Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: mv - 24.07.15 - klo:22:16
-
Syyskylvösuunnitelmien toteuttamiseksi olis tarvetta kyntöauroille. Tarve olis 5-siipiset paluuaurat,ja vaihtoehtoina Kverneland,Överum ja Vogel&noot, viimesin selvästi halvin,muut kaksi samoissa lukemissa. Kokemusta ei paluuauroina ole kuin kvernestä, mut jotenkin Överum kiinnostas. Mikä olis paras vaihtoehto, joku noista vai tahkota 100 ha etelleen 25 vuotta vanhoilla 4-siipisillä kverneillä siinä lietteen ajon lomassa?
-
Syyskylvösuunnitelmien toteuttamiseksi olis tarvetta kyntöauroille. Tarve olis 5-siipiset paluuaurat,ja vaihtoehtoina Kverneland,Överum ja Vogel&noot, viimesin selvästi halvin,muut kaksi samoissa lukemissa. Kokemusta ei paluuauroina ole kuin kvernestä, mut jotenkin Överum kiinnostas. Mikä olis paras vaihtoehto, joku noista vai tahkota 100 ha etelleen 25 vuotta vanhoilla 4-siipisillä kverneillä siinä lietteen ajon lomassa?
Mitenkäs Kuhn? Jämäkät aurat, pieni vetotehon tarve (4-siipiset menee 105hp 3-pyttysellä nelikolla) ja avara rakenne. Ja on muuten Kverneä/Överumia halvemmat. ;)
-
Syyskylvösuunnitelmien toteuttamiseksi olis tarvetta kyntöauroille. Tarve olis 5-siipiset paluuaurat,ja vaihtoehtoina Kverneland,Överum ja Vogel&noot, viimesin selvästi halvin,muut kaksi samoissa lukemissa. Kokemusta ei paluuauroina ole kuin kvernestä, mut jotenkin Överum kiinnostas. Mikä olis paras vaihtoehto, joku noista vai tahkota 100 ha etelleen 25 vuotta vanhoilla 4-siipisillä kverneillä siinä lietteen ajon lomassa?
Mitenkäs Kuhn? Jämäkät aurat, pieni vetotehon tarve (4-siipiset menee 105hp 3-pyttysellä nelikolla) ja avara rakenne. Ja on muuten Kverneä/Överumia halvemmat. ;)
Mikä kunnissa mättää , useamman kuhnin kääntöaurat nähnyt
Vaihtokonepihalla, runkoa hitsattu monesta kohdasta,
Ja vahvistettu. No kaikkihan saa hajalle revittämällä.
-
Voip olla että vedellään liian tehokkailla vehkeillä. 4-siipisissä Multi Master 122:ssa "suurin sallittu vetoteho" on 140hp, joten 5-siipisissä vastaavissa se lienee noin 175hp. Aika monella tilalla on jo huomattavasti tuota tehokkaammat kyntötraktorit. 5-siipiset kuhnuttimetkin menevät varmasti jo 135hp traktorilla kunhan keula vain pysyy maassa :-X
Toki uudemmissa ja isompi runkoisissa "tehonkesto" on suurempi. Jos käy tutkimassa niin huomaa kuinka paljon jämäkämmin kuhn on tehty kuin esim. Kverneland . Toki sekin vaikuttaa kestävyyteen, jos paineakkuihin laitetaan maksimipaineet ja lähdetään kyntämään pirunpeltoa. :o
-
Kannattaa tutkailla myös ojasväliä, kun auroja valitsee. Nelisiipinen metrin ojasvälillä on lähes yhtä pitkä (toki painoltaan kevyempi) kuin viisisiipinen 80 cm välillä, joten nostovoima voi tulla rajoittavaksi tekijäksi pitkällä ojasvälillä, vaikka siipimäärä olisikin sama. Esimerkiksi Valtran nostolaitteen nostovoimakäyrä on "väärinpäin" eli laskeva suhteessa nostokorkeuteen, jolloin aura ei nousekaan riittävän ylös, vaikka teknisten tietojen mukaan nostovoima olisi riittävä.
-
Itse kallistuisin noista kvernelandiin 28 siivellä. Osanneeko muut vieläkään tehdä siipiä, joilla kääntyy syvältä siistiksi muukin kuin lyhyeen puitu juolaton viljansänki.
-
ei kai noi siipimäärät ole nostovoimista kii, kosteena syksynä kyllä aurat nousee mutta traktori painuu saman verran, ainaskin noilla suoraivioilla mutta eihän se minun murhe ole.
-
Onko kuhnin aurojen kulutus/varaosien kohdalla hintapolitiikka yhtä perseestä kuin muidenkin nhk keskuksen vehkeiden kanssa? Mielessä pyörinyt erään kollegan kanssa ostaa paluuaurat porukkaan mutta merkki vielä vähän avoin, kvernelandista ihan hyvät kokemukset mutta itseäni jotenkin ne kuhnit kyllä kiinnostais. Kynnettävät maat olis todella kuluttavia ja kivisiä hietamaita pääasiassa joten ei kiinnostais maksaa kulutusosista ihan järkyttäviä summia kun niitä varmasti joutuu usein uusimaan. Kvernelandin osat on ainakin omasta mielestäni hyvinkin kohtuullisen hintaisia.
Toisinsanoen vaikka ne kuhnit vähän halvemmat olisikin niin hinnanero kverneihin kirisi itsensä ajan kanssa kiinni jos varaosat maksaa yhtä vitusti kuin muihin nhk keskuksen koneisiin.
-
Ei ole vielä sen kummempaa tietoa hinnoista kun kierros kulutusosia tuli auran mukana. Olihan noiden muovisiipien ym. Hinnoista puhetta muttei nyt kyllä muistu mieleen. :-[
-
Syyskylvösuunnitelmien toteuttamiseksi olis tarvetta kyntöauroille. Tarve olis 5-siipiset paluuaurat,ja vaihtoehtoina Kverneland,Överum ja Vogel&noot, viimesin selvästi halvin,muut kaksi samoissa lukemissa. Kokemusta ei paluuauroina ole kuin kvernestä, mut jotenkin Överum kiinnostas. Mikä olis paras vaihtoehto, joku noista vai tahkota 100 ha etelleen 25 vuotta vanhoilla 4-siipisillä kverneillä siinä lietteen ajon lomassa?
Vaihtoehtoja on oikeesti 1, pajattaa ne olemassaolevat huipputikkiin ja kyntää niillä.
Näillä tuottajahinnoilla ei osteta mitään uutta. Toisaalta ainakin viljanostajat sopivat
viljanhinnan alhaiseksi kun konekauppakaan ei käy. Tietysti on eriasia jos aurarahat
tienaa jostain muualta kuin tilalta. :-\
-
Me tilattiin kuukausi aikaa naapurin kans kimppaan uudet aurat. Kvernelandin 5-siipiset 16 tuumaset 28-muovisiivellä, jota saa nyt ekaa kertaa. Saas nähä mimmoset on. Pitäs kestää toi siipimalli reipasvauhtisempaa menoa jäljen kärsimättä. Ja vähän leviämpikin rengas pitäs sopia vakoon jollaintapaa.
-
Laittakaa puolihinattavat 5,tai 6 siipiset, niin ei heti tarvi uusia. Tavallisissa oloissa kulkee 120 heppasella.
-
Syyskylvösuunnitelmien toteuttamiseksi olis tarvetta kyntöauroille. Tarve olis 5-siipiset paluuaurat,ja vaihtoehtoina Kverneland,Överum ja Vogel&noot, viimesin selvästi halvin,muut kaksi samoissa lukemissa. Kokemusta ei paluuauroina ole kuin kvernestä, mut jotenkin Överum kiinnostas. Mikä olis paras vaihtoehto, joku noista vai tahkota 100 ha etelleen 25 vuotta vanhoilla 4-siipisillä kverneillä siinä lietteen ajon lomassa?
Vaihtoehtoja on oikeesti 1, pajattaa ne olemassaolevat huipputikkiin ja kyntää niillä.
Näillä tuottajahinnoilla ei osteta mitään uutta. Toisaalta ainakin viljanostajat sopivat
viljanhinnan alhaiseksi kun konekauppakaan ei käy. Tietysti on eriasia jos aurarahat
tienaa jostain muualta kuin tilalta. :-\
Onko se sulta pois jos joku haluaa investoida koneeseen?
Kuinka jooseppi muoviseen siipeen päätyi, kun eikö sulla oo savee kaikki? Onhan ne tietty kevyemmät.
-
Onhan se hyvä, että joku investoi uuteen, jää pienviljelijöille sitten kalustoa toiselle tai kolmannelle kierrokselle...
Omat 4-siipiset sarka-aurat liikkuvat täkäläisillä maalajeilla mukavasti omilla 80-90 -hevosvoimaisilla vetokoneilla. Puolihinattavuus himottaisi, mutta näyttää kaikissa tapauksissa siltä, että se auran tukipyörä menee siellä jossain kaukana vasemmalla, mikä tekee ojanvierustan tarkan kyntämisen käytännössä mahdottomaksi. Vai onko jossain mallia, jossa tukipyörä olisi vaikkapa toiseksi viimeisen siiven takana, jolloin avo-ojapelloillakin saisi koko sarkaleveyden mustaksi? Yksi lisäsiipi noihin nostolaiteauroihin vaatisi traktorikaluston päivittämistä raskaammaksi, mihin ei tällä hetkellä ole halua eikä varaakaan.
Petri
-
Onhan se hyvä, että joku investoi uuteen, jää pienviljelijöille sitten kalustoa toiselle tai kolmannelle kierrokselle...
Omat 4-siipiset sarka-aurat liikkuvat täkäläisillä maalajeilla mukavasti omilla 80-90 -hevosvoimaisilla vetokoneilla. Puolihinattavuus himottaisi, mutta näyttää kaikissa tapauksissa siltä, että se auran tukipyörä menee siellä jossain kaukana vasemmalla, mikä tekee ojanvierustan tarkan kyntämisen käytännössä mahdottomaksi. Vai onko jossain mallia, jossa tukipyörä olisi vaikkapa toiseksi viimeisen siiven takana, jolloin avo-ojapelloillakin saisi koko sarkaleveyden mustaksi? Yksi lisäsiipi noihin nostolaiteauroihin vaatisi traktorikaluston päivittämistä raskaammaksi, mihin ei tällä hetkellä ole halua eikä varaakaan.
Petri
Kaveri kynti joillain kvernen viissiipisillä hinattavilla paluuauroilla (pb?), tais vaihtua kun seuraavan kerran auroja vaihtoivat nostolaiteauroihin. Lohkot ei ollut pienimmästä päästä.
-
Olen yllättynyt myönteisesti puoli hinattaviin. Toki pienin lohko omilla pelloilla noin 7 ha. Kulkevat hyvin pienemmällä kalustolla. Eivät varmaan sovi joka paikkaan yhtä hyvin kuin nostolaite malli.
-
Syyskylvösuunnitelmien toteuttamiseksi olis tarvetta kyntöauroille. Tarve olis 5-siipiset paluuaurat,ja vaihtoehtoina Kverneland,Överum ja Vogel&noot, viimesin selvästi halvin,muut kaksi samoissa lukemissa. Kokemusta ei paluuauroina ole kuin kvernestä, mut jotenkin Överum kiinnostas. Mikä olis paras vaihtoehto, joku noista vai tahkota 100 ha etelleen 25 vuotta vanhoilla 4-siipisillä kverneillä siinä lietteen ajon lomassa?
Vaihtoehtoja on oikeesti 1, pajattaa ne olemassaolevat huipputikkiin ja kyntää niillä.
Näillä tuottajahinnoilla ei osteta mitään uutta. Toisaalta ainakin viljanostajat sopivat
viljanhinnan alhaiseksi kun konekauppakaan ei käy. Tietysti on eriasia jos aurarahat
tienaa jostain muualta kuin tilalta. :-\
Onko se sulta pois jos joku haluaa investoida koneeseen?
Kuinka jooseppi muoviseen siipeen päätyi, kun eikö sulla oo savee kaikki? Onhan ne tietty kevyemmät.
joo paino oli yksi syy. kun ei haluttu puolihinattavia, mun mielestä ne on kömpelöitä.
myyjä vanno että ne toimii saviseudullakin. kun pitää savimaan rakenteen kunnossa ja lisää pintaan aina kerrosksen kananpehkua niin sekin muuttuu kukkamullaksi.. eiks ongelmat pitäs olla lähinnä kivisillä tai kuluttavilla mailla kuten hiekalla. saa kai ne sit vaihdettua ;D
uudet on kalliita ostaa. mut se hinta jaetaan aina ostajien kesken, siksi kimppakoneet.
-
Paluuauroista kansis ostaa kimpassa se puoli joka kulkee ilmassa. Ei kuluisi ollenkaan. Kyntäis sitten omat pellot kimpakaverin siivillä 8)
Samoin äes kannattaa jakaa niin, että ostaa itse rungon ja naapuri piikit. Oman osuuden jällenmyyntiarvo säilyy pitkään 8)
-
Överumin puolihinattavilla olen kyntänyt ja kääntyy ne samassa päisteessä kun nostolaiteauroilla. Ainoa haitta on märät päisteet, silloin on melko hankalaa peruttaa niillä ja uukarin teko tekee syvät raiteet. Ja puolihinattavat tulee huomattavasti pienemällä traktorilla perässä kun vastaava nostolaite auroilla.
-
Muutamat on noita puolihinattavia hankkinut, mutta muutaman vuoden jälkeen ne vaihtuu jostainsyystä nostolaitemalleihin. Parit muovisiipiset 5 siipiset on tullut naapureihin. Kohtuuhyvin näyttävät savellkin menevän. Jossain olosuhteissa näyttää viilu jäävän pystyyn.
Kverneland on nykyisin yliarvostettu.
-
Puolihinattavissa arveluttaa omilla mailla uppoamiset. Jos olisi vaikka 6 siipinen nostolaiteaura on-land varustuksella ja veturissa levikkeet, saattaisi upottaessa nostamalla selvitä kiinnijäämättä. Jos taas paluuauroilla kyntää vetelään, se on siinä sitte rattori ja vältit molemmat niinkö täi tervassa.
-
Puolihinattavissa arveluttaa omilla mailla uppoamiset. Jos olisi vaikka 6 siipinen nostolaiteaura on-land varustuksella ja veturissa levikkeet, saattaisi upottaessa nostamalla selvitä kiinnijäämättä. Jos taas paluuauroilla kyntää vetelään, se on siinä sitte rattori ja vältit molemmat niinkö täi tervassa.
No jaa .. pari kertaa olen kiinnijäänyt suolla 5-siipisillä puolihinattavilla...
Paremmin niiden kanssa pääsee pois kun nostolaiteauroilla. Nostaa siivet kuljetusasentoon ja ohjaa tukipyörän kulkemaan eri jälkeä. Auran runko toimii suksena jos tukipyörä painuu liikaa.. Vastaavassa tilanteessa nostolaiteaurat olis pitänyt ottaa irti ja ek:lla vetää pois...
-
Puolihinattavissa arveluttaa omilla mailla uppoamiset. Jos olisi vaikka 6 siipinen nostolaiteaura on-land varustuksella ja veturissa levikkeet, saattaisi upottaessa nostamalla selvitä kiinnijäämättä. Jos taas paluuauroilla kyntää vetelään, se on siinä sitte rattori ja vältit molemmat niinkö täi tervassa.
Paluuauroissa auttaa ku vaihtaa sen kottikärrynrenkaan tilalle oikian renkaan, eikä vetelässä paikassa nosta auroja ylös, vaan vähä kohottaa etupäätä työntövartta samalla jatkaen.
-
Puolihinattavissa arveluttaa omilla mailla uppoamiset. Jos olisi vaikka 6 siipinen nostolaiteaura on-land varustuksella ja veturissa levikkeet, saattaisi upottaessa nostamalla selvitä kiinnijäämättä. Jos taas paluuauroilla kyntää vetelään, se on siinä sitte rattori ja vältit molemmat niinkö täi tervassa.
No jaa .. pari kertaa olen kiinnijäänyt suolla 5-siipisillä puolihinattavilla...
Paremmin niiden kanssa pääsee pois kun nostolaiteauroilla. Nostaa siivet kuljetusasentoon ja ohjaa tukipyörän kulkemaan eri jälkeä. Auran runko toimii suksena jos tukipyörä painuu liikaa.. Vastaavassa tilanteessa nostolaiteaurat olis pitänyt ottaa irti ja ek:lla vetää pois...
Koskaan en ole ½-hinattavien kanssa kiinni jäänyt. Ei ne laita hanttiin juuri mitään kun vetää palkin varassa suksena, siivet perhosasennossa ylhäällä.
Tietysti jos ajaa ihan pohjattomaan paikkaan niin jäähän sinne vaikka pelkällä traktorilla.
Onhan ne vähän kömpelöt ja pitkät hankalissa paikoissa, puutarhapalstoja ja muita nyhräyslohkoja varten mulla on vanhat sarka-Viskarssit...
-
Puolihinattavissa arveluttaa omilla mailla uppoamiset. Jos olisi vaikka 6 siipinen nostolaiteaura on-land varustuksella ja veturissa levikkeet, saattaisi upottaessa nostamalla selvitä kiinnijäämättä. Jos taas paluuauroilla kyntää vetelään, se on siinä sitte rattori ja vältit molemmat niinkö täi tervassa.
Jos on vähänkin tahmaset maat niin kannattaa paripyörät unohtaa. Märkä savi junttautuu pyörien väliin ja siitä tulee kantava kakku ja vetoteho menee pyörällä minimiin. Paripyörät ovat kuivia maita varten ja leveät ykköspyörät sitten syyskuria varten.
-
Eiköhän kannattais laittaa ojitukset kuntoon tai istuttaa metsälle, jos kyntöaurojen kanssa uppoaa.
-
Hyvät puolet painaa puolihinattavissa enemmän kuin haitat. Yks tykkää yhestä jne..... Pois en antais, mutta toki entiset nostolaite aurat jäi taloon. Varmaan niitäkin tarvitaan joskus.
-
Mutta ilmeisesti siihen tukipyörän sijaintiongelmaan ei ole tehdasratkaisua missään? Itsellä on kuitenkin kaikki sarkaojissa ja haluaisi pyörtänöt mahdollisimman kapeiksi...
-
Itsellä on kuitenkin kaikki sarkaojissa
Tähän on ratkaisu, esim. Ketju-Mara. Sarkaojat on semmoinen tekijä mistä pitäisi ainakin aktiiviviljelyssä olevilta lohkoilta pyrkiä kiivaasti pois. Salaojituksen myötä hehtaarilla kuluva "koneaika" tippuu helposti 20-30%, lisäksi tuotantopanoksia ei mene samalla tavalla hukkaan (vain 1 lopetus/pelto esim. kylvökoneella, ruiskulla ym.) ja henkinen tasapaino ja perhe-elämä tulee paremmaksi v*tutuksen vähenemisen myötä.
Ugh.
-
Viime syksyksi tuli variflexit viidellä siivellä ja pitkällä ojasvälillä. Mahtavan avarat ja hyvän jäljen tekevät aurat. Es-kvernet oli ennen ja väittäisin että mitä jäykempi maa niin sitä paremman jäljen suhtees kverneihin saa överillä! Nämä on muovisiivellä, muovikuorimella ja veitsillä. Kuorimet on kyllä paskat. Ilman rautarunkoa antavat periksi ja rajoittavat kyntönopeuden 8km/h tienoille. Syksyksi tulee paremmat ylijäämätuotteelta tilalle! Viimeisen siipiparin kiekko vaihtuu myös veitsiksi.
Kohtuu joutuin tulee kyllä noilla mustaa 22" leveydellä...
-
Överumin puolihinattavilla olen kyntänyt ja kääntyy ne samassa päisteessä kun nostolaiteauroilla. Ainoa haitta on märät päisteet, silloin on melko hankalaa peruttaa niillä ja uukarin teko tekee syvät raiteet. Ja puolihinattavat tulee huomattavasti pienemällä traktorilla perässä kun vastaava nostolaite auroilla.
Minuutin jälkeen päistekäännös:
https://www.youtube.com/watch?v=IcWuVXUvj9w
-
Päistekäännös nostolaiteaurojen kanssa:
https://www.youtube.com/watch?v=4-hCCAr1UXA
-
Mutta ilmeisesti siihen tukipyörän sijaintiongelmaan ei ole tehdasratkaisua missään? Itsellä on kuitenkin kaikki sarkaojissa ja haluaisi pyörtänöt mahdollisimman kapeiksi...
Pöttingerissä näyttäisi olevan http://www.poettinger.at/landtechnik/download/servo_650_en.pdf
Ja Överumilla oli paluuaurassa vastaavan tapainen ratkaisu joskus 25 vuotta sitten.
-
Viime syksyksi tuli variflexit viidellä siivellä ja pitkällä ojasvälillä. Mahtavan avarat ja hyvän jäljen tekevät aurat. Es-kvernet oli ennen ja väittäisin että mitä jäykempi maa niin sitä paremman jäljen suhtees kverneihin saa överillä! Nämä on muovisiivellä, muovikuorimella ja veitsillä. Kuorimet on kyllä paskat. Ilman rautarunkoa antavat periksi ja rajoittavat kyntönopeuden 8km/h tienoille. Syksyksi tulee paremmat ylijäämätuotteelta tilalle! Viimeisen siipiparin kiekko vaihtuu myös veitsiksi.
Kohtuu joutuin tulee kyllä noilla mustaa 22" leveydellä...
Itselläni on samanväriset muovisiivillä, mutta rautakuorimilla - toimii!
-
Hyvät puolet painaa puolihinattavissa enemmän kuin haitat. Yks tykkää yhestä jne..... Pois en antais, mutta toki entiset nostolaite aurat jäi taloon. Varmaan niitäkin tarvitaan joskus.
Kvernen 3x14 kääntöaurat (ikää 26v) jätin puolihinattaville kaveriksi, noilla kynnän pienet lohkot, päisteet ja kiilat.. tai jos on kuski toiseen traktoriin niin "8-siipisellä" kynnetään.. 8)
-
katso vaihtoehtona myös pöttingeriä on laatu aura.
-
Mutta ilmeisesti siihen tukipyörän sijaintiongelmaan ei ole tehdasratkaisua missään? Itsellä on kuitenkin kaikki sarkaojissa ja haluaisi pyörtänöt mahdollisimman kapeiksi...
Kyllä niitä malleja on melkein joka merkillä, missä tukipyörä on sen verran edessä, että saa ojan reunaan asti kynnettyä. Ainakin britit arvostavat kyseisiä malleja, koska kyntävät pensas- ja kiviaitojen vierestä. Mutta tuo ojan reunaan kyntäminen taitaa nitraattidirektiivissä Suomen osalta olla sanktion arvoista touhua. Eikös se nykysysteemissä ole jo se metrin piennar pakollinen. Vai olenko mä tavoilleni uskollisena taas pihalla?
-
Mutta ilmeisesti siihen tukipyörän sijaintiongelmaan ei ole tehdasratkaisua missään? Itsellä on kuitenkin kaikki sarkaojissa ja haluaisi pyörtänöt mahdollisimman kapeiksi...
Kyllä niitä malleja on melkein joka merkillä, missä tukipyörä on sen verran edessä, että saa ojan reunaan asti kynnettyä. Ainakin britit arvostavat kyseisiä malleja, koska kyntävät pensas- ja kiviaitojen vierestä. Mutta tuo ojan reunaan kyntäminen taitaa nitraattidirektiivissä Suomen osalta olla sanktion arvoista touhua. Eikös se nykysysteemissä ole jo se metrin piennar pakollinen. Vai olenko mä tavoilleni uskollisena taas pihalla?
Valtaojien ja vesistöjen. On niitä muitakin ojia. 8)
(Nimim. en aio yhtäkään ojaa tunnustaa valtaojaksi, määritelmää en kyllä muistanut katsoa)
-
Mutta ilmeisesti siihen tukipyörän sijaintiongelmaan ei ole tehdasratkaisua missään? Itsellä on kuitenkin kaikki sarkaojissa ja haluaisi pyörtänöt mahdollisimman kapeiksi...
Kyllä niitä malleja on melkein joka merkillä, missä tukipyörä on sen verran edessä, että saa ojan reunaan asti kynnettyä. Ainakin britit arvostavat kyseisiä malleja, koska kyntävät pensas- ja kiviaitojen vierestä. Mutta tuo ojan reunaan kyntäminen taitaa nitraattidirektiivissä Suomen osalta olla sanktion arvoista touhua. Eikös se nykysysteemissä ole jo se metrin piennar pakollinen. Vai olenko mä tavoilleni uskollisena taas pihalla?
Valtaojien ja vesistöjen. On niitä muitakin ojia. 8)
(Nimim. en aio yhtäkään ojaa tunnustaa valtaojaksi, määritelmää en kyllä muistanut katsoa)
Ei sun tarttekaan, herra (rouva) yliherra tarkastaja sen sitten päättää mikä on mikäkin oja. Kuulemma :-X
-
Ei sun tarttekaan, herra (rouva) yliherra tarkastaja sen sitten päättää mikä on mikäkin oja. Kuulemma :-X
Ja se päätös löytyy Mavin kartoista tulostettuna.
-
Ei sun tarttekaan, herra (rouva) yliherra tarkastaja sen sitten päättää mikä on mikäkin oja. Kuulemma :-X
Ja se päätös löytyy Mavin kartoista tulostettuna.
Jota me ei voida nähdä? Kun ei kuulemma riitä Vipukarttjen uomakartta, viljelijän PITÄÄ tietää mikä on valtaoja ja mikä ei, vaikka sitä ei karttaan ole merkittykään. Tarkastajelle siis täysi mielivalta, jos oja näyttää riittävän isolta.
-
Kun ei kuulemma riitä Vipukarttjen uomakartta, viljelijän PITÄÄ tietää mikä on valtaoja ja mikä ei, vaikka sitä ei karttaan ole merkittykään. Tarkastajelle siis täysi mielivalta, jos oja näyttää riittävän isolta.
Ai ei riitä?
Mutta ainakin viime keväänä tuo VIPUn (ja paikkatietoikkunankin) tilanne muuttui muutaman viikon välei, ainakin kohteessa joka minua kiinnosti.
Ensin oli paljon pidemmälti valtaojaa, sitten paljon vähemmän ja lopuksi noiden tilanteiden väliltä.
Tiedä sitten minkä hetken mukaan tuossa pitäisi elää.
-
Kun ei kuulemma riitä Vipukarttjen uomakartta, viljelijän PITÄÄ tietää mikä on valtaoja ja mikä ei, vaikka sitä ei karttaan ole merkittykään. Tarkastajelle siis täysi mielivalta, jos oja näyttää riittävän isolta.
Ai ei riitä?
Mutta ainakin viime keväänä tuo VIPUn (ja paikkatietoikkunankin) tilanne muuttui muutaman viikon välei, ainakin kohteessa joka minua kiinnosti.
Ensin oli paljon pidemmälti valtaojaa, sitten paljon vähemmän ja lopuksi noiden tilanteiden väliltä.
Tiedä sitten minkä hetken mukaan tuossa pitäisi elää.
En ny enää muista lähdettä, mutta omakohtaista kokemusta ei vielä ole noista tulkinnoista. Tää mm. normaali rajaoja., mutta tuossa kävin varuilta kylvämässä heinänsiementä ojanlaitaan että seuraavana vuonna jättää reilun pientareen. Aika isoja ojia valtaojaverkon ulkopuolella, melko summittaista tuo ilmoittelu. Eihän tässä oo mitään järkeä että oja on latvoilla valtaoja mutta lähempänä laskua pätkiä normiojana, riippuen miten isännät on näitä ilmoitelleet jne. Noihin epäselvyyksiin voisivat paneutua, eikä ainakaan isäntiä syyttää "virheellisestä imoiuksesta/tulkinnasta".
(http://i8.aijaa.com/t/00096/13890474.t.jpg) (http://aijaa.com/5rxjI2)
-
Mitäpä ojista kun kyntö sujuu puolihinattavalla!
https://www.youtube.com/watch?v=odTN1yVDz-w (https://www.youtube.com/watch?v=odTN1yVDz-w)
-
Jossakin oli määritelmä että jos ojan ns. valuma-alue on yli 10 km² (metsät ym mukaan lukien) niin oja on valtaoja. Riippumatta ojan fyysisestä koosta, ulkonäöstä, vesimäärästä tms.