Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: luomuviljelijä - 23.06.15 - klo:22:14
-
Tuubikäärin ei ollutkaan niin kätevä..
Ei mitään kokemusta yksittäiskäärimistä, joten kertokaas ny mihin pitäis kiinnittää huomiota. Hyvä olis, jos sais kuljetettua käärimessä toista paalia samalla kun käärii toista, etukuormaajassa vielä yks niin tulis kolme paalia kerralla pellon reunaan. Ja nopea sen tietenkin pitää olla. Paalit on 125cm ja painoa 850-950kg. Mitä hyviä ja huonoja puolia on satelliittikäärimessä jos verrataan pyörityspöydällä varustettuihin?
-
Lancia Delta S4. -> nopea
Elmu kelmua jokunen rulla. -> kätevä
-
Mikä ihmeen satelliittikäärin? newerhöörd
Elhon 1520/1620/1820 on jees kampe.
-
-
Nyt entistäkin vahvempi - Kverneland Taarup 7650:ssa on useita parannuksia
edeltäviin malleihin tehden siitä entistäkin pitkäikäisemmän.
Hinattava satelliittityyppinen
pyöröpaalinkäärin
-
Kverneland Kverneland 7230
Uusi Kverneland Taarup 7230 on varustettu varmatoimisella, nopealla ja
tehokkaalla satelliittikäärimellä.
6
Nostolaitekiinnitteinen
satelliittikäärin
-
-
mikä siinä tuubissa eniten ahdisti?
-
Osta yhdistelmäpaalain, mielellään McHale 8)
;D
-
Työläs kun ei ole automaattinen käärin, vaatii yhden ylimääräsen kuskin. Tuubien alotukset ja lopetukset hankalia, joten ei viitsi tehdä joka pellolle omaa tuubia -> turhaa paalien siirtelyä. Tuubi vie aika ison tilan pellolta ja paaleja haettaessa märällä kelillä tulee sullottua nurmet pilalle. Rehut ei myöskään säily niin hyvin kuin pitäisi, tuubin pitäisi olla muodoltaan mahdollisimman tasainen, muuten jää ilmaa paalien väliin ja yläreunat homeessa. Jos lintu tekee reiän paaliin, pääsee ilma muovin alla myös viereisten paalien päätyihin, jolloin kolmessa paalissa on hometta.
Mchale f550 löytyy jo enkä haluais luopua vielä niin hyvästä koneesta ;)
-
Työläs kun ei ole automaattinen käärin, vaatii yhden ylimääräsen kuskin. Tuubien alotukset ja lopetukset hankalia, joten ei viitsi tehdä joka pellolle omaa tuubia -> turhaa paalien siirtelyä. Tuubi vie aika ison tilan pellolta ja paaleja haettaessa märällä kelillä tulee sullottua nurmet pilalle. Rehut ei myöskään säily niin hyvin kuin pitäisi, tuubin pitäisi olla muodoltaan mahdollisimman tasainen, muuten jää ilmaa paalien väliin ja yläreunat homeessa. Jos lintu tekee reiän paaliin, pääsee ilma muovin alla myös viereisten paalien päätyihin, jolloin kolmessa paalissa on hometta.
Mchale f550 löytyy jo enkä haluais luopua vielä niin hyvästä koneesta ;)
Hyvä "listaus" tuubikäärinnän ongelmista 8)
-
tuo oli ihan asiallinen toteamus huonoista puolista, josta kumma kyllä yleisesti aika hyvin vaietaan.. tiedä sitten miksi? olis hirmu hyvä jos olis joku sellnen paikka josta sais ns. käyttäjäkokemuksia eri värkeistä. yleensä kyselyt johtaa tulokseen; kyllä miä tyytyväinen, mutta........ ja niistä haitoista ei pahemmin iletä kertoa.
-
Itsellä kun oli hankinnassa käärin, jäi kaksi vaihtoehtoa jäljelle: agronic 1025 tai mchale high speed( http://www.mchale.net/index.php/en_US/CCShop/2/14/39/1/105 ) Agronic tuli sitten ja pelasi ainakin ensimmäiset reilut 3000 paalia tosi hyvin. Nopea ja varmatoiminen, katkoi muovia äärimmisen harvoin. Lisäksi tuollaisia 1300 kilon paalejakin kulki kätevästi kaksi mukana ja jaksoi käsitellä hyvin. Huonoa ainastaan tuollaisilla kuormilla ihan onnettomat pyörät. Niin ja pystyykäännin olisi suht varmatoiminen.
-
Täällä mchalen paalainta seuraa mchale 991be, varmatoiminen verrattuna edelliseen elho 1010:piin. Joskus automaattiohjelma sekoilee, esim pöytä pyörähtää kippauksen aikana. normaalisti tuolla käärii riviin pellonreunaan 20-30 paalia tunnissa etäisyydestä riippuen. tuosta high speedistä en näe olevan paljoa hyötyä, ensimmäinen paalin ehtii kääriä matkalla pellonreunaan ja sille toiselle jää sitten ajan säästöks noin 15 sekunttia. Varmaan kokolailla sama tuntiteho sekä edestä lastaavalla ja hankokoneella. Nimimerkki welgerin käärin ei ole tainnut vielä edetä sarjatuotantoon, se kai pärjäisi tehossa tuubikäärimelle.
-
Kunnollista käärijää ei kaupasta saa. Sillä pitäs pystyä kuljettamaan vähintään kolmea paalia kerrallaan, edestä lastaava, vähintään 700/22.5 renkailla ja teline mihin saa päivän muovit mukaan. Sitten tietysti niin yksinkertainen kuin vain voi olla.
-
Kunnollista käärijää ei kaupasta saa.
Haluatko tietää syyn tähän?
Olis kyllä kiva nähdä kuvia siitä welgerin (käyttäjän) tekeleestä :)
-
Kunnollista käärijää ei kaupasta saa. Sillä pitäs pystyä kuljettamaan vähintään kolmea paalia kerrallaan, edestä lastaava, vähintään 700/22.5 renkailla ja teline mihin saa päivän muovit mukaan. Sitten tietysti niin yksinkertainen kuin vain voi olla.
Eikös NHK:lla ollut joku käärin joka kuljetti kuutta, kääri yhtä ja löyti 3D ynm. ohjelma viritykset? Tais ollakin jollai 500 donitseilla joka kantilta maassa kiini.
-
http://vaihtokoneet.nhk.fi/nhkkeskus/maatalous/kaarijat/nhk-6000/43409772-1f35-4247-be9c-794792854ce2.html
Tuon kun laittaa mchalen perään junaksi, niin saa kerralla koko pellon paalit samaan kyytiin. ;D
-
Muistaakseni tuollainen nhk:n käärin haukuttiin melko hyväksi täälläkin palstalla joskus muinoin ;D
-
Mullon Agronic 1520. Kohta 15 vuotias. Joskus haaveilin, että josko sen vaihtas uuteen samallaiseen, muttaku vanhassakaan ole muuta vikaa ku vähä välystä nivelissä.
Top speed on 30paalia tunnissa, ja käytännön työnopeus 20 paalia tunnissa riviin pellon reunaan suunnanvaihtaja+pikavaiheautomatiikkarattorilla. Menisköhän tuliterällä koneella vielä vähä joutusammin. Kahta paalia voi kulettaa kerralla, mutta käärintä ei onnistu samalla.
Säädöt ku on kohallaan ja huollot tekee ajallaan niin on huoleton ja nopsa laite. Varaosahuolto toimii moitteettomasti sesonkina. Mulla ~30km matkaa tehtaalle.
-
Eikös NHK:lla ollut joku käärin joka kuljetti kuutta, kääri yhtä ja löyti 3D ynm. ohjelma viritykset? Tais ollakin jollai 500 donitseilla joka kantilta maassa kiini.
[/quote]
Oli 6000 3d ja olikin huippuviritys, kokemuksen syvällä rintaäänellä! :D ***** että sen kanssa oli hermo pinnassa :o Meinas laturiin päästä kun sillä muutaman sadon korjaili :o
-
Saako mihinkään yksikköpaalaimeen vielä muovisidontaa?
Edittiä: Ja onko jotain valmiita muutossarjoa ulkomailta saatavilla vanhoihin koneisiin?
-
Saako mihinkään yksikköpaalaimeen vielä muovisidontaa?
Edittiä: Ja onko jotain valmiita muutossarjoa ulkomailta saatavilla vanhoihin koneisiin?
Muovisidonnan onnistumisprosentti on ~90%, että jos kovin paljon paalaa niin alkaa tatti nousemaan otsaan kun "yksi kymmenestä" epäonnistuu.
-
Samaa olen kuullu, ettei ainakaan urakoitsijat jaksa tapella muovisidonnan kanssa.
Onko järkeä laittaa käärin paalaimen perään? Ei karhoteta, niitto 3,2m menopaluukoneella ja pellot on 0,5-7ha kokoluokkaa, suurin osa 2-3 ha.
-
Saako mihinkään yksikköpaalaimeen vielä muovisidontaa?
Edittiä: Ja onko jotain valmiita muutossarjoa ulkomailta saatavilla vanhoihin koneisiin?
Muovisidonnan onnistumisprosentti on ~90%, että jos kovin paljon paalaa niin alkaa tatti nousemaan otsaan kun "yksi kymmenestä" epäonnistuu.
Mikä siinä sitten mahtaa tökkiä? Meinaatko että jossain yli 100k€ maksavassa Fusion3:ssakin joka kymmenes sidonta kusee? Ongelmien luulisi olevan ratkaistavissa. Tuo olisi kuitenkin toimiessaan mielenkiintoinen systeemi, jolla pystyisi puolittamaan käärintämuovin määrän ja käärintään kuluvan ajan. Vanhalla 1010 räyskälläkin 1,5 min per pallura käärii 6 kerroksella ja kantaa pellon reunaan, mutta ei silti pysy paalarin perässä...
-
No ei kyllä varmasti pysty puolittamaan käärintämuovin määrää ;D
Ainakin kotimaisessa vaihtoehdossa ei kuulosta muovitus olevan kovin toimiva vaihtoehto. Mäkkäreitä ei täälläpäin ole yhtään vielä muovisidonnalla.
Mäkkärin toimintavarmuus verkolla on kuitenkin yli 99% 8)
-
Miettikääs tätä juttua vähän. Koneen tarkoitus on kulkea raktorin perässä ja ottaa kaikki voima siitä. Työnkuvaan kuuluu nostaa noi tonnin möllykkä kyytiin ja kieputtaa muovikalvoa ennalta-asetettu määrä paalin ympäri jonka jälkeen tää möllykkä tiputetaan pois. Hirveänä boonuksena jos saa kaksi paalia kuljetettua kerrallaan. Näillä spekseillä on insinöörit osanneet luoda laitteen joka onnistuu ehkä toteuttamaan jopa kymmeniä toistoja ilman häiriötä. Useiten kuitenkin ei ihan niin montaa ja sitten voi joskus harvoin mennä jopa useampi päivä että mikään ei hajoa. Useiten on kuitenkin joka päivä jotain pientä. Hinnaksi ko laitteelle on räppästy reilu 30 tonnia tai jotain. Kilohinta on yli 20 kilo. Aukeaako silmät kuinka askoja laitteita ammattilaisille tuupataan aivan järjettömin hinnoin.
-
Miettikääs tätä juttua vähän. Koneen tarkoitus on kulkea raktorin perässä ja ottaa kaikki voima siitä. Työnkuvaan kuuluu nostaa noi tonnin möllykkä kyytiin ja kieputtaa muovikalvoa ennalta-asetettu määrä paalin ympäri jonka jälkeen tää möllykkä tiputetaan pois. Hirveänä boonuksena jos saa kaksi paalia kuljetettua kerrallaan. Näillä spekseillä on insinöörit osanneet luoda laitteen joka onnistuu ehkä toteuttamaan jopa kymmeniä toistoja ilman häiriötä. Useiten kuitenkin ei ihan niin montaa ja sitten voi joskus harvoin mennä jopa useampi päivä että mikään ei hajoa. Useiten on kuitenkin joka päivä jotain pientä. Hinnaksi ko laitteelle on räppästy reilu 30 tonnia tai jotain. Kilohinta on yli 20 kilo. Aukeaako silmät kuinka askoja laitteita ammattilaisille tuupataan aivan järjettömin hinnoin.
No jos paalaimen kyljessä lukee Krone tms. Niin noin tiheä häiriöväli on ihan ymmärrettävää. ::)
-
Miettikääs tätä juttua vähän. Koneen tarkoitus on kulkea raktorin perässä ja ottaa kaikki voima siitä. Työnkuvaan kuuluu nostaa noi tonnin möllykkä kyytiin ja kieputtaa muovikalvoa ennalta-asetettu määrä paalin ympäri jonka jälkeen tää möllykkä tiputetaan pois. Hirveänä boonuksena jos saa kaksi paalia kuljetettua kerrallaan. Näillä spekseillä on insinöörit osanneet luoda laitteen joka onnistuu ehkä toteuttamaan jopa kymmeniä toistoja ilman häiriötä. Useiten kuitenkin ei ihan niin montaa ja sitten voi joskus harvoin mennä jopa useampi päivä että mikään ei hajoa. Useiten on kuitenkin joka päivä jotain pientä. Hinnaksi ko laitteelle on räppästy reilu 30 tonnia tai jotain. Kilohinta on yli 20 kilo. Aukeaako silmät kuinka askoja laitteita ammattilaisille tuupataan aivan järjettömin hinnoin.
No jos paalaimen kyljessä lukee Krone tms. Niin noin tiheä häiriöväli on ihan ymmärrettävää. ::)
Nojoo on tietenkin merkkikohtaisia eroja mutta totuus on että harva kone pystyy toimimaan suomen olosuhteissa edes 12 tuntia häiriöttä ja niin että kaikki paikat on täysin toimintakykyisinä. Tämä koskee siis lähes kaikkia maatalouskoneita. Mielestäni aika huono tulos jos vertaa oikeastaan mihinvaan muuhun alaan.
-
Nojoo on tietenkin merkkikohtaisia eroja mutta totuus on että harva kone pystyy toimimaan suomen olosuhteissa edes 12 tuntia häiriöttä ja niin että kaikki paikat on täysin toimintakykyisinä. Tämä koskee siis lähes kaikkia maatalouskoneita. Mielestäni aika huono tulos jos vertaa oikeastaan mihinvaan muuhun alaan.
Ja sitten pitäisi olla vielä joka isännälle "tilakohtaisiin olosuhteisiin" räätälöitynä jotain, testattuna kaikkia mahdollisia sähkötolppaan ajoja ja ojaan pudottamisia vastaan ja iloisesti herätä keväällä, kun on talven ollut hangessa edellisen satokauden paskat sisuksissa.
Oma kalusto on vanhaa karvahattumallistoa reunastaan ja oikeastaan aina ihmettelen, kuinka ne voivat kaikesta huolimatta toimia. Tietysti yritän välttää sähkötolppia ja puhdistaa vehkeet talveksi, mutta joskus nuokin jäävät yrityksiksi.
Kylällä oli yksi, nyt jo taivaallisia ketoja laiduntava viljelijä, jonka käsissä rauta kun rauta oli pehmeää. Toinen naapuri osti (70-lukua) traktorin takakauhan, kun oli tällä ensimmäisellä kestänyt kaksi vuotta ehjänä. Paras mahdollinen suositus...
-
Miettikääs tätä juttua vähän. Koneen tarkoitus on kulkea raktorin perässä ja ottaa kaikki voima siitä. Työnkuvaan kuuluu nostaa noi tonnin möllykkä kyytiin ja kieputtaa muovikalvoa ennalta-asetettu määrä paalin ympäri jonka jälkeen tää möllykkä tiputetaan pois. Hirveänä boonuksena jos saa kaksi paalia kuljetettua kerrallaan. Näillä spekseillä on insinöörit osanneet luoda laitteen joka onnistuu ehkä toteuttamaan jopa kymmeniä toistoja ilman häiriötä. Useiten kuitenkin ei ihan niin montaa ja sitten voi joskus harvoin mennä jopa useampi päivä että mikään ei hajoa. Useiten on kuitenkin joka päivä jotain pientä. Hinnaksi ko laitteelle on räppästy reilu 30 tonnia tai jotain. Kilohinta on yli 20 kilo. Aukeaako silmät kuinka askoja laitteita ammattilaisille tuupataan aivan järjettömin hinnoin.
No jos paalaimen kyljessä lukee Krone tms. Niin noin tiheä häiriöväli on ihan ymmärrettävää. ::)
Nojoo on tietenkin merkkikohtaisia eroja mutta totuus on että harva kone pystyy toimimaan suomen olosuhteissa edes 12 tuntia häiriöttä ja niin että kaikki paikat on täysin toimintakykyisinä. Tämä koskee siis lähes kaikkia maatalouskoneita. Mielestäni aika huono tulos jos vertaa oikeastaan mihinvaan muuhun alaan.
Väitän kyllä että suurin osa koneista menee ainakin meillä yli 12 tuntia häiriöittä niin vanhuksista tuoreempiinkin tapauksiin.
Traktorissa joku 12h häiriöväli olisi jotain aivan naurettavaa ;D
Ainoa missä tuo alle 12h voisi pitää sääntönä on niittomurskaus täällä routa-alueen kivikoissa. Ja tietenkin paalaimeen pitää muovirullat vaihtaa 1-2h välein...
-
Harrastelijoitten puuhastelua, jos ei tuubikoneella saa paaleja säilymään. Kaikki alkaa tietysti säännöllisistä karhoista ja paalauskoneesta, mikä tekee tiukat paalit. Jos käärimen pöytä väärin säädetty ja niitä etupyöriä yhtenään kääntelee, niin eihän siitä pirukaan suoraa pötköä tee.
Jarru tietysti pitää olla oikein säädetty ja tuubin paikka valittu sellainen, että kone ei tee raiteita työnsä aikana. Tilan tarve on kuitenkin yksittäiskäärityilläkin ja hinta puhuttelee, kun Kvernelandin muovi maksaa 84 euroa ja rullaparilla käärii 82-84 paalia (mäcin pumpuloita taitaa mennä toista sataa parilla rullalla). Säästöä joka vuosi isoilla paaleilla ja tuubikoneella 7-8 tonnia. Tavallisesti meillä pilaantuneita paaleja vuodessa alle 0,5 %.
-
Aika ronskin määrän teet paaleja jos nuin paljon saat säästettyä, pikaisesti päässä laskien 7000-8000 palleroa.
-
Mitä "käärimen pöydän säätö" tarkottaa?
-
Miettikääs tätä juttua vähän. Koneen tarkoitus on kulkea raktorin perässä ja ottaa kaikki voima siitä. Työnkuvaan kuuluu nostaa noi tonnin möllykkä kyytiin ja kieputtaa muovikalvoa ennalta-asetettu määrä paalin ympäri jonka jälkeen tää möllykkä tiputetaan pois. Hirveänä boonuksena jos saa kaksi paalia kuljetettua kerrallaan. Näillä spekseillä on insinöörit osanneet luoda laitteen joka onnistuu ehkä toteuttamaan jopa kymmeniä toistoja ilman häiriötä. Useiten kuitenkin ei ihan niin montaa ja sitten voi joskus harvoin mennä jopa useampi päivä että mikään ei hajoa. Useiten on kuitenkin joka päivä jotain pientä. Hinnaksi ko laitteelle on räppästy reilu 30 tonnia tai jotain. Kilohinta on yli 20 kilo. Aukeaako silmät kuinka askoja laitteita ammattilaisille tuupataan aivan järjettömin hinnoin.
No jos paalaimen kyljessä lukee Krone tms. Niin noin tiheä häiriöväli on ihan ymmärrettävää. ::)
Nojoo on tietenkin merkkikohtaisia eroja mutta totuus on että harva kone pystyy toimimaan suomen olosuhteissa edes 12 tuntia häiriöttä ja niin että kaikki paikat on täysin toimintakykyisinä. Tämä koskee siis lähes kaikkia maatalouskoneita. Mielestäni aika huono tulos jos vertaa oikeastaan mihinvaan muuhun alaan.
Väitän kyllä että suurin osa koneista menee ainakin meillä yli 12 tuntia häiriöittä niin vanhuksista tuoreempiinkin tapauksiin.
Traktorissa joku 12h häiriöväli olisi jotain aivan naurettavaa ;D
Ainoa missä tuo alle 12h voisi pitää sääntönä on niittomurskaus täällä routa-alueen kivikoissa. Ja tietenkin paalaimeen pitää muovirullat vaihtaa 1-2h välein...
Kyllä ny on vemssillä taas asiat mallillaan. Siis ***** oikeesti, eikö sulla mikään masiina pysy kasassa yli 12tuntia?
Yli kymmenen vuotta on kääritty paalit elhon 1520:llä ilman ainoatakaan vikaa.
Jyviä on ruuvailtu 25vuotta tuhtin ruuvilla ilman ainoatakaan ongelmaa.
Mää taas väitän että maatalouskoneissa ei ole mitään vikaa. On vain kädettömiä isäntiä jotka kuvittelee koneiden paranevan paskan seassa talven säilyttämällä ja törkeää väärinkäyttöä koneilla harrastamalla.
Yks isäntä haukkui nh paalaajan, sen uuden tarjouskoneen. On kuulemma täys paska.
Enpä tätä sitte enää ihmetellykkään ku näin koneen liikkeellä. 200hp veturilla vedettiin ja 1000rpm ulosotolla pyöritettiin niin kovaa ku kone ikinä jakso kulkea.... Talven kone seiso lietekaivon nurkalla vajaa paali sisällään...
-
No tuo 12h häiriöväli olis ihan luksusta traktorissa siis uusissa. Kyllä tuo on käytännössä 3-4h kun on sammutettava että alkaa toimiin. Taisitte ihan joksikin kuukaudeksi huoltoon >:(
Niin tuo tässä nyt tullu ajeltua tolla paljon haukutulla Claassilla viimeisen 3tai4 verkkorullan aikana häiriöitä 1! Ja pari semmosta kaksikertaa sidottua kun ei tuolla Nevan hytissä kuule ainasitä piippiä että paalinsidonta alkaa. Sitte huomaa kun alkaa meneen paalaimesta läpi :-[
Käärimestä senverran että 1010 elho näyttäs olevan ihan jees. Ittellä on semmonen 1010 edeltäjä toimintakuntoinen vieläkin mutta ei pysty käsitteleen nyky paalin painoisisa möllejä. Mutta noita 1010 käärimiä on kulkenu paalaimen perässä välillä kaksikin että kerkeevät niin ihan toimivan näyttävät. Ja pystyy käärimään samalla kun kuljettaa toista paalia. Ainakin nuo suharit on tässä onnistuneet. Lisä painojahan tuo vaatii reilusti ettei kaadu kun paalia nostetaan kyytiin.
-
1010 elhon paskalla täälläkin kääritään ja tonnin painoiset menee vielä just ja just. Varmaan koneesta löytyy parempiakin versioita... Ite haaveillut sellaisesta käärijästä joka nostaa suoraan edestä käärintäpöydälle ja voisi kuljettaa kahta paalia kerralla. Helpompaa ajoa käärintäkoneella kun ei tarvi ajella poikittan normaaliin ajosuuntaan nähden ja paalin voi jättää vaikka ojan reunaan.
-
Raktorit nyt toimii vähän paremmin, mutta harvassa on ne työkoneet jotka toimivat moitteetomasti 12 tuntia putkeen niin että voi hyvällä mielellä ajaa eikä välllä käydä kyttäämässä mitä on tapahtunu.
-
Kyllähän se varmasti noin menee kun on kova täpinä päällä ja rengitkin soittelee että mitäs täällä navetassa pitäis tehä ::)
-
Kyllähän se varmasti noin menee kun on kova täpinä päällä ja rengitkin soittelee että mitäs täällä navetassa pitäis tehä ::)
Mä olen aika paljon tehny itte ja ollu renkinä tiloilla ja aina sama juttu on ollu. Oli kyse sitten mistä koneesta vaan ja mikä tuotantosuunta vaan niin enemmin tai vähemmin koneet reistailee eikä toimi odotetusti. Ehkä yllättäen urakoitsijan niittokone näyttää toimivan yllättävän hyvin jos ei ota kivikosketuksia eli sikäli tuntuu että se on sieltä toimivammasta päästä.
-
Kyllähän se varmasti noin menee kun on kova täpinä päällä ja rengitkin soittelee että mitäs täällä navetassa pitäis tehä ::)
Mä olen aika paljon tehny itte ja ollu renkinä tiloilla ja aina sama juttu on ollu. Oli kyse sitten mistä koneesta vaan ja mikä tuotantosuunta vaan niin enemmin tai vähemmin koneet reistailee eikä toimi odotetusti. Ehkä yllättäen urakoitsijan niittokone näyttää toimivan yllättävän hyvin jos ei ota kivikosketuksia eli sikäli tuntuu että se on sieltä toimivammasta päästä.
Anteeksi jo etukäteen, ei voi meikäpolo olla tarttumatta, tekisikö urakoitsija siis jotakin toisin, jos hänellä, urakoitsijalla, kestää ja toimii odotetusti ja sinulla, vms1, ei. Siis koneet... :-X
Itsekin joskus huomannut omalla kohdalla, että ainut vika, joka on koneessa ollut, oli siellä penkillä. :'(
-
Kyllähän se varmasti noin menee kun on kova täpinä päällä ja rengitkin soittelee että mitäs täällä navetassa pitäis tehä ::)
Mä olen aika paljon tehny itte ja ollu renkinä tiloilla ja aina sama juttu on ollu. Oli kyse sitten mistä koneesta vaan ja mikä tuotantosuunta vaan niin enemmin tai vähemmin koneet reistailee eikä toimi odotetusti. Ehkä yllättäen urakoitsijan niittokone näyttää toimivan yllättävän hyvin jos ei ota kivikosketuksia eli sikäli tuntuu että se on sieltä toimivammasta päästä.
Anteeksi jo etukäteen, ei voi meikäpolo olla tarttumatta, tekisikö urakoitsija siis jotakin toisin, jos hänellä, urakoitsijalla, kestää ja toimii odotetusti ja sinulla, vms1, ei. Siis koneet... :-X
Itsekin joskus huomannut omalla kohdalla, että ainut vika, joka on koneessa ollut, oli siellä penkillä. :'(
niin tai sitten vaatimustaso koneille on vaan niin eri. Toki jotkut koneet menee pitempään häiriöttä ja ne ei juuri koskaan rikkoudu mutta mikään ei tunnu selviävän häiriöttä suomen monipuolisista työtehtävistä.
-
vemssillä tais olla kronen kombi?Ostin kans -09vm.Sidonnan pienet puutteet kun sai toimiin niin pelaa hyvin.Käärin toimii moitteetta.
-
Mitä "käärimen pöydän säätö" tarkottaa?
Tarkottaa varmaan niitä tuubikäärimen paalipöydällä olevaia sivutukia, säädetään paalin halkaisijan mukaan.
niin tai sitten vaatimustaso koneille on vaan niin eri. Toki jotkut koneet menee pitempään häiriöttä ja ne ei juuri koskaan rikkoudu mutta mikään ei tunnu selviävän häiriöttä suomen monipuolisista työtehtävistä.
Sivusta seuranneena olen huomannu, että paalainkäärimissä tuntuu noita häiriöitä olevan turhan usein. Tämä on yks suuri syy miks yhdistelmäkone ei kiinnosta. Nämä on tosin ollu new hollandin/agronicin koneita, joita olen seurannu.
Kävin tänään kyselemässä vaihtotarjouksia elhon käärimiin. Ei suostunu myyjä ottamaan mun tuubikäärintä vaihdossa kun ei kuulemma mene kaupaks. Ainoastaan toiseen käytettyyn tuubikäärimeen suostuu vaihtamaan.
-
Eikö se kuitenkin automaatti tuubi ole ainoa vaihoehto jos todella suuria määriä paalataan? Siinähän muovin säästö jo melkoinen, jos kymmeniätuhansia paalataan ja kääritään..
-
Todella suurissa määrissä paaleille on parempiakin vaihtoehtoja
-
Eikö se kuitenkin automaatti tuubi ole ainoa vaihoehto jos todella suuria määriä paalataan? Siinähän muovin säästö jo melkoinen, jos kymmeniätuhansia paalataan ja kääritään..
100-120 paalia 2 rullalla..joskus meni 140 mutta se näytti jo hiukan epäilyttävältä, säily nekin silti. Kurottajalla pysyy koneen perässä mutta EK-traktorilla tahtoo käärijä mennä ohi. Pötkö on kuin kärmes kun on monta ukkoa hosumassa.
Sateen sattuessa kaikki paikat menee kuralle, tarvis aina olla yksittäiskäärittyjä paaleja navetan nurkalla kun joutuu ruokkiin märällä kelillä.
-
100-120 paalia 2 rullalla = 4-5 kerrosta muovia
140 = 3 kerrosta
???
-
Aika ronskin määrän teet paaleja jos nuin paljon saat säästettyä, pikaisesti päässä laskien 7000-8000 palleroa.
Tää onkin vähän korkeampaa matematiikkaa jos päässä laskien päädyit tähän summaan. Selvennän asiaa vaikka tuhatta paalia kohden ja verrataan siihen jumalan valittuun, kaiken nielevään mäcciin.
Paalain b tekee 1,55 senttisiä paaleja ja kääritään tuubiin. 1000 paalia on 2350 kuutiota rehua muovin sisässä hintaan (24 rll x 84eur) 2016 euroa. Samaan kuutiomäärään pitää paalata 135 senttisiä Mäcin paaleja 1320 kpl a 5,66 euroa. Se tekee 7480 euroa. Erotus "tuhannella" paalilla jo tässä kohtaa 5464 euroa. Molemmissa tapauksissa paalit pitää kerätä pois pellolta ja ajaa kotiin/navetalle, mutta tässäkin säästöä syntyy isomman eduksi, koska kerääminen nopeampaa 32%:a. Muovijätettä syntyy perinteisesti käärien lähes nelinkertainen määrä ja senkin hävittäminen maksaa ja onko se ekologisesti kestävää toimintaa, onkin oma lukunsa :P.
Lisäksi työn säästö ruokintavaiheessa. Tuubipaali on huomattavasti nopeammin avattuna laatalla, kuin normipaali.
-
Muovin säästöllä "maksaa" koko tuubikoneen jos suuria määriä käärii. 50 sentin säästö paalia kohti niin alle 100 tuhannen paalin jälkeen kone tienattu.
-
Aika ronskin määrän teet paaleja jos nuin paljon saat säästettyä, pikaisesti päässä laskien 7000-8000 palleroa.
Tää onkin vähän korkeampaa matematiikkaa jos päässä laskien päädyit tähän summaan. Selvennän asiaa vaikka tuhatta paalia kohden ja verrataan siihen jumalan valittuun, kaiken nielevään mäcciin.
Paalain b tekee 1,55 senttisiä paaleja ja kääritään tuubiin. 1000 paalia on 2350 kuutiota rehua muovin sisässä hintaan (24 rll x 84eur) 2016 euroa. Samaan kuutiomäärään pitää paalata 135 senttisiä Mäcin paaleja 1320 kpl a 5,66 euroa. Se tekee 7480 euroa. Erotus "tuhannella" paalilla jo tässä kohtaa 5464 euroa. Molemmissa tapauksissa paalit pitää kerätä pois pellolta ja ajaa kotiin/navetalle, mutta tässäkin säästöä syntyy isomman eduksi, koska kerääminen nopeampaa 32%:a. Muovijätettä syntyy perinteisesti käärien lähes nelinkertainen määrä ja senkin hävittäminen maksaa ja onko se ekologisesti kestävää toimintaa, onkin oma lukunsa :P.
Lisäksi työn säästö ruokintavaiheessa. Tuubipaali on huomattavasti nopeammin avattuna laatalla, kuin normipaali.
Mäccäri tekee 125cm paaleja. Suurentamalla paalikokoa saa toki säästöä muovikustannuksissa, mutta niiden nostamiseen ei enää perus 100hv etukuormaintraktori riitä.
Onhan toi tuubi selvästi halvempi. Täytyy vielä miettiä tota vaihtoa.. Käytetyn hinta on niin huono ettei kannata antaa poiskaan. Ennemmin ostaa halvan käytetyn tuubikäärimen lisäks.
-
Aika ronskin määrän teet paaleja jos nuin paljon saat säästettyä, pikaisesti päässä laskien 7000-8000 palleroa.
Tää onkin vähän korkeampaa matematiikkaa jos päässä laskien päädyit tähän summaan. Selvennän asiaa vaikka tuhatta paalia kohden ja verrataan siihen jumalan valittuun, kaiken nielevään mäcciin.
Paalain b tekee 1,55 senttisiä paaleja ja kääritään tuubiin. 1000 paalia on 2350 kuutiota rehua muovin sisässä hintaan (24 rll x 84eur) 2016 euroa. Samaan kuutiomäärään pitää paalata 135 senttisiä Mäcin paaleja 1320 kpl a 5,66 euroa. Se tekee 7480 euroa. Erotus "tuhannella" paalilla jo tässä kohtaa 5464 euroa. Molemmissa tapauksissa paalit pitää kerätä pois pellolta ja ajaa kotiin/navetalle, mutta tässäkin säästöä syntyy isomman eduksi, koska kerääminen nopeampaa 32%:a. Muovijätettä syntyy perinteisesti käärien lähes nelinkertainen määrä ja senkin hävittäminen maksaa ja onko se ekologisesti kestävää toimintaa, onkin oma lukunsa :P.
Lisäksi työn säästö ruokintavaiheessa. Tuubipaali on huomattavasti nopeammin avattuna laatalla, kuin normipaali.
Onhan tuo tuubikäärintä joillekkin hyvä vaihtoehto. Täällä mäkkärin paaleilla muovikustannus 3,5 euroa per paali. muovin hinta on kyllä taiinut nousta viime syksystä joten tuleehan se nouseen tuota muumipeikon lukua. Liikevaihdosta muovikustannus on alle prosentin, näin lypsykarjatilalla en pidä mitenkkän tuotantoa kaatavana kulueränä, lihanauta ja erityisesti emolehmäpuolella prosentti on varmaan paljon suurempi. Täällä ne tilat joilla olisi parhaat edellytykset tuubikäärintään (suuret lohkot ja lähekkäin) ovat siirtyneet suoraan varaistoimaan rehut laakasiiloihin.
Tilakohtaisia juttuja jotka kaikkien parempi räknätä omalle kohdalleen 8)
-
Jos on vanha tuubikone, voisiko yhdistelmäpaalaimella tai vastaavalla kääriä min. kalvomäärällä suojaksi esim. 1-3 päiväksi, jonka jälkeen siirettäisiin paalit varastointi paikalle ja käärittäisiin tuubiin, tulisi paalien välinen katkos ja siirossa tulevat viat korjattua
-
Jos on vanha tuubikone, voisiko yhdistelmäpaalaimella tai vastaavalla kääriä min. kalvomäärällä suojaksi esim. 1-3 päiväksi, jonka jälkeen siirettäisiin paalit varastointi paikalle ja käärittäisiin tuubiin, tulisi paalien välinen katkos ja siirossa tulevat viat korjattua
Pitää olla aika iso pihamaalla...
-
Ollaan ajettu kaikki kotio makkarakoneen viereen..siinä on vähän lavettirallia mutta joskus ne kumminkin pitää hakea.
-
Ollaan ajettu kaikki kotio makkarakoneen viereen..siinä on vähän lavettirallia mutta joskus ne kumminkin pitää hakea.
Tuota tarkoitin, silloin tulisi aikaa ajaa enemän ja eihän kaikkia tarvitse kääriä ja voihan varastopaikka olla kauvempana pihasta jos ei ole tilaa
-
Ei niitä kannata kahdella eri koneella kääriä, tuo elhon makkarakone vetää sen minkä EK:lla ehtii vaunulta lappoa..mutta voi olla että pitää hankkia joku kaupallinen kuski jos oma väki ei riitä. Joka tapauksessa paaleja on mukavampi ajaa kesällä kuin talvella.
-
En ole koskaan ymmärtänyt paalien rahtaamista navetan viereen kiireimpään sesonkiaikaan. Eikö samalla vaivalla säilöisi ne rehut jo siilossa/aumassakin?
-
En ole koskaan ymmärtänyt paalien rahtaamista navetan viereen kiireimpään sesonkiaikaan. Eikö samalla vaivalla säilöisi ne rehut jo siilossa/aumassakin?
Samaa mieltä. Jos rehut pitää saada pihalle kiireimpään aikaan nii en kyllä ongelmajätepyöryköihin niitä laittas.... :-X
-
samaa mieltä, vuosi nyt ehkä menisi kokeilun piikkiin mutta seuraavalle kyllä laittaisin jo aumat asfaltille tahi ihan hiekkakentälle jos /kun siiloihin ei pääoma riitä
-
jos on yhteiskoneet, hieman vaihtelevat tuotantosuunnat ja tontit..niin toisille sopii auma paremmin ja toisille pötköt, pitää vain löytää paras kompromissi
-
En ole koskaan ymmärtänyt paalien rahtaamista navetan viereen kiireimpään sesonkiaikaan. Eikö samalla vaivalla säilöisi ne rehut jo siilossa/aumassakin?
Samaa mieltä. Jos rehut pitää saada pihalle kiireimpään aikaan nii en kyllä ongelmajätepyöryköihin niitä laittas.... :-X
Meillä tehdään lähimmät 50 hehtaaria pihaton nurkalle pötköön. Kauemmat lohkot sitten pellonlaitapötköihin. Maitoparoneilla on 100000€noukinvaunu ja 200000€ siilot pihapelloille ja mchale combiketju kaukasemmille lohkoille. Se on sitä tehokkuutta.
-
Meillä kääritään tuubilla ja erilliskoneella, omat(suurinosa) ja parin urakkatilan paalit laitetaan tuubiin, vuodesta riippuen n.4000-5000 paalia. Loput urakat ja omia kääritään yksittäin n.2000-3000 paalia.
Näin siksi koska suurin osa urakka tiloista ovat pieniä joille tuubi on mahdottomuus varsinkin kesä aikaan, itsellä tuli taas ajankohtaiseksi tuubi lisääntyneen rehualan takia.
Omat tuubit tehdään suoraan navettojen viereen hiekka kentälle jo senkin takia että pelloilta on max. 4km pihaan joten suotta niitä enää sinne pellolle jättämään.Nyt joku tietysti ajattelee että miksi ei siiloon? No siksi että tuubiin tehtynä rehu on halvempaa kuin siiloon ottaen huomioon molempien systeemien KAIKKI kustannukset.
Paalien ajoon on tehty meillä pajassa siihen sopivat kärryt ja piikit joilla homma käy,tuubille on turha yrittää ajaa paaleja vanhoilla ryskyillä yms..
Pieni aavistus on että tulevana syksynä kietastaan muovi tuubikoneella n.1500 pehkupaalin päälle.
-
Meillä kääritään tuubilla ja erilliskoneella, omat(suurinosa) ja parin urakkatilan paalit laitetaan tuubiin, vuodesta riippuen n.4000-5000 paalia. Loput urakat ja omia kääritään yksittäin n.2000-3000 paalia.
Näin siksi koska suurin osa urakka tiloista ovat pieniä joille tuubi on mahdottomuus varsinkin kesä aikaan, itsellä tuli taas ajankohtaiseksi tuubi lisääntyneen rehualan takia.
Omat tuubit tehdään suoraan navettojen viereen hiekka kentälle jo senkin takia että pelloilta on max. 4km pihaan joten suotta niitä enää sinne pellolle jättämään.Nyt joku tietysti ajattelee että miksi ei siiloon? No siksi että tuubiin tehtynä rehu on halvempaa kuin siiloon ottaen huomioon molempien systeemien KAIKKI kustannukset.
Paalien ajoon on tehty meillä pajassa siihen sopivat kärryt ja piikit joilla homma käy,tuubille on turha yrittää ajaa paaleja vanhoilla ryskyillä yms..
Pieni aavistus on että tulevana syksynä kietastaan muovi tuubikoneella n.1500 pehkupaalin päälle.
Teetkö 120cm paaleja tuubille? Onko siitä sun tekemästä erilliskäärijästä kuvia tai videota?
-
Millaset kärryt welger on paalien ajoon tehny? Lastaavat ja purkavat?
-
120cm on paalit, paino ratkaisee ei koko. Onhan niitä kuviakin tullu otettua, pysyy omassa kansiossa visusti :P
Kärryt ei oo purkavia/lastaavia vaan matalia leveillä renkailla, hyd. "karsinoilla" ja tukijalat hydraaliset sekä kytkennät sarjana.
Ekana kesänä tuubi oli harjoittelua tuli mokiakin mut nyt onnistuu, vakio kuski käärijälle.
-
Mikä tuubikone teillä on ja urakoitteko kappaletaksalla tuubiin? Mitä hintaluokka on noin...?