Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Suojavyöhykkeet  (Luettu 85333 kertaa)

ponydiesel

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 133
Vs: Suojavyöhykkeet
aattelin tuossa ens alkuun laittaa 30 hehtaaria, intensiiviseen laidunnukseen ja sr tuotantoon, suojavyöhykkeen voi perustaa olemmassa olevaan nurmeen ja silloin kasvustossa voi olla apiloita, kylvää ei sopimuksen aikana saa. Mutta köyhtyneessä maassahan on aina apiloita, ei kai se haittaa jos ne on rivissä ;D ;D ;D
Suorakylvönä saa kasvustoa paikata. Mä oon pari kertaa vetäny räpitillä lisää siementä aukkoihin josta tulva on heinän tuhonnu. Ilmoitus vaan Ely keskukseen. Ei siitä lisäkylvöstä mitään iloa ollu, sama paskaruoho sieltä puski läpi.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Suojavyöhykkeet
Apilaa ei saa laittaa suojavyöhykenurmelle. Lannoittaa ei myöskään saa. Korjata on pakko. Ei ehkä karjamiestä todellakaan kiinnosta, kun satoa ei juurikaan tule.

Jos nyt laittaa suojavyöhykkeen, on se säilytettävä kauden loppuun asti, eli 5 vuotta. Mikäs se olikaan se pysyvän nurmen määritelmä...?

Nyt  on Maaseutumediassa selvästi sanottu, että apilaa saa olla vaikka 100% . Tämä on nyt sitten se porsanreikä, joka mahdollistaa intensiivisen nurmirehun viljelyn käytännössä 900 euron kyytipoikatuella.

Olen ajatellut, olisiko monivuotinen sinimailasnurmi puna-apilan joukossa hyväsatoinen suojavyöhykekasvusto. Kolmella niitollla rehuyksiköitä kertyy.

-SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Suojavyöhykkeet
Apilaa ei saa laittaa suojavyöhykenurmelle. Lannoittaa ei myöskään saa. Korjata on pakko. Ei ehkä karjamiestä todellakaan kiinnosta, kun satoa ei juurikaan tule.

Jos nyt laittaa suojavyöhykkeen, on se säilytettävä kauden loppuun asti, eli 5 vuotta. Mikäs se olikaan se pysyvän nurmen määritelmä...?

Nyt  on Maaseutumediassa selvästi sanottu, että apilaa saa olla vaikka 100% . Tämä on nyt sitten se porsanreikä, joka mahdollistaa intensiivisen nurmirehun viljelyn käytännössä 900 euron kyytipoikatuella.

Olen ajatellut, olisiko monivuotinen sinimailasnurmi puna-apilan joukossa hyväsatoinen suojavyöhykekasvusto. Kolmella niitollla rehuyksiköitä kertyy.

-SS-

Niinpä näkyy sanotun apilasta. Aiemmin koulutuksessa oltiin eri mieltä.
Näyttää kyllä aika hyvältä karjatilojen osalta.

Apila viihtyy heikompiravinteisilla lohkoilla ja taantuu vähitellen, sinimailanen parempiravinteisilla lohkoilla, joten tulisi hyväkasvuinen nurmilohko ilman mitään tarvetta lannoittaa.

Minulla ei ole karjaa, joten pitäisi pitää pelloilla sellainen kasvusto, jonka korjuu ei olisi kallista. Tai löytää nurmelle muu käyttö. Pelkään vähän maan rakenteen puolesta, jos käyttää vain timoteitä suojavyöhykkeellä. Homma edelleen pohdinnassa.
Don Essex

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Suojavyöhykkeet
Eikös karjatila hanki tällä tavalla nyt sitten sen pysyvän nurmen statuksen lohkoilleen automaattisesti? Eli kymmenen vuoden kuluttua kun karjanpito on niin kannatamatonta ja viljasta maksettaisiin 250€/t niin pakosta pitelet enää nurmea ja kiroilet, kun rahaa palaa vaan heinien korjuuseen ja kenellekkään ne ei kelpaa.  ::)

Onneksi rahat kyllä loppuu aiemmin ja tukitaso putoaa alle kannattavuuden  ;D
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Maakalle

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 826
Vs: Suojavyöhykkeet
Suojavyöhykkeistä ei käsittääkseni tule pysyvää nurmea viimeisimmän tiedotteen mukaan.

marhoo

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 228
Vs: Suojavyöhykkeet
Kumma juttu kun mavin sivuilla hallinnon koulutusmateriaalissa on edelleen apilasta max 20% sääntö...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Suojavyöhykkeet
Kumma juttu kun mavin sivuilla hallinnon koulutusmateriaalissa on edelleen apilasta max 20% sääntö...

Joo se oli ennen erityistukisopimus ja usein siinä oli jokin nurmikasvivalikoima ohjeissa valmiiksi. Nyt varmaan vaa rasti ruutuun ja valvonnan mielivallan alle. Omasta mielestäni  intensiivisen nurmiviljelyn typensitojasuojavyöhyke on suojavyöhykkeen alkuperäisestä tarkoituksesta hieman sivussa. Mutta saattaa siis olla jonkinnäköinen kädenojennus nautakarja-alalle ? Jos siis se puhdas-apila/mailaskasvusto on sallittu oikeasti ?

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Suojavyöhykkeet
Vielä tähän tämä ns. reality check.

Suojavyöhyketoimenpiteen rahoitusta riittää vain yhdelle viidestä hehtaarista jos kaikki muut hehtaarit jäävät TÄYSIN ilman mitään ympäristökorvausta.

Tämä siis seuraa siitä että ympäristökorvauksiin riittää rahoitusta keskimäärin 100€/ha. En usko, että velkaantuva valtio pystyisi tekemään 800 miljoonan lisäbudjettia tämmöiseen tarkoitukseen ilman epämukavaa mediajulkisuutta.

-SS-

Valtteri

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 247
Vs: Suojavyöhykkeet
Vielä tähän tämä ns. reality check.

Suojavyöhyketoimenpiteen rahoitusta riittää vain yhdelle viidestä hehtaarista jos kaikki muut hehtaarit jäävät TÄYSIN ilman mitään ympäristökorvausta.

Tämä siis seuraa siitä että ympäristökorvauksiin riittää rahoitusta keskimäärin 100€/ha. En usko, että velkaantuva valtio pystyisi tekemään 800 miljoonan lisäbudjettia tämmöiseen tarkoitukseen ilman epämukavaa mediajulkisuutta.

-SS-

Tämän ketjun keskustelusta ja myös tästä kommentista pitää tehdä sellainen johtopäätös, että tänä keväänä kannattaa tai oikeastaan pitää tehdä ympäristösitoumukset. Sitoumukset tehdään tämän kevään ehdoilla. Tänä keväänä solmittujen sitoumusten ehtoja ei muuteta. Ne jotka eivät tee tänä keväänä sitoumusta jäävät rannalle ruikuttamaan. Tai vuoden kuluttua tehdään sitoumukset huonommilla ehdoilla. Jos on oikein hyvä tarjous, niin se viedään käsistä. Jälkeen päin sellaista tarjousta ei välttämättä enää tule. Pitää muistaa myös vuoden -95 opit. Silloin tehtiin sulfaattimaiden kalkitussopimuksia. Sen jälkeen niitä ei enää tehty. Kalkit tuli ilmaiseksi!!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Suojavyöhykkeet
Vielä tähän tämä ns. reality check.

Suojavyöhyketoimenpiteen rahoitusta riittää vain yhdelle viidestä hehtaarista jos kaikki muut hehtaarit jäävät TÄYSIN ilman mitään ympäristökorvausta.

Tämä siis seuraa siitä että ympäristökorvauksiin riittää rahoitusta keskimäärin 100€/ha. En usko, että velkaantuva valtio pystyisi tekemään 800 miljoonan lisäbudjettia tämmöiseen tarkoitukseen ilman epämukavaa mediajulkisuutta.

-SS-

Tämän ketjun keskustelusta ja myös tästä kommentista pitää tehdä sellainen johtopäätös, että tänä keväänä kannattaa tai oikeastaan pitää tehdä ympäristösitoumukset. Sitoumukset tehdään tämän kevään ehdoilla. Tänä keväänä solmittujen sitoumusten ehtoja ei muuteta. Ne jotka eivät tee tänä keväänä sitoumusta jäävät rannalle ruikuttamaan. Tai vuoden kuluttua tehdään sitoumukset huonommilla ehdoilla. Jos on oikein hyvä tarjous, niin se viedään käsistä. Jälkeen päin sellaista tarjousta ei välttämättä enää tule. Pitää muistaa myös vuoden -95 opit. Silloin tehtiin sulfaattimaiden kalkitussopimuksia. Sen jälkeen niitä ei enää tehty. Kalkit tuli ilmaiseksi!!

Nopeat syövät hitaat. On tosiaan väläytelty sitä, että rahoja voidaan käyttää etupainotteisesti, vaikka sitoumukset jatkuvat kuitenkin 2020 asti. Se merkitsee sitä, että jotkut valitut toimenpiteet jäävät loppuvuosiksi ilman rahoitusta. Valmisteludokumenteissa on mainittu, että suojavyöhyke ja LHP on kustannuksistaan huolimatta tuottavimpia vesiensuojelumuotoja (mitä ei kylläkään ole viherlannoitus-suojavyöhyke), eli viimeisenä lähtevät nämä joutoniittyrahat, ensimmäisenä kiinteän lannan vastaanottokorvaukset (jotka ovatkin lähinnä teoreettisia ja itsestään selviä rahoja niille, jotka muutenkin ottaisivat lantaa vastaan, kun lietemultain on jo hankittu, mitä siitä sitten enää seuraaville vuosille maksamaan, jne) kasvipeitteisyydet ja kerääjäkasvit, varsinkin apilakerääjät, joilla ei ole vesistöjen tilaan MITÄÄN vaikutusta, se jo tiedetään.

Eli jos on aikeita leppoistaa ja laittaa koko tila suojavyöhykkeeksi, nostaa nettona 800€/ha viideksi vuodeksi, ERITTÄIN HYVÄ VAIHTOEHTO ulosvuokraukselle, niin toimii heti etujoukoissa. Ne, jotka arvelivat normiviljelyyn tulevan mukavia tukiautomaatteja avuksi, tulevat pettymään.

Tämä tieto omaakin päätöstä avitti.

Se, että pikaistuksissa ja ahneuksissa tehtyjen sitoumusten ehtoja ei muutettaisi, olen eri mieltä, sillä niihin ehtoihin on rakennettu valmiiksi irtisanomismahdollisuus hallinnon taholta. Eivät tietenkään sido enää sitten viljelijääkään.

-SS-

Viimeksi muokattu: 27.02.15 - klo:09:34 kirjoittanut -SS-

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Suojavyöhykkeet
 Eikö tämä rajoitus koske suojavyöhykkeitä. lainaus mavin opuksesta;  Luonnonhoitopeltonurmia voi olla yhteensä enintään 20 prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta liitteessä 10 tarkoitetulla alueella (kohdentamisalue II) ja enintään 5 prosenttia muulla alueella.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Suojavyöhykkeet
Eikö tämä rajoitus koske suojavyöhykkeitä. lainaus mavin opuksesta;  Luonnonhoitopeltonurmia voi olla yhteensä enintään 20 prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta liitteessä 10 tarkoitetulla alueella (kohdentamisalue II) ja enintään 5 prosenttia muulla alueella.

Ei vaan kyse on VAIN luonnonhoitopeltonurmesta. Suojavyöhyke on rinnakkainen toimenpide,
osa ympäristöhoitonurmien kokonaisuutta. Ympäristönhoitonurmiin kuuluu

PÄÄTASO YMPÄRISTÖNHOITONURMI
1. Suojavyöhykkeet
2. Monivuotiset ympäristönurmet
3. Luonnonhoitopeltonurmet

Sitten on näitä muita, joita lasketaan siihen maksimiprosenttiin,
löytyy päätasolta toimenpiteestä peltoluonnon monimuotoisuus

PÄÄTASO PELTOLUONNON MONIMUOTOISUUS
1. Viherlannoitusnurmi
2. Kerääjäkasvit
3. Saneerauskasvit
4. Monimuotoisuuspelto
    4a) Riistapelto 1 v. (viljellään peuroja)
    4b) Maisemapelto  1 v. ( viljellään kukkia)
    4c) lintupelto ( 2 v. -> viljellään lintuja)

Sitten se 20% raja tulee seuraavasta säännöstä:

"Monimuotoisuuspeltoja ja luonnonhoitopeltonurmia voi olla kuitenkin yhteensä enintään 20 % tilan tukikelpoisesta peltoalasta luonnonhoitopeltonurmien kohdentamisalueella ja 15 % muulla alueella."

Sitä minä en tiedä, miksi juuri nuo mainitut ei-viljelyt on valittu rajoituksen kohteeksi, todennäköisesti tulevat vanhasta ympistä, suojavyöhykkeet  kun silloin olivat erityistukisopimuksissa tai jotain. Tai sitten vaan eivät ole edes purkaneet siellä Mavissa noita, ei ole siellä yhtään semmoista amanuenssia, joka osaisi esimerkiksi tehdä sisäistetyn hierarkian näihin toimenpiteisiin, että ihmisetkin tajuis.

Semmoinen pieni yksityiskohta merkittävästä tukipaletin osasta, eli luonnonhaittakorvauksesta. Kun on esimerkiksi kesantoja ( EFA) tai  muuten viljelemättömiä aloja, niin yhteenlaskettuna on rajoitus luonnonhoitopeltonurmille ja kesannoille:

"Hakija voi vuonna 2015 ilmoittaa kesantoja ja LHP-nurmia yhteensä enintään 50 % korvauskelpoisesta peltoalasta (pysyviä nurmia ei huomioida rajoitteessa). Lopulla alalla on ilmoitettava viljelykasveja. Viherlannoitusnurmi ja ympäristökorvauksen monimuotoisuuspellot luetaan rajoitetta määritettäessä viljellyksi alaksi.
Vuonna 2016 kesannon ja LHP-nurmien sallittu yhteenlaskettu ala laskee 25 prosenttiin.
Jos kesantoa tai LHP-nurmia ilmoitetaan rajoitetta (25 % tai 50 %) enemmän, korvausta ei makseta ylittävältä osalta."


Eli 2015  kesanto + LHP maksimi 50%
    2016-  kesanto + LHP maksimi  25%

-SS-

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Suojavyöhykkeet
100ha pilanurmea tarkoittaa n. 20 paalia hehtaarilta. Eli 2000 paalia myytävää. Sen kun kerrotte 15€/paali, niin ollaan urakointi kustannuksissa ja siihen muovia 8€/paali päälle+säilöntäaineet 1-2€/paali. 45000€ tukea ja 45000€ menoja vuodessa. ;D
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Suojavyöhykkeet
Se, että on olemassa tuollainen kehnon viidenkympin korvaus monivuotisesta
ympäristönurmesta on varmaan seuraavanlaisen ajattelun tulos:

Eli nämä ympäristönhoitonurmet ovat hieman limittyviä, ja ERITTÄIN
SUURI tukiero tekee sääntöjen venyttämisestä taiteen.

Monivuotinen ympäristönurmi on tarkoitettu sulfaattimaiden asujille.
Eli viljellään heinää ja säilörehua, voi lannoittaa mutta koko sitoumusaika
samalla nurmipohjalla toimittaisiin. Korvaus mitätön viisikymppiä.
Ehkä karjatilalle, koska vilja- alueilla ei sille rehulle ole käyttöä kumminkaan.
Olisiko tälle vuodelle tulossa aariakaan monivuotisia ympäristönurmia ?

Sitten luonnonhoitonurmipelto on tarkoitettu laiskalle. Sitä ei tarvii
korjata, niittokonetta näyttää  pari kierrosta pellolla joskus kun pajut
kasvaa yli traktorin katon. Korvaus oliko se nyt 120 € on melko mitätön,
mutta eipä paljon töitäkään teetä.

Suojavyöhyke on rahakasvi, mutta vaatii korjuun. Muistikirjaa pitää pitää
ja varmaan on jonkinlainen aloitushakemus silti tehtävä. Jos typenkerääjillä
lannoittaminen todellakin on suojavyöhykkeellä sallittua, on tämä tietenkin
nautakarjatiloille satokasveista aivan järjettömän hieno vaihtoehto. Jos jossakin
vaiheessa tulee nurmilajeihin kiristys, sallitun nurmiseoksen muodossa, sitten
stondis pettää kyllä pahasti ja suojavyöhyke painuu jälleen muutaman tuhannen
hehtaarin kuriositeetiksi, niin kuin tähänkin asti.

Sitten ihan samanlaisia ovat peltoluonnon monimuotoisuuden alakohdat, esimerkiksi
viherlannoitusnurmet, joita KUKAAN karjatilallinen ei valitse tuotantokäyttöön, jos
samanlaisesta nurmesta  saa suojavyöhykkeenä  900 € vs. 500 € !. Toisaalta
luomussakaan ei kukaan valitse tuota,  koska saa säilörehunurmesta 54 euroa enemmän !
Viljanviljelytilan ei pidä ilmoittaa viherlannoitusnurmea, koska hyöty on apusäliörehu-
nurmena parempi, sinne voi upottaa muutaman tonnin liikafosforit, joita lannanvastaanotto-
korvauksesta kilisee.

Sitten alakohdassa monimuotoisuuspellot on samanlaista joutomaata kuin LHP:ssä ,
mutta riistapellot joutuu kylvämään vuosittain, lintupellot taas tarvitsevat lintuja.
Korvaustaso on kylläkin LHP:tä parempi, mutta kokonaisalan rajoitus on LHP:n
ja monimuotoisuuspeltojen välillä rajaa siirtelevä, ei yhteenlaskettava.

Saneerauskasvit on tarkoitettu peruna- ja sokerijuurikaskunkuille.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Suojavyöhykkeet
100ha pilanurmea tarkoittaa n. 20 paalia hehtaarilta. Eli 2000 paalia myytävää. Sen kun kerrotte 15€/paali, niin ollaan urakointi kustannuksissa ja siihen muovia 8€/paali päälle+säilöntäaineet 1-2€/paali. 45000€ tukea ja 45000€ menoja vuodessa. ;D

100 ha:sta tippuu kohdentamisalueella tukia yhteensä 90000 €. Jos ajattelee
mitä tahansa muuta bisnestä, niin 50% myyntikate on jo aika hyvä.

Eikä tuo suojavyöhyke vilja-alueella todellakaan toimi hyvin, kun pitää
päästä eroon ongelmajätteestä. Nautakarja-alueella, onhan joka paali
silti paalattava, miksei sitten suojavyöhykkeeltä ?

-SS-