Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe 3,3 milj€ - navetta 90 lypsikille -tilaajana valtio (Hamk/Mustiala)  (Luettu 19653 kertaa)

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12038
Päivitetääs tätä ketjua. Tuubista löytyy lyhyt video mestan sisätiloista. https://youtu.be/TywcWt6MTTQ Navettaan on otettu kaikki saman laitetoimittajan kilkuttimet, mm. automaaginen karkearehun (appeen ?) jakoketju. Oppilaat eivät siis joudu tekemään ja jakamaan edes apetta.
Yle kertoo 23.11. Mustialan uusista tutkimushankkeista. https://yle.fi/uutiset/3-11082475 Maitoketju-hankkeen yhtenä ajatuksena sanotaan olevan lehmien tuotantoiän jatkaminen. "Keinoälyn avulla etsitään vastauksia kysymyksiin, minkälaiset olosuhteet vaikuttavat lehmän maitokäyrään." Minulla soi hälytyskellot. Helpoin tapa nostaa lypsikin tuotantoikää on laskea sen vuosituotantovaatimusta. Tässä saattaa piillä myös taloudellista etua. Rehutehtaat luonnollisesti tuottavat dataa, joka puoltaa viimeisenkin tipan nyhtämistä erikoisherutusrehu "iTurbolypsättäjällä". Saksassa on rehutehdas, joka pyörittää omaa 300 le koenavettaa. Vuosituotos per le oli joku vuosi sitten 13.000 tuntumassa. Huomasin ilmoituksen, jossa ko. yritys haki uutta karjamestaria. Ilmoitettu tuotoslisäystavoite ei ollut minun mielestäni tästä maailmasta - en muista enää tarkkaa lukua, mutta se 13 t ei tyydyttänyt tehtailijaa. Holsteinia kestävämpien karjarotujen valinta voisi olla yksi kuvio. Maidon pitoisuuksien nouseminen voi tulla tässä samalla mukana. Tuottajan kannalta se viimeisen rivin luku kirjanpidossa on tärkein asia, ei maitohuoneesta haettu litramäärä.

Viimeksi muokattu: 24.11.19 - klo:08:13 kirjoittanut pig24

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64927
wau,  ja tuo laitos on sit parasta a ryhmää koulutukseen hiilineutraaliin eloon!        ja eemelin lapsetkin pääsee kirjuuttaan taas asiaa..

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Päivitetääs tätä ketjua. Tuubista löytyy lyhyt video mestan sisätiloista. https://youtu.be/TywcWt6MTTQ Navettaan on otettu kaikki saman laitetoimittajan kilkuttimet, mm. automaaginen karkearehun (appeen ?) jakoketju. Oppilaat eivät siis joudu tekemään ja jakamaan edes apetta.
Yle kertoo 23.11. Mustialan uusista tutkimushankkeista. https://yle.fi/uutiset/3-11082475 Maitoketju-hankkeen yhtenä ajatuksena sanotaan olevan lehmien tuotantoiän jatkaminen. "Keinoälyn avulla etsitään vastauksia kysymyksiin, minkälaiset olosuhteet vaikuttavat lehmän maitokäyrään." Minulla soi hälytyskellot. Helpoin tapa nostaa lypsikin tuotantoikää on laskea sen vuosituotantovaatimusta. Tässä saattaa piillä myös taloudellista etua. Rehutehtaat luonnollisesti tuottavat dataa, joka puoltaa viimeisenkin tipan nyhtämistä erikoisherutusrehu "iTurbolypsättäjällä". Saksassa on rehutehdas, joka pyörittää omaa 300 le koenavettaa. Vuosituotos per le oli joku vuosi sitten 13.000 tuntumassa. Huomasin ilmoituksen, jossa ko. yritys haki uutta karjamestaria. Ilmoitettu tuotoslisäystavoite ei ollut minun mielestäni tästä maailmasta - en muista enää tarkkaa lukua, mutta se 13 t ei tyydyttänyt tehtailijaa. Holsteinia kestävämpien karjarotujen valinta voisi olla yksi kuvio. Maidon pitoisuuksien nouseminen voi tulla tässä samalla mukana. Tuottajan kannalta se viimeisen rivin luku kirjanpidossa on tärkein asia, ei maitohuoneesta haettu litramäärä.

Mustialan opetusnavetam keinoälytutkimuksessa ei ollut puhtaasti kyse vuosituotoksen nostamisesta vaan lehmän kestävyyden ja navettaympäristön vaikutuksesta siihen. Helppohan se on uudessa pihatossa tutkia, kun siellä on valoa. Vaikka meidänkin parsiläävään on vaihdettu nyt uusia led-valoja niin ei se ole sitä paremmaksi muuttanut. Toimivasssa uudessa pihattonavetassa kestävyys pitäisi parantua melkein heti, vanhaan navettaan verrattuna. Se mikä kuitenkin heikentää koko ajan kestävyyttä on jalostus, jäljempänä genomit. Sen jälkeen kun hoksattiin että jalostus nopeutuu vauhdilla niin vaarana on että lehmien elämäkin päätty vauhdilla. Toinen mikä on tutkittu lyhentävän kestävyyttä on nykyinen maidonhinnoittelu; vähänkin heikommat lehmät saavat lähtöpassit; kenelläkään ei ole varaa odotella että lehmälle tulee "paremmat päivät" - yleensä kun niitä ei tule.  Ja kolmantena on edelliseenkin liittyvä, vuosituotosten  nousu - kun lisää maitoa - vähempi elinpäiviä. Mikä on sitten sopiva määrä maitoa? Itse olen todennut että ayrshiren pitää hengissä noin 9500-10500 kilon tuotos parhaiten,  siis aikuisena. Tämän alittava tai ylittävä tietää ongelmia, siis liian matalakin tuotos on yleensä viesti ongelmista eikä lehmä tule kestämään.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64927
ewikös amerikassa huomattu et lehmistä on liki 90% kahden sonnin jälkiä?     ja siellä kait jo tuo kesto huomattu huonontuneen havaittavasti.   poisto liki samaa tahtia kuin uusia tuloo,  eli elinkaari tosi lyhyt.         ite en niin hirveesti nuista holsuista tykkää kun niillä vaikka mitä renppaa löytyy pikkasen kun ikää lisää.    ay on vaan rauhallinen kun ikää lisää ja silti luonnetta löytyy..

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Taloudellisessa mielessä elinikätuotoksella maksetaan hiehokasvatus. Jos määrätty elinikäistuotos saavutetaan nopemmin vähenee lypsyajan ylläpitorehun tarve.
Kestävyyttä on varmaankin jokapuolella maailmaa alettu vuosituhannen vaihteen tienoilla jalostamaan. Elinikäistuotos oli jäänyt junnaamaan paikalleen vuosikymmeniksi, eli tuotoksen noustessa lehmien elinikä laski. Nyt tuo kehitys on mielestäni jalostuksella ja olosuhteiden parantamisella saatu kääntymään. Paljon on asiassa kuitenkin vielä tehtävää.
Lypsyasematiloilla varsinaista rehutehtaan tavaraa on useimmiten vain kivennäinen. Robotiloilla menee robotille useimmiten jotain rehutehtaan tuotetta.
Mystinen kesälaatumies