Jos tehtäisiin sellaisia isoja aurinkovoimalla toimivia lämpövastuksia ja sitten tökättäisiin ne vastukset maaperään  Maapallo kuumenisi ja maalämpöä saataisiin enemmän. Olisiko hyvä idea 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.01.15 - klo:19:36

Lainaus käyttäjältä: SAS - 30.01.15 - klo:19:32

Niin ei taida kannustalo tehdä passiivi taloja niissä päästään tuohon.
Maalämpö järjestelmä käyttää sähköä siksi sen oikea nimitys on MAASÄHKÖLÄMMITYS!

Ja samaa perjaatetta käyttäen meillä on ilmasähkölämmitys, öljysähkölämmitys, hakesähkölämmitys, klapisähkölämmitys jne.

Kyllä maalämpö taitaa olla yksi tehokkaimmista energiamuodoista jos kaikki on suunniteltu ja mitoitettu ko lämmitystä varten.

No miksi tuossa esimerkki tapauksessa sähkön kulutus kaksinkertaistui?

Se juttu on sarka messujen teema lehdessä,ei taida olla netissä.
Sain sen erään ilkan tilaajalta.

Se juttu on sarka messujen teema lehdessä,ei taida olla netissä.
Sain sen erään ilkan tilaajalta.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 30.01.15 - klo:22:15

Se juttu on sarka messujen teema lehdessä,ei taida olla netissä.
Sain sen erään ilkan tilaajalta.

Tunnusta vaan, otit sen Sarka messuilta

Meillä on 1900 rakennettu vanha hirsinen maalaistalo. Muutettuamme siihen laitoin vesikiertoisen lattialämmityksen ja sitä lataamaan Niben 8 kw maalämpöpumpun (kallio). Nyt kokemuksia kahden vuoden ajalta. Kokonais sähkönkulutus 6-7 kW vuodessa. Kaikki sähköt. Esim. energia ja siirto maksoi joulukuulta 107 euroa, pakkastakin ajoittain reippaasti, ei paha. Vesikiertoinen lattialämmitys on siitäkin johtuen YLIVOIMAINEN, että sitä voidaan ladata eri lämmitymuodoin, jos mieli muuttuu ei tarvi muuttaa muutkuin lämmön lähde. Eikä tarvita korkeita lämpötiloja kuten esim vesipattereissa.
Laitoin vanhan puulattian päälle 12mm putkia ja uudeksi pinnaksi parketin. Lattia nousi muistaakseni kaikkiaan n35mm. Talossa oli aiemmin -80 luvulla laitettu vesikiertoinen patterilämmitys ja tämä klapeilla ladattava.  Uutena ollut vielä huoleton. Naapurissa hakelämmitys ja eläimiä, eli pakko jonkun olla kotona ja hoitaa molempia......

Lainaus käyttäjältä: HELGE - 31.01.15 - klo:19:59

Meillä on 1900 rakennettu vanha hirsinen maalaistalo. Muutettuamme siihen laitoin vesikiertoisen lattialämmityksen ja sitä lataamaan Niben 8 kw maalämpöpumpun (kallio). Nyt kokemuksia kahden vuoden ajalta. Kokonais sähkönkulutus 6-7 kW vuodessa. Kaikki sähköt. Esim. energia ja siirto maksoi joulukuulta 107 euroa, pakkastakin ajoittain reippaasti, ei paha. Vesikiertoinen lattialämmitys on siitäkin johtuen YLIVOIMAINEN, että sitä voidaan ladata eri lämmitymuodoin, jos mieli muuttuu ei tarvi muuttaa muutkuin lämmön lähde. Eikä tarvita korkeita lämpötiloja kuten esim vesipattereissa.
Laitoin vanhan puulattian päälle 12mm putkia ja uudeksi pinnaksi parketin. Lattia nousi muistaakseni kaikkiaan n35mm. Talossa oli aiemmin -80 luvulla laitettu vesikiertoinen patterilämmitys ja tämä klapeilla ladattava.  Uutena ollut vielä huoleton. Naapurissa hakelämmitys ja eläimiä, eli pakko jonkun olla kotona ja hoitaa molempia......

Varmaankin 6000-7000 kw ?
Noin 125 €/kk on meilläkin talvikuukausina sähkölaskun hinta veroineen ja siirtoineen.

125€ kun jakaa 30 pv niin saa kalpi lämmittäjä palkan lämmitystyöstä /päivä lisäksi vietetty aika metsässä ja klapikoneen vierellä saati sn hankinta hinta?
No jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee, se myös heille suotakoon.

Klapeilla ei saa valoa, eikä muutakaan sähköä. No tottahan on, että kalliolämpö on kallis hankinta. Jos laskee kaikki korkokulut ym. niin......

Kummaa porukkaa,  maalaiset itse ei viitsi enää touhuta polttopuun kanssa, silti ollaan huolissaan, kun se uusi energiapuun tukisuunnitelma rajaa kuitupuukokoisen puun  pois tuen piiristä, eli haketta pitäis muiden polttaa, jotta saadaan maaseudulle töitä, mutta itse halutaan päästä helpolla ja lämmitellään vaan maalämmöllä, sähköllä ja öljyllä, ja samaan aikan paheksutaan niitä lämpölaitoksia ja Helsinkiä, jotka polttaa kivihiiltä.

Kummaa porukkaa,  maalaiset itse ei viitsi enää touhuta polttopuun kanssa, silti ollaan huolissaan, kun se uusi energiapuun tukisuunnitelma rajaa kuitupuukokoisen puun  pois tuen piiristä, eli haketta pitäis muiden polttaa, jotta saadaan maaseudulle töitä, mutta itse halutaan päästä helpolla ja lämmitellään vaan maalämmöllä, sähköllä ja öljyllä, ja samaan aikan paheksutaan niitä lämpölaitoksia ja Helsinkiä, jotka polttaa kivihiiltä.

Kummaa porukkaa,  maalaiset itse ei viitsi enää touhuta polttopuun kanssa, silti ollaan huolissaan, kun se uusi energiapuun tukisuunnitelma rajaa kuitupuukokoisen puun  pois tuen piiristä, eli haketta pitäis muiden polttaa, jotta saadaan maaseudulle töitä, mutta itse halutaan päästä helpolla ja lämmitellään vaan maalämmöllä, sähköllä ja öljyllä, ja samaan aikan paheksutaan niitä lämpölaitoksia ja Helsinkiä, jotka polttaa kivihiiltä.