuauroilla kyntää vetelään, se on siinä sitte rattori ja vältit molemmat niinkö täi tervassa.

Puolihinattavissa arveluttaa omilla mailla uppoamiset. Jos olisi vaikka 6 siipinen nostolaiteaura on-land varustuksella ja veturissa levikkeet, saattaisi upottaessa nostamalla selvitä kiinnijäämättä. Jos taas paluuauroilla kyntää vetelään, se on siinä sitte rattori ja vältit molemmat niinkö täi tervassa.

No jaa .. pari kertaa olen kiinnijäänyt suolla 5-siipisillä puolihinattavilla...
Paremmin niiden kanssa pääsee pois kun nostolaiteauroilla. Nostaa siivet kuljetusasentoon ja ohjaa tukipyörän kulkemaan eri jälkeä. Auran runko toimii suksena jos tukipyörä painuu liikaa.. Vastaavassa tilanteessa nostolaiteaurat olis pitänyt ottaa irti ja ek:lla vetää pois...

Puolihinattavissa arveluttaa omilla mailla uppoamiset. Jos olisi vaikka 6 siipinen nostolaiteaura on-land varustuksella ja veturissa levikkeet, saattaisi upottaessa nostamalla selvitä kiinnijäämättä. Jos taas paluuauroilla kyntää vetelään, se on siinä sitte rattori ja vältit molemmat niinkö täi tervassa.

Paluuauroissa auttaa ku vaihtaa sen kottikärrynrenkaan tilalle oikian renkaan, eikä vetelässä paikassa nosta auroja ylös, vaan vähä kohottaa etupäätä työntövartta samalla jatkaen.

Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 27.07.15 - klo:00:05

Puolihinattavissa arveluttaa omilla mailla uppoamiset. Jos olisi vaikka 6 siipinen nostolaiteaura on-land varustuksella ja veturissa levikkeet, saattaisi upottaessa nostamalla selvitä kiinnijäämättä. Jos taas paluuauroilla kyntää vetelään, se on siinä sitte rattori ja vältit molemmat niinkö täi tervassa.

No jaa .. pari kertaa olen kiinnijäänyt suolla 5-siipisillä puolihinattavilla...
Paremmin niiden kanssa pääsee pois kun nostolaiteauroilla. Nostaa siivet kuljetusasentoon ja ohjaa tukipyörän kulkemaan eri jälkeä. Auran runko toimii suksena jos tukipyörä painuu liikaa.. Vastaavassa tilanteessa nostolaiteaurat olis pitänyt ottaa irti ja ek:lla vetää pois...

Koskaan en ole ½-hinattavien kanssa kiinni jäänyt. Ei ne laita hanttiin juuri mitään kun vetää palkin varassa suksena, siivet perhosasennossa ylhäällä.
Tietysti jos ajaa ihan pohjattomaan paikkaan niin jäähän sinne vaikka pelkällä traktorilla.

Onhan ne vähän kömpelöt ja pitkät hankalissa paikoissa, puutarhapalstoja ja muita  nyhräyslohkoja varten mulla on vanhat sarka-Viskarssit...

Puolihinattavissa arveluttaa omilla mailla uppoamiset. Jos olisi vaikka 6 siipinen nostolaiteaura on-land varustuksella ja veturissa levikkeet, saattaisi upottaessa nostamalla selvitä kiinnijäämättä. Jos taas paluuauroilla kyntää vetelään, se on siinä sitte rattori ja vältit molemmat niinkö täi tervassa.

Jos on vähänkin tahmaset maat niin kannattaa paripyörät unohtaa. Märkä savi junttautuu pyörien väliin ja siitä tulee kantava kakku ja vetoteho menee pyörällä minimiin. Paripyörät ovat kuivia maita varten ja leveät ykköspyörät sitten syyskuria varten.

Eiköhän kannattais laittaa ojitukset kuntoon tai istuttaa metsälle, jos kyntöaurojen kanssa uppoaa.

Hyvät puolet painaa puolihinattavissa enemmän kuin haitat. Yks tykkää yhestä jne..... Pois en antais, mutta toki entiset nostolaite aurat jäi taloon. Varmaan niitäkin tarvitaan joskus.

Mutta ilmeisesti siihen tukipyörän sijaintiongelmaan ei ole tehdasratkaisua missään? Itsellä on kuitenkin kaikki sarkaojissa ja haluaisi pyörtänöt mahdollisimman kapeiksi...

Itsellä on kuitenkin kaikki sarkaojissa

Tähän on ratkaisu, esim. Ketju-Mara. Sarkaojat on semmoinen tekijä mistä pitäisi ainakin aktiiviviljelyssä olevilta lohkoilta pyrkiä kiivaasti pois. Salaojituksen myötä hehtaarilla kuluva "koneaika" tippuu helposti 20-30%, lisäksi tuotantopanoksia ei mene samalla tavalla hukkaan (vain 1 lopetus/pelto esim. kylvökoneella, ruiskulla ym.) ja henkinen tasapaino ja perhe-elämä tulee paremmaksi v*tutuksen vähenemisen myötä.

Ugh.

Viime syksyksi tuli variflexit viidellä siivellä ja pitkällä ojasvälillä. Mahtavan avarat ja hyvän jäljen tekevät aurat. Es-kvernet oli ennen ja väittäisin että mitä jäykempi maa niin sitä paremman jäljen suhtees kverneihin saa överillä! Nämä on muovisiivellä, muovikuorimella ja veitsillä. Kuorimet on kyllä paskat. Ilman rautarunkoa antavat periksi ja rajoittavat kyntönopeuden 8km/h tienoille. Syksyksi tulee paremmat ylijäämätuotteelta tilalle! Viimeisen siipiparin kiekko vaihtuu myös veitsiksi.

Kohtuu joutuin tulee kyllä noilla mustaa 22" leveydellä...