Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kerääjäkasvi  (Luettu 497511 kertaa)

Köntys

  • Vieras
Vs: Kerääjäkasvi
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa  :D

Suitsassa ei riitä virta, kokeilin, pyörii ku mikroaaltouunin lautanen. :-\

BTW, tein säätöpalat sinne pyttyyn, nyt olis n.kilo valkoapilalle ja 3kiloa raille. :)





Niin, joku Motonetin 60 Ah harrasteakku maksaa viiskymppiä.
Semmoinen täyteen ladattuna mukaan, eiköhän se päivän sillä akulla firise.

-SS-

Se akkukin tullee jo yhden hehtaarin kerääjätuesta maksuun.
Pitää olla sitten hyvin lajieteltua apliaksensiementä, ettei mee toi noin pieni rööri tukkoon. nuuh  :D

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Kerääjäkasvi
Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kerääjäkasvi
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa  :D

Suitsassa ei riitä virta, kokeilin, pyörii ku mikroaaltouunin lautanen. :-\

BTW, tein säätöpalat sinne pyttyyn, nyt olis n.kilo valkoapilalle ja 3kiloa raille. :)





Niin, joku Motonetin 60 Ah harrasteakku maksaa viiskymppiä.
Semmoinen täyteen ladattuna mukaan, eiköhän se päivän sillä akulla firise.

-SS-

Se akkukin tullee jo yhden hehtaarin kerääjätuesta maksuun.
Pitää olla sitten hyvin lajieteltua apliaksensiementä, ettei mee toi noin pieni rööri tukkoon. nuuh  :D

Naturcomin ympättyä valkoapilaa, puhdasta ja laadukasta.

180Ampeerinen antaa potkua... ;D
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19859
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri

Oliko viljely viljalajin osalta monokulttuuria ? Miten kerranteet, jotta voitiin mitata ?

-SS-

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Kerääjäkasvi
Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri

Oliko viljely viljalajin osalta monokulttuuria ? Miten kerranteet, jotta voitiin mitata ?

-SS-
Oli aikainen ohra +aluskasvi  -  vehnä -kierto. Siis näiden vuorottelu. Normaali satunnaistettujen lohkojen x:llä kerranteella kenttäkoe. Pitäisi kaivaa jostain kirjahyllyn perukoilta, julkaistu aikana ennen internetin voimaa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19859
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri

Oliko viljely viljalajin osalta monokulttuuria ? Miten kerranteet, jotta voitiin mitata ?

-SS-
Oli aikainen ohra +aluskasvi  -  vehnä -kierto. Siis näiden vuorottelu. Normaali satunnaistettujen lohkojen x:llä kerranteella kenttäkoe. Pitäisi kaivaa jostain kirjahyllyn perukoilta, julkaistu aikana ennen internetin voimaa.

Tuossa ohra-vehnä - kierrossa kyllä kerjätään ongelmia, jos ei välullä syysruista, esimerkiksi, tai kauraa. Sen oma isäkin tiesi; noin 85 vuotta sitten oma isoveljensä oli sanonut, että kauraa ja ruista välillä, kyllä kasvaa vehnä paremmin. Olivat jo vehnää kovasti viljelleet silloin.

Eli tuollainen viljely esim. ohra-syysruis-vehnä-kaura, olisi saattanut ollakin reipas satoero, ilmankin juuririkkaruohoja. Kaura ja varsinkin ruis ovat maanparantajia myös.

-SS-

Tupajumi

  • Vieras
Vs: Kerääjäkasvi
Kerääjä+ohra, miksi? Pitääkö se pääkasvi valita kerääjän ehdoilla?  miten sopii yhteen myöhäinen vehnä+kerääjäkasvi?


-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19859
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Kerääjä+ohra, miksi? Pitääkö se pääkasvi valita kerääjän ehdoilla?  miten sopii yhteen myöhäinen vehnä+kerääjäkasvi?

Pitää valita. Se nyt jo hyvinkin tiedetään.

Vehnällä on sen verran läpinäkyvä kasvusto keväästä asti,
että toiminee oikein hyvin.

Monet eivät tuolla glyfolandiassa muuten ole tulleet ajatelleeksi,
että se kasitonnarin tulleennuttaminen glyfosaatilla vie
kerääjäkasvinkin. ..aska säkä, joutuu viljelykulttuuria
muuttamaan siinäkin suhteessa.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Kerääjäkasvi

Onkohan tää kerääjäkasvi nyt semmonen kerääjä, että hallinto kerää tällä viljelijöiltä rahat pois. Nythän sanktiotkin on muuttuneet niin, ettei enää leikata vain jostain tuesta joku kymmenen prosenttia, vaan joka tuesta se kympp %i. Eli kyllä mä ainakin uskon että tukirahat tulee loppupeleissä riittämään  ???

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19859
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Kerääjä+ohra, miksi? Pitääkö se pääkasvi valita kerääjän ehdoilla?  miten sopii yhteen myöhäinen vehnä+kerääjäkasvi?

Ensin oppikirjoista tutkii vaikkapa aihetta nurmien viljely suojaviljan avulla. Ne opit pätevät täydellisesti tässä kerääjäkasvijutussakin. Merkittävää on, että onnistumiseen vaaditaan ainakin:

- kylvö aikaisin viljan kylvön yhteydessä, mullaten, vain hikevillä mailla onnistuu myöhemmin orasasteella , vähintään pitää mullata rikkaäkeellä.
- lyhytkasvuinen, lujakortinen vilja. Monitahoinen aikainen ohra tai lyhytkasvuinen vehnä
- viljan kylvömäärää vähennetään 25%
- lannoitusta vähennetään 30% - 50%, koska apila ei kehity ylilannoitetussa maassa
- oljet korjataan puinnin jälkeen, jos on rehevä vilja ollut; olkisilppu voi tappaa heinän/apilan.

Tässä on siis peruskuvio. Riskeerata voi sitten vaikka kuinka, ottaa sitten valvontariskin, jos ottaa.

On muistettava, että nämä aluskasvitekniikat ovat lähinnä luomuviljelyssä koeteltuja, yleensä Sisä-Suomen hikevillä mailla, eikä rikkakasvitorjuntaa tehdä, eikä typen käyttöä liioitella. Tällöin typensitominen alkaa toimia. Ja tässä ei kelpaa argumentti, että otetaan luomuviljelyssäkin suuria satoa. Ei kelpaa, sillä tätä aluskasvimenetelmää vasta ollaan tuomassa tehoviljelyyn. Kukaan ei tiedä, miten harvahintelän valkoapilan käy 170 kg lannoitetypellä lihotetun täystiheän amarettosilpun alla. Tai no, tietää, ei hyvin.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19859
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi

Onkohan tää kerääjäkasvi nyt semmonen kerääjä, että hallinto kerää tällä viljelijöiltä rahat pois. Nythän sanktiotkin on muuttuneet niin, ettei enää leikata vain jostain tuesta joku kymmenen prosenttia, vaan joka tuesta se kympp %i. Eli kyllä mä ainakin uskon että tukirahat tulee loppupeleissä riittämään  ???

Ainakin tuonti lisääntyy, valkoapilat, virnat, persianapilat, italianraiheintä, näkyvät säkit olevan ulkomaalaisia tuolla maatalouskaupassa. Sinne sinne se kerääjäkasviraha valuu, partaansa nauravan saksalaisen viljelijän taskuun.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Kerääjäkasvi

Onkohan tää kerääjäkasvi nyt semmonen kerääjä, että hallinto kerää tällä viljelijöiltä rahat pois. Nythän sanktiotkin on muuttuneet niin, ettei enää leikata vain jostain tuesta joku kymmenen prosenttia, vaan joka tuesta se kympp %i. Eli kyllä mä ainakin uskon että tukirahat tulee loppupeleissä riittämään  ???

Ainakin tuonti lisääntyy, valkoapilat, virnat, persianapilat, italianraiheintä, näkyvät säkit olevan ulkomaalaisia tuolla maatalouskaupassa. Sinne sinne se kerääjäkasviraha valuu, partaansa nauravan saksalaisen viljelijän taskuun.

-SS-

Ja oikeesti sanktioden määrä lisääntyy helevetisti, kun kerääjäkasvustoista löytyy aarin aukkoja. Suomalaiset viljelijät saa lisäksi euroopan eperehellisimmän leiman  ???

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19859
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi

Naturcomin ympättyä valkoapilaa, puhdasta ja laadukasta.


Miten ymppäys parantaisi apilan kerääjäkasvitoimintaa, pH sulla
varmaan >6.5 ja siemenet kostuvat ja kuivuvat maanpinnalla muutenkin, ettei
siitä itämisen jälkeen, kunnon rankkasateessa  taida olla enää siitä
ymppimössöstä mitään jäljellä ?

Eikös se ymppäys ole semmoista pH <5.8 tehtävää hommaa ?

-SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Kerääjäkasvi
Nurmen viljelyssä ja sen uudistamisessa suojaviljaan on tavoitteena saada aikaan mahdollisimman hyvä nurmi, ja samalla hyödyntää uudistamisvuotta sadon saamiseksi. Päätarkoitus on siis hyvä monivuotinen nurmi. Kerääjäkasveilla haetaan ravinteiden talteenottoa ja maan parantamista. Pääkasvista pyritään saamaan maksimisato. Tutkimuksen mukaan toistuvalla kerääjäkasvilla saadaan aikaan myös pääkasvin satojen paraneminen. Ymmärtääkseni myös tavanomaisessa viljelyssä.
 
Onnistuminen on varmaan parasta juuri kevätkylvön yhteydessä. Rikkaäestyksessäkin jo epävarmuus lisääntyy.

Lujakortiset pystyssä pysyvät viljathan ovat yleensä tavoitteina joka tapauksessa. Siemenmäärää ei todellakaan tule alentaa. Tavoitteenahan on hyvä sato pääkasvista. Lannoituksen rajoittaminen kerääjäkasvin vuoksi ei minustakaan ole järkevää. Vaikka luomussa olenkin. Apilan kasvu ja hyöty todellakin pienenee jos maata on ylilannoitettu. Mutta juuri silloin kerääjä puoltaa paikkansa parhaiten. Pääkasvin sadonkorjuun jälkeen italian raiheinä ja timotei ovat omiaan nappaamaan talteen mahdollisimman paljon juuri tuota ylimääräistä lannoitetta. Apilat eivät tuossa tilanteessa tuota lisää typpeä maahan, mutta keräävät sitä kyllä talteen. Silloin sitä voisi saada ravinteita siirrettyä seuraavalle kasvukaudelle.

Apiloiden käyttö kerääjinä multa- ja turvemailla sekä ns. ylilannoitetuissa kohteissa ei ole niin tehokasta, kuin vähätyppisillä mailla. Toki sinnekin apilan juuristohyötyjen vuoksi kannattaa sitä vähän sekaan laittaa. Runsastyppisillä mailla olisi parempi käyttää kerääjäseoksessa hieman enemmän heiniä. Timoteikin saattaa kasvaa varsin hyvin jo ensimmäisen vuoden syksyllä, kun ylimääräistä typpeä on tarjolla. Tästä en kuitenkaan ole täysin varma, siksi lisäänkin seokseen italianraiheinää.

Don Essex

mah

  • Vieras
Vs: Kerääjäkasvi
Ei kannata kerätä kasvitukea, mikäli kokee aiheutuneen vaivan kovin mahdottomaksi.  :-X