Muistaakseni tuollainen nhk:n käärin haukuttiin melko hyväksi täälläkin palstalla joskus muinoin

Mullon Agronic 1520. Kohta 15 vuotias. Joskus haaveilin, että josko sen vaihtas uuteen samallaiseen, muttaku vanhassakaan ole muuta vikaa ku vähä välystä nivelissä.
Top speed on 30paalia tunnissa, ja käytännön työnopeus 20 paalia tunnissa riviin pellon reunaan suunnanvaihtaja+pikavaiheautomatiikkarattorilla. Menisköhän tuliterällä koneella vielä vähä joutusammin. Kahta paalia voi kulettaa kerralla, mutta käärintä ei onnistu samalla.
Säädöt ku on kohallaan ja huollot tekee ajallaan niin on huoleton ja nopsa laite. Varaosahuolto toimii moitteettomasti sesonkina. Mulla ~30km matkaa tehtaalle.

Eikös NHK:lla ollut joku käärin joka kuljetti kuutta, kääri yhtä ja löyti 3D ynm. ohjelma viritykset? Tais ollakin jollai 500 donitseilla joka kantilta maassa kiini.
[/quote]

Oli 6000 3d ja olikin huippuviritys, kokemuksen syvällä rintaäänellä!    ***** että sen kanssa oli hermo pinnassa  Meinas laturiin päästä kun sillä muutaman sadon korjaili 

Saako mihinkään yksikköpaalaimeen vielä muovisidontaa?

Edittiä: Ja onko jotain valmiita muutossarjoa ulkomailta saatavilla vanhoihin koneisiin?

Saako mihinkään yksikköpaalaimeen vielä muovisidontaa?

Edittiä: Ja onko jotain valmiita muutossarjoa ulkomailta saatavilla vanhoihin koneisiin?

Muovisidonnan onnistumisprosentti on ~90%,  että jos kovin paljon paalaa niin alkaa tatti nousemaan otsaan kun "yksi kymmenestä" epäonnistuu.

Samaa olen kuullu, ettei ainakaan urakoitsijat jaksa tapella muovisidonnan kanssa.

Onko järkeä laittaa käärin paalaimen perään? Ei karhoteta, niitto 3,2m menopaluukoneella ja pellot on 0,5-7ha kokoluokkaa, suurin osa 2-3 ha.

Lainaus käyttäjältä: Lese - 05.07.15 - klo:23:36

Saako mihinkään yksikköpaalaimeen vielä muovisidontaa?

Edittiä: Ja onko jotain valmiita muutossarjoa ulkomailta saatavilla vanhoihin koneisiin?

Muovisidonnan onnistumisprosentti on ~90%,  että jos kovin paljon paalaa niin alkaa tatti nousemaan otsaan kun "yksi kymmenestä" epäonnistuu.

Mikä siinä sitten mahtaa tökkiä? Meinaatko että jossain yli 100k€ maksavassa Fusion3:ssakin joka kymmenes sidonta kusee? Ongelmien luulisi olevan ratkaistavissa. Tuo olisi kuitenkin toimiessaan mielenkiintoinen systeemi, jolla pystyisi puolittamaan käärintämuovin määrän ja käärintään kuluvan ajan. Vanhalla 1010 räyskälläkin 1,5 min per pallura käärii 6 kerroksella ja kantaa pellon reunaan, mutta ei silti pysy paalarin perässä...

No ei kyllä varmasti pysty puolittamaan käärintämuovin määrää

Ainakin kotimaisessa vaihtoehdossa ei kuulosta muovitus olevan kovin toimiva vaihtoehto. Mäkkäreitä ei täälläpäin ole yhtään vielä muovisidonnalla.
Mäkkärin toimintavarmuus verkolla on kuitenkin yli 99%

Miettikääs tätä juttua vähän. Koneen tarkoitus on kulkea raktorin perässä ja ottaa kaikki voima siitä. Työnkuvaan kuuluu nostaa noi tonnin möllykkä kyytiin ja kieputtaa muovikalvoa ennalta-asetettu määrä paalin ympäri jonka jälkeen tää möllykkä tiputetaan pois. Hirveänä boonuksena jos saa kaksi paalia kuljetettua kerrallaan. Näillä spekseillä on insinöörit osanneet luoda laitteen joka onnistuu ehkä toteuttamaan jopa kymmeniä toistoja ilman häiriötä. Useiten kuitenkin ei ihan niin montaa ja sitten voi joskus harvoin mennä jopa useampi päivä että mikään ei hajoa. Useiten on kuitenkin joka päivä jotain pientä. Hinnaksi ko laitteelle on räppästy reilu 30 tonnia tai jotain. Kilohinta on yli 20 kilo. Aukeaako silmät kuinka askoja laitteita ammattilaisille tuupataan aivan järjettömin hinnoin.

Miettikääs tätä juttua vähän. Koneen tarkoitus on kulkea raktorin perässä ja ottaa kaikki voima siitä. Työnkuvaan kuuluu nostaa noi tonnin möllykkä kyytiin ja kieputtaa muovikalvoa ennalta-asetettu määrä paalin ympäri jonka jälkeen tää möllykkä tiputetaan pois. Hirveänä boonuksena jos saa kaksi paalia kuljetettua kerrallaan. Näillä spekseillä on insinöörit osanneet luoda laitteen joka onnistuu ehkä toteuttamaan jopa kymmeniä toistoja ilman häiriötä. Useiten kuitenkin ei ihan niin montaa ja sitten voi joskus harvoin mennä jopa useampi päivä että mikään ei hajoa. Useiten on kuitenkin joka päivä jotain pientä. Hinnaksi ko laitteelle on räppästy reilu 30 tonnia tai jotain. Kilohinta on yli 20 kilo. Aukeaako silmät kuinka askoja laitteita ammattilaisille tuupataan aivan järjettömin hinnoin.

No jos paalaimen kyljessä lukee Krone tms. Niin noin tiheä häiriöväli on ihan ymmärrettävää.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.07.15 - klo:18:31

Miettikääs tätä juttua vähän. Koneen tarkoitus on kulkea raktorin perässä ja ottaa kaikki voima siitä. Työnkuvaan kuuluu nostaa noi tonnin möllykkä kyytiin ja kieputtaa muovikalvoa ennalta-asetettu määrä paalin ympäri jonka jälkeen tää möllykkä tiputetaan pois. Hirveänä boonuksena jos saa kaksi paalia kuljetettua kerrallaan. Näillä spekseillä on insinöörit osanneet luoda laitteen joka onnistuu ehkä toteuttamaan jopa kymmeniä toistoja ilman häiriötä. Useiten kuitenkin ei ihan niin montaa ja sitten voi joskus harvoin mennä jopa useampi päivä että mikään ei hajoa. Useiten on kuitenkin joka päivä jotain pientä. Hinnaksi ko laitteelle on räppästy reilu 30 tonnia tai jotain. Kilohinta on yli 20 kilo. Aukeaako silmät kuinka askoja laitteita ammattilaisille tuupataan aivan järjettömin hinnoin.

No jos paalaimen kyljessä lukee Krone tms. Niin noin tiheä häiriöväli on ihan ymmärrettävää.

Nojoo on tietenkin merkkikohtaisia eroja mutta totuus on että harva kone pystyy toimimaan suomen olosuhteissa edes 12 tuntia häiriöttä ja niin että kaikki paikat on täysin toimintakykyisinä. Tämä koskee siis lähes kaikkia maatalouskoneita. Mielestäni aika huono tulos jos vertaa oikeastaan mihinvaan muuhun alaan.

Nojoo on tietenkin merkkikohtaisia eroja mutta totuus on että harva kone pystyy toimimaan suomen olosuhteissa edes 12 tuntia häiriöttä ja niin että kaikki paikat on täysin toimintakykyisinä. Tämä koskee siis lähes kaikkia maatalouskoneita. Mielestäni aika huono tulos jos vertaa oikeastaan mihinvaan muuhun alaan.

Ja  sitten pitäisi olla vielä joka isännälle "tilakohtaisiin olosuhteisiin" räätälöitynä jotain, testattuna kaikkia mahdollisia sähkötolppaan ajoja ja ojaan pudottamisia vastaan ja iloisesti herätä keväällä, kun on talven ollut hangessa edellisen satokauden paskat sisuksissa.

Oma kalusto on vanhaa karvahattumallistoa reunastaan ja oikeastaan aina ihmettelen, kuinka ne voivat kaikesta huolimatta toimia. Tietysti yritän välttää sähkötolppia ja puhdistaa vehkeet talveksi, mutta joskus nuokin jäävät yrityksiksi.

Kylällä oli yksi, nyt jo taivaallisia ketoja laiduntava viljelijä, jonka käsissä rauta kun rauta oli pehmeää. Toinen naapuri osti (70-lukua) traktorin takakauhan, kun oli tällä ensimmäisellä kestänyt kaksi vuotta ehjänä. Paras mahdollinen suositus...

Lainaus käyttäjältä: John Ferguson - 06.07.15 - klo:22:10

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.07.15 - klo:18:31

Miettikääs tätä juttua vähän. Koneen tarkoitus on kulkea raktorin perässä ja ottaa kaikki voima siitä. Työnkuvaan kuuluu nostaa noi tonnin möllykkä kyytiin ja kieputtaa muovikalvoa ennalta-asetettu määrä paalin ympäri jonka jälkeen tää möllykkä tiputetaan pois. Hirveänä boonuksena jos saa kaksi paalia kuljetettua kerrallaan. Näillä spekseillä on insinöörit osanneet luoda laitteen joka onnistuu ehkä toteuttamaan jopa kymmeniä toistoja ilman häiriötä. Useiten kuitenkin ei ihan niin montaa ja sitten voi joskus harvoin mennä jopa useampi päivä että mikään ei hajoa. Useiten on kuitenkin joka päivä jotain pientä. Hinnaksi ko laitteelle on räppästy reilu 30 tonnia tai jotain. Kilohinta on yli 20 kilo. Aukeaako silmät kuinka askoja laitteita ammattilaisille tuupataan aivan järjettömin hinnoin.

No jos paalaimen kyljessä lukee Krone tms. Niin noin tiheä häiriöväli on ihan ymmärrettävää.

Nojoo on tietenkin merkkikohtaisia eroja mutta totuus on että harva kone pystyy toimimaan suomen olosuhteissa edes 12 tuntia häiriöttä ja niin että kaikki paikat on täysin toimintakykyisinä. Tämä koskee siis lähes kaikkia maatalouskoneita. Mielestäni aika huono tulos jos vertaa oikeastaan mihinvaan muuhun alaan.

Väitän kyllä että suurin osa koneista menee ainakin meillä yli 12 tuntia häiriöittä niin vanhuksista tuoreempiinkin tapauksiin.
Traktorissa joku 12h häiriöväli olisi jotain aivan naurettavaa

Ainoa missä tuo alle 12h voisi pitää sääntönä on niittomurskaus täällä routa-alueen kivikoissa. Ja tietenkin paalaimeen pitää muovirullat vaihtaa 1-2h välein...

Harrastelijoitten puuhastelua, jos ei tuubikoneella saa paaleja säilymään. Kaikki alkaa tietysti säännöllisistä karhoista ja paalauskoneesta, mikä tekee tiukat paalit. Jos käärimen pöytä väärin säädetty ja niitä etupyöriä yhtenään kääntelee, niin eihän siitä pirukaan suoraa pötköä tee.
Jarru tietysti pitää olla oikein säädetty ja tuubin paikka valittu sellainen, että kone ei tee raiteita työnsä aikana. Tilan tarve on kuitenkin yksittäiskäärityilläkin ja hinta puhuttelee, kun Kvernelandin muovi maksaa 84 euroa ja rullaparilla käärii 82-84 paalia (mäcin pumpuloita taitaa mennä toista sataa parilla rullalla). Säästöä joka vuosi isoilla paaleilla ja tuubikoneella 7-8 tonnia. Tavallisesti meillä pilaantuneita paaleja vuodessa alle 0,5 %.

Aika ronskin määrän teet paaleja jos nuin paljon saat säästettyä, pikaisesti päässä laskien 7000-8000 palleroa.