Mites on, onko teillä tapana kultivoida välillä vähän siitä normaalista ajosuunnasta poiketen, esim. suorakulmaisen kuvion kohdalla ns. kulmasta kulmaan...voisi tasoittaa pellon pintaa, kun muuttelisi hiukan ajosuuntaa siitä ainaisesta pitkän sivun ajamisesta.
Joko mielikuvitussuurviljelijä on ratkassu kultivointisuuntapähkinän?
Vai menitkö suunnan kanssa ihan pähkinöiksi?
??
Se mitä kultivointia on kokeiltu (tänä vuonna 48 ha) niin kulmasta kulmaan joka toinen vuosi, riippuen myös maalajista.
Kaikkineen kokemukset kultivoinnista ihan OK... ennenkynnettiin kaikki muttei enää, ei todellakaan. Osa monien kiroamaa suorakylvöä, osa kyntöä (lähinnä turvemaat) osa kultivointia.
Ensi vuoden hankintalistalla jokin järeä äes ajamaan multauksen virkaa.
Bruder vai Britains?
Onko kellään kokemuksia Potilan järeimmästä mallista?
Ei ole, mutta Multivasta on, joskin vasta yhdeltä vuodelta. Tuli hommattua tuollainen Topline Super täksi kevääksi. Kokemuksia kertyi niin sängeltä, lautasmuokatulta kuin kynnökseltäkin. Joka elementissä toimi, kuten oli tarkoituskin, kun viitsi vähän perehtyä säätöihin.
Etkös sinä ollut suorakylväjä? Onko suorakylvömenetelmä osoittautunut pettymykseksi, kun on pitänyt investoida kalliiseen äkeeseen vai miksi tuollaisen Multivan hankinta?
Olen harvoissa asioissa, jos missään, fundamentalisti ja näissä muokkausjutuissa ehkä kaikkein vähiten. Suorakylvökone meillä on ollut keväästä 2002 lähtien, mutta ei taida olla kuin yksi tai kaksi vuotta, jolloin olisi kaikki lohkot kylvetty suoraan sänkeen. Meillä on lohkoja, joita ei ole muokattu 13 vuoteen, mutta sitten on niitäkin, jotka useimpina vuosina myllätään mustaksi. Oman kokemukseni mukaan joillekin pelloille suorakylvö ei sovellu juuri lainkaan, joillekin se sopii toisinaan, muutamille aina. Pyrkimys on muokata niin vähän kuin mahdollista ja säilyttää kasvipeitteisyys mahdollisimman pitkään, mutta tänä vuonna suoraan tuli kylvettyä vain noin kolmannes kylvöalasta eli ei juuri mitään. Toinen kolmannes muokattiin ja kolmas oli monivuotisilla kasveilla.
Auroja ei ole, mutta yhden lohkon kynnätin viime syksynä, koska sillä tehtiin isot ojaremontit ja kyllä se kyntö ja äestys ovat ne tavat, joilla ojamaat saadaan leviämään. Samalla mullattiin maahan kalkkia. Lisäksi tuli ostettua jokunen hehtaari peltoa, joka oli kynnöksellä, joten tuntumaa tuli sitäkin kautta kynnösharjojen tasaamiseen. Sitten oli viime vuonna lautasmuokattua hömppäheinää ja niin ikään lautasteltua ohramaata. Joitain lohkoja sitten raavittiin tällä äkeellä sänkeen, kun muuten niiden kuivumista olisi joutunut odottamaan niin pitkään.
Tuollainen äes on nelimetriseen nostolaitelautasmuokkaimeen verrattuna nopeampi ja parempi kosteammissa oloissa. Lisäksi se tasaa peltoa, johon lautasmuokkarilla tahtoo tulla vuosien mittaan pyykkilautaa ajosuuntaan. Toisaalta jotain viherlannoitusnurmea ei äkeellä saa mullattua. Catros on myös etevä peli palastelemaan kuusenoksia ja muuta hakkuutähdettä, jota jostain syystä tuntuu tulevan pellolle aina, kun reunapuustoa hakataan ja / tai pellon piennar palvelee ajoreittinä tai tukkilaanina. Viiden sentin paksuiset oksat menevät sen verran pieniksi, että niistä selviytyy kiekkovannaskoneella yli – ja takapyörät painavat ne maata vasten.
Niin, että kaikenlaista kalustoa sitä täytyy näköjään olla, vaikka aikoinaan toki myin samalla kertaa laahavannaskylvökoneen, äkeen, aurat ja jyrän – ja totesin, että noitahan ei tarvita. Mutta johonkin tämä mahtava maataloustulo pitää hukata, kun eivät nuo 25 – 30 –vuotiaat traktoritkaan osoita vielä mitään antautumisen merkkejä. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että viljelyn kannalta isompi merkitys on sillä, mitä kulkee traktorin perässä kuin sillä, mikä sen työkalun edessä puuskuttaa.
