Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: hiluhi - 19.01.15 - klo:07:45
-
Mites nuo suojakaistat(>3m) käytännössä menee? Jos vaikka lievästi hukkakauran saastuttamat lohkot valtaojan varresta laittaisi kokonaan suojavyöhykkeeksi.
Onko kasvuston poiskeräämiseen joku kalenteriin sidottu määräys? Kaikenlainen lannoitus taitaa olla kielletty?
-
Kuluuneellakaudella tarvittiin hoitosuunnitelma jota sitten itse itseään komentaen toteutetaan ja tulokset tietysti kirjataan hoitopäiväkirjaan. Lannoitella ei saa, eikä kylvää typpikasveja. Ajatus on näivettää maa joten kasvuto on kerättävä pois tai sitten hommaat sinne kesäksi yhden lampaan, jolloin kasvustoa ei tarvitse kerätä...tietenkään.
Käytännössä suunnitelmaa ei jaksa tehdä ja sen voi ostaa pro agrialta makeaan hintaan, jonka tuki sitten aikanaan kattaa.
Eli jos ala on pieni, niin unohda...
-
Pinta-ala n.15ha, ko. alalle olen aiemmin ottanut vastaan lietettä läheiseltä lypsytilalta ja ovat saaneet korjata rehun, eli menot=0 ja tulot=tuet.
Tulevan suunnitelma: ko. ala suojavyöhykkeeksi, naapuri korjaa kasvuston lypsikeilleen --> menot ei kasva, mutta tulot kylläkin....
-
Joo, tälläiset ne oli suunnitelmat itselläkin. Kannattaa tehdä korjuusopimus koko ajaksi. Voi vaikuttaa vähän kusipäiseltä, mutta siinä 3. vuoden jälkeen alkaa kuulua nurinaa huonosta rehusta ja koska lannottaa ei saa, ei ne määrätkään ole mitenkään muikeita. Muuten jää ne omat tienestit aika vähäiseksi, kun urakoitutat niitä nyyttejä sieltä pellolta johonkin.
Jos nyt saa kylvää apilaa tms. joukkoon, niin sitten asia on erikseen. Tahtoo se näivettynyt timotei olla sellaista vähemmän haluttua rehua, siis tuollaisen nykyaikaisen maidontuottajan silmin...
Mutta voi olla hyväkin homma, ei siinä mitään.
-
Kuulostaa riskialttiilta typenkerääjäkasvien viljely suojavyöhykkeellä,
koska kyse lienee juurikin ravinteiden poistosta, esimerkiksi
pohjavesialueella. Vanhan suojavyöhykeohjelman mukaisia
heinälajeja olivat mm.
- koiranheinä
- nurmirölli
- timotei
- polvipuntarpää
- ojapuntarpää
- nurmikat
Suojavyöhykkeestä ja siihen liittyvän luontaisen alueen hoidosta
on oltava hyötyä vesiensuojelulle. Hyödyllisyyttä voidaan pitää
vähäisenä esimerkiksi pelloilla, joilla vuosittaisia viljelytoimen-
piteitä ei kyetä tekemään tai siellä, missä peltoa ei ole vuosittain
lannoitettu eikä käsitelty torjunta-aineilla.
Mutta olisihan kiva syödä ja säästää kakku samanaikaisesti:
typenkerääjät lisäisivät vuosittaista hyötysatoa; samalla saisi
jopa 500€/ha palkkion rehuntuotannosta ?
-SS-
-
Apilaa ei saa laittaa suojavyöhykenurmelle. Lannoittaa ei myöskään saa. Korjata on pakko. Ei ehkä karjamiestä todellakaan kiinnosta, kun satoa ei juurikaan tule.
Jos nyt laittaa suojavyöhykkeen, on se säilytettävä kauden loppuun asti, eli 5 vuotta. Mikäs se olikaan se pysyvän nurmen määritelmä...?
-
Eli toisin sanoen: melko hanurista koko suojavyöhyketouhu. Parin hyvän heinävuoden jälkeen roskat alkaa vallata alaa ja sato ei kelpaa kellekkään. Lopuksi koko paska saatetaan tuomita pysyväksi nurmeksi. Helpommalla pääsee kun kylvää rahaviljaa niin lähelle vesistöä kuin voi ja jättää vain "pakollisen" suojakaistan sopivalla varmuusmarginaalilla.
-
Eli toisin sanoen: melko hanurista koko suojavyöhyketouhu. Parin hyvän heinävuoden jälkeen roskat alkaa vallata alaa ja sato ei kelpaa kellekkään. Lopuksi koko paska saatetaan tuomita pysyväksi nurmeksi. Helpommalla pääsee kun kylvää rahaviljaa niin lähelle vesistöä kuin voi ja jättää vain "pakollisen" suojakaistan sopivalla varmuusmarginaalilla.
No tätähän tuossa hain takaa, mutten osannut noin elegantisti sitä laittaa.
-
"Suojavyöhykkeitä ja monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain kolmen ensimmäisen
sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti."
(Mavin lokakuisesta esitteestä napattu)
Eli jos nyt pari vuotta menis vielä vanhoilla ja kolmantena vuotena perustaisi suojavyöhykkeen, jolloin sitä tarvitsisi pitää vain 2,5-3 vuotta, jonka jälkeen taas viljan kautta normaaliin SR tuotantoon maksimi lannoitustasolla :o
-
"Suojavyöhykkeitä ja monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain kolmen ensimmäisen
sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti."
(Mavin lokakuisesta esitteestä napattu)
Eli jos nyt pari vuotta menis vielä vanhoilla ja kolmantena vuotena perustaisi suojavyöhykkeen, jolloin sitä tarvitsisi pitää vain 2,5-3 vuotta, jonka jälkeen taas viljan kautta normaaliin SR tuotantoon maksimi lannoitustasolla :o
Tämä on kyllä harkinnassa minullakin.
-
"Suojavyöhykkeitä ja monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain kolmen ensimmäisen
sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti."
(Mavin lokakuisesta esitteestä napattu)
Eli jos nyt pari vuotta menis vielä vanhoilla ja kolmantena vuotena perustaisi suojavyöhykkeen, jolloin sitä tarvitsisi pitää vain 2,5-3 vuotta, jonka jälkeen taas viljan kautta normaaliin SR tuotantoon maksimi lannoitustasolla :o
Tämänhetkisestä tilanteesta en ole varma mutta aikaisemmin suojavyöhykesopimus oli 5 tai 10 vuotinen teki sen missä vaiheessa vaan sopimuskautta. Mulla on 7ha lohko sopimuksella ja siinä on käynyt juurikin niin että se paskaheinä ei kelpaa kenellekkään. Lohko ollut 9 vuotta suojavyöhykkeenä ja joka vuosi tulee 50 paalia paskaa. Alkaa noita vanhoja paaleja olemaan siellä sun täällä.
Ensi vuonna sopimus päättyy enkä todellakaan sitä aio uusia, en suosittele muillekkaan isoja aloja. Varsinkaan jos ei ole koneita millä korjuuvelvoitteen saa täytettyä.
-
"Suojavyöhykkeitä ja monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain kolmen ensimmäisen
sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti."
(Mavin lokakuisesta esitteestä napattu)
Eli jos nyt pari vuotta menis vielä vanhoilla ja kolmantena vuotena perustaisi suojavyöhykkeen, jolloin sitä tarvitsisi pitää vain 2,5-3 vuotta, jonka jälkeen taas viljan kautta normaaliin SR tuotantoon maksimi lannoitustasolla :o
Tämänhetkisestä tilanteesta en ole varma mutta aikaisemmin suojavyöhykesopimus oli 5 tai 10 vuotinen teki sen missä vaiheessa vaan sopimuskautta. Mulla on 7ha lohko sopimuksella ja siinä on käynyt juurikin niin että se paskaheinä ei kelpaa kenellekkään. Lohko ollut 9 vuotta suojavyöhykkeenä ja joka vuosi tulee 50 paalia paskaa. Alkaa noita vanhoja paaleja olemaan siellä sun täällä.
Ensi vuonna sopimus päättyy enkä todellakaan sitä aio uusia, en suosittele muillekkaan isoja aloja. Varsinkaan jos ei ole koneita millä korjuuvelvoitteen saa täytettyä.
Ja kohdentamisalueella on tekemisen paikka, että hyväkään kelpaisi, jos
rahtaamaan alkaisi. Korsirehua syövä karja kun melko vähissä.
Peltoparannusaineena sisältänee rikkaruohoja, kompostointi tarvitsisi kuivalannan
käsittelyketjun, jopa pelkän silpun levitys välivarastointeineen ei ole mikään itsestään selvä.
Kun lähtee ajelemaan tuonne vähän syrjempään, niin kyllä metsässä muhivat
palleropyramidit kertovat juuri kuvatusta ongelmasta.
-SS-
-
"Suojavyöhykkeitä ja monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain kolmen ensimmäisen
sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti."
(Mavin lokakuisesta esitteestä napattu)
Eli jos nyt pari vuotta menis vielä vanhoilla ja kolmantena vuotena perustaisi suojavyöhykkeen, jolloin sitä tarvitsisi pitää vain 2,5-3 vuotta, jonka jälkeen taas viljan kautta normaaliin SR tuotantoon maksimi lannoitustasolla :o
Tämänhetkisestä tilanteesta en ole varma mutta aikaisemmin suojavyöhykesopimus oli 5 tai 10 vuotinen teki sen missä vaiheessa vaan sopimuskautta. Mulla on 7ha lohko sopimuksella ja siinä on käynyt juurikin niin että se paskaheinä ei kelpaa kenellekkään. Lohko ollut 9 vuotta suojavyöhykkeenä ja joka vuosi tulee 50 paalia paskaa. Alkaa noita vanhoja paaleja olemaan siellä sun täällä.
Ensi vuonna sopimus päättyy enkä todellakaan sitä aio uusia, en suosittele muillekkaan isoja aloja. Varsinkaan jos ei ole koneita millä korjuuvelvoitteen saa täytettyä.
Ja kohdentamisalueella on tekemisen paikka, että hyväkään kelpaisi, jos
rahtaamaan alkaisi. Korsirehua syövä karja kun melko vähissä.
Peltoparannusaineena sisältänee rikkaruohoja, kompostointi tarvitsisi kuivalannan
käsittelyketjun, jopa pelkän silpun levitys välivarastointeineen ei ole mikään itsestään selvä.
Kun lähtee ajelemaan tuonne vähän syrjempään, niin kyllä metsässä muhivat
palleropyramidit kertovat juuri kuvatusta ongelmasta.
-SS-
Eikös yhteen aikaan suunniteltu biojalostamoita,joissa voitaisiin käyttää juurikin näitä viherbiomassoja, joista jalostetaan liikennepolttoaineita ? Siinähän olis hyvä loppusijoituspaikka tälle tavaralle.
-
Biokaasulaitos olisi hyvä, mutta kun niitä ei ole lähistölläkään, eikä rehuntarvitsijoitakaan.
-
aattelin tuossa ens alkuun laittaa 30 hehtaaria, intensiiviseen laidunnukseen ja sr tuotantoon, suojavyöhykkeen voi perustaa olemmassa olevaan nurmeen ja silloin kasvustossa voi olla apiloita, kylvää ei sopimuksen aikana saa. Mutta köyhtyneessä maassahan on aina apiloita, ei kai se haittaa jos ne on rivissä ;D ;D ;D
-
aattelin tuossa ens alkuun laittaa 30 hehtaaria, intensiiviseen laidunnukseen ja sr tuotantoon, suojavyöhykkeen voi perustaa olemmassa olevaan nurmeen ja silloin kasvustossa voi olla apiloita, kylvää ei sopimuksen aikana saa. Mutta köyhtyneessä maassahan on aina apiloita, ei kai se haittaa jos ne on rivissä ;D ;D ;D
Suorakylvönä saa kasvustoa paikata. Mä oon pari kertaa vetäny räpitillä lisää siementä aukkoihin josta tulva on heinän tuhonnu. Ilmoitus vaan Ely keskukseen. Ei siitä lisäkylvöstä mitään iloa ollu, sama paskaruoho sieltä puski läpi.
-
Apilaa ei saa laittaa suojavyöhykenurmelle. Lannoittaa ei myöskään saa. Korjata on pakko. Ei ehkä karjamiestä todellakaan kiinnosta, kun satoa ei juurikaan tule.
Jos nyt laittaa suojavyöhykkeen, on se säilytettävä kauden loppuun asti, eli 5 vuotta. Mikäs se olikaan se pysyvän nurmen määritelmä...?
Nyt on Maaseutumediassa selvästi sanottu, että apilaa saa olla vaikka 100% . Tämä on nyt sitten se porsanreikä, joka mahdollistaa intensiivisen nurmirehun viljelyn käytännössä 900 euron kyytipoikatuella.
Olen ajatellut, olisiko monivuotinen sinimailasnurmi puna-apilan joukossa hyväsatoinen suojavyöhykekasvusto. Kolmella niitollla rehuyksiköitä kertyy.
-SS-
-
Apilaa ei saa laittaa suojavyöhykenurmelle. Lannoittaa ei myöskään saa. Korjata on pakko. Ei ehkä karjamiestä todellakaan kiinnosta, kun satoa ei juurikaan tule.
Jos nyt laittaa suojavyöhykkeen, on se säilytettävä kauden loppuun asti, eli 5 vuotta. Mikäs se olikaan se pysyvän nurmen määritelmä...?
Nyt on Maaseutumediassa selvästi sanottu, että apilaa saa olla vaikka 100% . Tämä on nyt sitten se porsanreikä, joka mahdollistaa intensiivisen nurmirehun viljelyn käytännössä 900 euron kyytipoikatuella.
Olen ajatellut, olisiko monivuotinen sinimailasnurmi puna-apilan joukossa hyväsatoinen suojavyöhykekasvusto. Kolmella niitollla rehuyksiköitä kertyy.
-SS-
Niinpä näkyy sanotun apilasta. Aiemmin koulutuksessa oltiin eri mieltä.
Näyttää kyllä aika hyvältä karjatilojen osalta.
Apila viihtyy heikompiravinteisilla lohkoilla ja taantuu vähitellen, sinimailanen parempiravinteisilla lohkoilla, joten tulisi hyväkasvuinen nurmilohko ilman mitään tarvetta lannoittaa.
Minulla ei ole karjaa, joten pitäisi pitää pelloilla sellainen kasvusto, jonka korjuu ei olisi kallista. Tai löytää nurmelle muu käyttö. Pelkään vähän maan rakenteen puolesta, jos käyttää vain timoteitä suojavyöhykkeellä. Homma edelleen pohdinnassa.
-
Eikös karjatila hanki tällä tavalla nyt sitten sen pysyvän nurmen statuksen lohkoilleen automaattisesti? Eli kymmenen vuoden kuluttua kun karjanpito on niin kannatamatonta ja viljasta maksettaisiin 250€/t niin pakosta pitelet enää nurmea ja kiroilet, kun rahaa palaa vaan heinien korjuuseen ja kenellekkään ne ei kelpaa. ::)
Onneksi rahat kyllä loppuu aiemmin ja tukitaso putoaa alle kannattavuuden ;D
-
Suojavyöhykkeistä ei käsittääkseni tule pysyvää nurmea viimeisimmän tiedotteen mukaan.
-
Kumma juttu kun mavin sivuilla hallinnon koulutusmateriaalissa on edelleen apilasta max 20% sääntö...
-
Kumma juttu kun mavin sivuilla hallinnon koulutusmateriaalissa on edelleen apilasta max 20% sääntö...
Joo se oli ennen erityistukisopimus ja usein siinä oli jokin nurmikasvivalikoima ohjeissa valmiiksi. Nyt varmaan vaa rasti ruutuun ja valvonnan mielivallan alle. Omasta mielestäni intensiivisen nurmiviljelyn typensitojasuojavyöhyke on suojavyöhykkeen alkuperäisestä tarkoituksesta hieman sivussa. Mutta saattaa siis olla jonkinnäköinen kädenojennus nautakarja-alalle ? Jos siis se puhdas-apila/mailaskasvusto on sallittu oikeasti ?
-SS-
-
Vielä tähän tämä ns. reality check.
Suojavyöhyketoimenpiteen rahoitusta riittää vain yhdelle viidestä hehtaarista jos kaikki muut hehtaarit jäävät TÄYSIN ilman mitään ympäristökorvausta.
Tämä siis seuraa siitä että ympäristökorvauksiin riittää rahoitusta keskimäärin 100€/ha. En usko, että velkaantuva valtio pystyisi tekemään 800 miljoonan lisäbudjettia tämmöiseen tarkoitukseen ilman epämukavaa mediajulkisuutta.
-SS-
-
Vielä tähän tämä ns. reality check.
Suojavyöhyketoimenpiteen rahoitusta riittää vain yhdelle viidestä hehtaarista jos kaikki muut hehtaarit jäävät TÄYSIN ilman mitään ympäristökorvausta.
Tämä siis seuraa siitä että ympäristökorvauksiin riittää rahoitusta keskimäärin 100€/ha. En usko, että velkaantuva valtio pystyisi tekemään 800 miljoonan lisäbudjettia tämmöiseen tarkoitukseen ilman epämukavaa mediajulkisuutta.
-SS-
Tämän ketjun keskustelusta ja myös tästä kommentista pitää tehdä sellainen johtopäätös, että tänä keväänä kannattaa tai oikeastaan pitää tehdä ympäristösitoumukset. Sitoumukset tehdään tämän kevään ehdoilla. Tänä keväänä solmittujen sitoumusten ehtoja ei muuteta. Ne jotka eivät tee tänä keväänä sitoumusta jäävät rannalle ruikuttamaan. Tai vuoden kuluttua tehdään sitoumukset huonommilla ehdoilla. Jos on oikein hyvä tarjous, niin se viedään käsistä. Jälkeen päin sellaista tarjousta ei välttämättä enää tule. Pitää muistaa myös vuoden -95 opit. Silloin tehtiin sulfaattimaiden kalkitussopimuksia. Sen jälkeen niitä ei enää tehty. Kalkit tuli ilmaiseksi!!
-
Vielä tähän tämä ns. reality check.
Suojavyöhyketoimenpiteen rahoitusta riittää vain yhdelle viidestä hehtaarista jos kaikki muut hehtaarit jäävät TÄYSIN ilman mitään ympäristökorvausta.
Tämä siis seuraa siitä että ympäristökorvauksiin riittää rahoitusta keskimäärin 100€/ha. En usko, että velkaantuva valtio pystyisi tekemään 800 miljoonan lisäbudjettia tämmöiseen tarkoitukseen ilman epämukavaa mediajulkisuutta.
-SS-
Tämän ketjun keskustelusta ja myös tästä kommentista pitää tehdä sellainen johtopäätös, että tänä keväänä kannattaa tai oikeastaan pitää tehdä ympäristösitoumukset. Sitoumukset tehdään tämän kevään ehdoilla. Tänä keväänä solmittujen sitoumusten ehtoja ei muuteta. Ne jotka eivät tee tänä keväänä sitoumusta jäävät rannalle ruikuttamaan. Tai vuoden kuluttua tehdään sitoumukset huonommilla ehdoilla. Jos on oikein hyvä tarjous, niin se viedään käsistä. Jälkeen päin sellaista tarjousta ei välttämättä enää tule. Pitää muistaa myös vuoden -95 opit. Silloin tehtiin sulfaattimaiden kalkitussopimuksia. Sen jälkeen niitä ei enää tehty. Kalkit tuli ilmaiseksi!!
Nopeat syövät hitaat. On tosiaan väläytelty sitä, että rahoja voidaan käyttää etupainotteisesti, vaikka sitoumukset jatkuvat kuitenkin 2020 asti. Se merkitsee sitä, että jotkut valitut toimenpiteet jäävät loppuvuosiksi ilman rahoitusta. Valmisteludokumenteissa on mainittu, että suojavyöhyke ja LHP on kustannuksistaan huolimatta tuottavimpia vesiensuojelumuotoja (mitä ei kylläkään ole viherlannoitus-suojavyöhyke), eli viimeisenä lähtevät nämä joutoniittyrahat, ensimmäisenä kiinteän lannan vastaanottokorvaukset (jotka ovatkin lähinnä teoreettisia ja itsestään selviä rahoja niille, jotka muutenkin ottaisivat lantaa vastaan, kun lietemultain on jo hankittu, mitä siitä sitten enää seuraaville vuosille maksamaan, jne) kasvipeitteisyydet ja kerääjäkasvit, varsinkin apilakerääjät, joilla ei ole vesistöjen tilaan MITÄÄN vaikutusta, se jo tiedetään.
Eli jos on aikeita leppoistaa ja laittaa koko tila suojavyöhykkeeksi, nostaa nettona 800€/ha viideksi vuodeksi, ERITTÄIN HYVÄ VAIHTOEHTO ulosvuokraukselle, niin toimii heti etujoukoissa. Ne, jotka arvelivat normiviljelyyn tulevan mukavia tukiautomaatteja avuksi, tulevat pettymään.
Tämä tieto omaakin päätöstä avitti.
Se, että pikaistuksissa ja ahneuksissa tehtyjen sitoumusten ehtoja ei muutettaisi, olen eri mieltä, sillä niihin ehtoihin on rakennettu valmiiksi irtisanomismahdollisuus hallinnon taholta. Eivät tietenkään sido enää sitten viljelijääkään.
-SS-
-
Eikö tämä rajoitus koske suojavyöhykkeitä. lainaus mavin opuksesta; Luonnonhoitopeltonurmia voi olla yhteensä enintään 20 prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta liitteessä 10 tarkoitetulla alueella (kohdentamisalue II) ja enintään 5 prosenttia muulla alueella.
-
Eikö tämä rajoitus koske suojavyöhykkeitä. lainaus mavin opuksesta; Luonnonhoitopeltonurmia voi olla yhteensä enintään 20 prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta liitteessä 10 tarkoitetulla alueella (kohdentamisalue II) ja enintään 5 prosenttia muulla alueella.
Ei vaan kyse on VAIN luonnonhoitopeltonurmesta. Suojavyöhyke on rinnakkainen toimenpide,
osa ympäristöhoitonurmien kokonaisuutta. Ympäristönhoitonurmiin kuuluu
PÄÄTASO YMPÄRISTÖNHOITONURMI
1. Suojavyöhykkeet
2. Monivuotiset ympäristönurmet
3. Luonnonhoitopeltonurmet
Sitten on näitä muita, joita lasketaan siihen maksimiprosenttiin,
löytyy päätasolta toimenpiteestä peltoluonnon monimuotoisuus
PÄÄTASO PELTOLUONNON MONIMUOTOISUUS
1. Viherlannoitusnurmi
2. Kerääjäkasvit
3. Saneerauskasvit
4. Monimuotoisuuspelto
4a) Riistapelto 1 v. (viljellään peuroja)
4b) Maisemapelto 1 v. ( viljellään kukkia)
4c) lintupelto ( 2 v. -> viljellään lintuja)
Sitten se 20% raja tulee seuraavasta säännöstä:
"Monimuotoisuuspeltoja ja luonnonhoitopeltonurmia voi olla kuitenkin yhteensä enintään 20 % tilan tukikelpoisesta peltoalasta luonnonhoitopeltonurmien kohdentamisalueella ja 15 % muulla alueella."
Sitä minä en tiedä, miksi juuri nuo mainitut ei-viljelyt on valittu rajoituksen kohteeksi, todennäköisesti tulevat vanhasta ympistä, suojavyöhykkeet kun silloin olivat erityistukisopimuksissa tai jotain. Tai sitten vaan eivät ole edes purkaneet siellä Mavissa noita, ei ole siellä yhtään semmoista amanuenssia, joka osaisi esimerkiksi tehdä sisäistetyn hierarkian näihin toimenpiteisiin, että ihmisetkin tajuis.
Semmoinen pieni yksityiskohta merkittävästä tukipaletin osasta, eli luonnonhaittakorvauksesta. Kun on esimerkiksi kesantoja ( EFA) tai muuten viljelemättömiä aloja, niin yhteenlaskettuna on rajoitus luonnonhoitopeltonurmille ja kesannoille:
"Hakija voi vuonna 2015 ilmoittaa kesantoja ja LHP-nurmia yhteensä enintään 50 % korvauskelpoisesta peltoalasta (pysyviä nurmia ei huomioida rajoitteessa). Lopulla alalla on ilmoitettava viljelykasveja. Viherlannoitusnurmi ja ympäristökorvauksen monimuotoisuuspellot luetaan rajoitetta määritettäessä viljellyksi alaksi.
Vuonna 2016 kesannon ja LHP-nurmien sallittu yhteenlaskettu ala laskee 25 prosenttiin.
Jos kesantoa tai LHP-nurmia ilmoitetaan rajoitetta (25 % tai 50 %) enemmän, korvausta ei makseta ylittävältä osalta."
Eli 2015 kesanto + LHP maksimi 50%
2016- kesanto + LHP maksimi 25%
-SS-
-
100ha pilanurmea tarkoittaa n. 20 paalia hehtaarilta. Eli 2000 paalia myytävää. Sen kun kerrotte 15€/paali, niin ollaan urakointi kustannuksissa ja siihen muovia 8€/paali päälle+säilöntäaineet 1-2€/paali. 45000€ tukea ja 45000€ menoja vuodessa. ;D
-
Se, että on olemassa tuollainen kehnon viidenkympin korvaus monivuotisesta
ympäristönurmesta on varmaan seuraavanlaisen ajattelun tulos:
Eli nämä ympäristönhoitonurmet ovat hieman limittyviä, ja ERITTÄIN
SUURI tukiero tekee sääntöjen venyttämisestä taiteen.
Monivuotinen ympäristönurmi on tarkoitettu sulfaattimaiden asujille.
Eli viljellään heinää ja säilörehua, voi lannoittaa mutta koko sitoumusaika
samalla nurmipohjalla toimittaisiin. Korvaus mitätön viisikymppiä.
Ehkä karjatilalle, koska vilja- alueilla ei sille rehulle ole käyttöä kumminkaan.
Olisiko tälle vuodelle tulossa aariakaan monivuotisia ympäristönurmia ?
Sitten luonnonhoitonurmipelto on tarkoitettu laiskalle. Sitä ei tarvii
korjata, niittokonetta näyttää pari kierrosta pellolla joskus kun pajut
kasvaa yli traktorin katon. Korvaus oliko se nyt 120 € on melko mitätön,
mutta eipä paljon töitäkään teetä.
Suojavyöhyke on rahakasvi, mutta vaatii korjuun. Muistikirjaa pitää pitää
ja varmaan on jonkinlainen aloitushakemus silti tehtävä. Jos typenkerääjillä
lannoittaminen todellakin on suojavyöhykkeellä sallittua, on tämä tietenkin
nautakarjatiloille satokasveista aivan järjettömän hieno vaihtoehto. Jos jossakin
vaiheessa tulee nurmilajeihin kiristys, sallitun nurmiseoksen muodossa, sitten
stondis pettää kyllä pahasti ja suojavyöhyke painuu jälleen muutaman tuhannen
hehtaarin kuriositeetiksi, niin kuin tähänkin asti.
Sitten ihan samanlaisia ovat peltoluonnon monimuotoisuuden alakohdat, esimerkiksi
viherlannoitusnurmet, joita KUKAAN karjatilallinen ei valitse tuotantokäyttöön, jos
samanlaisesta nurmesta saa suojavyöhykkeenä 900 € vs. 500 € !. Toisaalta
luomussakaan ei kukaan valitse tuota, koska saa säilörehunurmesta 54 euroa enemmän !
Viljanviljelytilan ei pidä ilmoittaa viherlannoitusnurmea, koska hyöty on apusäliörehu-
nurmena parempi, sinne voi upottaa muutaman tonnin liikafosforit, joita lannanvastaanotto-
korvauksesta kilisee.
Sitten alakohdassa monimuotoisuuspellot on samanlaista joutomaata kuin LHP:ssä ,
mutta riistapellot joutuu kylvämään vuosittain, lintupellot taas tarvitsevat lintuja.
Korvaustaso on kylläkin LHP:tä parempi, mutta kokonaisalan rajoitus on LHP:n
ja monimuotoisuuspeltojen välillä rajaa siirtelevä, ei yhteenlaskettava.
Saneerauskasvit on tarkoitettu peruna- ja sokerijuurikaskunkuille.
-SS-
-
100ha pilanurmea tarkoittaa n. 20 paalia hehtaarilta. Eli 2000 paalia myytävää. Sen kun kerrotte 15€/paali, niin ollaan urakointi kustannuksissa ja siihen muovia 8€/paali päälle+säilöntäaineet 1-2€/paali. 45000€ tukea ja 45000€ menoja vuodessa. ;D
100 ha:sta tippuu kohdentamisalueella tukia yhteensä 90000 €. Jos ajattelee
mitä tahansa muuta bisnestä, niin 50% myyntikate on jo aika hyvä.
Eikä tuo suojavyöhyke vilja-alueella todellakaan toimi hyvin, kun pitää
päästä eroon ongelmajätteestä. Nautakarja-alueella, onhan joka paali
silti paalattava, miksei sitten suojavyöhykkeeltä ?
-SS-
-
Niin ja tosiaan, 5 vuoden aikana 100 ha:n tila saa suojavyöhyketaloudessa 450000 tukia, jos 100k€ käyttää korjuuketjuun ja 10 kuutioon polttoainetta, ja vie massat metsään, jää viidestä vuodesta 350 k€ käteen. Mikä bisnes voisi olla vieläkin parempaa ?
Aivokirurgin homma ?
Parin viikon homma kesässä, liekö niinkään paljon ? Urakoitsijan leipää jos tällä tienataan, ei tietenkään jää viljelijälle niin paljon.
-SS-
-
Älä SS ny vaan pimahda kaaosteorioidesi kanssa. ;D
-
Älä SS ny vaan pimahda kaaosteorioidesi kanssa. ;D
Ainoa kaaos on ministeriön tiedotustoiminnassa.
Ja kerääjäkasvisiemenkauppiailla.
Ja siemenviskurisuppiloiden myyjillä. Kuulemma.
::)
-SS-
-
Niin ja tosiaan, 5 vuoden aikana 100 ha:n tila saa suojavyöhyketaloudessa 450000 tukia, jos 100k€ käyttää korjuuketjuun ja 10 kuutioon polttoainetta, ja vie massat metsään, jää viidestä vuodesta 350 k€ käteen. Mikä bisnes voisi olla vieläkin parempaa ?
Aivokirurgin homma ?
Parin viikon homma kesässä, liekö niinkään paljon ? Urakoitsijan leipää jos tällä tienataan, ei tietenkään jää viljelijälle niin paljon.
-SS-
No ei sitoudu ympiin, niin ei tarvii kerätä satoa ja saa kait ne 45000€ ja ei tarvii rassata hermoja korjuu kaluston kanssa.
-
Niin ja tosiaan, 5 vuoden aikana 100 ha:n tila saa suojavyöhyketaloudessa 450000 tukia, jos 100k€ käyttää korjuuketjuun ja 10 kuutioon polttoainetta, ja vie massat metsään, jää viidestä vuodesta 350 k€ käteen. Mikä bisnes voisi olla vieläkin parempaa ?
Aivokirurgin homma ?
Parin viikon homma kesässä, liekö niinkään paljon ? Urakoitsijan leipää jos tällä tienataan, ei tietenkään jää viljelijälle niin paljon.
-SS-
Ei tää voi olla noin hyvä busines. Kyllä se jollain konstilla torpataan. Vähintään sillä että ruvetaan valvomaan sitä että mistä ne paalit löytyy.
-
Niin ja tosiaan, 5 vuoden aikana 100 ha:n tila saa suojavyöhyketaloudessa 450000 tukia, jos 100k€ käyttää korjuuketjuun ja 10 kuutioon polttoainetta, ja vie massat metsään, jää viidestä vuodesta 350 k€ käteen. Mikä bisnes voisi olla vieläkin parempaa ?
Aivokirurgin homma ?
Parin viikon homma kesässä, liekö niinkään paljon ? Urakoitsijan leipää jos tällä tienataan, ei tietenkään jää viljelijälle niin paljon.
-SS-
No ei sitoudu ympiin, niin ei tarvii kerätä satoa ja saa kait ne 45000€ ja ei tarvii rassata hermoja korjuu kaluston kanssa.
Suojavyöhyke on nyt ympäristösitoumuksen sisällä eikä ulkona niin kuin joskus ennen. Tarkoitat varmaan ympäristösopimuksia, jotka eivät edellytä ympäristökorvauksen toimenpiteisiin sitoutumista.
eli:
PÄÄKOHTA YMPÄRISTÖSOPIMUKSET
Kosteikkojen hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito
Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot
Alkuperäisrotujen kasvattaminen
Nämä ovat kuitenkin vähä kinkkisiä, ovat niinkö vähän raivioille tehtäviä niittyjä esmes.
En usko, että rahaa saa tavanomaisen pellon muuttamisesta voikukkaniityksi ?
Jos ajattelee ymppiin sitoutumatonta AB alueen viljelijää, niin viherryttäminen
vaatii muutakin kuin kesantoa, eli noin 25 ha pitää olla jollakin kasvilla ja EFA
alana.
Silloinkin kokonaispotti jää alle 40000 € koko tilalla. Ja on vielä ainakin
jonkinlaisen kylvön vaiva neljännekselle pelloista. Ja sit kesannon joutuu
niittämään ainakin kerran.
-SS-
-
Niin ja tosiaan, 5 vuoden aikana 100 ha:n tila saa suojavyöhyketaloudessa 450000 tukia, jos 100k€ käyttää korjuuketjuun ja 10 kuutioon polttoainetta, ja vie massat metsään, jää viidestä vuodesta 350 k€ käteen. Mikä bisnes voisi olla vieläkin parempaa ?
Aivokirurgin homma ?
Parin viikon homma kesässä, liekö niinkään paljon ? Urakoitsijan leipää jos tällä tienataan, ei tietenkään jää viljelijälle niin paljon.
-SS-
No ei sitoudu ympiin, niin ei tarvii kerätä satoa ja saa kait ne 45000€ ja ei tarvii rassata hermoja korjuu kaluston kanssa.
Suojavyöhyke on nyt ympäristösitoumuksen sisällä eikä ulkona niin kuin joskus ennen. Tarkoitat varmaan ympäristösopimuksia, jotka eivät edellytä ympäristökorvauksen toimenpiteisiin sitoutumista.
eli:
PÄÄKOHTA YMPÄRISTÖSOPIMUKSET
Kosteikkojen hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito
Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot
Alkuperäisrotujen kasvattaminen
Nämä ovat kuitenkin vähä kinkkisiä, ovat niinkö vähän raivioille tehtäviä niittyjä esmes.
En usko, että rahaa saa tavanomaisen pellon muuttamisesta voikukkaniityksi ?
-SS-
Ei kun jää nuistakin pois ja nostaa vain muut tuet kuin ympäristöoperäiset tai nuo yllä olevat. Jos suojavyöhyke on ympin sisällä, niin eikö siihen sovelleta sitä 20% sääntöä mikä siellä on egolokisesta alasta ja viherrytämisestä?
Luomuun sopii nuo suojavyöhykkeet huonosti. Ne sulkevat luomutuen pois niiltä lohkoilta. Tuossa mietin että saako niille myös tämän perustuen ja viherrytämisen kun ainakin täällä tuo 450€/hehtaari on yläraja ympissä ja tuo suojavyöhyke on saman suuruinen.
-
Niin ja tosiaan, 5 vuoden aikana 100 ha:n tila saa suojavyöhyketaloudessa 450000 tukia, jos 100k€ käyttää korjuuketjuun ja 10 kuutioon polttoainetta, ja vie massat metsään, jää viidestä vuodesta 350 k€ käteen. Mikä bisnes voisi olla vieläkin parempaa ?
Aivokirurgin homma ?
Parin viikon homma kesässä, liekö niinkään paljon ? Urakoitsijan leipää jos tällä tienataan, ei tietenkään jää viljelijälle niin paljon.
-SS-
No ei sitoudu ympiin, niin ei tarvii kerätä satoa ja saa kait ne 45000€ ja ei tarvii rassata hermoja korjuu kaluston kanssa.
Suojavyöhyke on nyt ympäristösitoumuksen sisällä eikä ulkona niin kuin joskus ennen. Tarkoitat varmaan ympäristösopimuksia, jotka eivät edellytä ympäristökorvauksen toimenpiteisiin sitoutumista.
eli:
PÄÄKOHTA YMPÄRISTÖSOPIMUKSET
Kosteikkojen hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito
Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot
Alkuperäisrotujen kasvattaminen
Nämä ovat kuitenkin vähä kinkkisiä, ovat niinkö vähän raivioille tehtäviä niittyjä esmes.
En usko, että rahaa saa tavanomaisen pellon muuttamisesta voikukkaniityksi ?
-SS-
Ei kun jää nuistakin pois ja nostaa vain muut tuet kuin ympäristöoperäiset tai nuo yllä olevat. Jos suojavyöhyke on ympin sisällä, niin eikö siihen sovelleta sitä 20% sääntöä mikä siellä on egolokisesta alasta ja viherrytämisestä?
Luomuun sopii nuo suojavyöhykkeet huonosti. Ne sulkevat luomutuen pois niiltä lohkoilta. Tuossa mietin että saako niille myös tämän perustuen ja viherrytämisen kun ainakin täällä tuo 450€/hehtaari on yläraja ympissä ja tuo suojavyöhyke on saman suuruinen.
Vanhan ympin aikana suojavyöhyke oli erityistuki, kuten luomukin, ja niille oli
yhteinen tukikatto. Luomutuki on nyt erillinen tuki ja suojavyöhyke
normaali ympäristökorvauksen tuki, joten en ymmärrä, miksei luomutila
voisi nyt saada ympäristökorvausta suojavyöhykkeestä. Viherlannoitus on
sellainen ympäristökorvaustoimenpide, jota ei saa luomutuen yhteydessä. Siis
vain sillä perusteella, että kuuluu normaalistikin luomun viljelykiertoon, mitä
suojavyöhyke ei ole.
Eikös se 450 / 500 € /ha ole vain maksimi ympäristökorvauksen raja,
CAP ja LHK sekä viherryttämistuki ovat erilliset tuet, jotka ei tuota maksimia syö.
Siksi suojavyöhykkeestä voi saada 900 € bruttotuet. 850 muulla alueella.
Suojavyöhyke kun on nurmea, saa vapautuksen viherryttämisestä jos nurmen
määrä menee yli 75% ja se 25% on alle 30 ha, eli 120 ha pelto menee
vielä mukavasti.
Jos meinaa pelkillä perustuilla elää tekemättä mitään, niin nurmea sen pitänee olla
joo, silloin voi saada sen vapautuksen viherryttämisestä. Mut pysyvän nurmen
riski tulee tällöin, jos ei ole jonkun ympäristötoimenpiteen eli suojavyöhykkeen / LHP tms.
alaista, joten ainakin noin 20% pitää uudistaa jollakin suojaviljalla vaikka joka vuosi.
Vaivaa siinäkin on. Koska viljelymaisema pitää yleisissä ehdoissa pitää avoimena.
-SS-
-
Suojavyöhykkeelle ei makseta luomutukea, mutta se kuluu silti luomuvalvonnan piiriin.
Eikä tuo nyt ole mitenkään erikoisen hyvä käden ojennus karjatiloille. Se paska mikä jää suojavyöhykkeeltä pitää dumpata muualle ja fosfori rajat kiristyy entisestään.
-
Suojavyöhykkeelle ei makseta luomutukea, mutta se kuluu silti luomuvalvonnan piiriin.
Eikä tuo nyt ole mitenkään erikoisen hyvä käden ojennus karjatiloille. Se paska mikä jää suojavyöhykkeeltä pitää dumpata muualle ja fosfori rajat kiristyy entisestään.
Tätä ei ole kerrottu koulutuksissa. Mitkä ympäristökorvauksen alaiset toimenpiteet
saavat tai eivät saa luomussa tukea.
Arvelisin ainakin seuraavista:
Viherlannoitus EI
Ja suojavyöhyke nyt sitten EI
Ravinteiden tasapainoinen käyttö KYLLÄ
Talviaikainen kasvipeitteisyys ? EHKÄ
Kerääjäkasvit KYLLÄ.
Muuta en edes ole kysellyt.
Tuo viherlannos-suojakaistarehuala karjatiloilla toimii todellakin vain
jos lannat menee vastaanottokorvauksella pois.
-SS-
-
Suojavyöhykkeelle ei makseta luomutukea, mutta se kuluu silti luomuvalvonnan piiriin.
Eikä tuo nyt ole mitenkään erikoisen hyvä käden ojennus karjatiloille. Se paska mikä jää suojavyöhykkeeltä pitää dumpata muualle ja fosfori rajat kiristyy entisestään.
Tätä ei ole kerrottu koulutuksissa. Mitkä ympäristökorvauksen alaiset toimenpiteet
saavat tai eivät saa luomussa tukea.
Arvelisin ainakin seuraavista:
Viherlannoitus EI
Ja suojavyöhyke nyt sitten EI
Ravinteiden tasapainoinen käyttö KYLLÄ
Talviaikainen kasvipeitteisyys ? EHKÄ
Kerääjäkasvit KYLLÄ.
Muuta en edes ole kysellyt.
Tuo viherlannos-suojakaistarehuala karjatiloilla toimii todellakin vain
jos lannat menee vastaanottokorvauksella pois.
-SS-
Epäilisin näitä kurki ja joutsen peltoja ainakin etteivät saa luomutukea. Viherlannoitushan saa luomutuen 160€/hehtaari, muttei sitä 54€/hehtaari. Suojakaista ei saa sitä 160€/luomussa. Todenäköisesti siitä syystä ettei se voi olla viljelykierrossa mukana kun se on 5 vuodeksi lukittu nurmeksi. Tästä syystä epäilisin myös sitä viherrytämista ja ympäristökorvausta myös että tuleeko kun suojakaista ei ole mukana tässä 5 vuoden kiertosuunitelmassa kun se lukitaan nurmelle 5:si vuotta.
-
Tästä syystä epäilisin myös sitä viherrytämista ja ympäristökorvausta myös että tuleeko kun suojakaista ei ole mukana tässä 5 vuoden kiertosuunitelmassa kun se lukitaan nurmelle 5:si vuotta.
Viherryttämistuessa ja velvoitteessa riittää kun on yli 75% nurmella voi tavan tilakin siis anoa vapauttamista viherryttämisvelvoitteista. Mutta pitkät nurmet joutuvat pysyvien nurmien kirjoihin, siksi pitäisi olla jokin erikseen toimenpide, kuten luonnonhoitonurmi tai suojavyöhyke, jotta voisi vaan antaa olla. Mutta ne taas vaativat sitoutumista.
Juu jos luomu vaatii kierrättämään nurmiakin, niin uskonkin, ettei luomutukea saa.
Mutta on luomussakin suojavyöhyke toisaalta luomusatoa tuottavaa ja melko rahakasta 850 - 900 €ha kokonaistuki
viherlannoitettua rehua, kelpaa varmaan toiselle luomutilalle rehuksi. Luomusäilis on karjatilalla vain 600€ eikö ?
Lannan poistaminen tulee juu ongelmaksi. Jollei sitten tee pikku raiviota jonne iso suojavyöhyke.
Raivion saa viiteen vuoteen maksuun niillä suojavyöhykekorvauksilla ?
-SS-
-
Rehunurmelle ei saa kuin viherrytämisen, perustuen, luomutuen ja mahdolisen kasvipeitteisyyden.
-
Rehunurmelle ei saa kuin viherrytämisen, perustuen, luomutuen ja mahdolisen kasvipeitteisyyden.
Et luonnonhaittakorvaus jää pois, onko se eläintiheyden takia ?
-SS-
-
Rehunurmelle ei saa kuin viherrytämisen, perustuen, luomutuen ja mahdolisen kasvipeitteisyyden.
Et luonnonhaittakorvaus jää pois, onko se eläintiheyden takia ?
-SS-
Saa. Luettelin vain nämä uuden ympin tuet.
-
Muistas SS tarkastaa aina verenpainees kun noin huolettaa ympäristökorvausrahojen riittäminen.
Tuskin suomesta löytyy yhtäkään 100ha tilaa jolla kaikki pellot ois vesistön äärellä.
Meillä ainakin on enemmän peltoa, ja niistä ainoastaan noin 7Ha on vesistöjen äärellä. Pienillä raivauksilla toki voisi ainakin triplata alan ::) 8)
-
Muistas SS tarkastaa aina verenpainees kun noin huolettaa ympäristökorvausrahojen riittäminen.
Tuskin suomesta löytyy yhtäkään 100ha tilaa jolla kaikki pellot ois vesistön äärellä.
Meillä ainakin on enemmän peltoa, ja niistä ainoastaan noin 7Ha on vesistöjen äärellä. Pienillä raivauksilla toki voisi ainakin triplata alan ::) 8)
Muista pohjavesialueet ja valtaojat.
-SS-
-
Muistas SS tarkastaa aina verenpainees kun noin huolettaa ympäristökorvausrahojen riittäminen.
Tuskin suomesta löytyy yhtäkään 100ha tilaa jolla kaikki pellot ois vesistön äärellä.
Meillä ainakin on enemmän peltoa, ja niistä ainoastaan noin 7Ha on vesistöjen äärellä. Pienillä raivauksilla toki voisi ainakin triplata alan ::) 8)
Muistas SS tarkastaa aina verenpainees kun noin huolettaa ympäristökorvausrahojen riittäminen.
Tuskin suomesta löytyy yhtäkään 100ha tilaa jolla kaikki pellot ois vesistön äärellä.
Meillä ainakin on enemmän peltoa, ja niistä ainoastaan noin 7Ha on vesistöjen äärellä. Pienillä raivauksilla toki voisi ainakin triplata alan ::) 8)
Mä väittäsin että saisin lähes kaikki ympi kelposet pellot suojavyöhykkeeks. :P
-
Rehunurmelle ei saa kuin viherrytämisen, perustuen, luomutuen ja mahdolisen kasvipeitteisyyden.
Et luonnonhaittakorvaus jää pois, onko se eläintiheyden takia ?
-SS-
Saa. Luettelin vain nämä uuden ympin tuet.
Viherryttämistuki ei ole ympäristösitoumuksen alainen korvaus. Eikä vanhaa ympäristötukeakaan. Se on kahtia jaettu tilatuen perusosa. Yleiseurooppalaisesti. Ympäristötuki vaan näkyy mielissä kummittelevan, vaikka se on lakkautettu.
Eli peltotukijärjestelmiä on itse asiassa 5. (Tai siis 6. kun tuotantosidonnaiset tuet lisätään)
1a) Eli Tilatuki
1b)Viherryttäminen Tämä on pakottava ehto paitsi luomulla ja nurmitiloilla
2) Luonnonhaittakorvaus rutiinituki jos ehdot täyttyvät
3) Ympäristösitoumuksen korvaukset erillinen ympäristösitoumus
3a) Ravionteiden tasapainoinen käyttö on pakollinen
3b) Muita valitaan tarpeen mukaan
4) Luomutuki erillinen luomusopimus
5) Ympäristösopimukset ELY-keskuksen kanssa erillisiä sopimuksia
Ja sitten on vielä
6) Tuotantosidonnaiset tuet, niikö valkuais ja ruis ja juurikas. Mutta ovat hehtaareihin sidotut, ei tuotteen myyntihintaan tai määrään.
-SS-
-
Että työ jaksattekin, varsinkin SS, veivata näitä tukiasioita päivästä toiseen, sivukaupalla, monessa eri ketjussa, näistä vois joku sutki vääntää tukilisäjenkan, eiks jo kyllästytä, kuka näitä loputtomia spekulointeja enää jaksaa edes lukea?
-
Että työ jaksattekin, varsinkin SS, veivata näitä tukiasioita päivästä toiseen, sivukaupalla, monessa eri ketjussa, näistä vois joku sutki vääntää tukilisäjenkan, eiks jo kyllästytä, kuka näitä loputtomia spekulointeja enää jaksaa edes lukea?
Raha-automaatti, ei se siitä teorioimalla muutu. :)
-
N.100k € peltotukia rahasäilörehusta? En usko ennen kuin näen tuon! :o
-
N.100k € peltotukia rahasäilörehusta? En usko ennen kuin näen tuon! :o
Mää ainakin tulen saamaan jokusen kympin enämän hehtaarilta kuin edellisellä tukikaudella, kiitos siitä kuuluu 100euron kerääjäkasveille ja kuivalannan 40eurolle, unohtamatta suojavyöhykkeitä. 8)
-
Että työ jaksattekin, varsinkin SS, veivata näitä tukiasioita päivästä toiseen, sivukaupalla, monessa eri ketjussa, näistä vois joku sutki vääntää tukilisäjenkan, eiks jo kyllästytä, kuka näitä loputtomia spekulointeja enää jaksaa edes lukea?
No kai tämäkin metakeskustelu odotti vaan käynnistymistään. Ainakin olen pysynyt aiheessa. Pari yövuoroviikkoa takana niin on tuo tietokone ainoa työkaveri, niin tulee käänneltyä ja väänneltyä tukiasioita siinä sivussa.
Koska olennaista on: 62 päivää siihen, että nimi paperiin, silloin on myöhäistä alkaa laskeskella päätöksien tueksi.
Poistun nyt tästä vähäksi aikaa verokirjanpitoviikonlopulle, joku muu voisi sitten lähempänä H-hetkeä tehdä yhteenvedon, miten
se 200 miljoonaa ympäristökorvauksia saadaan kaikille riittämään, ja miten kaikki voivat muutoksessa voittaa, ja miten saataisiin koko Suomi suojavyöhykkeeksi.
-SS-
-
Muistas SS tarkastaa aina verenpainees kun noin huolettaa ympäristökorvausrahojen riittäminen.
Tuskin suomesta löytyy yhtäkään 100ha tilaa jolla kaikki pellot ois vesistön äärellä.
Meillä ainakin on enemmän peltoa, ja niistä ainoastaan noin 7Ha on vesistöjen äärellä. Pienillä raivauksilla toki voisi ainakin triplata alan ::) 8)
Apus melkein. Omista 130 ha suojavyöhykkeeksi olisi mahdollista saada 111 ha valtaojien vuoksi. Lähinaapuritilan 140 ha saisi suojavyöhykkeeksi käsittääkseni kaiken, ellei siellä sitten ole joitain peltoheittoja, joiden sijaintia en tiedä. Noita valtaojia vain risteilee aika lailla joka puolella Suomea.
Tukiautomaattina on kyllä pelottavan kiinnostava, mutta en oikein ole varma vielä... Pakko vaan on taloudellisista syistä tutkia. En usko, että kaikkea mahdollista laittaisin, mutta ehkä jotakin.
Jossakin vaiheessa oli ilmassa tietoa, että toimista maksetaan aluksi se summa, mikä on luvattu, mutta rahaa olisi varattu viiden vuoden jaksolle siten, että lopussa leikataan jos ei riitä. Tuosta tulee sitten riski viimeisten vuosien rahojen riittävyydestä omassa taloudessa. Jos suojavyöhykykekorvauksista leikataan vaikkapa puolet, olisi se ainakin omalle taloudelle paha tilanne. Luultavasti katson suojavyöhykkeitä vuoden, ja perustan jollekin alalle kokeeksi. Nyt tuntuu,että on liikaa epävarmuutta ilmassa, joten aion toimia viljelysuunnitelman mukaan, ja nostaa korvaukset niistä, joista se on mahdollista. Korkeintaan pientä viilausta joihinkin toimiin saattaa tulla.
.Että työ jaksattekin, varsinkin SS, veivata näitä tukiasioita päivästä toiseen, sivukaupalla, monessa eri ketjussa, näistä vois joku sutki vääntää tukilisäjenkan, eiks jo kyllästytä, kuka näitä loputtomia spekulointeja enää jaksaa edes lukea?
Kyllä tässä puretaan vähän paineita hankalista toimista ja puretaan hallinnon toimien monimutkaistamisen aiheuttamaa ähkyä, ja samalla levitetään kyllä ihan hyvää tietoa viljelijöille. Ainakin omaa mielenkiintoa selvitellä asioita nämä keskustelut ovat lisänneet, ja monia suunnittelun kannalta hyviä, jopa tärkeitä linkkejä on täältä löytynyt. Vaikka keskustelut ovat ajoittain vähän lyöneet yli, on täällä paljon asiallista tietoa vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Ilman näiden keskustelujen aktiivisia osanottajia, olisi paljon tietoa jäänyt saamatta. Tässä erityisesti SS on kyllä kunnostautunut. Kiitos siitä jo tässä vaiheessa. Agronet on hyvin edustettuna googlen hakutuloksissa, kun tietoja tukiasioista etsitään. Tämä toimii mainiona linkkipankkina. Lisäksi keskusteluja lukevat saavat varmasti ajatuksia siitä, mitä voisi soveltaa omalla tilalla. Toki kaikkeen täällä esille tulevaan tulee suhtautua sopivasti varauksella ja tarkistaa vaihtoehtojen soveltuvuus omille tiluksille. Monimutkaisuuden vuoksi neuvontapalveluilla lienee kysyntää.
-
Että työ jaksattekin, varsinkin SS, veivata näitä tukiasioita päivästä toiseen, sivukaupalla, monessa eri ketjussa, näistä vois joku sutki vääntää tukilisäjenkan, eiks jo kyllästytä, kuka näitä loputtomia spekulointeja enää jaksaa edes lukea?
Koska olennaista on: 62 päivää siihen, että nimi paperiin, silloin on myöhäistä alkaa laskeskella päätöksien tueksi.
Poistun nyt tästä vähäksi aikaa verokirjanpitoviikonlopulle, joku muu voisi sitten lähempänä H-hetkeä tehdä yhteenvedon, miten
se 200 miljoonaa ympäristökorvauksia saadaan kaikille riittämään, ja miten kaikki voivat muutoksessa voittaa, ja miten saataisiin koko Suomi suojavyöhykkeeksi.
-SS-
Mä jään mielenkiinnolla odottamaan. Vaikka tuota laskee miten päin tahansa niin se ei tee edelleenkään kuin n.100€ per ha. Ja vaikka C alueen karjatilat ei saisi edes tuota niin ei se etelän tukia montaa euroa nosta. Lisäksi jos noita suojavyöhykkeitä laitetaan vähänkään reilummin niin loputkin eurot loppuvat.
Oman talouden ajattelin kyllä laskea niin, että jos sen pakollisen 54€ ravinnehässäkkä, 60% kasvipeitteisyyttä ja satunnaisesti jotain vähäistä muuta = n. 100€ se on se mikä ympistä voisi irrota. Saako sillä sitten katettu kaikki kulut mitä tulee onkin toinen asia?
-
Mää aattelin katsoa että kuinka euron kuvat silmissä SKN ja kumppanit laittaa suojavyöhykettä menemään näinnä kahtena vuotena. Siinä kun on 5 vuoden soppari kourassa ja valtio sanoo "hä hää! rahat loppu, mutta sopimus pysyy voimassa!" siinä on iso kasa tuetonta apusäilistä mitä ei saa muuttaa myynti kasville ja tulot nollaantu kerta laakista.
-
Niitto 1.8 alkaen!
Että eipä karjatiloille ole asiasta suurta hyötyä ellei kylvä puhdasta apilikkoa ja pui siemeneksi.
-
Uusimmassa luonnoksessa on:
"Kasvusto on niitettävä ja korjattava
pois lohkolta kasvukauden aikana ja sitä voidaan myös laiduntaa. Keväällä tehtävä
niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide."
Kahden-kolmen sadon tuotantonurmi suojavyöhykkeen tuella on siis aivan mahdollinen, typensitojakasveilla. Fosforin ja kaliumin varasto pitäisi järjestää jotenkin yhtä vuotta aikaisemmin, jollakin säilörehuviherlannoitus - virityksellä, pari tonnia PK-lannosta alle.
Kyllä tuo ainakin kolmivuotisena tuottaa varmasti hyvin.
-SS-
-
Uusimmassa luonnoksessa on:
"Kasvusto on niitettävä ja korjattava
pois lohkolta kasvukauden aikana ja sitä voidaan myös laiduntaa. Keväällä tehtävä
niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide."
Kahden-kolmen sadon tuotantonurmi suojavyöhykkeen tuella on siis aivan mahdollinen, typensitojakasveilla. Fosforin ja kaliumin varasto pitäisi järjestää jotenkin yhtä vuotta aikaisemmin, jollakin säilörehuviherlannoitus - virityksellä, pari tonnia PK-lannosta alle.
Kyllä tuo ainakin kolmivuotisena tuottaa varmasti hyvin.
-SS-
Tuossa backiksen laittamassa linkisä oli se "niitto 1.8 alkaen". Tulee kiirus jos meinaa tuosta vielä kolme satoa tehdä! :o
-
Uusimmassa luonnoksessa on:
"Kasvusto on niitettävä ja korjattava
pois lohkolta kasvukauden aikana ja sitä voidaan myös laiduntaa. Keväällä tehtävä
niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide."
Kahden-kolmen sadon tuotantonurmi suojavyöhykkeen tuella on siis aivan mahdollinen, typensitojakasveilla. Fosforin ja kaliumin varasto pitäisi järjestää jotenkin yhtä vuotta aikaisemmin, jollakin säilörehuviherlannoitus - virityksellä, pari tonnia PK-lannosta alle.
Kyllä tuo ainakin kolmivuotisena tuottaa varmasti hyvin.
-SS-
Tuossa backiksen laittamassa linkisä oli se "niitto 1.8 alkaen". Tulee kiirus jos meinaa tuosta vielä kolme satoa tehdä! :o
Minä sen linkin laitoin, eikä se ole se backspacen mainitsema luonnos, joka siis ei ole vielä netissä. Laittamassani linkissä - joka oli siis vuodelta 2010 vastaava dokumentti - oli kyseinen ohje, jonka tiedot perustuvat ohjelmakauden 2007 –2013 ympäristötuen sitoumusehtoihin ja erityistukien sopimusehtoihin.
Uusi ohje on siis varmaankin päivitys, mutta ei ole Mavin tukitarkastajien käyttämä, vaan tarkastusohjeet ja perusteet tulevat asetukseksi ainakin
Uudessa järjestelmässä ainakin suojavyöhylleen minimileveys on muuttunut. Oletan, että niittolupakin, juuri mainitsemani mavin uusimman luonnoksen mukaan.
-SS-
-
Mutta. Onko 50 euron lisätuki vanhaan verrattuna (kohdentamisalueella) se kynnyskysymys. Jos vain noin 8000 ha on ollut tällaisena rikkaheinän korjuualana aikaisempina vuosina, onko jokin asia nyt muuttunut ? Saihan siitä 450 jo edellisen ympin aikana !
Enpä usko että tällainen ei-viljely juurikaan tekee lisäkauppaa, ehkä niille nurmitiloille, jotka menettävät itsestäänselvyyskasvipeitteisyystuet entiseen verrattuna.
Tai jotain.
-SS-
-
Uusimmassa luonnoksessa on:
"Kasvusto on niitettävä ja korjattava
pois lohkolta kasvukauden aikana ja sitä voidaan myös laiduntaa. Keväällä tehtävä
niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide."
Kahden-kolmen sadon tuotantonurmi suojavyöhykkeen tuella on siis aivan mahdollinen, typensitojakasveilla. Fosforin ja kaliumin varasto pitäisi järjestää jotenkin yhtä vuotta aikaisemmin, jollakin säilörehuviherlannoitus - virityksellä, pari tonnia PK-lannosta alle.
Kyllä tuo ainakin kolmivuotisena tuottaa varmasti hyvin.
-SS-
Tuossa backiksen laittamassa linkisä oli se "niitto 1.8 alkaen". Tulee kiirus jos meinaa tuosta vielä kolme satoa tehdä! :o
Minä sen linkin laitoin, eikä se ole se backspacen mainitsema luonnos, joka siis ei ole vielä netissä. Laittamassani linkissä - joka oli siis vuodelta 2010 vastaava dokumentti - oli kyseinen ohje, jonka tiedot perustuvat ohjelmakauden 2007 –2013 ympäristötuen sitoumusehtoihin ja erityistukien sopimusehtoihin.
Uusi ohje on siis varmaankin päivitys, mutta ei ole Mavin tukitarkastajien käyttämä, vaan tarkastusohjeet ja perusteet tulevat asetukseksi ainakin
Uudessa järjestelmässä ainakin suojavyöhylleen minimileveys on muuttunut. Oletan, että niittolupakin, juuri mainitsemani mavin uusimman luonnoksen mukaan.
-SS-
Ei se niitto 1.8. alkaen ollut vanhoissa ehdoissa mikään kiveen hakattu vaan sen sai tehdä aikaisemminkin jos esim. rikkakasvien torjunta tai vastaavat syyt sitä edellytti.
-
Uusimmassa luonnoksessa on:
"Kasvusto on niitettävä ja korjattava
pois lohkolta kasvukauden aikana ja sitä voidaan myös laiduntaa. Keväällä tehtävä
niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide."
Kahden-kolmen sadon tuotantonurmi suojavyöhykkeen tuella on siis aivan mahdollinen, typensitojakasveilla. Fosforin ja kaliumin varasto pitäisi järjestää jotenkin yhtä vuotta aikaisemmin, jollakin säilörehuviherlannoitus - virityksellä, pari tonnia PK-lannosta alle.
Kyllä tuo ainakin kolmivuotisena tuottaa varmasti hyvin.
-SS-
Tuossa backiksen laittamassa linkisä oli se "niitto 1.8 alkaen". Tulee kiirus jos meinaa tuosta vielä kolme satoa tehdä! :o
Minä sen linkin laitoin, eikä se ole se backspacen mainitsema luonnos, joka siis ei ole vielä netissä. Laittamassani linkissä - joka oli siis vuodelta 2010 vastaava dokumentti - oli kyseinen ohje, jonka tiedot perustuvat ohjelmakauden 2007 –2013 ympäristötuen sitoumusehtoihin ja erityistukien sopimusehtoihin.
Uusi ohje on siis varmaankin päivitys, mutta ei ole Mavin tukitarkastajien käyttämä, vaan tarkastusohjeet ja perusteet tulevat asetukseksi ainakin
Uudessa järjestelmässä ainakin suojavyöhylleen minimileveys on muuttunut. Oletan, että niittolupakin, juuri mainitsemani mavin uusimman luonnoksen mukaan.
-SS-
Ei se niitto 1.8. alkaen ollut vanhoissa ehdoissa mikään kiveen hakattu vaan sen sai tehdä aikaisemminkin jos esim. rikkakasvien torjunta tai vastaavat syyt sitä edellytti.
Siinä onkin 15 metrin maksimi leveys suojavyöhykkeelle. Tuolloin voidaan perustella puhdistus niitoja.
-
Uusimmassa luonnoksessa on:
"Kasvusto on niitettävä ja korjattava
pois lohkolta kasvukauden aikana ja sitä voidaan myös laiduntaa. Keväällä tehtävä
niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide."
Kahden-kolmen sadon tuotantonurmi suojavyöhykkeen tuella on siis aivan mahdollinen, typensitojakasveilla. Fosforin ja kaliumin varasto pitäisi järjestää jotenkin yhtä vuotta aikaisemmin, jollakin säilörehuviherlannoitus - virityksellä, pari tonnia PK-lannosta alle.
Kyllä tuo ainakin kolmivuotisena tuottaa varmasti hyvin.
-SS-
Tuossa backiksen laittamassa linkisä oli se "niitto 1.8 alkaen". Tulee kiirus jos meinaa tuosta vielä kolme satoa tehdä! :o
Minä sen linkin laitoin, eikä se ole se backspacen mainitsema luonnos, joka siis ei ole vielä netissä. Laittamassani linkissä - joka oli siis vuodelta 2010 vastaava dokumentti - oli kyseinen ohje, jonka tiedot perustuvat ohjelmakauden 2007 –2013 ympäristötuen sitoumusehtoihin ja erityistukien sopimusehtoihin.
Uusi ohje on siis varmaankin päivitys, mutta ei ole Mavin tukitarkastajien käyttämä, vaan tarkastusohjeet ja perusteet tulevat asetukseksi ainakin
Uudessa järjestelmässä ainakin suojavyöhylleen minimileveys on muuttunut. Oletan, että niittolupakin, juuri mainitsemani mavin uusimman luonnoksen mukaan.
-SS-
Ei se niitto 1.8. alkaen ollut vanhoissa ehdoissa mikään kiveen hakattu vaan sen sai tehdä aikaisemminkin jos esim. rikkakasvien torjunta tai vastaavat syyt sitä edellytti.
Siinä onkin 15 metrin maksimi leveys suojavyöhykkeelle. Tuolloin voidaan perustella puhdistus niitoja.
Ei kun minimi. Sitä 15 m pienemmät aikanaan olivat ymp. perustoimenpiteesen kuuluvia suojakaistoja. Ei tarvinut korjata, vaikka saikin. Suojavyöhyke eli erityisympäristösopimus, oli vanhassa järjestelmässä vähintään 15 m, piti korjata, niittoaika rikkaruohojen mukaan, mutta piti silti korjata, uudessa ympäristösitoumuksen normaalissa toimenpiteessä näkyy olevan vähintään 3 m, kaikki leikattu pitää korjata. Jos ei korjaa satoa, jää se suojakaistaksi, 54 EUR tukea. jos korjaa joka niiton, on suojavyöhyke, 450-500 € tukea. Mutta kun kerran sitoutuu, on tehtävä kommervenkit sen jälkeen joka vuosi.
Näin yksinkertaista.
-SS-
-
Sinne Ojalan seduille tietääkseni biokaasulaitos tulossa, jos toteutuu niin lähiseudun hömppäheinät kyllä nielasee.
-
Sinne Ojalan seduille tietääkseni biokaasulaitos tulossa, jos toteutuu niin lähiseudun hömppäheinät kyllä nielasee.
Mistäs Ojala sitten säilikset tekee? :o
-
Agronetin kyläparlamenttia on kuultu ! Nyt Mavin ehtoluonnoksiin on helmikuun lopulla tullut lause : "Voit perustaa kasvuston myös käyttämällä valmiita nurmi- ja heinäkasvien siemenseoksia, joissa on enintään 20 % apiloiden siemeniä.". Eli ihan virna - mailas - kasitonnaria ei pysty rakentamaan, olikin liian hyvä idea onnistuakseen.
-SS-
-
Tää on myönteinen suojavyöhykkeitä koskeva seikka, joka löytyi sitoumusehdoista:
Hukkakauraa tai valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja
muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita rikkakasveja
voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti
tai mekaanisesti.
-
Mutta. Onko 50 euron lisätuki vanhaan verrattuna (kohdentamisalueella) se kynnyskysymys. Jos vain noin 8000 ha on ollut tällaisena rikkaheinän korjuualana aikaisempina vuosina, onko jokin asia nyt muuttunut ? Saihan siitä 450 jo edellisen ympin aikana !
Enpä usko että tällainen ei-viljely juurikaan tekee lisäkauppaa, ehkä niille nurmitiloille, jotka menettävät itsestäänselvyyskasvipeitteisyystuet entiseen verrattuna.
Tai jotain.
-SS-
Ennen haku oli monimutkaisempi. Piti laskelmin perustella kustannukset joita hoidosta kertyy, tuki perustui niihin, vähän ninko investointituki. Laskelmien toteutumista ei kai valvottu.
-
Mutta. Onko 50 euron lisätuki vanhaan verrattuna (kohdentamisalueella) se kynnyskysymys. Jos vain noin 8000 ha on ollut tällaisena rikkaheinän korjuualana aikaisempina vuosina, onko jokin asia nyt muuttunut ? Saihan siitä 450 jo edellisen ympin aikana !
Enpä usko että tällainen ei-viljely juurikaan tekee lisäkauppaa, ehkä niille nurmitiloille, jotka menettävät itsestäänselvyyskasvipeitteisyystuet entiseen verrattuna.
Tai jotain.
-SS-
Ennen haku oli monimutkaisempi. Piti laskelmin perustella kustannukset joita hoidosta kertyy, tuki perustui niihin, vähän ninko investointituki. Laskelmien toteutumista ei kai valvottu.
Viljelijäthän siitä nyt hyötyy, kun Suomi niin kovalla innolla ja kunnianhimoisin tavoittein haluaa suojella Itämerta, eipä siis aina moitita tuota ympäristöväkä, suojavyöhykkeet on maatalouden ylivoimaisesti paras bisnes vuosikausiin.
-
Mutta. Onko 50 euron lisätuki vanhaan verrattuna (kohdentamisalueella) se kynnyskysymys. Jos vain noin 8000 ha on ollut tällaisena rikkaheinän korjuualana aikaisempina vuosina, onko jokin asia nyt muuttunut ? Saihan siitä 450 jo edellisen ympin aikana !
Enpä usko että tällainen ei-viljely juurikaan tekee lisäkauppaa, ehkä niille nurmitiloille, jotka menettävät itsestäänselvyyskasvipeitteisyystuet entiseen verrattuna.
Tai jotain.
-SS-
Ennen haku oli monimutkaisempi. Piti laskelmin perustella kustannukset joita hoidosta kertyy, tuki perustui niihin, vähän ninko investointituki. Laskelmien toteutumista ei kai valvottu.
Viljelijäthän siitä nyt hyötyy, kun Suomi niin kovalla innolla ja kunnianhimoisin tavoittein haluaa suojella Itämerta, eipä siis aina moitita tuota ympäristöväkä, suojavyöhykkeet on maatalouden ylivoimaisesti paras bisnes vuosikausiin.
Kyllä tuo hakemisen helpottuminen vaikuttaa paljon. Kynnys teettää tai säveltää itse suunnitelma on paljon korkeampi kuin rastittaa kohdat hakemuksessa ja kylvää sopiva siemenseos.
Semmoinen käytännön seikka kuin suojavyöhykkeen korjuuvelvoite voi tuottaa hankaluuksia tai ärräpäitä jos valvonta osuu kohdalle. Ainakin kuulostaa siltä, että tällä hetkellä aika moni meinaa perustaa vyöhykkeen ja mullinen murkinaksi näitä heiniä tuskin pystyy saamaan ellei asiasta ole jo sopinut. Koulutuksessa esim. suojavyöhykkeen heinän korjaaminen silppuna ja levittäminen jollekin muulle lohkolle sekä riittävä laiduntaminen katsottiin hyväksyttäväksi korjuuksi, mutta paalien rahtaamista metsään mätänemään ei hyväksytty, eikä polttamista pellon päisteessä. Lämpökeskuksessa saa polttaa tai mädättää biokaasulaitoksessa.
-
...
Semmoinen käytännön seikka kuin suojavyöhykkeen korjuuvelvoite voi tuottaa hankaluuksia tai ärräpäitä jos valvonta osuu kohdalle. Ainakin kuulostaa siltä, että tällä hetkellä aika moni meinaa perustaa vyöhykkeen ja mullinen murkinaksi näitä heiniä tuskin pystyy saamaan ellei asiasta ole jo sopinut. Koulutuksessa esim. suojavyöhykkeen heinän korjaaminen silppuna ja levittäminen jollekin muulle lohkolle sekä riittävä laiduntaminen katsottiin hyväksyttäväksi korjuuksi, mutta paalien rahtaamista metsään mätänemään ei hyväksytty, eikä polttamista pellon päisteessä. Lämpökeskuksessa saa polttaa tai mädättää biokaasulaitoksessa.
Oltiinkoos samassa koulutuksessa tiistaina? Nimittäin samanlaista juttua kuuntelin ja luennoitsija muistutti, että ei se korjuu sieltä ilmaiseksi onnistu (laiduntamisessakin oli se, että ne paikat jotka elukat jättää syömättä pitää korjata pois). Mutta oma paikkansa näillekin varmaan on ja joillekin sopii. (vanhoissa ehdoissa oli "Laidunnus on mahdollista vain, jos siitä ei aiheudu haittaa vesiensuojelulle."). Ja sit tarttis olla niitä eläimiä...
Mää sitä vaan oon pohtinu, että kun Vipussa ei oo vesistöt(valtaojat) kuulemma ajan tasalla, että jos mun mielestä oja on valtaoja ja perustan siihen vyöhykkeen, niin mikä takaa, että se kelpaa? Ei mikään. Koulutuksessa sanottiin, ettei sille valtaojalle mitään kokomääritystä ole.
-
Oltiinkoos samassa koulutuksessa tiistaina?
Todennäköisesti olimme.
-
Saako suojavyöhykenurmea laiduntaa? Täyttääkö laiduntaminen korjuuvelvoitteen?
-
Saako suojavyöhykenurmea laiduntaa? Täyttääkö laiduntaminen korjuuvelvoitteen?
No niin tua aikaisemmin luonnosten perusteella kirjoitettiin ja eilen koulutuksessa korostettiin, että syömättömät kohdat (=läjien paikat?) pitää sitten muuten korjata (ja siis viedä pois, niitto ei riitä)
-
Täytyyks ne nyt jumalauta saksien kans käydä napsimas ja pistää jätesäkkiin :o
-
Täytyyks ne nyt jumalauta saksien kans käydä napsimas ja pistää jätesäkkiin :o
Tota. Jos puhdistusniitto ja niittojätteen korjaaminen ei huvita,
ainahan voi nostaa 500€ sijasta 120 € LHP-rahaa eikä silloin tarvitse
käydä edes joka vuosi niittokoneen kanssa lohkolla ?
Sitten jos 20% tulee täyteen, lopusta sitten säilörehunurmi, 54 + 54 €
Ei tarvitse käydä edes niittokoneella pyörähtämässä.
-SS-
-
Täytyyks ne nyt jumalauta saksien kans käydä napsimas ja pistää jätesäkkiin :o
Tota. Jos puhdistusniitto ja niittojätteen korjaaminen ei huvita,
ainahan voi nostaa 500€ sijasta 120 € LHP-rahaa eikä silloin tarvitse
käydä edes joka vuosi niittokoneen kanssa lohkolla ?
Sitten jos 20% tulee täyteen, lopusta sitten säilörehunurmi, 54 + 54 €
Ei tarvitse käydä edes niittokoneella pyörähtämässä.
-SS-
tarkotin lähinnä niit kohtii minne elukat on paskantanu
E:eikä mul oo aikomustakaan alkaa pelleilemään minkään heinien,saati kerääjien kans
-
Täytyyks ne nyt jumalauta saksien kans käydä napsimas ja pistää jätesäkkiin :o
Tota. Jos puhdistusniitto ja niittojätteen korjaaminen ei huvita,
ainahan voi nostaa 500€ sijasta 120 € LHP-rahaa eikä silloin tarvitse
käydä edes joka vuosi niittokoneen kanssa lohkolla ?
Myöskään LHP:lle ei makseta RTK:ta eikä kasvipeitteisyydestä. Alkaa olla kai aika samoissa rehunurmien kanssa, eikä tartte murehtia prosenttialoista.
-
LHP:lle maksetaan 120/ha, tuotantonurmelle RTK 54 + kasvipeitteisyys. 80 (54€) kasvipeitteisyydellä jää siis eroksi vain 12€.
Laitan LHP:tä aina sen verran kun viljelykiertoon sopii, ja hoidan sitä kuten ennen viherlannoitusnurmea. Loput nurmet tuotantonurmena.
Kaikkiaan toteutan ensisijaisesti omaa viljelykiertoani ja optimoin tuet siihen mahdollisimman hyvin. Satokasveja valitaan tuoton ja markkinatilanteen mukaan.
Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.
Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.
-
LHP:lle maksetaan 120/ha, tuotantonurmelle RTK 54 + kasvipeitteisyys. 80 (54€) kasvipeitteisyydellä jää siis eroksi vain 12€.
Laitan LHP:tä aina sen verran kun viljelykiertoon sopii, ja hoidan sitä kuten ennen viherlannoitusnurmea. Loput nurmet tuotantonurmena.
Kaikkiaan toteutan ensisijaisesti omaa viljelykiertoani ja optimoin tuet siihen mahdollisimman hyvin. Satokasveja valitaan tuoton ja markkinatilanteen mukaan.
Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.
Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.
Kyllä tuo suojavyöhyke on lähinnä aikaisemman 20-vuotisen suojavyöhykeammattilaisen luonnollinen valinta. Jos on viljellyt jotain viljaa tai semmoista höpökasvia, ammattimainen erikoistunut suojavyöhykeviljely on iso kynnys aloittaa.
-SS-
-
Mistä tuotantokasvista saa 900 euron katetuoton? Ehkä jostain erikoiserikoiskasvista, no ei tietysti suojavyöhykkeestäkään saa nettona noin paljoa, mut jos heinän korjuukulut 100-200 €/ha, niin silti jäää vielä ihan kivasti katetta, eikä vaadi suuria pääomia suojavyöhyketalous, toisin kuin viljanviljely kuivureineen, puimureineen, traktoreineen ja muine härpäkkeineen, oikein kun ajattelee, kuinka paljon pitää satsata halvan viljan viljelyyn, niin sitä järkevämmältä suojavyöhyketalous tuntuu, olkoonkin että suurimpana ongelmana korjuuheinän loppusijoitus.
-
Joo, vaikka mitenpäin laskee niin mikään muu ei tuota yhtä paljon ja yhtä pienellä panostuksella kuin suojavyöhyke. Itse en kuulu niihin jotka viljelevät viljaa vaikka väkisin hautaan saakka. Viljanviljely on mielenkiintoista ja haastavaa ja pääosin kevyttä konehommaa, mutta tuloakin siitä pitäisi jäädä. Tai sit on varmaankin niitä joilla on, Jaajon sanojen mukaan, pinkka kunnossa. Ei tarvitse rahaa.
Ajattelenkin asiaa niin että suojavyöhykkeet tuottavat tuloa, jonka voi ajatella muille lohkoille, jotka ovat viljalla :)
-
Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.
Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.
Missä on kielletty metsään vienti ja toisaalta kerrottu sallitut vaihtoehdot?? Ainakaan vajaa viikko sitten ei tukikoulutuksessa ei tiedetty tuollaisia kieltoja tai sallittuja toimenpiteitä.
-
Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.
Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.
Missä on kielletty metsään vienti ja toisaalta kerrottu sallitut vaihtoehdot?? Ainakaan vajaa viikko sitten ei tukikoulutuksessa ei tiedetty tuollaisia kieltoja tai sallittuja toimenpiteitä.
Tällä viikolla koulutuksessa muodostui kyllä semmoinen käsitys, että metsään haalattu korjuutähdekasa voi siellä jonkun tulkinnan mukaan aiheuttaa ravinnepäästöjä...ja sehän ei tähän piipertelyyn oikein sovi. Bioenergiaksi jos jollekin kelpaisi, se olisi sallittua.
-
Mutta. Onko 50 euron lisätuki vanhaan verrattuna (kohdentamisalueella) se kynnyskysymys. Jos vain noin 8000 ha on ollut tällaisena rikkaheinän korjuualana aikaisempina vuosina, onko jokin asia nyt muuttunut ? Saihan siitä 450 jo edellisen ympin aikana !
Enpä usko että tällainen ei-viljely juurikaan tekee lisäkauppaa, ehkä niille nurmitiloille, jotka menettävät itsestäänselvyyskasvipeitteisyystuet entiseen verrattuna.
Tai jotain.
-SS-
Ennen haku oli monimutkaisempi. Piti laskelmin perustella kustannukset joita hoidosta kertyy, tuki perustui niihin, vähän ninko investointituki. Laskelmien toteutumista ei kai valvottu.
Viljelijäthän siitä nyt hyötyy, kun Suomi niin kovalla innolla ja kunnianhimoisin tavoittein haluaa suojella Itämerta, eipä siis aina moitita tuota ympäristöväkä, suojavyöhykkeet on maatalouden ylivoimaisesti paras bisnes vuosikausiin.
Kyllä tuo hakemisen helpottuminen vaikuttaa paljon. Kynnys teettää tai säveltää itse suunnitelma on paljon korkeampi kuin rastittaa kohdat hakemuksessa ja kylvää sopiva siemenseos.
Semmoinen käytännön seikka kuin suojavyöhykkeen korjuuvelvoite voi tuottaa hankaluuksia tai ärräpäitä jos valvonta osuu kohdalle. Ainakin kuulostaa siltä, että tällä hetkellä aika moni meinaa perustaa vyöhykkeen ja mullinen murkinaksi näitä heiniä tuskin pystyy saamaan ellei asiasta ole jo sopinut. Koulutuksessa esim. suojavyöhykkeen heinän korjaaminen silppuna ja levittäminen jollekin muulle lohkolle sekä riittävä laiduntaminen katsottiin hyväksyttäväksi korjuuksi, mutta paalien rahtaamista metsään mätänemään ei hyväksytty, eikä polttamista pellon päisteessä. Lämpökeskuksessa saa polttaa tai mädättää biokaasulaitoksessa.
Biokaasulaitokset on bisneksen tekoa varten ja porttimaksut niiden ansaintakeino joten sinne meni nekin tuet.
-
LHP:lle maksetaan 120/ha, tuotantonurmelle RTK 54 + kasvipeitteisyys. 80 (54€) kasvipeitteisyydellä jää siis eroksi vain 12€.
Laitan LHP:tä aina sen verran kun viljelykiertoon sopii, ja hoidan sitä kuten ennen viherlannoitusnurmea. Loput nurmet tuotantonurmena.
Kaikkiaan toteutan ensisijaisesti omaa viljelykiertoani ja optimoin tuet siihen mahdollisimman hyvin. Satokasveja valitaan tuoton ja markkinatilanteen mukaan.
Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.
Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.
Kyllä tuo suojavyöhyke on lähinnä aikaisemman 20-vuotisen suojavyöhykeammattilaisen luonnollinen valinta. Jos on viljellyt jotain viljaa tai semmoista höpökasvia, ammattimainen erikoistunut suojavyöhykeviljely on iso kynnys aloittaa.
-SS-
Hän puhuu asiaa...
Tässä näitä höpökasveja eli viljaa ym. viljelevänä sellaiset pointit asiaan, että viidessä vuodessa pelto on melkolailla tyhjennetty ravinteista. Saa sen jälkeen viljellessä laittaa voimaa enemmän, että saa kasvamaan edes samalla tavoin kuin aiemmin.
Toki pilalle poljetut pellot toinen juttu, niillehän nurmi tekee hyvää eikä huonosti kasvaessa kummoisesti rosvoa edes ravinteita. Näillä main maat kali ja fosforiköyhiä, ja nää ravinteet nurmi nappaa tehokkaasti talteen viiden vuoden aikana.
Jos nää reunaehdot täyttyy, eli pelto kaukana, huonokuntoinen, sato tiukassa, ehdottomasti heinälle!!
Lyhyempi aika olisi todella jees, tuo viiden vuoden kausi ainoa miinus. Viiden tonnin keskisadon (vesistöjen varsilla ne parhaat pellotkin yleensä) kun laskee vaikka rehuohralle, ei viljelyn muuttuvia kuluja meinaa saada peittoon 140 tonnin hinnalla vaikka saisi ohralle kerääjäkasvituen tms. apulaisia :-\ Kuulostaa loistavalta ratkaisulta, mutta mitä kun on panostanut juuri siihen tuotantoon eikä tuottamatta jättämiseen, paha perua kiinteitä kustannuksia ja ottaa ojitukset, kalkitukset, hivenet ym. takautuvasti pois pellosta. Puhumattakaan koneista ja muusta infrasta.
Näillä nurkilla häpeä olla tuottamatta kuin tuottaa, vaikka toistakin tapaa ymmärretään :-X
Pitkässä juoksussa tuottamatta tapahtuva maatalous ei voi olla jatkuvaa ja tyhjänpäältä on raskas ponnistaa...
Seikka, mistä ei ihmeesti puhuta, mitä sitten kun/jos/ehkä viljanhinta pomppaa. Tämä viherrytys ei ole vain Suomen juttu, vaan koko Euroopan. Kaikki pellot olleet käytöss kun viljan hinta nousi, mitä sitten kun osa jää taas pois viljelystä. Ja osa ehkä näille pitkille tukikausille, niitä ei niin vaan otetakaan viljelyyn.
Ymppiä ja lisäosia siihen, niillä on pärjättävä kun ei noita hömppäpeltojakaan löydy, parhaat pellot vesistöjen vieressä :P
-
Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.
Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.
Missä on kielletty metsään vienti ja toisaalta kerrottu sallitut vaihtoehdot?? Ainakaan vajaa viikko sitten ei tukikoulutuksessa ei tiedetty tuollaisia kieltoja tai sallittuja toimenpiteitä.
Maaseudun tulevaisuus s. 9. ministeriön osastopäällikkö:"Viljelijän on kyettävä osoittamaan, mitä kasvustolle tehdään. Esimerkiksi niitetyn kasvuston ajamista metsään tai toiselle suojavyöhykkeelle ei hyväksytä."
-
Itsellä on 2 hiekkaista ongelma lohkoa joiden pinta-ala on 2,9 ha joissa ei tosiaan vilja kasva. Pohjavesialuetta toki molemma joten suojavyöhykkeen voisi perustaa.
Joko voin jatkaa kuten ennenkin ja ottaa 2,9 x 120€ 348€ luonnonhoitopeltona
Tai sitten 1450€ suojavyöhykkeenä. Erotus 1102€
Mietin että korjuun voisi hoitaa niittosilppurilla suoraan peräkärryyn jonka kävisi kippaamassa 5km päässä olevan hevostilan laitumelle. En tosin osaa hahmottaa että miten monta kuormaa heinää tuosta tulisi. Puhutaan varmaan yhden päivän työstä kaikkine huoltoineen ja säätöineen. Pahin ongelma on niittosilppurin puute, eikä kiinnostaisi lisätä konekantaa yhtään kun varastotilat koneille ovat muutenkin ahtaat.
Toisaalta juuri nyt tuli mieleeni kuningasajatus, eli heinäseipäät ja heinähanko jotka löytyvät jo valmiina. Tosin siinä on kädet rakoilla muutaman aarin jälkeen.
Ei taida kannattaa lähteä tähän jossei ole konekantaa jo valmiina.
-
Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.
Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.
Missä on kielletty metsään vienti ja toisaalta kerrottu sallitut vaihtoehdot?? Ainakaan vajaa viikko sitten ei tukikoulutuksessa ei tiedetty tuollaisia kieltoja tai sallittuja toimenpiteitä.
Maaseudun tulevaisuus s. 9. ministeriön osastopäällikkö:"Viljelijän on kyettävä osoittamaan, mitä kasvustolle tehdään. Esimerkiksi niitetyn kasvuston ajamista metsään tai toiselle suojavyöhykkeelle ei hyväksytä."
Kiitos, pitääpä lukea tuo.
Voihan sen sitten vaikka jollekin LHP lohkolle levitellä tai puinnin jälkeen sängelle... jos nuo sitten on sallittuja...
-
Aika jännä ettei vilja-alueelta löydy urakoitsijoita kun pitää oma kalusto olla :o Vai oliko tää taas tätä viljanviljelijöiden omavaraisuusasteen säilyttämistä ???
Laittakaa pellot sarkaojiin ja jokatoinen sarka sitten kasvulohkona suojavyöhykettä jonka sitten silppuroitte viereiselle saralle.
Onneksi ei oo ku joku vajaa 30Ha suojavyöhykekelpoista alaa josta puolet vois kuvitella tuohon käyttöön otettavaksi niin ei tarvi hirveesti päätä vaivata noilla asioilla, tekee vaikka kuivaksi heinäksi.
-
Ei noita urakoitsijoita vilja-alueella ihan kauheasti ole ja niillä on sellinen 100 km toimintasäde. Nyt kun suojavyöhykeala on räjähtämässä käsiin tulee aikalailla lisäurakkaa. Enemmän noissa on ongelmana jatkokäsittely. Tuollaislle heikkolaatuiselle sadolle ei oikein ole markkinoita.
-
Koko peruslohkoa ei kannata ilmoittaa. Jättää sopivan levyisen kaistan ohralle ja sitten vetää niiton jälkeen suojakaistan jätteet haravakoneella sängelle ja kyntää maan alle. Helppoa kun heinän teko.
-
....... Tuollaislle heikkolaatuiselle sadolle ei oikein ole markkinoita.
Yksi syy tälle suojavyöhykeinnostukselle on varmaan suojavyöhykkeen kasvuston yliarvostaminen. Suojavyöhykkeen kasvusto ei ole sato. Se on jotakin muuta. Ja vaatii asianmukaisen jatkokäsittelyn. Ensimmäisenä vuonna sieltä voi jotakin tulla. Idea suojavyöhykkeellä on nimenomaan viedä ravinteita pois pellolta kasvuston mukana. Sen avulla maa köyhtyy ja huuhtoutumiselle alttiit ravinteet vähenee.
-
Perustan suojavyöhykkeen seoksella raiheinä, timotei, nurminata ja kahta apilaa. Eli en millään minimi panostuksella, kun kuitenkin tulee olemaan pitkään. Paikallisen karjatilan kanssa jo kauan sitten so***** korjuusta. Siksi panostan siemeniin jotta sato paremmin kelpaisi. Luomua en tunne juurikaan, mutta miten tämä suojavyöhyke eroaa luomusta? Eikös siinäkin typensitojia käytetä, ja monet käsittääkseni eivät edes osta sallittuja lannoitteita? Jolloin tilanne on sama -- imetään ravinteet pois pitkässä juoksussa ??
-
1450€/ha suojavyöhykkeestä???? Onko jossakin tosiaan noin kova tuki vai ihan aprillipäivän trollia? Ympin katto 450 ekeä, joten jotain on joku ymmärtänyt väärin tai tahallaan provoaa :) Kun muutenkin niittosilppurilla korjaaminen ja kuljettaminen kärryllä jonnekin kuulostaa työnorjan työmaalta...
Multamailla satoa ei niin vain siirretäkään syrjään ja sitten takaisin, heinää kasvaa ainakin eka vuonna ihan reippaasti. Apilalla höystettynä myöhemminkin, pitäähän tuosta kasvustosta jotain hyöytyäkin olla mikäli sellaisen perustaa. Tuolla yllä olevalla summalla olisi jokainen sopiva pelto suojavyöhykenurmea....!
-
Perustan suojavyöhykkeen seoksella raiheinä, timotei, nurminata ja kahta apilaa. Eli en millään minimi panostuksella, kun kuitenkin tulee olemaan pitkään. Paikallisen karjatilan kanssa jo kauan sitten so***** korjuusta. Siksi panostan siemeniin jotta sato paremmin kelpaisi. Luomua en tunne juurikaan, mutta miten tämä suojavyöhyke eroaa luomusta? Eikös siinäkin typensitojia käytetä, ja monet käsittääkseni eivät edes osta sallittuja lannoitteita? Jolloin tilanne on sama -- imetään ravinteet pois pitkässä juoksussa ??
Hieno toimintatapa.
Yleensä käydään omamyyjältä ostamassa ne timpansiemenet, joista kauppa saa parhaan katteen. Seuraavan vuoden heinäkuun puolivälissä soitetaan karjatilalle ja sitten ollaan kiukkuisia kun ei karjatila halua korjata satoa ilmaiseksi. 13 tuollaista soittoa tuli pahimpana vuonna jo vanhan kauden aikaan. ::)
-
1450€/ha suojavyöhykkeestä???? Onko jossakin tosiaan noin kova tuki vai ihan aprillipäivän trollia? Ympin katto 450 ekeä, joten jotain on joku ymmärtänyt väärin tai tahallaan provoaa :) Kun muutenkin niittosilppurilla korjaaminen ja kuljettaminen kärryllä jonnekin kuulostaa työnorjan työmaalta...
Multamailla satoa ei niin vain siirretäkään syrjään ja sitten takaisin, heinää kasvaa ainakin eka vuonna ihan reippaasti. Apilalla höystettynä myöhemminkin, pitäähän tuosta kasvustosta jotain hyöytyäkin olla mikäli sellaisen perustaa. Tuolla yllä olevalla summalla olisi jokainen sopiva pelto suojavyöhykenurmea....!
2,9 ha * 500 €/ha kohdentamisalueella = 1450 €
-
1450€/ha suojavyöhykkeestä???? Onko jossakin tosiaan noin kova tuki vai ihan aprillipäivän trollia? Ympin katto 450 ekeä, joten jotain on joku ymmärtänyt väärin tai tahallaan provoaa :) Kun muutenkin niittosilppurilla korjaaminen ja kuljettaminen kärryllä jonnekin kuulostaa työnorjan työmaalta...
Multamailla satoa ei niin vain siirretäkään syrjään ja sitten takaisin, heinää kasvaa ainakin eka vuonna ihan reippaasti. Apilalla höystettynä myöhemminkin, pitäähän tuosta kasvustosta jotain hyöytyäkin olla mikäli sellaisen perustaa. Tuolla yllä olevalla summalla olisi jokainen sopiva pelto suojavyöhykenurmea....!
2,9 ha * 500 €/ha kohdentamisalueella = 1450 €
Eli AB-alueella ymppi 500 ekeä noille alueille?? Ei ihmekään jos porukka intoilee noista :)
-
Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.
Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.
Missä on kielletty metsään vienti ja toisaalta kerrottu sallitut vaihtoehdot?? Ainakaan vajaa viikko sitten ei tukikoulutuksessa ei tiedetty tuollaisia kieltoja tai sallittuja toimenpiteitä.
Maaseudun tulevaisuus s. 9. ministeriön osastopäällikkö:"Viljelijän on kyettävä osoittamaan, mitä kasvustolle tehdään. Esimerkiksi niitetyn kasvuston ajamista metsään tai toiselle suojavyöhykkeelle ei hyväksytä."
Kiitos, pitääpä lukea tuo.
Voihan sen sitten vaikka jollekin LHP lohkolle levitellä tai puinnin jälkeen sängelle... jos nuo sitten on sallittuja...
Naapurin kanssa vuorovuosin "ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämiseen" Saa 40-euroa/ha :D
-
Voikohan lhp nurmen siirtää suoraan suojavykenurmeksi vai tarvitseeko se perustaa välissä uudelleen?
-
Naapurin kanssa vuorovuosin "ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämiseen" Saa 40-euroa/ha :D
Joo siis ilman muuta kaksi kuivalantapaikkaa jos on vierekkän (eikä kumpikaan sijoita lietettä) niin noin sais imettyä tukea vuorovuosin - omalle kuivakakalle kun ei saa mitään...
-
1450€/ha suojavyöhykkeestä???? Onko jossakin tosiaan noin kova tuki vai ihan aprillipäivän trollia? Ympin katto 450 ekeä, joten jotain on joku ymmärtänyt väärin tai tahallaan provoaa :) Kun muutenkin niittosilppurilla korjaaminen ja kuljettaminen kärryllä jonnekin kuulostaa työnorjan työmaalta...
Multamailla satoa ei niin vain siirretäkään syrjään ja sitten takaisin, heinää kasvaa ainakin eka vuonna ihan reippaasti. Apilalla höystettynä myöhemminkin, pitäähän tuosta kasvustosta jotain hyöytyäkin olla mikäli sellaisen perustaa. Tuolla yllä olevalla summalla olisi jokainen sopiva pelto suojavyöhykenurmea....!
2,9 ha * 500 €/ha kohdentamisalueella = 1450 €
Eli AB-alueella ymppi 500 ekeä noille alueille?? Ei ihmekään jos porukka intoilee noista :)
No kyllähän se iso summa aina keskustelua herättää...mut ei se ihan ongelmatonta ole, kuten keskuteslussa on käynyt ilmi.
-
Ei noissa suojavyöhykkeissä kyllä mun mielestä mitään ongelmaa ole karjatilalle varsinkaan?
Tekee kuivaksi/kuivikkeeksi heinäkuussa ja that's it. Tää siis jo peltoa on tarpeeksi rehuntuotantoa ajatellen.
-
Ei noissa suojavyöhykkeissä kyllä mun mielestä mitään ongelmaa ole karjatilalle varsinkaan?
Tekee kuivaksi/kuivikkeeksi heinäkuussa ja that's it. Tää siis jo peltoa on tarpeeksi rehuntuotantoa ajatellen.
Yleensä se ongelma onkin paskanlevitys alan riittävyydessä ja siihen ongelmaan tuo valinta ei auta :(
-
Ei noissa suojavyöhykkeissä kyllä mun mielestä mitään ongelmaa ole karjatilalle varsinkaan?
Tekee kuivaksi/kuivikkeeksi heinäkuussa ja that's it. Tää siis jo peltoa on tarpeeksi rehuntuotantoa ajatellen.
Yleensä se ongelma onkin paskanlevitys alan riittävyydessä ja siihen ongelmaan tuo valinta ei auta :(
Kun tuo poro paskoo vähemmän ku lypsikki, sitä tuo kenkäheinäpoika tarkottaa.
-
Ei noissa suojavyöhykkeissä kyllä mun mielestä mitään ongelmaa ole karjatilalle varsinkaan?
Tekee kuivaksi/kuivikkeeksi heinäkuussa ja that's it. Tää siis jo peltoa on tarpeeksi rehuntuotantoa ajatellen.
Yleensä se ongelma onkin paskanlevitys alan riittävyydessä ja siihen ongelmaan tuo valinta ei auta :(
Mun käsittääkseni kukaan ei pakota noita suojavyöhykkeitä laittamaan?
-
Ei noissa suojavyöhykkeissä kyllä mun mielestä mitään ongelmaa ole karjatilalle varsinkaan?
Tekee kuivaksi/kuivikkeeksi heinäkuussa ja that's it. Tää siis jo peltoa on tarpeeksi rehuntuotantoa ajatellen.
Yleensä se ongelma onkin paskanlevitys alan riittävyydessä ja siihen ongelmaan tuo valinta ei auta :(
Mun käsittääkseni kukaan ei pakota noita suojavyöhykkeitä laittamaan?
Keskustelu näistä suojavyöhykkeiden käytännön järjestelyn hankaluuksista johtunee siitä, että se messevä 900€/ha tuodaan nii-in lähelle, mutta jää kuitenkin ihan vähän käden ulottumattomiin, että sen rahan viehkeä houkutus tekeekin näistä ihmisistä kahta katkerampia, jos joku toinen saa sen ihan vaan rastin ruutuun vetämällä ja takaisin sänkyyn kesäunille vetäytymällä, ja toinen joutuisi - kauhistus - kylvämään ja perustamaan heiniä, ja niittämään sekä paalaamaan sekä kuljettelemaan ruohomassoja jonnekin satojenkilometrien päähän, ja torjumaan rikkaruohoja ja ja ja. Nin vaan sitten se epäonnisempi viljelijä jatkossakin köyhänä joutuu palaaman höpöviljan viljelyyn, kun ei sopinut palat kohdalleen.
20 vuotta suojavyöhykkeellä olleessa pellossa ei olísi enää niitettävää. Yhtä 12 ha juurikin tämmästä pellokappaletta olen katsellut lähes koko EU-ajan, kaikki niittokoneet eivät edes tee niin lyhyttä sänkeä, mitä kellanharmahtavan kasvuston korkeus parhaana sydänkesänä on. Eli sellainen ihan valmiiksi metsitettävä joutomaa, maata pitkin lamoavaa kanervaakin siellä on, horsmakaan ei enää kasva, eikä nokkonen, se on nyt EU-ajan rahakkainta erikoisviljelyä. Semmoisen pellon vieressä seisoessa panee kyllä ajattelemaan, mihin on maailma menossa ?
Reiluutta ei maailmassa ole enää. Tämä suojavyöhyke-lotto laittoi jotkut ihmiset haaveilemaan, josko minäkin saisin pohjavesialueeksi nämä pellot...muutamia vuosikymmenä sitten sellainen tieto - että sun pellot on nyt sitten pohjaveden suoja-aluetta - oli viljelijälle kuin teloituskomppanian eteen olisi talutettu...
-SS-
-
Saako suojavyöhykenurmea laiduntaa? Täyttääkö laiduntaminen korjuuvelvoitteen?
No niin tua aikaisemmin luonnosten perusteella kirjoitettiin ja eilen koulutuksessa korostettiin, että syömättömät kohdat (=läjien paikat?) pitää sitten muuten korjata (ja siis viedä pois, niitto ei riitä)
Onko tuosta jotain, edes tarpeeksi suuren virkahenkilön, mielipidettä paperilla? Someron koulutuksessa ei suostuttu vastaamaan siihen, kuinka monta eläinyksikköä pitää olla riittävässä laiduntamisesssa. Itse veikkaisin, ettei se ihan noin tarkka tulkinta ole, että läjien paikat pitää niittää ja korjata pois. Mutta tuskin sekään läpi menee, jos vie pihaltaan pari luomuruohonleikkurin virkaa tekevää lammasta rahatöihin eli laiduntamaan kymmennen hehtaarin suojavyöhykettä.
-
Niin, kalliiksihan nuo suojavyöhykkeet tulevat ajan mittaan jos hyviä lohkoja laittaa sille köyhtymään.
Tän takia meilläkin laitetaan vaan huonot turvemaat suojavyöhykkeeksi, sopivasti suurin osa kylvettiin jo viime keväänä nurmelle 8)
Toisaalta taas niiltä paskoilta lohkoilta saa siirrettyä ravinteet niille kasitonnarilohkoille ::)
-
Siis onko nyt vaarana suojavyöhykkeiden muuttuvan ikuiseksi suojavyöhykkeeksi ? Kolmantena vuonna kylvää , kautta ehkä kolme vuotta jäljellä. Ei siinä ihmeitä ehdi kai tapahtua ?
-
Muistakeehan että tänä vuonna kannattaa suojavyöhykkeet perustaa jos yleensä aikoo. Ens vuojesta alkaen on määrärahavaraus.
-
Siis onko nyt vaarana suojavyöhykkeiden muuttuvan ikuiseksi suojavyöhykkeeksi ? Kolmantena vuonna kylvää , kautta ehkä kolme vuotta jäljellä. Ei siinä ihmeitä ehdi kai tapahtua ?
Suojavyöhyke on kuin heroiini. Kun viljelijä pääsee sen makuun, ja rahaa rupeaa tulemaan ovista ja ikkunoista, ei kyseisen viljelijän sato-motivaatioalue aivoissa enää toimi, ja viehtymys sadontuottoon pelloilla alkaa peruuttamattomasti hävitä. Pellolla /(suojavyöhykkeellä ) kasvavasta satokomponentista tulee vihollinen, ei enää ystävä.
Mitään pysyvän suojavyöhykkeen vaaraa ei hallinnon taholta ole. Kyse siis on vain vakavasti riippuvuutta aiheuttavan toimenpiteen analysoinnista tässä keskustelussa.
-SS
-
Eiköhän se satokomponentti ollut aikas vihulainen tuossa 200-luvun lopulla ku kaurasta sai noin 50 erkkiä. En toki muista oliko hinta jo puintiaikaan tuo. Jos oli niin monella olis varmaan tullut puidessa kylvettyä jo seuraavankin vuoden kaura >:(
Ja ne panokset mitä kenenkin tuli peltoon silloin laitettua...ei kannata miettiä..
-
Ensin etelästä vietiin kotieläintalous. Nyt pellot laitetaan suojavyöhykkeeksi ja siinä sitten viljelyinfra ja ammattitaito häviää Etelä-Suomesta. :'(
-
Ensin etelästä vietiin kotieläintalous. Nyt pellot laitetaan suojavyöhykkeeksi ja siinä sitten viljelyinfra ja ammattitaito häviää Etelä-Suomesta. :'(
Mietipä. Me ollaan viimäset mohikaanit kohta. On sekin sentään jotain.
Kyllä olisi ratkiriemukasta kun tulis agronoomivävykokelas sitten joskus
käymään ja kattois tuola vajas jotain vaikkapa räpidiä, et herrantähren,
mikä TOI on ?
-SS-
-
Mut hei, jälkipolvi laskutaitoisempana ihmettelisi, että olipa hullua porukkaa, puivat sadan tonnin puimurilla sadan euron viljaa.
-
Sehän olisi ihan tervettä jos jo ihan lähitulevaisuudessa ihmeteltäisiin mikä räpidi on ;)
-
Onko kukaan istunut koulutuksessa, jossa suojavyökkeeltä kerätyn kasvimassan käyttö (alueella ei karjatiloja) olisi tullut puheeksi?
Toinen puoli tarinaa on, etten aivan ilman olisi moista ravinne- ja humusmäärää edes laskemassa käsistäni. Paalissa aumamuovin allahan nuo säilyvät muodossaan pari kolme vuotta. Sitten paalit purkuun ja komposti pystyyn.
Mutta mitä nurmimassan kompostointi vaatii pykälien puolesta? Pohjalle 20 cm olkea? ::) Entä rajoittaako tuo talvikuukausien aumaamiskielto tätä?
Lantaahan tämä ei olisi, mutta ravinteita toki löytyy. Sopivasti tekeytyneenä tekisi mukavan säväyksen humusköyhille saville.
Ei kai tälläisen käsittelyyn mitään laattaa tms. voida vaatia? 8)
-
Onko kukaan istunut koulutuksessa, jossa suojavyökkeeltä kerätyn kasvimassan käyttö (alueella ei karjatiloja) olisi tullut puheeksi?
Toinen puoli tarinaa on, etten aivan ilman olisi moista ravinne- ja humusmäärää edes laskemassa käsistäni. Paalissa aumamuovin allahan nuo säilyvät muodossaan pari kolme vuotta. Sitten paalit purkuun ja komposti pystyyn.
Mutta mitä nurmimassan kompostointi vaatii pykälien puolesta? Pohjalle 20 cm olkea? ::) Entä rajoittaako tuo talvikuukausien aumaamiskielto tätä?
Lantaahan tämä ei olisi, mutta ravinteita toki löytyy. Sopivasti tekeytyneenä tekisi mukavan säväyksen humusköyhille saville.
Ei kai tälläisen käsittelyyn mitään laattaa tms. voida vaatia? 8)
komposti on orgaanista lannoitevalmistetta, oletan, että ainakin analyysi pitää teettää.
Kompostointi on tehtävä tiivispohjaisella alustalla tai rakenteiden tulee olla muutoin vesitiiviitä
Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaiset, ettei orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron,
käsittelyn ja varastointitilan tyhjennyksen aikana ei saa päästä nesteitä ympäristöön.
Kuormaaminen on tehtävä tiivispohjaisella alustalla
Kuiva-ainepitoisuudeltaan vähintään 30 %:n kompostin jälkikypsytys voidaan tehdä aumassa.
Jälkikypsytys on mahdollista ympäri vuoden (MTK koulutuksissa kuultu). Kompostijälkikypsytysauman perustaminen:
•Kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle yläreunaa.
•Etäisyys vähintään 100 m vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta (Etäisyys vähintään 5 m muista ojista)
•Auman pohjalle vähintään 20 cm nestettä sitova kerros (esim. turve).
•Auma on peitettävä peitteellä, Jälkikypsytysauman peitteeltä ei kuitenkaan vaadita asetuksen 1250/2014 6 §:n 5 momentin mukaista tiiviyttä.
•Alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy.
•Auman paikalta on poistettava lumi.
•Yhteen aumaan vähintään yhden hehtaarin alalle ja enintään koko lohkolle levitettävä lannoitemäärä.
-SS-
-
Eikös se riitä että ajaa paalit johoinkin siistiin riviin ja tekee muoviin reijän yläpuolelle jäävään päätyyn? Sehän kompostoituu itsestään siinä ja se on tiiviissä paketissa mistä ei nyt hirveästi pääse nesteitä ympäristöön. Siihenhän voi levittää alle vielä aumamuovin, niin näkee jos jostain tulee puristenestettä.
-
Eikös se riitä että ajaa paalit johoinkin siistiin riviin ja tekee muoviin reijän yläpuolelle jäävään päätyyn? Sehän kompostoituu itsestään siinä ja se on tiiviissä paketissa mistä ei nyt hirveästi pääse nesteitä ympäristöön. Siihenhän voi levittää alle vielä aumamuovin, niin näkee jos jostain tulee puristenestettä.
Noita pari kolme vuotta kypsyneitä paaleja on varmasti mukava puukoottaa auki... Saattaa kädet haista sormille hetken aikaa.. :P
-
Eikös se riitä että ajaa paalit johoinkin siistiin riviin ja tekee muoviin reijän yläpuolelle jäävään päätyyn? Sehän kompostoituu itsestään siinä ja se on tiiviissä paketissa mistä ei nyt hirveästi pääse nesteitä ympäristöön. Siihenhän voi levittää alle vielä aumamuovin, niin näkee jos jostain tulee puristenestettä.
Noita pari kolme vuotta kypsyneitä paaleja on varmasti mukava puukoottaa auki... Saattaa kädet haista sormille hetken aikaa.. :P
Voi sen tietysti niinkin tehdä, mutta itse kokeilisin kyllä etukuormainta tai muuta kapistusta.
-
Mihin sä verkot hävität ja miten siitä paalista?
-
Mulla ollut koko lohko nyt vuoden nurmella eli 4 vuotta vielä niin tulee pysyvää ja lampaat sitä laiduntaa ja valtaoja menee vieressä jos nyt laitan sen suojavyöhykkeeksi niin se pitää sitten olla suojavyöhyke 5 vuottako? Ja lasketaanko nämä suojavyöhykkeet nurmiksi eli tuleeko mulla tämä sitten jo 4 vuoden kuluttua pysyväksi nurmeksi.
-
Onko kukaan istunut koulutuksessa, jossa suojavyökkeeltä kerätyn kasvimassan käyttö (alueella ei karjatiloja) olisi tullut puheeksi?
Toinen puoli tarinaa on, etten aivan ilman olisi moista ravinne- ja humusmäärää edes laskemassa käsistäni. Paalissa aumamuovin allahan nuo säilyvät muodossaan pari kolme vuotta. Sitten paalit purkuun ja komposti pystyyn.
Mutta mitä nurmimassan kompostointi vaatii pykälien puolesta? Pohjalle 20 cm olkea? ::) Entä rajoittaako tuo talvikuukausien aumaamiskielto tätä?
Lantaahan tämä ei olisi, mutta ravinteita toki löytyy. Sopivasti tekeytyneenä tekisi mukavan säväyksen humusköyhille saville.
Ei kai tälläisen käsittelyyn mitään laattaa tms. voida vaatia? 8)
komposti on orgaanista lannoitevalmistetta, oletan, että ainakin analyysi pitää teettää.
Kompostointi on tehtävä tiivispohjaisella alustalla tai rakenteiden tulee olla muutoin vesitiiviitä
Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaiset, ettei orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron,
käsittelyn ja varastointitilan tyhjennyksen aikana ei saa päästä nesteitä ympäristöön.
Kuormaaminen on tehtävä tiivispohjaisella alustalla
Kuiva-ainepitoisuudeltaan vähintään 30 %:n kompostin jälkikypsytys voidaan tehdä aumassa.
Jälkikypsytys on mahdollista ympäri vuoden (MTK koulutuksissa kuultu). Kompostijälkikypsytysauman perustaminen:
•Kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle yläreunaa.
•Etäisyys vähintään 100 m vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta (Etäisyys vähintään 5 m muista ojista)
•Auman pohjalle vähintään 20 cm nestettä sitova kerros (esim. turve).
•Auma on peitettävä peitteellä, Jälkikypsytysauman peitteeltä ei kuitenkaan vaadita asetuksen 1250/2014 6 §:n 5 momentin mukaista tiiviyttä.
•Alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy.
•Auman paikalta on poistettava lumi.
•Yhteen aumaan vähintään yhden hehtaarin alalle ja enintään koko lohkolle levitettävä lannoitemäärä.
-SS-
Onko noi edellä mainittuja nyt todellakin puhtaasti ruhosta tehtyyn kompostiin? Muutamia kuormia kerättyjä lehtiä olen tehnyt kompostia pelto tien vieressä. Eu tarkistaja potki sitä ja totesi että hyvää humusta tulee. Oli sen verran tuore että näki selväst että oli lehtimassa. Ja on ne käynyt sekä talviaikainen ja muita ristitarkistuksia ohi noista kasoista sanomatta mitään.
-
Onko kukaan istunut koulutuksessa, jossa suojavyökkeeltä kerätyn kasvimassan käyttö (alueella ei karjatiloja) olisi tullut puheeksi?
Toinen puoli tarinaa on, etten aivan ilman olisi moista ravinne- ja humusmäärää edes laskemassa käsistäni. Paalissa aumamuovin allahan nuo säilyvät muodossaan pari kolme vuotta. Sitten paalit purkuun ja komposti pystyyn.
Mutta mitä nurmimassan kompostointi vaatii pykälien puolesta? Pohjalle 20 cm olkea? ::) Entä rajoittaako tuo talvikuukausien aumaamiskielto tätä?
Lantaahan tämä ei olisi, mutta ravinteita toki löytyy. Sopivasti tekeytyneenä tekisi mukavan säväyksen humusköyhille saville.
Ei kai tälläisen käsittelyyn mitään laattaa tms. voida vaatia? 8)
komposti on orgaanista lannoitevalmistetta, oletan, että ainakin analyysi pitää teettää.
Kompostointi on tehtävä tiivispohjaisella alustalla tai rakenteiden tulee olla muutoin vesitiiviitä
Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaiset, ettei orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron,
käsittelyn ja varastointitilan tyhjennyksen aikana ei saa päästä nesteitä ympäristöön.
Kuormaaminen on tehtävä tiivispohjaisella alustalla
Kuiva-ainepitoisuudeltaan vähintään 30 %:n kompostin jälkikypsytys voidaan tehdä aumassa.
Jälkikypsytys on mahdollista ympäri vuoden (MTK koulutuksissa kuultu). Kompostijälkikypsytysauman perustaminen:
•Kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle yläreunaa.
•Etäisyys vähintään 100 m vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta (Etäisyys vähintään 5 m muista ojista)
•Auman pohjalle vähintään 20 cm nestettä sitova kerros (esim. turve).
•Auma on peitettävä peitteellä, Jälkikypsytysauman peitteeltä ei kuitenkaan vaadita asetuksen 1250/2014 6 §:n 5 momentin mukaista tiiviyttä.
•Alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy.
•Auman paikalta on poistettava lumi.
•Yhteen aumaan vähintään yhden hehtaarin alalle ja enintään koko lohkolle levitettävä lannoitemäärä.
-SS-
Onko noi edellä mainittuja nyt todellakin puhtaasti ruhosta tehtyyn kompostiin? Muutamia kuormia kerättyjä lehtiä olen tehnyt kompostia pelto tien vieressä. Eu tarkistaja potki sitä ja totesi että hyvää humusta tulee. Oli sen verran tuore että näki selväst että oli lehtimassa. Ja on ne käynyt sekä talviaikainen ja muita ristitarkistuksia ohi noista kasoista sanomatta mitään.
Kysy suoraan elykeskuksesta. Veikkaan ettet tällä hetkellä saa suoraa ja selvää vastausta, koska eivät taida tietää itsekään. Joten samalla kannattaa kysyä, mistä ohjeet heille tulevat ja kysyä samaa asiaa elyn "yläpuolelta". Kompostointia harkitsee niin moni muu, että suojavyöhykkeen heinien sallittu kompostointitapa (jos ylipäätään sallitaan) selviää hyvällä tuurilla kesän aikana.
-
Olis varmaan viisainta kysyä kunnalta ja bulvaani jos tulee väärä vastaus.Ja tehdä se komposti vaikka mettätiellä et ei eu näkis
-
Suojavyöhykenurmiin on kuulemma tulossa jotakin tilakohtaisia rajoituksia. Seuraamme mitä tapahtuu...
-
Onko noi edellä mainittuja nyt todellakin puhtaasti ruhosta tehtyyn kompostiin? Muutamia kuormia kerättyjä lehtiä olen tehnyt kompostia pelto tien vieressä. Eu tarkistaja potki sitä ja totesi että hyvää humusta tulee. Oli sen verran tuore että näki selväst että oli lehtimassa. Ja on ne käynyt sekä talviaikainen ja muita ristitarkistuksia ohi noista kasoista sanomatta mitään.
Edelleenkin ihmettelen, että miksi sitten 500€/ha eli yli 900€ kokonaistuki/ha pitäisi maksaa vain siitä vaivasta, että kasaisi kippikärryllä ne heinäsilput jonnekin mihin nyt sattuu putoamaan ja unohtaa siihen puoleksi vuosikymmeneksi ? Ainakin tuorerehun puristenesteille on säädöksiä.
Eikös sen suojavyöhykkeen pitänyt olla semmoinen luonnonsuojelullinen kuningaslaji, josta sitten eniten korvataankin, kun on eniten kulujakin ?
-SS-
-
Suojavyöhykenurmiin on kuulemma tulossa jotakin tilakohtaisia rajoituksia. Seuraamme mitä tapahtuu...
Taitaa kiteytyä tähän muuttujaan, jota ei ihan aluksi ehkä huomioitu....esimerkkinä...
(http://kirjasto.siilinjarvi.fi/covers/max_130x1000/24fdb337-968b-475c-9270-a1a500730fac.png)
Että niinkö esimerkiksi 300 000 ha x 500 € = 150 000 000 € = a
ja 1 500 000 ha x RTK 54 € = 81 000 000 € = b
a+b = 231 000 000 € . Mihinpäs hävisivätkään rahat esimerkiksi näiltä:
Lietelannan sijoittaminen peltoon; ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen; valumavesien hallinta: säätösalaojitus; säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätys; suojavyöhykkeet; monivuotiset ympäristönurmet; luonnonhoitopeltonurmet; orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla; peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys; viherlannoitusnurmet; kerääjäkasvit; monimuotoisuuspellot; saneerauskasvit; puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu.
-SS-
-
Rahaa on karkkiin muttei suklaaseen? :-\
-
Rahaa on karkkiin muttei suklaaseen? :-\
Nii tai luvattiin kaikille Vatserin Verraton puolen kilon
karkkirasia, mut sitten kun aika tulee, riittääkin kaikille vain
kapinen Suffeli-patukka.
-SS-
-
Onko noi edellä mainittuja nyt todellakin puhtaasti ruhosta tehtyyn kompostiin? Muutamia kuormia kerättyjä lehtiä olen tehnyt kompostia pelto tien vieressä. Eu tarkistaja potki sitä ja totesi että hyvää humusta tulee. Oli sen verran tuore että näki selväst että oli lehtimassa. Ja on ne käynyt sekä talviaikainen ja muita ristitarkistuksia ohi noista kasoista sanomatta mitään.
Edelleenkin ihmettelen, että miksi sitten 500€/ha eli yli 900€ kokonaistuki/ha pitäisi maksaa vain siitä vaivasta, että kasaisi kippikärryllä ne heinäsilput jonnekin mihin nyt sattuu putoamaan ja unohtaa siihen puoleksi vuosikymmeneksi ? Ainakin tuorerehun puristenesteille on säädöksiä.
Eikös sen suojavyöhykkeen pitänyt olla semmoinen luonnonsuojelullinen kuningaslaji, josta sitten eniten korvataankin, kun on eniten kulujakin ?
-SS-
Pitäis sitten vuokrata laakasiilon
-
Rahaa on karkkiin muttei suklaaseen? :-\
Nii tai luvattiin kaikille Vatserin Verraton puolen kilon
karkkirasia, mut sitten kun aika tulee, riittääkin kaikille vain
kapinen Suffeli-patukka.
-SS-
Tai sit tulee vaa kädet suklaaseen ja saa niist sit lipoa :P
Ja sitte kädet puuskaan, lakki silmille ja murinaa partaan :-\
-
Kuulimpa tuossa, että tässä on asiaa ymmärtämättömät sössineet asian ja hommaa yritetty perua viimeiseen asti. Tarkoitus on ollut että vesistöjen varsille saa tuen suojavyöhykenurmilohkoille, mutta ymmärtämättömät ajatelleet valtaojaa samana asiana. Vesistörajaus pudottaisi tukien saajat kymmenykseen tai jotain, valtaojien varretkin nyt mukana ja lohkoja löytyy valtavasti. Eikä tartte olla kummoinkaan oja, että valtaoja statuksella ja "tukikelpoinen" lohko.
Toimenpiteet on laskettu kaikkien isompien vesistöjen varrelle erikseen ja niistä ynnätty kokonaispotti. Tuo potti jää auttamatta pieneksi, kun esim. parin kaverin suunnitelmat säätökastelusta vie PUOLET koko jokilaakson kymmenien tuhansien hehtaarien peltopinta-alan tukiolettamasta. Oletuksena ollut, ettei tukea paljoa haeta, ja jaettava potti kymmeniä tuhansia euroja. Kun pitäisi olla satoja tuhansia tai miljoonia. Toki tuen saantiin vaadittavia toimenpiteitä ei tiedetä vieläkään, paljon ristiriitaista ja oletustietoaa >:( Ässä hihahasta ja tehdään hommasta mahdotonta, johan alkaa rahat riittämään >:(
On nää perkelettä, ei siitä mihinkään pääse. Yritä ny pähkäillä mitä teet, kun ei tiedä onko järkeä ts. maksetaanko ja mitkä on säännöt. Rahan vuoksihan näitä tehdään, luonnon kannalta asiat paljon yksinkertaisempia. Byrokratia vähenee näköjään sitä lisäämällä.
-
siis tuolla valtaoja säännöllä mulla menee 90% suojavyöhykekelpoisiksi korvauskelpoisesta alasta. Laskeskelin että luomutuki+v.kasvipalkkio+aluskasvi+kasvipeitteisyys. 160€+90€+100€+11€=361€. Suojavyöhyke ilman luomutukea 450€/hehtaari ja eihän suojavyöhykkeelle luomutukea saakaan.
Se kiinostais tietää että pitääkö ne lohkot tietää nyt mitkä suoja vyöhykeeksi laittaa, pinta-ala vai miten nyt niiden kanssa mennään. jos mennään että ilmoitetaan esim 30 hehtaaria suojavyöhykkeeksi ja ei tarvii korvamerkitä lohkoja siihen sen kummemmin, niin 5 vuoden nurmikierto ja tuet juoksee. Sitten pitää pari vuotta rypsillä luomuna ja taas suojavyöhykkeeksi.
-
Kuulimpa tuossa, että tässä on asiaa ymmärtämättömät sössineet asian
Tähän vois ehkä sanoa, pulttipois - tyyliin, että ehe ehe ehe ehhehe. :D
Tukiautomaatti my ass.
-SS-
-
Tällainen "sivutoimiviljelijä", jolle on lyöty harrastelijan leima ottaan, voi keskittyä olennaiseen eli maksimaalisen sadon tuottamiseen. Katos kun mitä sen on väliä mitä siitä maataloudesta saa, sähän saat elannon siitä toisesta työstä.
Eli ei tarvitse toimia niin kuin aktiiviset tosiviljelijät, joiden on saatava tuet maksimoitua eli mahdollisimman suuri osa alasta suojavyöhykkeeksi tai muuksi höpöheinäksi. Kuitenkin niin ettei vaan pysyvää nurmea niistä pääse syntymään.
-
Kuulimpa tuossa, että tässä on asiaa ymmärtämättömät sössineet asian ja hommaa yritetty perua viimeiseen asti. Tarkoitus on ollut että vesistöjen varsille saa tuen suojavyöhykenurmilohkoille, mutta ymmärtämättömät ajatelleet valtaojaa samana asiana. Vesistörajaus pudottaisi tukien saajat kymmenykseen tai jotain, valtaojien varretkin nyt mukana ja lohkoja löytyy valtavasti. Eikä tartte olla kummoinkaan oja, että valtaoja statuksella ja "tukikelpoinen" lohko.
Toimenpiteet on laskettu kaikkien isompien vesistöjen varrelle erikseen ja niistä ynnätty kokonaispotti. Tuo potti jää auttamatta pieneksi, kun esim. parin kaverin suunnitelmat säätökastelusta vie PUOLET koko jokilaakson kymmenien tuhansien hehtaarien peltopinta-alan tukiolettamasta. Oletuksena ollut, ettei tukea paljoa haeta, ja jaettava potti kymmeniä tuhansia euroja. Kun pitäisi olla satoja tuhansia tai miljoonia. Toki tuen saantiin vaadittavia toimenpiteitä ei tiedetä vieläkään, paljon ristiriitaista ja oletustietoaa >:( Ässä hihahasta ja tehdään hommasta mahdotonta, johan alkaa rahat riittämään >:(
On nää perkelettä, ei siitä mihinkään pääse. Yritä ny pähkäillä mitä teet, kun ei tiedä onko järkeä ts. maksetaanko ja mitkä on säännöt. Rahan vuoksihan näitä tehdään, luonnon kannalta asiat paljon yksinkertaisempia. Byrokratia vähenee näköjään sitä lisäämällä.
Mulla ei jää kun yksi lohko, mikä ei ole vesistön tai valtaojan vieressä. Siinä ainoassakin on kyllä vanha talousvesikaivo vieressä, että kait senkin voisi laittaa suojavyöhykkeeksi :D
Tulee muuten paljon karja- ja hevosharrastajille ilmaista heinää noudettavaksi korjuuvelvoitteen takia, onkohan tää suojavyöhykejutskakin sorvattu tissinkoittajien hyväksi? Karjasakki saa laittaa nyt peltonsa viljalle, ja hakea viljanviljelijöiltä ilmaiset hömppäheinät sonniensa murkinaksi ::)
-
Mää epäilen että se on enemmänkin näitten virkamiesviljeliöitten takia sorvattu. Nyt kävikin niin että siitä hyötyy liian moni ja rahat loppuu ensimmäisen viikon jälkeen.
Mulla ainuita lohkoja jotka ei täytä suojavyöhyke peltoja on tuossa järven rannasssa länsisuuntaiset rinne pellot kun eivät ihan järveen yletä. Tosin oma kaivo on siinä lähettyvillä ja järveen alle 30 metriä että meniskö sillä perusteella.
Katotaan nyt kuitenkin onko siellä joku kikka kolmonen vielä takataskussa. Semmoinenhan löytyi kait tästä valkuaiskasvipalkiosta. Valkuaiskasvipellossa ei saa kasvaa muuta kuin valkuaiskasvia, jolloin se sulkee aluskasvin/kerääjäkasvin pois.
-
Saisivat muuttaa silleen että pelkästään pohjavesialueet ja lampien yms. suurempien vesistöjen varrella olevat lohkot ovat suojavyöhykekelpoisia.
Ja se suojavyöhyke on lohkokohtainen.
Tuskin tavanomaiset tilat kelpuuttaa edes itselleen suojavyöhykenurmia ainakaan ensimmäisen vuoden jälkeen.
-
Saisivat muuttaa silleen että pelkästään pohjavesialueet ja lampien yms. suurempien vesistöjen varrella olevat lohkot ovat suojavyöhykekelpoisia.
Ja se suojavyöhyke on lohkokohtainen.
Tuskin tavanomaiset tilat kelpuuttaa edes itselleen suojavyöhykenurmia ainakaan ensimmäisen vuoden jälkeen.
No luomussahan apilanurmia ei muutenkaan lannoiteta. Että en nyt tuota niin hirveänä ongelmana pitäisi. Sehän on 5 vuotinen sopimus. Ainoa asia että tulee pirusti muistettavaa siitä että mikä lohko on kulloinkin vuorossa suojavyöhykkeeksi.
-
Saisivat muuttaa silleen että pelkästään pohjavesialueet ja lampien yms. suurempien vesistöjen varrella olevat lohkot ovat suojavyöhykekelpoisia.
Ja se suojavyöhyke on lohkokohtainen.
Tuskin tavanomaiset tilat kelpuuttaa edes itselleen suojavyöhykenurmia ainakaan ensimmäisen vuoden jälkeen.
No luomussahan apilanurmia ei muutenkaan lannoiteta. Että en nyt tuota niin hirveänä ongelmana pitäisi. Sehän on 5 vuotinen sopimus. Ainoa asia että tulee pirusti muistettavaa siitä että mikä lohko on kulloinkin vuorossa suojavyöhykkeeksi.
En nyt tiedä, mutta epäilisin että suojavyöhyke nurmi on paikallaan siitä vuodesta kun sen on ilmoittanut siihen asti kun nämä ympin sitoumukset kestää siis vuoteen -20 + vähintään jo luvatut mahdolliset "optio vuodet". Tuskin noita nyt sentäs voi kierrättää :) lisätä toki voi kolmanteen vuoteen asti.
-
"Luonnonhaittakorvauksen maksun osalta maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus tehdä maaseutuohjelmaan muutos. Sen mukaisesti suojavyöhyke rinnastettaisiin luonnonhaittakorvauksen maksussa kesantoihin ja luonnonhoitopeltonurmiin. Tällöin kesannon, luonnonhoitopeltonurmien ja suojavyöhykkeiden yhteenlaskettu osuus maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta voisi olla enintään 25 %. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016."
;D ;D Näi se mennee...
-
"Luonnonhaittakorvauksen maksun osalta maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus tehdä maaseutuohjelmaan muutos. Sen mukaisesti suojavyöhyke rinnastettaisiin luonnonhaittakorvauksen maksussa kesantoihin ja luonnonhoitopeltonurmiin. Tällöin kesannon, luonnonhoitopeltonurmien ja suojavyöhykkeiden yhteenlaskettu osuus maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta voisi olla enintään 25 %. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016."
;D ;D Näi se mennee...
Onhan tämä voitonriemuista olla oikeassa. Mutta niin masentavaa, eihän tästä voi olla iloinen, oikeasti tämä on märkä rätti lyötynä naamalle, mutta kyllä aika lyhyen matikan porukkaa taitaa olla ministeriön humanistit, kun ei ole päässäkään kukaan ruvennut laskemaan yhteen ?
-SS-
-
"Luonnonhaittakorvauksen maksun osalta maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus tehdä maaseutuohjelmaan muutos. Sen mukaisesti suojavyöhyke rinnastettaisiin luonnonhaittakorvauksen maksussa kesantoihin ja luonnonhoitopeltonurmiin. Tällöin kesannon, luonnonhoitopeltonurmien ja suojavyöhykkeiden yhteenlaskettu osuus maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta voisi olla enintään 25 %. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016."
;D ;D Näi se mennee...
No, otetaan lhp:t pois nii saa niitä laittaa sitten viel parinkymmen lisätonnin edestä. Riistaksi sitten mitä jää yli tuosta 25%.
Ja jos siis tänä vuonna laittaa yli 25% pinta-alasta niin pysyyköhän 5v ???
-
Voisi verrata vähän samaan kuin että olisi menossa se just yökerhoillan loppuhuipennuksen seutuvilla tapahtuva "isojako", jossa viimeiset vapaat naiset viedään narikkaan ja baariin jääkin vain pöhnäisiä jätkiä, ilman naista. ;D ;D
Eli eppäilen, että ymppikorvauksetkin on periaatteessa jo viety...koko viideltä vuodelta. Ja just me loput saamattomat laidunnetaan tukihakemuksen ympärillä ja puuhastellaan jonkun v*tun 4€ kasvipeitteisyyskorvauksen kanssa.
-SS-
-
"Luonnonhaittakorvauksen maksun osalta maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus tehdä maaseutuohjelmaan muutos. Sen mukaisesti suojavyöhyke rinnastettaisiin luonnonhaittakorvauksen maksussa kesantoihin ja luonnonhoitopeltonurmiin. Tällöin kesannon, luonnonhoitopeltonurmien ja suojavyöhykkeiden yhteenlaskettu osuus maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta voisi olla enintään 25 %. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016."
;D ;D Näi se mennee...
Tuola koko tiedote asiasta.
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150410_suojavyohykkeet.html
Tiedotteen viimenen lause osottaa Orpon tilannekomiikantajua asiassa, joka olisi pitänyt olla tiedossa jo puoli vuotta sitte. "Koska tarkoituksena ei ole kuitenkaan kokonaisten tilojen siirtyminen suojavyöhykkeiksi, haluamme jo tässä vaiheessa tiedottaa viljelijöille suunnitteilla olevasta muutoksesta luonnonhaittakorvaukseen, painottaa ministeri Orpo."
-
Olihan tuo liian hyvää ollakseen totta. Jos asetus tulee vasta -16 voimaan, niin vaikuttaa siis jo nyt valintoihin. Tähän asti LHP:lla ollut huonompia lohkoja/niiden osia. Jos 25% raja tulee, niin joutuu suojavyöhykkeen tieltä vaihtamaan LHP:tä SR-nurmeksi. Olisivat prkl aikas paljo aiemmin funtsineet näitä. Oppineita ihmisiä. Tai sit niiden C-64:ssä lukee jatkuvasti syntax error 8)
-
Niin just tota purkamista meinasinkin. Taitaa sekin onnistua vaan yks puolisesti :-[
-
Kyllä se leikkuri koskee vuonna 2016 myös jo nyt perustettavia suojavyöhykkeitä. Saahan niitä toki olla enemmänkin ja niihin saa sen 450€ ympäristökorvauksen, mutta luonnonhaittakorvausta leikataan. Tuli joku järki tähänkin hommaan. Vieläkun sallisivat ne vaan vesistöjen varsille niin homma bueno!
-
Kyllä se leikkuri koskee vuonna 2016 myös jo nyt perustettavia suojavyöhykkeitä. Saahan niitä toki olla enemmänkin ja niihin saa sen 450€ ympäristökorvauksen, mutta luonnonhaittakorvausta leikataan. Tuli joku järki tähänkin hommaan. Vieläkun sallisivat ne vaan vesistöjen varsille niin homma bueno!
Jep. On tää touhua, viljelijät itse haluaa rajoittaa kovien tukisummien maksamista "tyhjän" viljelemisestä! ... Mikä johtuu siitä, että viljelijät osaa laskea mihin rahat riittää, sehän tuttua, jokapäiväistä toimintaa :P
-
Taas kerran todistettu ettei mikään ole niin tyhmä kuin maanviljelijä. Itse ja oman etujärjestön avulla tomutettiin meille annettu mahdollisuus ansaita ilman riskiä ja tekemättä juuri mitään. Voi "kettu" sentään tätä typeryyttä.
-
tiedättekö muka oikeasti tiloja, jotka olisivat saaneet vaikka 50% suojavyöhykkeeksi ja olisivat tähän lähteneet? siis, että puolet lohkoista rajoittuu vähintään valtaojaan.
meilläpäin ainakin ongelmana, ettei kenelläkään nurmivehkeitä millä korjaisi pois. pitäs saada joku ilmaseksi korjaamaan ne pois eikä parin vuoden jälkeen enää millekään kelpaa kulottunut vanha heinä.
eiköhän tää ole suurelta osin vaan mahdollisuuksien ja porsaanreikien hakemista. harva niitä sitten lopulta toteuttaa. saapa nähdä uskaltaako ympistäkään lopulta kovin moni pois jäädä kun laskimen oikein kunnolla käteen ottaa. poisjäävät saattavat toki olla isoja.
-
tiedättekö muka oikeasti tiloja, jotka olisivat saaneet vaikka 50% suojavyöhykkeeksi ja olisivat tähän lähteneet? siis, että puolet lohkoista rajoittuu vähintään valtaojaan.
meilläpäin ainakin ongelmana, ettei kenelläkään nurmivehkeitä millä korjaisi pois. pitäs saada joku ilmaseksi korjaamaan ne pois eikä parin vuoden jälkeen enää millekään kelpaa kulottunut vanha heinä.
eiköhän tää ole suurelta osin vaan mahdollisuuksien ja porsaanreikien hakemista. harva niitä sitten lopulta toteuttaa. saapa nähdä uskaltaako ympistäkään lopulta kovin moni pois jäädä kun laskimen oikein kunnolla käteen ottaa. poisjäävät saattavat toki olla isoja.
Mulla 80-90% pelloista, vesistöönkin yli 50% eli niin isoja ojia että ovat vesistöjä. Kai varsinais-suomalaisia jokia ku kuvia kattoo:P
Näillä nurkilla ennemminkin toisinpäin, harvalla on alle 50% ettei olisi valtaojan varrella. Ja tiedän tiloja, keillä oli suuret suunnitelmat tämän suhteen, yhdelläkin tilalla ois jäänyt valitettavasti yks lohko suojavyöhykesopimuksen ulkopuolelle, sekin nurmelle tosin :-X Aukean poikki menee vesistöt/isot kanavat laskien jokeen, sivu-uomat sitten noita valtaojia. Mullakin kotovainiolla yks lohko joka ei rajoitu vesistöön eli isoon ojaan, se yksikin kuitenkin valtaojaan jolla silläkin valuma-aluetta paljon, pituutta kilometrejä.
30-50% suojavyöhykenurmelle normijuttu monella tilalla, ellei eläimiä ja työ toisaalla, totta hitossa kaikki suojavyöhykenurmeksi mikäli saa sadon markkinoitua. Ja se onnistuu näillä nurkilla jotenkuten, eli ei kuluja ja rahaa tulee (olisi tullut) tekemättä mitään. Ja nää tilat on niitä laskutaitoisiakin...
Neuvojalta kuultua, että nää nurmet on olleet todellinen puheenaihe, kyselijät innokkaita suojavyöhykkeiden perustajia...
-
Lounais-Suomessa suuri osa tiloista saisi lähes kaikki peltonsa suojavyöhykkeiksi.Ongelmana olisi lähinnä heinän korjuu lohkoilta. Itse saisin 65% suojavyöhykkeiksi, naapurilla 98%.Läheskään kaikki eivät kuitenkaan lähtisi mukaan vaikka ei ehtoja muutettaisikaan.
Paljon melua tyhjästä.
Harvassa on työelämässä ihmiset jotka taistelevat tarjottuja etuja vastaan.
-
Mää olisin saanu reilun 100ha. Tiedän yhden sadan hehtaarin tilan jolla jäi 13ha ilman mahdollisuutta. Kaikki muu oli tarkoitus laittaa.
Täälä tämä homma olis vaan menny taas lyhentämättömänä vuokrahintoihin. 70v ville viljelijä saa 50t€/vuosi tilille tekemättä mitään. Joka kylälltä löytyy joku laskutaidoton nautamies joka ilmaiseksi korjaa rehut pois. Sitten se ville tarjoaa peltoja vuokralle ja sanoo että nyt mä saan näin paljo. Paljo tarjoot?
-
Harvassa on työelämässä ihmiset jotka taistelevat tarjottuja etuja vastaan.
Eiköhän tuo ole kaksiteräinen miekka koko suojavyöhyke tuki , koko maanviljelylle. Mua ja mun sisintä raastaa aika lailla nämä näennäisviljelyyn kannustavat tuet, vaikka osaltani niihin laskimen näytön takia itsekkin syyllistyn. Toivoisin, että ruoka olisi se asia jota tuotetaan ja tuetaankin, jos hinta kerran halutaan pitää keinotekoisesti alhaalla. Toisaalta joka ojan varteen suojavyöhykkeen perustamalla tunnustetaan turhaan syyllisyys maatalouden vesistöjä pilaavasta vaikutuksesta.
-
selvä, olen väärässä. ehkä loimaalla on keskimääräistä enemmän tasaisia alueita, joissa ei ole kovin isoja ojia. itsellänikin moni lohko rajoittuu valtaojaan vähän joltain syrjältä joten eiköhän niitä sitten ole. ei olla vaan nurmisuomea eikä nurmelle käyttöä kuin peurojen rehuna niin en osannut asian laajuutta ajatella.
-
Taas kerran todistettu ettei mikään ole niin tyhmä kuin maanviljelijä. Itse ja oman etujärjestön avulla tomutettiin meille annettu mahdollisuus ansaita ilman riskiä ja tekemättä juuri mitään. Voi "kettu" sentään tätä typeryyttä.
Kyllä byrokraatitkin sen verran Agronettiä lukevat jotta tajuavat vetää johtopäätökset jos kaikki palstan nokkamiehet hehkuttavat suojavyöhykenurmia viikkokausia aamusta iltaan kymmenien sivujen verran... ;D
-
Moni näki suojavyöhykeasiassa vain huonoa. Itse näin paljon hyvää.
Helppoa rahaa, mahdollisuus kerrankin pudottaa viljantuotantoa niin paljon että saataisiin suomen hinnat euroopan tasolle.
Vuokrahinnat varmaan hiukan nousisivat hetkellisesti mutta 5v kuluttua olis tarjolla halpaa vuokramaata.
Ilmiö on täällä jo tuttu kun tarhaherneen viljelijät maksavat 700-900€/ha pari vuotta ja parin näennäisviljellyn (puutarhatuki ym reilusti yli 900€/ha) rikkaruohovuoden jälkeen samat pellot 300€/ha.
Tietysti päättäjät lukee näitä palstoja, kustaan siis omiin housuihimme täällä "pölpötellessämme".
Tämä asia lienee kuitenkin nyt päätetty, 2016 eteenpäin ehdot huononee mutta en mistään ole löytänyt varmistusta 2015 kylvettyjen suojavyöhykkeiden kohtelulle.
-
Mulla olisi mahdollisuus laittaa kaikki, mutta en laita yhtään. Ittellä ei ole heinäntekovehkeitä enkä viitsi alkaa pelleilemään tarkastajien kanssa. Voisiko joku muuten kertoa minne kaikki Suomen suojavyöhykkeiden paskaheinät rahdataan parin vuoden päästä kun rikat rehottaa niin, että niille on jokin järkevä tarkastajan hyväksymä käyttö muka.
Ihan samanlainen hullun into on tuon kerääjäkasvin kanssa. Kaikenlaisilla virityksillä yritetään saada muka kattava peitto kylvettyä. Eikä osata laskea kaikkia kuluja mitä siitä tulee. Juostaan kun ajokoira jonkin naurettavan satasen perässä niinkun se tulisi puhtaana käteen. Niin justiinsa. Tarkastajien riemuretket.
Varmasti löytyy ammattitaitoisia asiaan vihkiytyneitä, jotka saavat tästä hyötyä, mutta aika moni on nyt kyllä astumassa liukumiinaan.
-
Moni näki suojavyöhykeasiassa vain huonoa. Itse näin paljon hyvää.
Helppoa rahaa, mahdollisuus kerrankin pudottaa viljantuotantoa niin paljon että saataisiin suomen hinnat euroopan tasolle.
Vuokrahinnat varmaan hiukan nousisivat hetkellisesti mutta 5v kuluttua olis tarjolla halpaa vuokramaata.
Ilmiö on täällä jo tuttu kun tarhaherneen viljelijät maksavat 700-900€/ha pari vuotta ja parin näennäisviljellyn (puutarhatuki ym reilusti yli 900€/ha) rikkaruohovuoden jälkeen samat pellot 300€/ha.
Tietysti päättäjät lukee näitä palstoja, kustaan siis omiin housuihimme täällä "pölpötellessämme".
Tämä asia lienee kuitenkin nyt päätetty, 2016 eteenpäin ehdot huononee mutta en mistään ole löytänyt varmistusta 2015 kylvettyjen suojavyöhykkeiden kohtelulle.
Asiaa puhut, mutta täällähän on oikeutetusti ihmetelty mistä rahat revitään? Ei kukaan oo kyseenalaistanut järkevyyttä juuri viljan hinnan noston vuoksi ym., toki osa karjatiloista voi olla erimieltäkin. Nää hömpäthän Euroopan laajuisia, joten eiköhän viljan pinta-alat pienene, eriasia onko muualla samat säännöt kuin täällä. Hinnat nousee-> saakin ottaa viljelyyn jollakin perusteella ::) Suomessa ei noin voisi käydä, kukaan muu ei oo oikeassa kuin virkamies, ja virkamies ei tee virheitä. Koskaan.
-
Oli tuola linkki nuihin ohjeisiin, mitä tehä suojavyöhykkeen niittoJÄTTEELLÄ.
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/tiedotteet/ZHwECb2Gh/Ymparistokorvauksen_suojavyohykkeet_ja_niittojatteen_kaytto.pdf
Hyvin vaarallista kutsua kasvimassaa jätteeksi. Mitähän tästä vielä seuraa.
Saakohan korjatun kasvuston ajaa tunkiolle ja levittää syksyllä viljan sängelle? Luulisi saavan, mutta pitääkö sille sitten vielä laskia joku lannotusvaikutus?
Virkamiehillä on nyt koko tukikausi aikaa keksiä mitä viheliäisimpiä ehtoja niittoJÄTTEEN käsittelyyn.
-
Jätteen käsittelee ekokemi. ;D
-
Jätteen käsittelee ekokemi. ;D
Sille on toinenkin nimi, emolehmä. ;D
-
Ainahan helppo raha on saanut ihmiset villiintymään, milloin mistäkin asiasta, onhan se mukavaa tienata ilman vaivannäköä, siksihän nämä Wincapitat ja vastaavat houkuttelevat myös ihmisiä, ja vaikka ne eivät näihin tukijuttuihin olekaan verrannollisia, paitsi jos tutkitaan ihmisten käyttäytymistä, silloin yhtäläisyyksiä löytyy, eli kuvitellaan että tässäpä nyt on tienausautomaatti, tervetuloa helppo elämä.
Jos alkuperäinen suunitelma maksaa suojavyöhyketukia olisi toteutunut, niin kyllä jossain vaiheessa asiasta olisi noussut julkinen meteli. Viimeistään esim. MOT-ohjelma olisi ottanut esiin sen, että miksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa, kun tehdään säästöjä ja leikkauksia ja yleinen taloudellinen lama kurittaa vähän kaikkia, niin yhdelle ryhmälle jaetaan surutta lähes vastikkeetonta rahaa suuria summia. Vaikka suojavyöhykerahan pohjimmainen tarkoitus, eli vesien suojelu, onkin hyvä, niin kyllä tämmöinen ilmaisen rahan jakaminen jo muutenkin veronmaksajien tukien varassa pyörivälle elinkeinolle olisi oikeutetusti nostanur ison metelin tällaisena taloudellisesti tiukkana aikana, ja saattaa kyllä edelleen nostaa, vaikka tuen maksamista nyt rajoitetaankin jonkin verran.
-
Jätteen käsittelee ekokemi. ;D
Sille on toinenkin nimi, emolehmä. ;D
Sille pitää olla rehua. Suojavyöhykkeeltä kerätään jätetä josta pitää ottaa jätteen käsittely maksu. ;D
-
Taas kerran todistettu ettei mikään ole niin tyhmä kuin maanviljelijä. Itse ja oman etujärjestön avulla tomutettiin meille annettu mahdollisuus ansaita ilman riskiä ja tekemättä juuri mitään. Voi "kettu" sentään tätä typeryyttä.
Niin, satanen per hehtaari, siitä sitten ylimääräistä plussataan mutta toiselta miinustetaan. Ei siinä mitään typeryyttä ole, vain niukemmasti rahaa kuin aikaisemmille kausille. Olisiko tarvinnut 300000 suojavyöhykerohmuhehtaarin antaa noin vaan poistaa se satanen kaikilta muilta ? Vieläpä melko satunnaisen valtaojalottoarvonnan perusteella ?
-SS-
-
Mä väitän että ymppi raha ei ois riittäny kuin suojavyöhykkeisiin. Ympäristökprvsuksen perus osiskaan ei ois voitu maksaa.
-
Sama päämotovaattori tuntuu olevan SS:llä kuin muillakin. Mielummin 100 omaan taskuun kuin jonkun muun taskuun.
Kirjoitukset ovat kyllä olleet asiallisia.
Haisi hiukan MMM:n juttu riven välistä siltä että luonnonhaittakorvauksia leikataan juustohöylä periatteella.
-
Olen edelleen sitä mieltä että tässä olisi ollut meille viljanviljelijöille kerrankin mahdollisuus päästä hinnoittelemaan oma viljamme. SS:n 300000ha suojavyöhykkeitä tarkoittaisi yli 1mrd viljakilon poistumista markkinoilta. Määrä on suurempi kuin Suomesta keskimääri ulos viety viljamäärä (1-0,9 mrd kg).
Vehnän hinta Euroopassa nytkin yli 30€/tn parempi kuin Suomessa ja lisäksi nykyisen Itämerivähennyksen kääntäminen Itämerilisäksi (10-15€/tn).
Väitän että me viljantuottajat olisimme saaneet enemmän kuin menettäneet mahdollisten tukieurojen siirtymisessä suojavyöhykkeille.
-
Siinä meni tukiautomaatti harakoille. MMM rajoittaa tilatasolla suojavyöhykkeiden määrän 25% korvauskelpoisesta alasta.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mmm-jousti-suojavy%C3%B6hykenurmia-rajoitetaan-tiloittain-1.106582
Mistä höylätään seuraavaksi?
-
Oletus siitä, että vilja-alan väheneminen suojavyöhykkeiden ansiosta parantaisi hinnoittelua täällä Suomessa, viljan puutteen vuoksi, on ehkä liioiteltu. Suojavyöhykkeissä on jo vanha 10000 ha pohjalla. Sitten LHP:t (sekä riistat huom !), osin jo ennestään kesannot, olivat siirtymässä juurikin suojavyöhykkeiksi, koska 20% sääntö korvauksissa (LHP+ riista) ja 25% sääntö LHK:ssa (LHP + kesanto) leikkaa ylimenevän osan nettotukia. Suojavyöhykealat ovat olleet noin 10000, LHP 100000, kesannot 50000 ha (VYR)
Eli ei-viljeltyä 400€ - 500€ peltoa olisi yksinkertaisesti vain siirtynyt 900 € pelloksi ! Eli 1 ha suojavyöhykettä olisi siirtänyt 4 ha satoviljeltyä peltoa satasen vähemmälle tulotasolle ?
Sitten myös uusilla potentiaalisilla mukaantulijoilla oli ajatus, että perusparannetaan lohkoja sopivasti salaojittamalla ja kalkitsemalla, hukkisruiskutuksilla, ja saadaan kuitenkin viljatuottoon verrattava nettotulos pellolta. Tämä hiukan on sivussa sen ympäistönsuojelullisen ajatuksen kanssa, koskemattomasta ravinneimurista. Kesannon ja suojavyöhykkeen erokin on hämärtynyt rahakorvauksien taakse, mielestäni.
Sitten se kokonaisviljasadon pienentyminen: Suojavyöhykkeiksi olisi hyvinkin siirtynyt peltoja samassa suhteessa kuin yleisesti eri viljelymuotojen osalta, eli LHP:lta ja ennenstään käytössä olleista suojavyöhykkeistä ylimenevä suojavyöhykebisnes olisi vähentänyt noin 50/50 suhteessa viljaa ja muita kasveja. Eli suuruusluokkana 50000 ha kolmen tonnin vilja-alaa. (En usko, että kukaan aloittaisi kasitonnarilohkoista, tarvitaanhan niitä satokilpailulohkoja edelleenkin )- eli satona sittenkin melko vähäpätöinen osuus kokonaisviljanviennistä ?
Jotenkin tuntuu myös kummalliselta, että laajamittainen kesannointi ja LHP vähentäisi luonnohaittakorvausta, mutta suojavyöhyketoimenpide ei ? Mitä luonnonhaittaa on kituliaan heinän kasvatuksessa ? Mitä huonompi heinä -huonompi sato, sen parempi nettotuotto ? (Vähemmän hävitettävää)
Olisihan meikäläisellä ollut 100% suojavyöhykeoikeus, pohjavesialueita, jokirantaa ja valtaojia - ja kaikkia yhdessä ! , mutta ei kyllä kuuna päivänä olisi mieli antanut myöden pilkata veronmaksajaa toimenpiteen hengen ja tarkoituksen vastaisesta rahastamisesta.
-SS-
-
Olisihan meikäläisellä ollut 100% suojavyöhykeoikeus, pohjavesialueita, jokirantaa ja valtaojia - ja kaikkia yhdessä ! , mutta ei kyllä kuuna päivänä olisi mieli antanut myöden pilkata veronmaksajaa toimenpiteen hengen ja tarkoituksen vastaisesta rahastamisesta.
-SS-
Vastaavaa ajattelua ei kyllä löydy demari duunarilta viljelijää kohtaan. Lyödään vaan päähän kuin vierasta sikaa. Maatalous ja metsämaalle kiinteistövero ym.
En kyllä mitenkään kannata tätä tukiperustaista viljelyä. Uraa alkaessani markka oli valuutta ja tulo tuli sadosta ja viljelijän taidolla.
Nyt vaan meni " kuppi nurin" tätä tukipotaskaa selvitellessä ja juuri kun jotain piti olla selvää se kumotaan.
Viherpiiperrys tätä maata pyörittää, oli kyseessä tuulituet, autoverotus tai maatalous. Olisi vaan pitänyt mennä mukaan touhuun kun tarjottiin. Samalla olisi ehkä selvinnyt kuka tai mikä Itämerta pilaa.
-
Olen myös sen kannalla, että sadosta raha, vaikkakin yritänkin pienelle alalleni hakea parhaimmat tuet vrt työn määrä. Silloin pitäisi vaan sadon myyntiarvo olla jotain ihan muuta luokkaa. Se kannustaisi tuottamaan parasta satoa, ja voisihan silloinkin huonoja lohkoja jättää pois viljelystä, toki ehkä ilman korvausta. Nytkin on kaura kelvannut suurimoksi joka vuosi, ja siihen pyrin tietty edelleenkin. Vaikka yritänkin suojavyöhykettä vähän laittaa ja LHP nurmea maksimi prosentin. Näillä haen lisä tuottoa viljalohkoille ja sitäkautta motivaatiota viljasadon tuottamiseen. Olen tainnu tämän kertoa jo aiemminkin? Dementia :o
-
Onhan se hyvä että tukiautomaattia rajoitetaan. ;D
Puskaradio kertoi et esmes orgaanisesta lannasta on jopa tapeltu siinä määrin et siitä saa jo kohta paskantuottaja koko sen 40euroo hehtaarilta.... ;D
Helpot tuet kiinnostaa ja puhuttaa.....
-
Onhan se hyvä että tukiautomaattia rajoitetaan. ;D
Puskaradio kertoi et esmes orgaanisesta lannasta on jopa tapeltu siinä määrin et siitä saa jo kohta paskantuottaja koko sen 40euroo hehtaarilta.... ;D
Helpot tuet kiinnostaa ja puhuttaa.....
Tuo tappelu ei ole ihme. Koska varsinkin runsasmultaisissa maissa keinolannoituksen loru on käytännössä lopussa, niin naudan kuivalannan liukoinen typpi tulee arvvoon arvaamattomaan. koska sitä naudanlannan "liukoista" typpikiloa kohti tulee kolme näkymätöntä kiloa kaupan päälle. Valttävästä hyvään fosforitason maille kun saa laittaa lantapoikkeuksen sallimana 15m3 naudan kuivikelantaa, niin saapi mukkaan ympäristökorvauslaskelmassa näkymätöntä typpeä 45 kg. Eli vaikka saisikin ehtojen osalta laittaa vain 100 kg (liukoista) typpeä kevätvehnälle, saa sitä tosiasiallisesti laittaakin 145 kg (liukoinen + piilo + keinotyppi) , joka piilotyppi sopivissa sääolosuhteissa vapautuu kuitenkin siinä sopivasti valkuaista kohottamaan.
Jos soveltaa fosforintasausta, niin 43 tonnin lantapanoksen kera voi käyttää runsassatoisella lohkolla vielä 400 kg salpietaria ! Kokonaistyppi 280 kg ! Siinä rupee jo Epos kasvamaan !
Ei ihme, että sellaiselle typelle on aikaisempiin kausiin verrattuna vieläkin suurempi tilaus ja kysyntä.
Kohottaa lannoituskustannuksia, mutta mahdollistaa edes joten kuten satoisien kevätvehnälajikkeiden viljelyn muuksikin kujin rehuksi.
-SS-
-
Onhan se hyvä että tukiautomaattia rajoitetaan. ;D
Puskaradio kertoi et esmes orgaanisesta lannasta on jopa tapeltu siinä määrin et siitä saa jo kohta paskantuottaja koko sen 40euroo hehtaarilta.... ;D
Helpot tuet kiinnostaa ja puhuttaa.....
Tuo tappelu ei ole ihme. Koska varsinkin runsasmultaisissa maissa keinolannoituksen loru on käytännössä lopussa, niin naudan kuivalannan liukoinen typpi tulee arvvoon arvaamattomaan. koska sitä naudanlannan "liukoista" typpikiloa kohti tulee kolme näkymätöntä kiloa kaupan päälle. Valttävästä hyvään fosforitason maille kun saa laittaa lantapoikkeuksen sallimana 15m3 naudan kuivikelantaa, niin saapi mukkaan ympäristökorvauslaskelmassa näkymätöntä typpeä 45 kg. Eli vaikka saisikin ehtojen osalta laittaa vain 100 kg (liukoista) typpeä kevätvehnälle, saa sitä tosiasiallisesti laittaakin 145 kg (liukoinen + piilo + keinotyppi) , joka piilotyppi sopivissa sääolosuhteissa vapautuu kuitenkin siinä sopivasti valkuaista kohottamaan.
Jos soveltaa fosforintasausta, niin 43 tonnin lantapanoksen kera voi käyttää runsassatoisella lohkolla vielä 400 kg salpietaria ! Kokonaistyppi 280 kg ! Siinä rupee jo Epos kasvamaan !
Ei ihme, että sellaiselle typelle on aikaisempiin kausiin verrattuna vieläkin suurempi tilaus ja kysyntä.
Kohottaa lannoituskustannuksia, mutta mahdollistaa edes joten kuten satoisien kevätvehnälajikkeiden viljelyn muuksikin kujin rehuksi.
-SS-
Stalkkaatko sää mun Wisua????? :o
-
Stalkkaatko sää mun Wisua????? :o
Joo, sen sun Wisun salasanahan oli "tukiautomaatti"
;D ;D 8)
-SS-
-
Stalkkaatko sää mun Wisua????? :o
Joo, sen sun Wisun salasanahan oli "tukiautomaatti"
;D ;D 8)
-SS-
:D :D
-
"...i, haluamme jo tässä vaiheessa tiedottaa viljelijöille suunnitteilla olevasta muutoksesta luonnonhaittakorvaukseen", maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo sanoo."
Pitäisi ehkä huomenna vetää salpietaria heinämaille. Niin onhan se helvetin hienoa, että jo näin hyvissä ajoin on säännöt selviämässä.
Olishan tuo vuokrahintoja kyllä korottanut tuo koko tilan suojavyöhyke.
-
Minun mielestäni nyt alkaa olla jo myöhäistä viilata mitään tukiehtoja.
Jo kertaalleen viivästettyyn viimeiseen hakemusten jättöpäivään on kuukausi.
Ehtojen ja ohjeiden pitäisi kelvollisessa hallintojärjestelmässä olla viimeistään nyt täysin valmiina,
jotta niihin on edes mahdollista tutustua kohtuullisesti ja harkita eri vaihtoehtoja.
On aivan käsittämätöntä, että meille esitetään mm. suojavyöhykenurmien 500 €/ha ja kerääjien 100 €/ha
tukitasoja, jos ne eivät ehkä alkuunkaan voi olla oikealla tasolla.
Miksi ihmeessä suojavyöhykenurmituen saa edes lohkon osille, jotka eivät edes suoraan laske vesistöön
tai valtaojaan. Siis ne alueet, joista ei pintavalunta suoraan vesistöön ole edes mahdollista.
-
Ei huolta, koska velkarahallahan nämä korvaukset maksetaan, lapset ja lastenlapset sitten omasta pussistaan aikanaan makselevat nykysukupolven hullutukset.
Kolminkertainen eläköönhuuto tämänpäivän järkevyyksille, jotka tulevaisuudessa järjettömyyksiksi tuomitaan.
-
Ei huolta, koska velkarahallahan nämä korvaukset maksetaan, lapset ja lastenlapset sitten omasta pussistaan aikanaan makselevat nykysukupolven hullutukset.
Kolminkertainen eläköönhuuto tämänpäivän järkevyyksille, jotka tulevaisuudessa järjettömyyksiksi tuomitaan.
Miten paljon kaihertaakaan huono mieli, eikä voitonriemu, kun olinkin loppujen lopuksi vahingossa niinkin oikeassa, tämänkin keskustelun 3 ekaa sivua luin uudelleen, omissa kommenteissani tuota raha-automaatin lässähtämistä manasinkin hiukan.
Eli se "Reality Check" tuli siellä ministeriössä tehdyksi sitten kumminkin... :( :(
Pitäisiköhän ruveta poistamaan kerääjäkasvit-juonteesta kommentteja ? Voipi seuraava pannukakku ollakin se kerääjäkasvi....kauhistuttaa oikein kun lueskelen epäilyksiäni...
Euro per aari ymppi potti, ei yhtään enempää.
-SS-
-
"
Suojavyöhykenurmille tilakohtainen rajoite
Maa- ja metsätalousministeriö päätti perjantaina muuttaa suojavyöhykenurmien ehtoja, koska vyöhykkeisiin on ollut kovasti kiinnostusta.
Ministeriön on tarkoitus tehdä luonnonhaittakorvauksen maksun osalta maaseutuohjelmaan muutos. Siten suojavyöhyke rinnastettaisiin luonnonhaittakorvauksen maksussa kesantoihin ja luonnonhoitopeltonurmiin. Tällöin kesannon, luonnonhoitopeltonurmien ja suojavyöhykkeiden yhteenlaskettu osuus maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta voisi olla enintään 25 prosenttia. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016.
Miten te tämän asian ymmärrätte...kannattaako tänä vuonna laittaa suojavyöhykkeeksi vain tuon 25% ? Mulla tilan pinta-alasta noin 50% rajoittuu vesistöön, oli tarkoitus laittaa kaikki suojavyöhykkeeksi...
Joskuitenkin tänä vuonna kylvän 50% pinta-alastani suojavyöhykkeeksi niin
a)saanko suojavyöhyketuen(korvauksen) tälle koko 50% alalle tänä vuonna, mutta ens vuonna vain 25% suuruiselle alalle? b) Ja ensi vuonna tuo 25 %... voiko sen ilmoittaa vaikkapa säiliörehunurmena tai vaikkapa VLN:nä, jos käyttää tänä vuonna perustettaessa siinä tuota 20% typensitojakasviosuutta, käytännössä puna-apilaa...?
-
"
Suojavyöhykenurmille tilakohtainen rajoite
Maa- ja metsätalousministeriö päätti perjantaina muuttaa suojavyöhykenurmien ehtoja, koska vyöhykkeisiin on ollut kovasti kiinnostusta.
Ministeriön on tarkoitus tehdä luonnonhaittakorvauksen maksun osalta maaseutuohjelmaan muutos. Siten suojavyöhyke rinnastettaisiin luonnonhaittakorvauksen maksussa kesantoihin ja luonnonhoitopeltonurmiin. Tällöin kesannon, luonnonhoitopeltonurmien ja suojavyöhykkeiden yhteenlaskettu osuus maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta voisi olla enintään 25 prosenttia. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016.
Miten te tämän asian ymmärrätte...kannattaako tänä vuonna laittaa suojavyöhykkeeksi vain tuon 25% ? Mulla tilan pinta-alasta noin 50% rajoittuu vesistöön, oli tarkoitus laittaa kaikki suojavyöhykkeeksi...
Joskuitenkin tänä vuonna kylvän 50% pinta-alastani suojavyöhykkeeksi niin
a)saanko suojavyöhyketuen(korvauksen) tälle koko 50% alalle tänä vuonna, mutta ens vuonna vain 25% suuruiselle alalle?
Juuri näin. lhk-leikkuri iskee ensi vuonna yli meneviin lhk osuuksiin jos suojavyöhykelala on yli 25%
b) Ja ensi vuonna tuo 25 %... voiko sen ilmoittaa vaikkapa säiliörehunurmena tai vaikkapa VLN:nä, jos käyttää tänä vuonna perustettaessa siinä tuota 20% typensitojakasviosuutta, käytännössä puna-apilaa...?
Voi olla, että käsitin väärin kysymyksesi, mutta jos tänä vuonna ilmoitat 50% suojavyöhykenurmea niin se on myös ensi vuonna 50%. Paskemmalla tuella vain. kerran ilmoitat jonkun alan niin se on sitten ilmoitusvuodesta sitoumuskauden loppuun.
-
Eikös siellö jossain lukenut että jos "ehdot muuttuu tai rahat loppuu, niin viljeliä voi ilman sanktioita sanoa sopimulksen yksipuolisesti irti."?
-
"
Suojavyöhykenurmille tilakohtainen rajoite
Maa- ja metsätalousministeriö päätti perjantaina muuttaa suojavyöhykenurmien ehtoja, koska vyöhykkeisiin on ollut kovasti kiinnostusta.
Ministeriön on tarkoitus tehdä luonnonhaittakorvauksen maksun osalta maaseutuohjelmaan muutos. Siten suojavyöhyke rinnastettaisiin luonnonhaittakorvauksen maksussa kesantoihin ja luonnonhoitopeltonurmiin. Tällöin kesannon, luonnonhoitopeltonurmien ja suojavyöhykkeiden yhteenlaskettu osuus maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta voisi olla enintään 25 prosenttia. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016.
Miten te tämän asian ymmärrätte...kannattaako tänä vuonna laittaa suojavyöhykkeeksi vain tuon 25% ? Mulla tilan pinta-alasta noin 50% rajoittuu vesistöön, oli tarkoitus laittaa kaikki suojavyöhykkeeksi...
Joskuitenkin tänä vuonna kylvän 50% pinta-alastani suojavyöhykkeeksi niin
a)saanko suojavyöhyketuen(korvauksen) tälle koko 50% alalle tänä vuonna, mutta ens vuonna vain 25% suuruiselle alalle?
Juuri näin. lhk-leikkuri iskee ensi vuonna yli meneviin lhk osuuksiin jos suojavyöhykelala on yli 25%
b) Ja ensi vuonna tuo 25 %... voiko sen ilmoittaa vaikkapa säiliörehunurmena tai vaikkapa VLN:nä, jos käyttää tänä vuonna perustettaessa siinä tuota 20% typensitojakasviosuutta, käytännössä puna-apilaa...?
Voi olla, että käsitin väärin kysymyksesi, mutta jos tänä vuonna ilmoitat 50% suojavyöhykenurmea niin se on myös ensi vuonna 50%. Paskemmalla tuella vain. kerran ilmoitat jonkun alan niin se on sitten ilmoitusvuodesta sitoumuskauden loppuun.
Selkis...kiitos!!! :)
-
Mulle sanottiin tänään maaseututoimistossa että lfa tuki jää pois ylittävältä osalta.
Ympäristötukeen ei tehdä muutosta niin ei voi viljelijä purkaa sopimusta
-
On tää yksinkertaista:
KYSYMYS 1:
Luonnonhaittakorvauksessa on mielenkiintoinen laskutapa. Jos tilalla on peltoa 100 ha. Siitä on viljalla 70 ha ja suojavyöhykenurmia 30 ha. Mille peltoalalle vuonna 2016 maksetaan luonnonhaittakorvaus?
VASTAUS 1:
Yksinkertainen laskutapa on jakaa tuo vilja-ala kolmella, jolloin saadaan se suojavyöhykeala, jolle maksetaan luonnonhaittakorvaus, eli 70/3 = 23,33 ha. Luonnonhaittakorvausta siis maksetaan 93,33 hehtaarin kokonaisalalle.
Tuo kolmella jako tulee siitä, kun suojavyöhykenurmelle maksettava luonnonhaittakorvaus voi olla maksimissaan 25 % koko luonnonhaittakorvauksen maksettavasta yhteisalasta, joka on maksettava suojavyöhykeala + muiden maksettavien kasvien ala.
Vna 236/2015 12 §:
----
Luonnonhaittakorvausta voidaan maksaa luonnonhaittakorvaukseen oikeuttavasta maatalousmaasta. Kesannon ja ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 22 §:ssä tarkoitettujen luonnonhoitopeltonurmien osuus maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta voi olla enintään 25 prosenttia. Jos ala on tätä suurempi, kesannosta ja luonnonhoitopeltonurmista voidaan kuitenkin maksaa korvausta siitä alasta, joka saadaan jakamalla maatilan muiden korvaukseen oikeuttavien peltoalojen summa kolmella.
----
Kaavana se on:
x= 25 %(x+y)= 0,25(x+y) , jossa x= suojavyöhykkeen luonnonhaittakorvauksen maksuala ja y= muiden kasvien luonnonhaittakorvauksen maksuala.
x=0,25(x+y)
x=0,25x + 0,25y
x-0,25x =0,25y
0,75x =0,25y
x=0,25y/0,75
x=y/3
Riippuen siitä onko kesantoa, luonnonhoitopeltonurmea tai suojavyöhykettä, niin
v. 2015 tuo x, jolle alalle enimmillään maksetaan luonnonhaittakorvaus, voi olla
- kesantoala yksinään,
- luonnonhoitopelto nurmiala yksinään tai
- kesanto + lhp-nurmi yhteensä
v. 2016 tuo
x =
- kesantoala yksinään,
- luonnonhoitopelto nurmiala yksinään,
- suojavyöhykeala yksinään,
- kesanto + lhp-nurmi yhteensä,
- kesanto + suojavyöhyke yhteensä,
- lhp-nurmi + suojavyöhyke yhteensä tai
- kesanto + lhp-nurmi + suojavyöhyke yhteensä
KYSYMYS 2:
Jos tilalla on peltoa 20 ha. Koko tilan pinta-ala ilmoitetaan suojavyöhykenurmeksi vuonna 2015 (tila on ympäristökorvauksessa mukana). Mille peltoalalle vuonna 2016 maksetaan luonnonhaittakorvaus?
VASTAUS 1:
Ala, jolle maksetaan luonnonhaittakorvaus on 0/3 = 0,00 ha. Tila ei siis saa luonnonhaittakorvausta ollenkaan vuosina 2016, 2017, 2018 ja 2019.
-
Ylläoleva laskuoppi ei ihan ensipuremalla suostu tallentumaan henk.koht. kovalevylle. :-\
-
Juu ei kyl perkules aukene. Pitkää matikkaa aikanaan luin ja prosenttilasku pitäis olla hallussa, mut tää on ihan jotain muuta :-[
-
Juu ei kyl perkules aukene. Pitkää matikkaa aikanaan luin ja prosenttilasku pitäis olla hallussa, mut tää on ihan jotain muuta :-[
Paras lienee laittaa tänä vuonna maksimissaan 25% kokonaisalasta suojavyöhykkeeksi...????...varmuuden vuoksi...???
-
Mulla mennee LHP ja suojavyohykkeet yli 25%, ku on pari lohkoa jotka täytyy pitää LHP:nä ja sit 2 jotka täyttää SV ehdot. Mistäköhän päästä ne alkaa nipistämään sitä ylimenevän osan LHK:ta?
-
Ite jätän 15% tänä vuonna ja jos voi ensi vuonna lisätä, niin lisään 25%.
-
Mulla mennee LHP ja suojavyohykkeet yli 25%, ku on pari lohkoa jotka täytyy pitää LHP:nä ja sit 2 jotka täyttää SV ehdot. Mistäköhän päästä ne alkaa nipistämään sitä ylimenevän osan LHK:ta?
Paljonko sulla on muiden lhk-kasvien (esim.viljat) pinta-ala? Jaa se kolmella niin saat alan jolle lhk maksetaan, muu ala jää ilman vuonna 2016.
-
Juu sen ymmärsin, mutta kun pohdin että miksi jaetaan 3:lla? 25% on 1/4 murtolukuna.
Ei sais mennä miettimään näitä, tekis vaa niinku käsketään ???
-
Juu sen ymmärsin, mutta kun pohdin että miksi jaetaan 3:lla? 25% on 1/4 murtolukuna.
Ei sais mennä miettimään näitä, tekis vaa niinku käsketään ???
(3/4)/3 = 1/4
Eli 25% hömppää mahtuu luonnonhaittakorvauksene kokonaan. 75%/3 = 25%
Tässä laskennassa on semmoinen idea, että jos hömpän osuus kasvaa yli neljännekseen
koko alasta, tuetun hömpän määrä vähenee myös siitä 25%:sta ! Ehkäpä luonnonhaittakorvauksen
peruste on ollut haitta viljelylle eikä viljelemättömyydelle ?
<25% hömppää laskukaavaa ei sovelleta.
25% hömppää -> (100-25)/3 = 25,0% eli LHK tulee 75% viljeltyä ja 25,0% hömppää = 100,0% koko alasta
30% hömppää -> (100-30)/3 = 23,33 eli LHK tulee 70% viljeltyä ja 23,33% hömppää = 93,33% koko alasta
40% hömppää -> (100-40)/3 = 20,0 % eli LHK tulee 60% viljeltyä ja 20% hömppää = 80 % koko alasta
50% hömppää -> (100-50)/3 = 16,66% eli LHK tulee 50% viljeltyä ja 16,66% hömppää = 66,66 % koko alasta
60% hömppää -> (100-60)/3 = 13,33% eli LHK tulee 40% viljeltyä ja 13,33 hömppää = 53,33% koko alasta
70% hömppää -> (100-70)/3 = 10% eli LHK tulee 30% vijeltyä ja 10% hömppää = 40% koko alasta
80% hömppää -> (100-80)/3 = 6,66% eli LHK tulee 20% viljeltyä ja 6,66% hömppää = 26,66% koko alasta
90% hömppää -> (100-90)/3 = 3,33% eli LHK tulee 10% viljeltyä ja 3,33% hömppää = 13,33% koko alasta
100% hömppää -> (100-100)/3 0 0% eli LHK tulee 0% viljeltyä ja 0% hömppää = 0% koko alasta
Määritelmällisesti LHK:n ulkopuolelle jäävät alat, kuten viljelemättömät alat ja kasvimaat muuttavat laskelmaa.
-SS-
-
Eikös siellö jossain lukenut että jos "ehdot muuttuu tai rahat loppuu, niin viljeliä voi ilman sanktioita sanoa sopimulksen yksipuolisesti irti."?
Sehän oliskin siinä. Tänä vuonna vaikka se 100% jos 2016 pääsee pois pl. se 25%. Ei ehdi tulla keräämisongelmaakaan jos 30.6 kylvää heinänsiemen
-
Juu sen ymmärsin, mutta kun pohdin että miksi jaetaan 3:lla? 25% on 1/4 murtolukuna.
Ei sais mennä miettimään näitä, tekis vaa niinku käsketään ???
(3/4)/3 = 1/4
Eli 25% hömppää mahtuu luonnonhaittakorvauksene kokonaan. 75%/3 = 25%
Tässä laskennassa on semmoinen idea, että jos hömpän osuus kasvaa yli neljännekseen
koko alasta, tuetun hömpän määrä vähenee myös siitä 25%:sta ! Ehkäpä luonnonhaittakorvauksen
peruste on ollut haitta viljelylle eikä viljelemättömyydelle ?
<25% hömppää laskukaavaa ei sovelleta.
25% hömppää -> (100-25)/3 = 25,0% eli LHK tulee 75% viljeltyä ja 25,0% hömppää = 100,0% koko alasta
30% hömppää -> (100-30)/3 = 23,33 eli LHK tulee 70% viljeltyä ja 23,33% hömppää = 93,33% koko alasta
40% hömppää -> (100-40)/3 = 20,0 % eli LHK tulee 60% viljeltyä ja 20% hömppää = 80 % koko alasta
50% hömppää -> (100-50)/3 = 16,66% eli LHK tulee 50% viljeltyä ja 16,66% hömppää = 66,66 % koko alasta
60% hömppää -> (100-60)/3 = 13,33% eli LHK tulee 40% viljeltyä ja 13,33 hömppää = 53,33% koko alasta
70% hömppää -> (100-70)/3 = 10% eli LHK tulee 30% vijeltyä ja 10% hömppää = 40% koko alasta
80% hömppää -> (100-80)/3 = 6,66% eli LHK tulee 20% viljeltyä ja 6,66% hömppää = 26,66% koko alasta
90% hömppää -> (100-90)/3 = 3,33% eli LHK tulee 10% viljeltyä ja 3,33% hömppää = 13,33% koko alasta
100% hömppää -> (100-100)/3 0 0% eli LHK tulee 0% viljeltyä ja 0% hömppää = 0% koko alasta
Määritelmällisesti LHK:n ulkopuolelle jäävät alat, kuten viljelemättömät alat ja kasvimaat muuttavat laskelmaa.
-SS-
Minulla suttaa kovalevy edelleen. Ei vain suostu tajuamaan noilla spekseillä.
Miten tuokin yo. kaava toimii jos kerran max. 25% suojavyöhyke+lhp+kesanto ei leikkaa LHK:ta ensi vuodesta alkaen?
Joku korkeampaa matematiikkaa oppinut voisi selittää rautalangasta vääntäen.
-
Juu sen ymmärsin, mutta kun pohdin että miksi jaetaan 3:lla? 25% on 1/4 murtolukuna.
Ei sais mennä miettimään näitä, tekis vaa niinku käsketään ???
(3/4)/3 = 1/4
Eli 25% hömppää mahtuu luonnonhaittakorvauksene kokonaan. 75%/3 = 25%
Tässä laskennassa on semmoinen idea, että jos hömpän osuus kasvaa yli neljännekseen
koko alasta, tuetun hömpän määrä vähenee myös siitä 25%:sta ! Ehkäpä luonnonhaittakorvauksen
peruste on ollut haitta viljelylle eikä viljelemättömyydelle ?
<25% hömppää laskukaavaa ei sovelleta.
25% hömppää -> (100-25)/3 = 25,0% eli LHK tulee 75% viljeltyä ja 25,0% hömppää = 100,0% koko alasta
30% hömppää -> (100-30)/3 = 23,33 eli LHK tulee 70% viljeltyä ja 23,33% hömppää = 93,33% koko alasta
40% hömppää -> (100-40)/3 = 20,0 % eli LHK tulee 60% viljeltyä ja 20% hömppää = 80 % koko alasta
50% hömppää -> (100-50)/3 = 16,66% eli LHK tulee 50% viljeltyä ja 16,66% hömppää = 66,66 % koko alasta
60% hömppää -> (100-60)/3 = 13,33% eli LHK tulee 40% viljeltyä ja 13,33 hömppää = 53,33% koko alasta
70% hömppää -> (100-70)/3 = 10% eli LHK tulee 30% vijeltyä ja 10% hömppää = 40% koko alasta
80% hömppää -> (100-80)/3 = 6,66% eli LHK tulee 20% viljeltyä ja 6,66% hömppää = 26,66% koko alasta
90% hömppää -> (100-90)/3 = 3,33% eli LHK tulee 10% viljeltyä ja 3,33% hömppää = 13,33% koko alasta
100% hömppää -> (100-100)/3 0 0% eli LHK tulee 0% viljeltyä ja 0% hömppää = 0% koko alasta
Määritelmällisesti LHK:n ulkopuolelle jäävät alat, kuten viljelemättömät alat ja kasvimaat muuttavat laskelmaa.
-SS-
Minulla suttaa kovalevy edelleen. Ei vain suostu tajuamaan noilla spekseillä.
Miten tuokin yo. kaava toimii jos kerran max. 25% suojavyöhyke+lhp+kesanto ei leikkaa LHK:ta ensi vuodesta alkaen?
Joku korkeampaa matematiikkaa oppinut voisi selittää rautalangasta vääntäen.
Tähän on keksitty ratkaisu, tukipuntari. Kun tukipuntari päähän kilahtaa, jussi tukitaivaaseen vilahtaa. ::)
-
Juu sen ymmärsin, mutta kun pohdin että miksi jaetaan 3:lla? 25% on 1/4 murtolukuna.
Ei sais mennä miettimään näitä, tekis vaa niinku käsketään ???
(3/4)/3 = 1/4
Eli 25% hömppää mahtuu luonnonhaittakorvauksene kokonaan. 75%/3 = 25%
Tässä laskennassa on semmoinen idea, että jos hömpän osuus kasvaa yli neljännekseen
koko alasta, tuetun hömpän määrä vähenee myös siitä 25%:sta ! Ehkäpä luonnonhaittakorvauksen
peruste on ollut haitta viljelylle eikä viljelemättömyydelle ?
<25% hömppää laskukaavaa ei sovelleta.
25% hömppää -> (100-25)/3 = 25,0% eli LHK tulee 75% viljeltyä ja 25,0% hömppää = 100,0% koko alasta
30% hömppää -> (100-30)/3 = 23,33 eli LHK tulee 70% viljeltyä ja 23,33% hömppää = 93,33% koko alasta
40% hömppää -> (100-40)/3 = 20,0 % eli LHK tulee 60% viljeltyä ja 20% hömppää = 80 % koko alasta
50% hömppää -> (100-50)/3 = 16,66% eli LHK tulee 50% viljeltyä ja 16,66% hömppää = 66,66 % koko alasta
60% hömppää -> (100-60)/3 = 13,33% eli LHK tulee 40% viljeltyä ja 13,33 hömppää = 53,33% koko alasta
70% hömppää -> (100-70)/3 = 10% eli LHK tulee 30% vijeltyä ja 10% hömppää = 40% koko alasta
80% hömppää -> (100-80)/3 = 6,66% eli LHK tulee 20% viljeltyä ja 6,66% hömppää = 26,66% koko alasta
90% hömppää -> (100-90)/3 = 3,33% eli LHK tulee 10% viljeltyä ja 3,33% hömppää = 13,33% koko alasta
100% hömppää -> (100-100)/3 0 0% eli LHK tulee 0% viljeltyä ja 0% hömppää = 0% koko alasta
Määritelmällisesti LHK:n ulkopuolelle jäävät alat, kuten viljelemättömät alat ja kasvimaat muuttavat laskelmaa.
-SS-
Minulla suttaa kovalevy edelleen. Ei vain suostu tajuamaan noilla spekseillä.
Miten tuokin yo. kaava toimii jos kerran max. 25% suojavyöhyke+lhp+kesanto ei leikkaa LHK:ta ensi vuodesta alkaen?
Joku korkeampaa matematiikkaa oppinut voisi selittää rautalangasta vääntäen.
Jos sulla on alle 25% hömppää/suojaksistoja tuota yllä olevaa kaavaa ei käytetä. Sitten jos on yli 25% niin lasketaan tuolla kaavalla.
-
Juu sen ymmärsin, mutta kun pohdin että miksi jaetaan 3:lla? 25% on 1/4 murtolukuna.
Ei sais mennä miettimään näitä, tekis vaa niinku käsketään ???
(3/4)/3 = 1/4
Eli 25% hömppää mahtuu luonnonhaittakorvauksene kokonaan. 75%/3 = 25%
Tässä laskennassa on semmoinen idea, että jos hömpän osuus kasvaa yli neljännekseen
koko alasta, tuetun hömpän määrä vähenee myös siitä 25%:sta ! Ehkäpä luonnonhaittakorvauksen
peruste on ollut haitta viljelylle eikä viljelemättömyydelle ?
<25% hömppää laskukaavaa ei sovelleta.
25% hömppää -> (100-25)/3 = 25,0% eli LHK tulee 75% viljeltyä ja 25,0% hömppää = 100,0% koko alasta
30% hömppää -> (100-30)/3 = 23,33 eli LHK tulee 70% viljeltyä ja 23,33% hömppää = 93,33% koko alasta
40% hömppää -> (100-40)/3 = 20,0 % eli LHK tulee 60% viljeltyä ja 20% hömppää = 80 % koko alasta
50% hömppää -> (100-50)/3 = 16,66% eli LHK tulee 50% viljeltyä ja 16,66% hömppää = 66,66 % koko alasta
60% hömppää -> (100-60)/3 = 13,33% eli LHK tulee 40% viljeltyä ja 13,33 hömppää = 53,33% koko alasta
70% hömppää -> (100-70)/3 = 10% eli LHK tulee 30% vijeltyä ja 10% hömppää = 40% koko alasta
80% hömppää -> (100-80)/3 = 6,66% eli LHK tulee 20% viljeltyä ja 6,66% hömppää = 26,66% koko alasta
90% hömppää -> (100-90)/3 = 3,33% eli LHK tulee 10% viljeltyä ja 3,33% hömppää = 13,33% koko alasta
100% hömppää -> (100-100)/3 0 0% eli LHK tulee 0% viljeltyä ja 0% hömppää = 0% koko alasta
Määritelmällisesti LHK:n ulkopuolelle jäävät alat, kuten viljelemättömät alat ja kasvimaat muuttavat laskelmaa.
-SS-
Minulla suttaa kovalevy edelleen. Ei vain suostu tajuamaan noilla spekseillä.
Miten tuokin yo. kaava toimii jos kerran max. 25% suojavyöhyke+lhp+kesanto ei leikkaa LHK:ta ensi vuodesta alkaen?
Joku korkeampaa matematiikkaa oppinut voisi selittää rautalangasta vääntäen.
En tiedä matematiikasta mut voidaan sijoittaa hehtaareiksi ja kokeilla kaavaa myös alle 25% hömppis-osuuksilla.
Oletus: 100 ha, josta:
Suojavyöhyke 5 ha
LHP 5 ha
kesanto 3 ha
viljelykasveja loput
----------------------
Yhteensä siis 100 ha
Nyt sitten kaavaan
Oletetaan että "Hömppä" tarkoittaa "Suojavyöhyke + LHP + kesanto"
Tällöin 100ha-"Hömppä" ha = 100 ha - (5+5+3) ha = 100 ha - 13 ha = 87 ha
Sitten tuo 87 ha jaetaan 3:lla: 87 ha / 3 = 29 ha. Tämä olisi se "Hömpän" osalta LHK:n saava
osuus. No, 29 ha on isompi luku kuin (5+5+3) eli 13 ha. Jolloin leikkuria ei sovelleta,
viljelty ala aina kumminkin saa luonnonhaittakorvauksen, ja hömpän määrä oli pienempi mihin
olisi tilaa, minkä siis tiedämmekin. Eli LHK: kaikille 100 ha:lle
Sitten jos meillä on toinen tilanne:
Kokonaisala 100 ha, josta:
Suojavyöhyke 19 ha
LHP 5 ha
kesanto 1 ha
viljelykasveja loput
----------------------
Yhteensä siis 100 ha
Tällöin 100ha-"Hömppä" ha = 100 ha - (19+5+1) ha = 100 ha - 25 ha = 75 ha
Taas jälleen kerran nyt sitten tuo 75 ha jaetaan 3:lla: 75 ha / 3 = 25 ha. Tämä on sen
"Hömpän" osalta LHK:n saava osuus. No, 25 ha onkin täsmälleen 25% ja oikeasti samansuuruinen
kuin todellinen hömpän ala oli. Jolloin leikkuria ei edelleenkään sovelleta, viljelty
ala aina kumminkin saa luonnonhaittakorvauksen, ja hömpän määrä saa täydet 25 ha LHK:ta
eli koko tila eli 100 ha saa LHK:n.
Sitten vielä kolmas tilanne:
Kokonaisala 100 ha, josta:
Suojavyöhyke 29 ha
LHP 15 ha
kesanto 10 ha
viljelykasveja loput
----------------------
Yhteensä siis 100 ha
Tällöin 100ha-"Hömppä" ha = 100 ha - (29+15+10) ha = 100 ha - 54 ha = 46 ha
Ja edelleen jaetaan mekaanisesti tuo 46 ha, eli jaetaan 3:lla: 46 ha / 3 = 15,3333... ha.
Pyöristetään kuulemma lähimpään aariin eli 15,33 ha . Tämä on sen "Hömpän" osalta
LHK:n saava osuus. No, "hömppää" oli oikeasti 54 ha ! Jolloin leikkuria sovelletaan
siten, että ensin jää pois kesannon osuus, ja sitten LHP ja viimeiseksi suojavyöhyke,
varmaankin. Eli isäntä saa luonnonhaittakorvausta seuraavasti:
1) 46 ha:n viljelylle alalle tietenkin normaalisti
2) 15,33 ha suojavyöhykealalle (jota alaa siis oli 29ha)
3) LHP ja kesanto, ei mittään.
Yhteensä LHK alaiset hehtaarit: 46 ha + 15,33 ha = 61,33 ha.
Jos tila olisi C-alueella karjatila
Noille aloille LHP:stä saisi 1800 €, suojavyöhykekorvausta saisi 13050€
Yhteensä tulot 14850, ja LHK:n menetys 11678,34 , netoksi jäisikin vain
3171,66€ .
En tiedä, miksi näin, mutta tämä kaava siis rankaisee lisääntyvästi juurikin noita
LHP ja suojavyöhykkeitä ja kesantoja, mitä vähemmmäksi viljelty ala painuu.
Eli se 25 ha:n maksimi hömppis-LHK leikkaantu aina vaan pienemmäksi ja
pienemmäksi. Olisiko semmoinen ajatus, että viljelty ala kärsii enemmän
luonnonhaitasta, siksi ei-viljelylle korvattava LHK/kesanto saisi olla tilakohtaisesti
vain kolmasosan painotuksella alaa verrattuna viljeltyyn LHK saavaan alaan.
-SS-
-
----------------------
Yhteensä siis 100 ha
Tällöin 100ha-"Hömppä" ha = 100 ha - (29+15+10) ha = 100 ha - 54 ha = 46 ha
Ja edelleen jaetaan mekaanisesti tuo 46 ha, eli jaetaan 3:lla: 46 ha / 3 = 15,3333... ha.
Pyöristetään kuulemma lähimpään aariin eli 15,33 ha . Tämä on sen "Hömpän" osalta
LHK:n saava osuus. No, "hömppää" oli oikeasti 54 ha ! Jolloin leikkuria sovelletaan
siten, että ensin jää pois kesannon osuus, ja sitten LHP ja viimeiseksi suojavyöhyke,
varmaankin. Eli isäntä saa luonnonhaittakorvausta seuraavasti:
1) 46 ha:n viljelylle alalle tietenkin normaalisti
2) 15,33 ha suojavyöhykealalle (jota alaa siis oli 29ha)
3) LHP ja kesanto, ei mittään.
Yhteensä LHK alaiset hehtaarit: 46 ha + 15,33 ha = 61,33 ha.
Tähän lausekkeeseen kulminoituu vika sisäisessä kovalevyssäni. Mihin katoaa LHK 9,67 ha:n alalta?
Jos tila olisi C-alueella karjatila
Noille aloille LHP:stä saisi 1800 €, suojavyöhykekorvausta saisi 13050€
Yhteensä tulot 14850, ja LHK:n menetys 11678,34 , netoksi jäisikin vain
3171,66€ .
En tiedä, miksi näin, mutta tämä kaava siis rankaisee lisääntyvästi juurikin noita
LHP ja suojavyöhykkeitä ja kesantoja, mitä vähemmmäksi viljelty ala painuu.
Eli se 25 ha:n maksimi hömppis-LHK leikkaantu aina vaan pienemmäksi ja
pienemmäksi. Olisiko semmoinen ajatus, että viljelty ala kärsii enemmän
luonnonhaitasta, siksi ei-viljelylle korvattava LHK/kesanto saisi olla tilakohtaisesti
vain kolmasosan painotuksella alaa verrattuna viljeltyyn LHK saavaan alaan.
-SS-
-
Tähän lausekkeeseen kulminoituu vika sisäisessä kovalevyssäni. Mihin katoaa LHK 9,67 ha:n alalta?
-SS-
Se johtuu siitä, että viljellyn alan vähetessä LHK:n maksu hömppäalalle vähenee samassa suhteessa, että luonnonhaittakorvauksen saava osuus hömppäalasta saa olla maksimissaan 1/3 viljellystä alasta, jokaisessa mahdollisessa viljelyn ja ei-viljelyn keskinäisessä suhteessa. Kyse EI OLE ylimenevän osa leikkauksesta, vaan hömppäalan lhk:n alaisesta osuudesta poistetaan aina suurentuva osuus, kun viljelty ala pienenee.
Tapauksessa, jossa hömppää on 25 ha ja viljeltyä on 75 ha, silloin luonnonhaittakorvauksen saavaa hömppää on 1/3 viljellystä LHK:n ottavasta alasta. Eikö niin.
Jos hömppää on 50 ha ja viljeltyä on 50 ha, tällöin luonnonhaittakorvauksen saavaa hömppää on edelleen vain se 1/3 verrattuna viljeltyyn alaan, eli 16,7 ha (50/3) ! Tällöin jää se 33,3 ha kokonaan ilman LHK:ta, ja siitä aikaisemmin mainitusta 25 ha:sta todellakin rokotetaan pois 8,3 ha, ja aivan oikeutetusti ! Tällä kaavalla arvotetaan viljelty ala aina arvokkaammaksi saamaan luonnonhaittakorvausta kuin ei-viljelty ala. (Samoin myös karjatilan viljelty ala arvotetaan arvokkaammaksi luonnonhaittakorvauksen osalta kuin viljatilan viljelty ala, koska korvaustaso on eri)
Eli sellainen ajatus, että saisi aina tilan pinta-alasta max 25%:lle hömppää luonnonhaittakorvauksen, vaikka olisi 100 % hömppää, on virheellinen. Luonnonhaittakorvaus ei kuulu ei-viljelylle ENSISIJAISESTI, vaan se on viljelyolosuhteita kompensoiva korvaus luonnon karuudesta. Se, että sitä LHK:ta maksetaan vain tietyssä tilanteessa (3 osaa viljelyä 1 osa hömppää) maksimissaan 25%:lle tilan kokonaispinta-alasta, vaikka siis olisi ei-viljelyä, on erityisesti suotu lisäetu. Sitä ei minun mielestäni pitäisi maksaa kesannoille esimerkiksi ollenkaan ! Aika vähän se ilmasto myös LHP:n silloin tällöin tapahtuvaa niittämistä haittaa ?
-SS-
-
Taas heräsi kysymys,. että jos "hömppää" on vaikka 30%, niin eikö loppu vilja-alakaan saa LHK:ta?
-
Taas heräsi kysymys,. että jos "hömppää" on vaikka 30%, niin eikö loppu vilja-alakaan saa LHK:ta?
Auttaisiko laskuopin ymmärtämistä käytännössä jos ajattelisia asiaa niin, että LHK:ta saa sille alalle, josta vähintään 75% on "oikeasti" viljeltyä.
-
Taas heräsi kysymys,. että jos "hömppää" on vaikka 30%, niin eikö loppu vilja-alakaan saa LHK:ta?
Saa kyllä.
100%-30% = 70% . 70%/3 = 23,33%
Kokonais LHK Ala = Viljelty ala + Hömpän LHK:een oikeutettu osuus (eli 23,33%) = 70% + 23,33 % = 93,33%
Tämä 93,33% on selvästikin isompi ala kuin tilan viljelty ala, eli 70%. Eli vastaus on, että saa, ja hömppäkin saa vähän.
-SS-
-
Taas heräsi kysymys,. että jos "hömppää" on vaikka 30%, niin eikö loppu vilja-alakaan saa LHK:ta?
Auttaisiko laskuopin ymmärtämistä käytännössä jos ajattelisia asiaa niin, että LHK:ta saa sille alalle, josta vähintään 75% on "oikeasti" viljeltyä.
Minusta hyvä päässälaskusääntö oli , että LHK:ta saa 4/3 * viljelty ala.
50 / 50 tilanteessa toimii: 66,67 % LHK:nb alaista
10 % viljeltyä, 90% hömppää, LHK:ta saa 4/3 * 10 = 13,33%
Kaikki hömppää 4/3 * 0 = 0 !
Eli tämä sormisääntökin toimii.
-SS-
-
Laskennallisesti asia on selvää mutta minun mielestä lopputulos riitelee 25%-säännöslausekkeen kanssa heti kun 25% "hömppä"ala ylittyy.
Matemaattisesti ei ole vaikeasta asiasta kyse vaan ristiriidasta säännön ja laskentatavan välillä.
-
Mä lakkaan kohta lukemasta tätä aihetta tai tulee syntax error :o
-
Laskennallisesti asia on selvää mutta minun mielestä lopputulos riitelee 25%-säännöslausekkeen kanssa heti kun 25% "hömppä"ala ylittyy.
Matemaattisesti ei ole vaikeasta asiasta kyse vaan ristiriidasta säännön ja laskentatavan välillä.
Ei ole olemassa tarkoittamaasi 25% sääntölauseketta LHK:ssa !!!!!! (edit) 15%/ 20% sääntölauseke koskee ympäristökorvauksia, jossa mainitaan, että LHP ja monimuotoisuuspellot max 15%/ 20% , ylimenevä osuus näitä toimenpiteitä eivät saa ympäristökorvausta, mutta sitä 15% / 20% alalta ei rokoteta mitään pois, sen saa täytenä.
Luonnonhaittakorvaus, joka on aivan eri tukimomentti, melko rahakaskin sellainen, taas kohtelee kesantoja, viljelemättömiä alueita, luonnonhoitopeltoja ja sittemmin myös suojavyöhykkeitä siten, että 25%:iin asti LHP, kesanto ja suojavyöhyke saavat sen luonnonhaittakorvauksen, jos 75% vielä on viljeltyä alaa. Monimuotoisuuspellot ja viherlannoitukset katsotaan luonnonhaittakorvauksen silmissä viljellyksi alaksi. Nyt sitten jos LHP , suojavyöhyke ja kesanto ovatkin isommalla osuudella kuin 25%, niin viljellyn alan vähenemisestä rokotetaan sitä maksettavaa alaa myös sieltä 25%:n osalta. Tämä on selvästi sanottu Luonnonhaittakorvauksen ehdoissa. Aikaisempina vuosina kyseinen prosentti oli muuten 50% (taitaa olla vielä tänä vuonna, mutta ei ensi vuonna enää) , ja ns. LFA (entinen nimi lujonnonhaittakorvaukselle) - leikkuri leikkasikin vain harvoilta vanhan ympin aikana. Ei oikeastaan tullut vastaan kellekään. Eli luonnonhaittakorvauksen myöntämiseen on tullut merkittävä tiukennus juurikin ei-viljellylle alalle, ja tämä asia onkin tullut ajankohtaiseksi, kun noita ei-viljelyitä harkitaan kovasti maakunnassa lisättäväksi.
Koulutustapahtumien paskuus näkyykin juuri tässä, kun näitä luonnonhaittakorvausasioita ei ketään kiinnostanut luennoida, vaan heti mentiin vaan sinne 500 egee suojavyöhykkeestä - runkulle, koko tilanalallle, hip hei - tyyliin.
Eli mielestäni löysin syyn tuohon, että tätä ei käsitetä, monikaan ei ole ajatuksella lukenut koko luonnonhaittakorvaus-osiota, ja sekoittaa ympäristökorvauksen sattumalta osuvat 5%-15%- 20% - numeroarvot luonnonhaittakorvauksen tietyn tilanteen 25%:n kanssa !
edit: muutin ympäristökorvauksen hömpän maksatusrajoja oikeammiksi ? Pointtini on kuitenkin edelleen sama.
-SS-
-
No en minä ihan heti ole säilis lohkolle saanut 450€/heht<ari tukea. Siihen ymp.korvauksen perusosa päälle ja viheryttäminen. Rypsi ei pääse samaan valkuaiskasvi palkkion, aluskasvin, kasvipeitteisyyden, luomutuen ja multaustuen kanssa.
-
No en minä ihan heti ole säilis lohkolle saanut 450€/heht<ari tukea. Siihen ymp.korvauksen perusosa päälle ja viheryttäminen. Rypsi ei pääse samaan valkuaiskasvi palkkion, aluskasvin, kasvipeitteisyyden, luomutuen ja multaustuen kanssa.
Mutta eikö rypsi saa myös perusosan, 110 , LHK 270 (eläintila?) viherryttäminen 70 , luomu 160 multaustuki 40 aluskasvi 100 kasvipeitteisyys esim 36 + tuotantopalkkio = noin 850 + sato ? ja jos suojavyöhyke saa 450 €, se ei saa perusosaa ympistä eikä saa kasvipeitteisyyttä . Eli jos se on sillä LHK ylimenevällä osalla, se suojavyöhyke saisi 110 + 70 + 450 = noin 630 + sato ?
Vai mitä tarkoitit tuolla 450€ ?
-SS-
-
Laskennallisesti asia on selvää mutta minun mielestä lopputulos riitelee 25%-säännöslausekkeen kanssa heti kun 25% "hömppä"ala ylittyy.
Matemaattisesti ei ole vaikeasta asiasta kyse vaan ristiriidasta säännön ja laskentatavan välillä.
Ei ole olemassa tarkoittamaasi 25% sääntölauseketta LHK:ssa !!!!!! 25% sääntölauseke koskee ympäristökorvauksia, jossa mainitaan, että LHP ja monimuotoisuuspellot max 25%, ylimenevä osuus näitä toimenpiteitä eivät saa ympäristökorvausta, mutta sitä 25% alalta ei rokoteta mitään pois, sen saa täytenä.
Luonnonhaittakorvaus, joka on aivan eri tukimomentti, melko rahakaskin sellainen, taas kohtelee kesantoja, viljelemättömiä alueita, luonnonhoitopeltoja ja sittemmin myös suojavyöhykkeitä siten, että 25%:iin asti LHP, kesanto ja suojavyöhyke saavat sen luonnonhaittakorvauksen, jos 75% vielä on viljeltyä alaa. Monimuotoisuuspellot ja viherlannoitukset katsotaan luonnonhaittakorvauksen silmissä viljellyksi alaksi. Nyt sitten jos LHP , suojavyöhyke ja kesanto ovatkin isommalla osuudella kuin 25%, niin viljellyn alan vähenemisestä rokotetaan sitä maksettavaa alaa myös sieltä 25%:n osalta. Tämä on selvästi sanottu Luonnonhaittakorvauksen ehdoissa. Aikaisempina vuosina kyseinen prosentti oli muuten 50% (taitaa olla vielä tänä vuonna, mutta ei ensi vuonna enää) , ja ns. LFA (entinen nimi lujonnonhaittakorvaukselle) - leikkuri leikkasikin vain harvoilta vanhan ympin aikana. Ei oikeastaan tullut vastaan kellekään. Eli luonnonhaittakorvauksen myöntämiseen on tullut merkittävä tiukennus juurikin ei-viljellylle alalle, ja tämä asia onkin tullut ajankohtaiseksi, kun noita ei-viljelyitä harkitaan kovasti maakunnassa lisättäväksi.
Tämä (sinisellä) ei ole sopinut kaaliin mulla. Ei millään. Mutta jos näin on niin sittenhän laskelmat ja säädökset stemmaa. :)
Koulutustapahtumien paskuus näkyykin juuri tässä, kun näitä luonnonhaittakorvausasioita ei ketään kiinnostanut luennoida, vaan heti mentiin vaan sinne 500 egee suojavyöhykkeestä - runkulle, koko tilanalallle, hip hei - tyyliin.
Eli mielestäni löysin syyn tuohon, että tätä ei käsitetä, monikaan ei ole ajatuksella lukenut koko luonnonhaittakorvaus-osiota, ja sekoittaa ympäristökorvauksen sattumalta osuvat 25% - numeroarvot luonnonhaittakorvauksen tietyn tilanteen 25%:n kanssa !
-SS-
-
Joo ja huomasin, että prosentit ovat ulkopuolella kohdentamisalueen 15% LHP+riista /Ympäristökorvaus, kohdentamisalueella 20% LHP+riista/Ympäristäkorvaus ja sitten 25% / luonnonhaittakorvaus LHP+riista+kesanto + suojavyöhyke.
Niin eihän noissa voi mennä sekaisin. Tai voi. Tai jotain.
Mää väsysin. Ja pitäs vielä yövuoro jaksaa. :-\
-SS-
-
Kävin lukemassa LHK ehtoja. Jos suojavyöhyke on isompi kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta niin silloin maksetaan koko suojavyöhykealalle vain 1/3 verran tuotannossa olevan LHK kelpoisen viljellyn pellon pinta-alaa vastaavalta alalta. Eli LHK leikkaus koskeekin vain suojavyöhykealaa. Viljellyltä LHK kelpoiselta alalta ei leikata vaikka suojavyöhykeala olisikin enemmän kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta.
Em. sääntöä on pitänyt viisastenvaliokunnassa miettiä jo ihan tosissaan. Ei tuohon junttiälyllä saa kyllä mitään tolkkua.
-
Kävin lukemassa LHK ehtoja. Jos suojavyöhyke on isompi kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta niin silloin maksetaan koko suojavyöhykealalle vain 1/3 verran tuotannossa olevan LHK kelpoisen viljellyn pellon pinta-alaa vastaavalta alalta. Eli LHK leikkaus koskeekin vain suojavyöhykealaa. Viljellyltä LHK kelpoiselta alalta ei leikata vaikka suojavyöhykeala olisikin enemmän kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta.
Em. sääntöä on pitänyt viisastenvaliokunnassa miettiä jo ihan tosissaan. Ei tuohon junttiälyllä saa kyllä mitään tolkkua.
Kyllä LHP nurmet ja kesannot ovat mukana samassa LHK leikkausehdossa, aluksi juuri ne olivat tuossa mukana, ja tiedotteissa on selvästi mainittu asiasta.
Tilapäisesti viljelemättömille aloille ei LHK:ta ole koskaan maksettu.
Eli kyse on sitä, että LHK:ta on saanut luonnonhoitopeltonurmille ja kesannoille vain tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen niiden tukitasoa lasketaan nopeasti, ensimmäisestä LHP ja kesantohehtaarista alkaen, käytännössä. Suojavyöhyke ei ollut tuossa ehdossa mukana, ja se otettiin mukaan tuohon 25% maksimialaan viljeltyyn alaan verrattuna, eli ahdasta tulee saada LHK kaikille noille ei-viljelyille.
Tämä oli tiedote, jonka hallinto lähetti:
"Luonnonhaittakorvauksen maksun osalta maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus tehdä maaseutuohjelmaan muutos. Sen mukaisesti 1) suojavyöhyke rinnastettaisiin luonnonhaittakorvauksen maksussa 2) kesantoihin ja 3) luonnonhoitopeltonurmiin. Tällöin 1) kesannon, 2) luonnonhoitopeltonurmien ja 3) suojavyöhykkeiden yhteenlaskettu osuus ( 1)+2)+3) ) maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta voisi olla enintään 25 %. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016."
-SS-
-
Kävin lukemassa LHK ehtoja. Jos suojavyöhyke on isompi kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta niin silloin maksetaan koko suojavyöhykealalle vain 1/3 verran tuotannossa olevan LHK kelpoisen viljellyn pellon pinta-alaa vastaavalta alalta. Eli LHK leikkaus koskeekin vain suojavyöhykealaa. Viljellyltä LHK kelpoiselta alalta ei leikata vaikka suojavyöhykeala olisikin enemmän kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta.
Em. sääntöä on pitänyt viisastenvaliokunnassa miettiä jo ihan tosissaan. Ei tuohon junttiälyllä saa kyllä mitään tolkkua.
Olen ainakin viidellä eri tavalla yrittänyt sanoa, että LHK saa aina viljellylle alalle täysimääräisenä . Mutta ei-viljellylle, mutta täysin tai lisääntyessään osin LHK korvattavalle alalle, joksi luetaan suojavyöhykkeet, LHP, kesannot, tulee LHK leikkaus - ja vain siltä hömppäalan osalta, sitä isompi, mitä suuremman osan se ei-viljely haukkaa koko tilan pinta-alasta. Viljelty pelto siis saa osaltaan aina täydet LHK tuet !
Eli laskukaavathan sanovat sen suoraan: LHK koko tilalle on viljelty ala + 1/3 viljellyn alan suuruinen pala hömppäheinien alasta. Sattumoisin juurikin 75% viljeltyä ja 25% hömppäheiniä on semmoinen suhde, että se 1/3 viljellystä eli 1/3-osa 75%:sta on juurikin 25%, eli koko hömppäheinäala 25% saa juuri tällä alojen suhteella tai vähemmällä osuudella täydet tuet. Aivan sattumalta näin, ja se ei saa johtaa ajattelemaan, että minkä tahansa kokoinen hömppäheinien osuus saisi aina alkavalle 25% koko tilan alasta täydet LHK:t . Jota se siis ei saa..
-SS-
-
No en minä ihan heti ole säilis lohkolle saanut 450€/heht<ari tukea. Siihen ymp.korvauksen perusosa päälle ja viheryttäminen. Rypsi ei pääse samaan valkuaiskasvi palkkion, aluskasvin, kasvipeitteisyyden, luomutuen ja multaustuen kanssa.
Mutta eikö rypsi saa myös perusosan, 110 , LHK 270 (eläintila?) viherryttäminen 70 , luomu 160 multaustuki 40 aluskasvi 100 kasvipeitteisyys esim 36 + tuotantopalkkio = noin 850 + sato ? ja jos suojavyöhyke saa 450 €, se ei saa perusosaa ympistä eikä saa kasvipeitteisyyttä . Eli jos se on sillä LHK ylimenevällä osalla, se suojavyöhyke saisi 110 + 70 + 450 = noin 630 + sato ?
Vai mitä tarkoitit tuolla 450€ ?
-SS-
No karjatila tarvii säilörehua. Niin laittaa maksimilla suojavyöhykettä. Ei täällä c-alueella saa kuin 11€ hehtaarille kasvipeitteisyyttä. Raivioille heinää ja korvausalasta lopuilla mahdolisimnan paljon luomurupsiä.
-
Kävin lukemassa LHK ehtoja. Jos suojavyöhyke on isompi kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta niin silloin maksetaan koko suojavyöhykealalle vain 1/3 verran tuotannossa olevan LHK kelpoisen viljellyn pellon pinta-alaa vastaavalta alalta. Eli LHK leikkaus koskeekin vain suojavyöhykealaa. Viljellyltä LHK kelpoiselta alalta ei leikata vaikka suojavyöhykeala olisikin enemmän kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta.
Em. sääntöä on pitänyt viisastenvaliokunnassa miettiä jo ihan tosissaan. Ei tuohon junttiälyllä saa kyllä mitään tolkkua.
Olen ainakin viidellä eri tavalla yrittänyt sanoa, että LHK saa aina viljellylle alalle täysimääräisenä . Mutta ei-viljellylle, mutta täysin tai lisääntyessään osin LHK korvattavalle alalle, joksi luetaan suojavyöhykkeet, LHP, kesannot, tulee LHK leikkaus - ja vain siltä hömppäalan osalta, sitä isompi, mitä suuremman osan se ei-viljely haukkaa koko tilan pinta-alasta. Viljelty pelto siis saa osaltaan aina täydet LHK tuet !
Eli laskukaavathan sanovat sen suoraan: LHK koko tilalle on viljelty ala + 1/3 viljellyn alan suuruinen pala hömppäheinien alasta. Sattumoisin juurikin 75% viljeltyä ja 25% hömppäheiniä on semmoinen suhde, että se 1/3 viljellystä eli 1/3-osa 75%:sta on juurikin 25%, eli koko hömppäheinäala 25% saa juuri tällä alojen suhteella tai vähemmällä osuudella täydet tuet. Aivan sattumalta näin, ja se ei saa johtaa ajattelemaan, että minkä tahansa kokoinen hömppäheinien osuus saisi aina alkavalle 25% koko tilan alasta täydet LHK:t . Jota se siis ei saa..
-SS-
Minussa taitaa olla alivuokralaisena pieni demari. 25% suojavyöhykeala täydellä LHK:lla tuntui jo saavutetulta edulta josta ei leikata. Ylimenevältä osalta vain leikattaisiin. 25% suojaosa olisi ollut koskematon/leikkaamaton saavutettu etu.
No, ei se mitään. Tuo LHK-leikkuri on kuitenkin niin pieni että jos viljan tuotanto pyörii 0-katteella tai huonoimmissa tapauksissa syö tukiaisiakin niin edelleen, LHK-leikkurista huolimatta, suojavyöhyke peittoaa kannattavuudellaan. Olettaen että suojavyöhyke kasvuston saa "hävitettyä" kohtuu kustannuksin. Mullimiehet nauraa kun alkavat saamaan "heinää" rahatukon kera. Tosin aivan sama mullimiehen olisi maksaa suojavyöhykkeestä saatavan tuen verran vuokraa, vähennettynä mahdollisella korjuupalkkiolla. Saattaisi saada paremmat heinätkin.
-
Kävin lukemassa LHK ehtoja. Jos suojavyöhyke on isompi kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta niin silloin maksetaan koko suojavyöhykealalle vain 1/3 verran tuotannossa olevan LHK kelpoisen viljellyn pellon pinta-alaa vastaavalta alalta. Eli LHK leikkaus koskeekin vain suojavyöhykealaa. Viljellyltä LHK kelpoiselta alalta ei leikata vaikka suojavyöhykeala olisikin enemmän kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta.
Em. sääntöä on pitänyt viisastenvaliokunnassa miettiä jo ihan tosissaan. Ei tuohon junttiälyllä saa kyllä mitään tolkkua.
Olen ainakin viidellä eri tavalla yrittänyt sanoa, että LHK saa aina viljellylle alalle täysimääräisenä . Mutta ei-viljellylle, mutta täysin tai lisääntyessään osin LHK korvattavalle alalle, joksi luetaan suojavyöhykkeet, LHP, kesannot, tulee LHK leikkaus - ja vain siltä hömppäalan osalta, sitä isompi, mitä suuremman osan se ei-viljely haukkaa koko tilan pinta-alasta. Viljelty pelto siis saa osaltaan aina täydet LHK tuet !
Eli laskukaavathan sanovat sen suoraan: LHK koko tilalle on viljelty ala + 1/3 viljellyn alan suuruinen pala hömppäheinien alasta. Sattumoisin juurikin 75% viljeltyä ja 25% hömppäheiniä on semmoinen suhde, että se 1/3 viljellystä eli 1/3-osa 75%:sta on juurikin 25%, eli koko hömppäheinäala 25% saa juuri tällä alojen suhteella tai vähemmällä osuudella täydet tuet. Aivan sattumalta näin, ja se ei saa johtaa ajattelemaan, että minkä tahansa kokoinen hömppäheinien osuus saisi aina alkavalle 25% koko tilan alasta täydet LHK:t . Jota se siis ei saa..
-SS-
Minussa taitaa olla alivuokralaisena pieni demari. 25% suojavyöhykeala täydellä LHK:lla tuntui jo saavutetulta edulta josta ei leikata. Ylimenevältä osalta vain leikattaisiin. 25% suojaosa olisi ollut koskematon/leikkaamaton saavutettu etu.
No, ei se mitään. Tuo LHK-leikkuri on kuitenkin niin pieni että jos viljan tuotanto pyörii 0-katteella tai huonoimmissa tapauksissa syö tukiaisiakin niin edelleen, LHK-leikkurista huolimatta, suojavyöhyke peittoaa kannattavuudellaan. Olettaen että suojavyöhyke kasvuston saa "hävitettyä" kohtuu kustannuksin. Mullimiehet nauraa kun alkavat saamaan "heinää" rahatukon kera. Tosin aivan sama mullimiehen olisi maksaa suojavyöhykkeestä saatavan tuen verran vuokraa, vähennettynä mahdollisella korjuupalkkiolla. Saattaisi saada paremmat heinätkin.
Jep, onhan se silti kohdentamisalueella 110 + 70 + 500 eli 680 euroa vaikka olisi kokotila suojavyöhykkeelllä.
Suojavyöhykkeistä parempaa tapaa imuroida valtion rahaa ei enää taida olla muuta kuin vaikkapa olla nimeltään Himanen ja myydä tulevaisuustutkimuksia hallinnolle. Nekin ovat toisaalta kompostoitavissa.
-SS-
-
Jep, onhan se silti kohdentamisalueella 110 + 70 + 500 eli 680 euroa vaikka olisi kokotila suojavyöhykkeelllä.
Suojavyöhykkeistä parempaa tapaa imuroida valtion rahaa ei enää taida olla muuta kuin vaikkapa olla nimeltään Himanen ja myydä tulevaisuustutkimuksia hallinnolle. Nekin ovat toisaalta kompostoitavissa.
-SS-
Ei toi suojavyöhyketerapiakaan niin autuutta tekevän hyvä homma ole sellaisille, joilla ei ole paikkaa mihin sen "korjatun sadon" laittaa. Metsään sitä ei saa viedä, eikä koota toiselle pellollekaan, eikä polttaa. Mihin helkkariin porukka meinaa sen höpöheinän laittaa, kertokaa mullekin. Mulla olisi 80-prosenttia maista laskuojien ja vesistön varrella. ???
-
No jos menee siihen pisteeseen että ei kelpaa hömppä heinä enää karjalle ruuaksi, niin kuivataan ja ostetaan paalisilppuri. Kyllä ne kuivikkeena menee. Säästyy jonkun 10000€ edestä kuivikkeita kun ajaa hömpät omalla kalustolla paaliin ja karjan kuivikeeksi. Kyllä 25 hehtaaria siihen hommaan riittää hyvin. 10 paalia hehtaarilta tekee 250 paalia kesässä. 10000€/250 paalilla=40€/paali!
-
Kyllä nyt olis sauma rakentaa biokaasureaktori. :o
-
Kyllä nyt olis sauma rakentaa biokaasureaktori. :o
Porttimaksulla kannatavuutta. 10-20€/paali? ;D
-
Kävin lukemassa LHK ehtoja. Jos suojavyöhyke on isompi kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta niin silloin maksetaan koko suojavyöhykealalle vain 1/3 verran tuotannossa olevan LHK kelpoisen viljellyn pellon pinta-alaa vastaavalta alalta. Eli LHK leikkaus koskeekin vain suojavyöhykealaa. Viljellyltä LHK kelpoiselta alalta ei leikata vaikka suojavyöhykeala olisikin enemmän kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta.
Em. sääntöä on pitänyt viisastenvaliokunnassa miettiä jo ihan tosissaan. Ei tuohon junttiälyllä saa kyllä mitään tolkkua.
Luetaanko tähän viljellyn alan laskemiseen myös viljellyt raiviot vaiko vain pelkästään LHK-kelpoisella pellolla viljelty ala?
-
En jaksa selata onko tähän jo vastaus tässä ketjussa.. Hakuoppaassa sanotaan, että suojavyöhykkeeks käy vanha nurmi, mutta käykö vanha luonnonhoitonurmi?
-
En jaksa selata onko tähän jo vastaus tässä ketjussa.. Hakuoppaassa sanotaan, että suojavyöhykkeeks käy vanha nurmi, mutta käykö vanha luonnonhoitonurmi?
käy! Taitaa VLN vain estää suojavyöhykkeen perustamisen.
-
Kävin lukemassa LHK ehtoja. Jos suojavyöhyke on isompi kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta niin silloin maksetaan koko suojavyöhykealalle vain 1/3 verran tuotannossa olevan LHK kelpoisen viljellyn pellon pinta-alaa vastaavalta alalta. Eli LHK leikkaus koskeekin vain suojavyöhykealaa. Viljellyltä LHK kelpoiselta alalta ei leikata vaikka suojavyöhykeala olisikin enemmän kuin 25% LHK kelpoisesta kokonaisalasta.
Em. sääntöä on pitänyt viisastenvaliokunnassa miettiä jo ihan tosissaan. Ei tuohon junttiälyllä saa kyllä mitään tolkkua.
Luetaanko tähän viljellyn alan laskemiseen myös viljellyt raiviot vaiko vain pelkästään LHK-kelpoisella pellolla viljelty ala?
Tjaa!!!! Tämäpä kysymys? Periaatteessa kait näitä tukioikeuksia voi siirellä lohkolta toiselle jollain edelytyksellä, niin silloinhan periaatteessa LHK kannattaisi pyrkiä mahdolisuuksien mukaan siirtää raiviolle.
-
Tuli tos harrastettua "tukien optimointia" exel-taulukolla. Kannattaa näemmä erottaa pari kasvulohkoa SV-nurmi lohkosta SR-nurmelle!
Kyllä se viimeinkin päähäni perille mennyt laskukaava näyttää että hallinto rankaisee kun mennään yli 25%:n. Tuleekohan tuossa mitään ongelmaa jos monta vuotta LHP:Nä olleen palasen merkkaa nyt SR-nurmeksi? Hieno timotei on kasvanut joka vuosi, sääli olisi kääntää se vaan byrokratian takia :-\
-
Tuli tos harrastettua "tukien optimointia" exel-taulukolla. Kannattaa näemmä erottaa pari kasvulohkoa SV-nurmi lohkosta SR-nurmelle!
Kyllä se viimeinkin päähäni perille mennyt laskukaava näyttää että hallinto rankaisee kun mennään yli 25%:n. Tuleekohan tuossa mitään ongelmaa jos monta vuotta LHP:Nä olleen palasen merkkaa nyt SR-nurmeksi? Hieno timotei on kasvanut joka vuosi, sääli olisi kääntää se vaan byrokratian takia :-\
Mulla menee vielä 10 hehraaria ensi keväänä suojavyöhykkeeksi. Pitää jaotella useampina vuosina perustettuja nurmia sv lohkoksi, niin saa mahtumaan viljely kiertoon.
-
Mie vain ihmetteln, että miten te aiotte saada noita kuivikkeita ja säilörehua niiltä sv pelloilta kun ei sinne saa laittaa mitään lannoitteita?
Ei meillä ainaskaan kasva mitään jos ei laiteta lantaa. Joskus on jouduttu paalaamaan tuollaisia ja 2-3 paalia hikisesti saadaan kasaan hehtaarilta. Aika kallista kuiviketta.
-
Apilaa!!!
-
Mie vain ihmetteln, että miten te aiotte saada noita kuivikkeita ja säilörehua niiltä sv pelloilta kun ei sinne saa laittaa mitään lannoitteita?
Ei meillä ainaskaan kasva mitään jos ei laiteta lantaa. Joskus on jouduttu paalaamaan tuollaisia ja 2-3 paalia hikisesti saadaan kasaan hehtaarilta. Aika kallista kuiviketta.
Muuten kasvaa, mutta poutivat kohdat pellosta pahoja. Kun ei ole voimaa niin ei ole. Naapurin luomupeltoja katselleena, hyvät heinät näyttää olevan, ei varmaankaan yhtä satoisat ku lannoitetut. Sadot kerännyt karjamies sanoi että lannoittamattomassa on pari arvoa (D ja maittavuus kai) huonompia ku tavanomaisessa.
-
Apilaa kuivikkeisiin, just joo!
-
Ei toi suojavyöhyketerapiakaan niin autuutta tekevän hyvä homma ole sellaisille, joilla ei ole paikkaa mihin sen "korjatun sadon" laittaa. Metsään sitä ei saa viedä, eikä koota toiselle pellollekaan, eikä polttaa. Mihin helkkariin porukka meinaa sen höpöheinän laittaa, kertokaa mullekin. Mulla olisi 80-prosenttia maista laskuojien ja vesistön varrella. ???
No ei tähän oikein tullut vastausta. Kovasti porukat tätä vyöhykettä laittaa, mutta mihin te sen sadon änkeette. Täällä kun ei niitä karjatilojakaan juurikaan ole, vaikka Veeti niin väittää. ::)
Ja toinen asia, menee muuten pelto aika tuottamattomaan kuntoon kun viisi vuotta sitä ravinteista "halpuutetaan". Sittenhän niitä vesistonrantamaita vasta joudutaankin lannoittamaan, kun pellot otetaan uudelleen käyttöön, jos niitä enää ikinä SAA käyttöön ottaakkaan :-X
-
Karjatila hakee mun heinät, mutta ellei tota mahdollisuutta ole, niin mikä tosiaan eteen? Jos sattuu kostea kesä niin lannoittamatonkin "ryöhää" valtavan massan. Siinä sitä sit saa ajella koneilla, joskus -einiinhyviä peltoja- . Onkohan suojavyöhyke säännöksessäkin sattunut lapsus johon ei anneta suoraa vastausta. Pitää korjata --helppo valvoa, onko näin tehty. Mutta loppusijoitus... ei kait ole tarkkoja ohjeita, joten tulkinnan varaa jää turhankin paljon.
Joka tapauksessa kannattaisi esikuivattaa suomen kesässä massa mahd. kuivaksi, tulisi veden ajoa vähemmän. eikä sitten korjattu kasa valuttaisi ravinteitakaan vrt tuoreena kasalle ;)
-
Glyfosaattiterapia kerran kesässä suojavyöhykkeelle, niin ei tarvi niittää eikä miettiä heinän sijoitusta. Glyfoterapian jälkeen ruiskuttaa pellon vielä vihreällä maalilla, niin viranomaisetkaan ei tajua mitään terapiaa käytetyn.
5 litraa vihreää pika-tehoa hehtaarille on ihan riittävä määrä "viherryttämiseen".
-
Tuli tos harrastettua "tukien optimointia" exel-taulukolla. Kannattaa näemmä erottaa pari kasvulohkoa SV-nurmi lohkosta SR-nurmelle!
Kyllä se viimeinkin päähäni perille mennyt laskukaava näyttää että hallinto rankaisee kun mennään yli 25%:n. Tuleekohan tuossa mitään ongelmaa jos monta vuotta LHP:Nä olleen palasen merkkaa nyt SR-nurmeksi? Hieno timotei on kasvanut joka vuosi, sääli olisi kääntää se vaan byrokratian takia :-\
Millä perustelet kannattavuuden? Jopa C-alueen kotieläintilalla pelkästään tukien kautta ajateltuna SV-nurmi kokonaan ilman LHK:ta on kannattavampi kuin SR-nurmi. SV-tuki 450€ vs SR-nurmen LHK 302€ + RTK 54€ + mahdollinen kasvipeitteisyyden tuki 11€ => 356€ tai 367€
Toki se on sitten tapauskohtaista, riittääkö esim. 94€/ha enemmän tukea korvaamaan lisääntynyttä valvontariskiä, rehun laadun heikkenemistä ja rehun määrän pienenemistä, mikä saattaa johtaa ostorehun tarpeeseen. Heikommalla rehuaineksella maitotiloilla mahdollisesti vaikutusta maidontuotantoon.
-
Niin ja suojavyöhykkeellä on korjuuvelvoite, säilörehulla ei ole.
-
Voi tulla kesällä runsaasti puheluja ilmaisesta heinästä. Senkus kerää pois.
Ei varmaan alle 200€/ha kannata koneita käynnistää...
-
Glyfosaattiterapia kerran kesässä suojavyöhykkeelle, niin ei tarvi niittää eikä miettiä heinän sijoitusta. Glyfoterapian jälkeen ruiskuttaa pellon vielä vihreällä maalilla, niin viranomaisetkaan ei tajua mitään terapiaa käytetyn.
5 litraa vihreää pika-tehoa hehtaarille on ihan riittävä määrä "viherryttämiseen".
;D ;D tämän tukiautomaattisovelluksen on täytynyt tulla Loimaan ajatushautomosta. Nin vedenpitävä ja pettämätön se on !
-SS-
-
En jaksa selata onko tähän jo vastaus tässä ketjussa.. Hakuoppaassa sanotaan, että suojavyöhykkeeks käy vanha nurmi, mutta käykö vanha luonnonhoitonurmi?
K: 10 v. suojavyöhykesopimus loppuu tähän kevääseen. Jos teen uuden 5-vuotisen suojavyöhykkeen, pitääkÖ nurmi uudistaa? Nykyinen "nurmi" muistuttaa enemmän niittyä, mutta puuvartisia kasveja siellä ei ole.
VASTAUS:
Jaha. Hakuoppaan tekstin " Vanhat nurmet ja edellisien ohjelmakausien suojavyöhyke -erityistukisopimusalat käyvät myös suojavyöhykkeiksi." olen ymmärtänyt niin, että suojavyöhykesopimuslohkoa voi jatkaa suojavyöhykkeenä sellaisenaan.
trev veikko t
-
En jaksa selata onko tähän jo vastaus tässä ketjussa.. Hakuoppaassa sanotaan, että suojavyöhykkeeks käy vanha nurmi, mutta käykö vanha luonnonhoitonurmi?
K: 10 v. suojavyöhykesopimus loppuu tähän kevääseen. Jos teen uuden 5-vuotisen suojavyöhykkeen, pitääkÖ nurmi uudistaa? Nykyinen "nurmi" muistuttaa enemmän niittyä, mutta puuvartisia kasveja siellä ei ole.
VASTAUS:
Jaha. Hakuoppaan tekstin " Vanhat nurmet ja edellisien ohjelmakausien suojavyöhyke -erityistukisopimusalat käyvät myös suojavyöhykkeiksi." olen ymmärtänyt niin, että suojavyöhykesopimuslohkoa voi jatkaa suojavyöhykkeenä sellaisenaan.
trev veikko t
Ei tarvii uudistaa. Saa jatkaa suoraan. Suosittelen sitä uudistamista jos vanha suojavyöhyke ei ole korjuu kelpoisessa kunnossa ettei homma mene seivästämiseksi ja viikatteela niitoksi. Itse uusin vuoden päästä erään suojavyöhykkeen, kun silloin varmaan onnistuu 3 lohkon yhdistäninen samalla. Saan 50 aarin sijasta vajaan 4 hehtaari suoja vyöhykkeeksi että saa koko alueen korjuu kelpoiseen kontoon.
-
Tuli tos harrastettua "tukien optimointia" exel-taulukolla. Kannattaa näemmä erottaa pari kasvulohkoa SV-nurmi lohkosta SR-nurmelle!
Kyllä se viimeinkin päähäni perille mennyt laskukaava näyttää että hallinto rankaisee kun mennään yli 25%:n. Tuleekohan tuossa mitään ongelmaa jos monta vuotta LHP:Nä olleen palasen merkkaa nyt SR-nurmeksi? Hieno timotei on kasvanut joka vuosi, sääli olisi kääntää se vaan byrokratian takia :-\
Millä perustelet kannattavuuden? Jopa C-alueen kotieläintilalla pelkästään tukien kautta ajateltuna SV-nurmi kokonaan ilman LHK:ta on kannattavampi kuin SR-nurmi. SV-tuki 450€ vs SR-nurmen LHK 302€ + RTK 54€ + mahdollinen kasvipeitteisyyden tuki 11€ => 356€ tai 367€
Sehän tässä mun kohdallani on ratkaisevaa, että LHP:tä on myös jonkin verran. Ja jos siltä otetaan LHK pois niin häviää SR-nurmelle euroissa mitattuna. Sehän ei ole kai vielä tiedossa että mistä pellon käyttö muodosta alkavat vähentää LHK:ta?
Toki se on sitten tapauskohtaista, riittääkö esim. 94€/ha enemmän tukea korvaamaan lisääntynyttä valvontariskiä, rehun laadun heikkenemistä ja rehun määrän pienenemistä, mikä saattaa johtaa ostorehun tarpeeseen. Heikommalla rehuaineksella maitotiloilla mahdollisesti vaikutusta maidontuotantoon.
-
Voi olla, että sen 25% alan vaihtaminen riistalta ja LHP:ltä tuottaa juurikin sen satokriisin korjuukuluineen ja markkinointikustannuksineen. Tällöin jos se 25% ylittyy, alkaa LHK poistuminen vaikuttaa.
SV:n paremmuus on ehdoton, ilman LHK:ta, jos esimerkiksi:
*Alaa muutenkin on paljon, ja lisää tulee koko ajan
*Maiden viljavuus on korkea, kestää mainiosti 5 v fosforittomuuden; typensitojat kirjataan luovasti, haetaan todellista tuorerehusatoa
*Sadolle on hyötykäyttö ja omana työnä ja omalla kalustolla korjuu, se on pelkästään näennäiskulu silloin. Jokin vilja-alueen sivutoimiviljatila, kaikki suojavyöhykeurakoinnit ovat todellista kulua. Jos edes saa urakoijaa lähempää kuin 30 km päästä.
-SS-
-
Uskon, että sellaiset sadon varaan laskeneet erikoisviljelijät, joilla on vaikkapa 1000 ha vuokramaita, joutuivat kovan paikan eteen tänä keväänä, koska veteraaniviljelijät, maitansa ulosvuokraavat näkivät, että merkittävällä osalla tilan alaa saisi korvauksina jopa 900 euroa/ha , eläkeläiset muutenkin pääsisivät tukien piiriin, ja sitten katsoivat vuokrasopimuksiansa: hyvä jos 300 euroa hehtaarilta siellä seisoi. Ja joka kevät ja syksy sarkaojat tursuivat enempi kiinni, 30 tonnin kylvin- ja puintilaitteiden rullatessa siellä.
Ministeriössä näitä tilanteita kyllä kuullaan, ja tehtiin toimenpiteitä kokotilan SV:n hankaloittamiseksi.
Nämä suojavyöhykkeen laskentarajoitukset nimenomaan vaikuttavat enemmän pientilojen suojavyöhykealan optimisuunitteluun.
-SS-
-
Joo, tuskinpa nähdään 200Ha viljelijöitä jotka laittavat sen 25% SV nurmelle. On hehtaareina jo aikas paljon. Ja meitsi pyörittelee näitä pikku tilkkuja taulukossa :P Noh, harrastuksen piikkiin. Pitää ottaa vähä ajatuksen kirkastajaa niin alkaa kalkulaattori pelata ;D
-
Ehkä vapaa ja rajoittamaton suojavyöhykenurmitoimepide olisi ollut vuokrien nostajana potentiaalisin ehdokas, ehkäpä olisi jopa lisännyt pellonraivaamista.
-SS-
-
Siis käytännössä nytkin kannattaa raivata! Karjatila voi pakolista sr alaa pitää raivioilla ja käy nuo laidunnukseenkin. Tuki kelpoisilla aloilla kasvatetaan sitten arvo kasveja kuten mm. Luomurypsiä.
-
Joo, tuskinpa nähdään 200Ha viljelijöitä jotka laittavat sen 25% SV nurmelle. On hehtaareina jo aikas paljon. Ja meitsi pyörittelee näitä pikku tilkkuja taulukossa :P Noh, harrastuksen piikkiin. Pitää ottaa vähä ajatuksen kirkastajaa niin alkaa kalkulaattori pelata ;D
Tottakai laitetaan maksimialat.Ei rahkanevojen oikealla viljelyllä moiseen katteeseen pääse 8)
-
Joo, tuskinpa nähdään 200Ha viljelijöitä jotka laittavat sen 25% SV nurmelle. On hehtaareina jo aikas paljon. Ja meitsi pyörittelee näitä pikku tilkkuja taulukossa :P Noh, harrastuksen piikkiin. Pitää ottaa vähä ajatuksen kirkastajaa niin alkaa kalkulaattori pelata ;D
Tottakai laitetaan maksimialat.Ei rahkanevojen oikealla viljelyllä moiseen katteeseen pääse 8)
70Mottia ketunpaskaa ja rekallinen kalkkia hehtaarille, näin saadaan tulorahotuksella ennennäkemätön kaurasato nevasaroilta. ;D
-
Joo, tuskinpa nähdään 200Ha viljelijöitä jotka laittavat sen 25% SV nurmelle. On hehtaareina jo aikas paljon. Ja meitsi pyörittelee näitä pikku tilkkuja taulukossa :P Noh, harrastuksen piikkiin. Pitää ottaa vähä ajatuksen kirkastajaa niin alkaa kalkulaattori pelata ;D
Tottakai laitetaan maksimialat.Ei rahkanevojen oikealla viljelyllä moiseen katteeseen pääse 8)
70Mottia ketunpaskaa ja rekallinen kalkkia hehtaarille, näin saadaan tulorahotuksella ennennäkemätön kaurasato nevasaroilta. ;D
Ei kun heinäsato! Korvaus kelposelle pellolle sv tai raha kasvia!
-
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/Suojavy%c3%b6hykkeist%c3%a4.pdf
Onkohan tässä nyt se "iso" SV-nurmileikkuri ?
"Vuonna 2015 suojavyöhykealoista maksetaan ympäristökorvausta 500 e/ha kohdentamisalueilla ja 450 e/ha muilla alueilla. Ympäristökorvauksessa ei ole tilakohtaisia rajoituksia suojavyöhykealojen määrän ilmoittamiseen. Jos tilalla on jonakin vuonna yli 75 % nurmea, kesantoa ja/tai palkokasveja ja jäljelle jäävä peltoala alle 30 ha, tila vapautuu ekologisesta alasta, tilalle ei tällöin voida maksaa korvausta ympäristönhoitonurmista ollenkaan."
Mitä tuo "palkokasvit" tuossa tekee ? Eikös hernettä saanut viljellä vapaasti ?
Niin siis nuo ymp. korvauksen ehdot sanovat:
"Ympäristönhoitonurmien monivuotiset ympäristönurmet- tai luonnonhoitopeltonurmet- toimenpiteistä ei makseta, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että hänen maatilansa peltoalasta yli 75% on nurmea tai kesantoa."
Eli on merkittävä ristiriita tukiehtojen ja tämän tiedotteen välillä. Tiedotteen on kirjoittanut Lea Anttalainen 16.4.2015. Sieltä se löytyy tukioppaan vierestä.
-SS-
-
Joo, tuskinpa nähdään 200Ha viljelijöitä jotka laittavat sen 25% SV nurmelle. On hehtaareina jo aikas paljon. Ja meitsi pyörittelee näitä pikku tilkkuja taulukossa :P Noh, harrastuksen piikkiin. Pitää ottaa vähä ajatuksen kirkastajaa niin alkaa kalkulaattori pelata ;D
Tottakai laitetaan maksimialat.Ei rahkanevojen oikealla viljelyllä moiseen katteeseen pääse 8)
70Mottia ketunpaskaa ja rekallinen kalkkia hehtaarille, näin saadaan tulorahotuksella ennennäkemätön kaurasato nevasaroilta. ;D
Mutta miksi,jos saa yli 900e/ha lähes tekemättä mitään :o :o
Mä sitte kyllä rakastan tätä eu-aikaa 8)
-
Luin koko tämän ketjun läpi. :o
Enkä edelleenkään tiedä kuinka suuren riskin otan jos kylvänkin vyöhykkeeni suojaviljan alle, jolloin ne pyydystävät ravinteita ja tukia vasta 2016 alkaen. Eli kuinka se rahojen varaamisen hierarkia oikein menee ja saattaako sen asian tietää ennen 2016 tukihakemuksen täyttöä?
Toinen vastaava kysymys on viljelystä pois ollut pellon osa. Se on saanut EU-aikana kaikkia tukia, muta jäänyt sitten viljelystä eikä ole ollut viime vuosina digitoinneissakan mukana.
Ohjeiden mukaan se kuuluisi ryhmän C, ja oikeutaisi LHK ja ympäristökorvaukseen, jos olisi ollut kasvulohko 2013 tai 2014. Rohkeneeko nyt toivoa, että tulevina vuosina olisi sama mekanismi käytössä? Eli 2015 mukaan lapulle ilman tukia ja jatkossa sitten mukaan, vai onko nyt ainutkertainen momentum tukikauden vaihtuessa?
-
Mavin sähköpostista:
Muutos ympäristökorvausta koskevaan valtioneuvoston asetukseen ja sitoumusehtoihin 2015: Viherryttämistuen vaatimusten vaikutus ympäristökorvauksen maksuun Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa
Maa- ja metsätalousministeriö on muuttamassa valtioneuvoston asetusta ympäristökorvauksesta maaseutuohjelman mukaiseksi, jotta estettäisiin viherryttämistuen ja ympäristökorvauksen päällekkäinen maksu. Tämän vuoksi myös ympäristösitoumuksen ehtoja muutetaan.
Asetuksessa ja sitoumusehdoissa on nyt mainittu seuraavasti:
Ympäristönhoitonurmien monivuotiset ympäristönurmet- tai luonnonhoitopeltonurmet- toimenpiteistä ei makseta, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että hänen maatilansa peltoalasta yli 75 % on nurmea tai kesantoa.
Asetukseen ja sitoumusehtoihin tehtävä muutos tarkoittaa, että ympäristönhoitonurmi-toimenpiteessä myöskään suojavyöhykkeistä ei voida maksaa, jos tila vapautuu ekologisen alan vaatimuksesta. Muutos sitoumusehtojen luvussa 8.5. edellä mainittuun kohtaan on seuraavanlainen:
Ympäristönhoitonurmien suojavyöhyke-, monivuotiset ympäristönurmet- tai luonnonhoitopeltonurmet -toimenpiteistä ei makseta, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että
tilalla on heinä- tai muita nurmirehukasveja, kesantoa ja/tai palkokasveja yli 75 % peltoalasta ja jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 ha
tilalla on pysyvää nurmea ja/tai heinä- ja muita nurmirehukasveja yli 75 % maatalousmaasta ja jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 ha.
Koska ekologisesta alasta vapautumista arvioitaessa ensin tarkastellaan tilan nurmien määrää ja vasta sitten tilan kokonaispeltoalaa, edellä mainittu koskee myös alle 15 ha:n tiloja. Vaikka ne vapautuisivat tilakoon vuoksi viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta, nekään eivät saa ympäristökorvausta ympäristönhoitonurmista edellä mainituissa tapauksissa.
Edellä kerrotun sitoumusehtojen muutoksen jälkeenkin tila on oikeutettu ympäristökorvaukseen ympäristönhoitonurmista silloin, kun tilalla on yli 75 % edellä mainittua alaa, ja jäljelle jäävä peltoala on yli 30 ha. Tällöin tila ei saa vapautusta ekologisen alan jättämisestä eikä kaksinkertaisen maksun vaaraa ole.
Myös luomutila vapautuu viherryttämisen vaatimuksista, mutta vapautus ei estä ympäristökorvauksen maksua ympäristönhoitonurmista. Luomuvapautus koskee luomun siirtymävaiheessa ja luomuviljelyssä olevia kasvulohkoja."
Tarkoittaako lihavoitu että luomutilalla ei ole mitään väliä paljonko on nurmella koska niille pitää joka tapauksessa antaa kaikki raha mitä annettavissa on?
-
Mavin sähköpostista:
Muutos ympäristökorvausta koskevaan valtioneuvoston asetukseen ja sitoumusehtoihin 2015: Viherryttämistuen vaatimusten vaikutus ympäristökorvauksen maksuun Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa
Maa- ja metsätalousministeriö on muuttamassa valtioneuvoston asetusta ympäristökorvauksesta maaseutuohjelman mukaiseksi, jotta estettäisiin viherryttämistuen ja ympäristökorvauksen päällekkäinen maksu. Tämän vuoksi myös ympäristösitoumuksen ehtoja muutetaan.
Asetuksessa ja sitoumusehdoissa on nyt mainittu seuraavasti:
Ympäristönhoitonurmien monivuotiset ympäristönurmet- tai luonnonhoitopeltonurmet- toimenpiteistä ei makseta, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että hänen maatilansa peltoalasta yli 75 % on nurmea tai kesantoa.
Asetukseen ja sitoumusehtoihin tehtävä muutos tarkoittaa, että ympäristönhoitonurmi-toimenpiteessä myöskään suojavyöhykkeistä ei voida maksaa, jos tila vapautuu ekologisen alan vaatimuksesta. Muutos sitoumusehtojen luvussa 8.5. edellä mainittuun kohtaan on seuraavanlainen:
Ympäristönhoitonurmien suojavyöhyke-, monivuotiset ympäristönurmet- tai luonnonhoitopeltonurmet -toimenpiteistä ei makseta, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että
tilalla on heinä- tai muita nurmirehukasveja, kesantoa ja/tai palkokasveja yli 75 % peltoalasta ja jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 ha
tilalla on pysyvää nurmea ja/tai heinä- ja muita nurmirehukasveja yli 75 % maatalousmaasta ja jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 ha.
Koska ekologisesta alasta vapautumista arvioitaessa ensin tarkastellaan tilan nurmien määrää ja vasta sitten tilan kokonaispeltoalaa, edellä mainittu koskee myös alle 15 ha:n tiloja. Vaikka ne vapautuisivat tilakoon vuoksi viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta, nekään eivät saa ympäristökorvausta ympäristönhoitonurmista edellä mainituissa tapauksissa.
Edellä kerrotun sitoumusehtojen muutoksen jälkeenkin tila on oikeutettu ympäristökorvaukseen ympäristönhoitonurmista silloin, kun tilalla on yli 75 % edellä mainittua alaa, ja jäljelle jäävä peltoala on yli 30 ha. Tällöin tila ei saa vapautusta ekologisen alan jättämisestä eikä kaksinkertaisen maksun vaaraa ole.
Myös luomutila vapautuu viherryttämisen vaatimuksista, mutta vapautus ei estä ympäristökorvauksen maksua ympäristönhoitonurmista. Luomuvapautus koskee luomun siirtymävaiheessa ja luomuviljelyssä olevia kasvulohkoja."
Tarkoittaako lihavoitu että luomutilalla ei ole mitään väliä paljonko on nurmella koska niille pitää joka tapauksessa antaa kaikki raha mitä annettavissa on?
Luomu on väistöalue monelle kiusalle, pysyville nurmille ja näille nurmileikkureille.
Ja tämä on todellinen liittymisen porkkana, luomun rahoitus on erillinen ja
saa todennäköisesti rahaa muista tukimuodoista, jos loppuu.
-SS-
-
Mä uin vastavirtaan. Ilmoitin vanhatkin suojavyöhykkeet nyt LHP:na.. :-X
-
Luomu on väistöalue monelle kiusalle, pysyville nurmille ja näille nurmileikkureille.
Ja tämä on todellinen liittymisen porkkana, luomun rahoitus on erillinen ja
saa todennäköisesti rahaa muista tukimuodoista, jos loppuu.
-SS-
On muuten sanomattoman väärin säädellä näin, että luomulle luodaan tämmösiä poikkeuksia veemäisyyksiin. Viesti on selvästi että hei, menkääs luomuun siitä. Sitä voisi vain laskea tavanomaisen tukia huomattavasti ja nostaa luomun vastaavasti. Tai lopettaa tuet tavanomaiselta. Ei tarttis teeskennellä.
Toinen paha tekopyhyys on tämä, että tukijärjestelmä on optimoitu sosiaaliturvaksi jäähdyttelevile tiloille - korjuuvelvoite ja ikäraja pois, valtavat tuet hömpälle. Jotkut ilmeisesti ajattelee että tuetun "maatalouden" tuleekin olla juuri sitä, sosiaaliturvaa. Rehellisempää tämän suhteen olisi pitää sosiaaliturva sosiaaliturvana ja maatalous maataloutena.
Tällasta pelleilyä kun nuo keskusjohdon nerot jatkaa, niin kohta kukaan ei tajua mitään eikä pysy kärryillä mikä yhteiskunnassa on sitä ja mikä tätä.
-
Luomu on väistöalue monelle kiusalle, pysyville nurmille ja näille nurmileikkureille.
Ja tämä on todellinen liittymisen porkkana, luomun rahoitus on erillinen ja
saa todennäköisesti rahaa muista tukimuodoista, jos loppuu.
-SS-
On muuten sanomattoman väärin säädellä näin, että luomulle luodaan tämmösiä poikkeuksia veemäisyyksiin. Viesti on selvästi että hei, menkääs luomuun siitä. Sitä voisi vain laskea tavanomaisen tukia huomattavasti ja nostaa luomun vastaavasti. Tai lopettaa tuet tavanomaiselta. Ei tarttis teeskennellä.
Toinen paha tekopyhyys on tämä, että tukijärjestelmä on optimoitu sosiaaliturvaksi jäähdyttelevile tiloille - korjuuvelvoite ja ikäraja pois, valtavat tuet hömpälle. Jotkut ilmeisesti ajattelee että tuetun "maatalouden" tuleekin olla juuri sitä, sosiaaliturvaa. Rehellisempää tämän suhteen olisi pitää sosiaaliturva sosiaaliturvana ja maatalous maataloutena.
Tällasta pelleilyä kun nuo keskusjohdon nerot jatkaa, niin kohta kukaan ei tajua mitään eikä pysy kärryillä mikä yhteiskunnassa on sitä ja mikä tätä.
Maabrändityöryhmän 20% on vielä pahasti vajaa. Hallinnon tehtävä on keksiä keinot jotta tavoitteeseen päästäisiin.
Uudessa tukijärjestelmässä on kuitenkin noiden luetteloimiesi asioiden pinoaminen yhdelle tilalle estetty. Luomutilan on pakko tuottaa luomumyyntikasveja tai -eläimiä. Hömpille on maksimiprosentteja ja tukien päälekkäisyyksiä on estetty.
-
No ei ole estetty, vaikkakin on rajoitettu, vain nimeksi. Ei nuo rajotusprosentit ole mitenkään uskottavia siinä suhteessa, että niiden tarkotus olisi muka estää näennäisviljelyä. Se on edelleen houkuttelevaa hyödyntämällä maksimihömpät ja myymällä pakollisen tuotantosadon pystyyn kelle sattuu kelpaamaan.
Olisi eri asia jos tilakohtainen rajoite kaiken muotoisille suojelu ja hömppäaloille yhteensä olisi esim. 5%. Suojakaistanurmea ei voi pitää mitenkään uskottavasti vesistönsuojelutoimenpiteenä, jos sen kohdistaminen on tyyliin koko lohko, kunhan sattuu olemaan veto-ojaa suurempi puro tai lätäkkö jossain kulmassa.
Sen sijaan 25% rajoituksenkin kanssa on kaikkein selkein tarkoitus, jos tarkoitusta onkaan, että ottamalla mahdollisimman suurelta alalta 900 tai 850e/ha tukia, voi kompensoida peltotukipotin laskua kokonaisuutena, kun tuotantokasveilla kerran tuki laskee. Tämähän tulee olemaan taktiikka suurimmalla osalla jäähdyttelevistä tiloista, ilman muuta, no brainer.
Jos suojakaistoilla haluttaisiin suojella vesistöjä ja jotenkin "tehokkaasti", ne olisivat pakollisia ja kiinteillä min/max leveyksilla esim. tyyliin veto-oja -> 2 metriä, joki -> 5 metriä ja järvi -> 10 metriä. Tuki vaikka 1500e/ha. Paitsi niiden määrän ylittäessä tilan peltoalasta 5%, ylittävältä osalta nolla euroa.
Mitä tulee ikärajaan, toki voi olla että joku 70 vuotias on "parempi" maatalousyrittäjä kuin toinen parikymppinen, ja hyvinkin ansaitsee tuet. Vanhusten tuille voisi kuitenkin olla jotkut uskottavat ehdot, ettei vanhusten jäähdyttelyviljely onnistuisi, vaan vain aktiiviviljely. Esimerkiksi yli 65 vuotias saisi tuet vain, mikäli tila olisi yhtymä tai yhtiö, jossa vanhuksen osuus max 50%, tai pitäisi olla palkollinen, jolle maksetaan vuodessa vähintään 20 000 euroa ruttoja.
Myöskään 5 hetaarin alavaatimus ei perustu hevon saisseenkaan. Näin jos oikeasti ollaan rehellisiä, eikä hempskatti sentään teeskennellä tai jutella verukkein naamaillen. Ihan tosissaan.
-
No ei ole estetty, vaikkakin on rajoitettu, vain nimeksi. Ei nuo rajotusprosentit ole mitenkään uskottavia siinä suhteessa, että niiden tarkotus olisi muka estää näennäisviljelyä. Se on edelleen houkuttelevaa hyödyntämällä maksimihömpät ja myymällä pakollisen tuotantosadon pystyyn kelle sattuu kelpaamaan.
Olisi eri asia jos tilakohtainen rajoite kaiken muotoisille suojelu ja hömppäaloille yhteensä olisi esim. 5%. Suojakaistanurmea ei voi pitää mitenkään uskottavasti vesistönsuojelutoimenpiteenä, jos sen kohdistaminen on tyyliin koko lohko, kunhan sattuu olemaan veto-ojaa suurempi puro tai lätäkkö jossain kulmassa.
Sen sijaan 25% rajoituksenkin kanssa on kaikkein selkein tarkoitus, jos tarkoitusta onkaan, että ottamalla mahdollisimman suurelta alalta 900 tai 850e/ha tukia, voi kompensoida peltotukipotin laskua kokonaisuutena, kun tuotantokasveilla kerran tuki laskee. Tämähän tulee olemaan taktiikka suurimmalla osalla jäähdyttelevistä tiloista, ilman muuta, no brainer.
Jos suojakaistoilla haluttaisiin suojella vesistöjä ja jotenkin "tehokkaasti", ne olisivat pakollisia ja kiinteillä min/max leveyksilla esim. tyyliin veto-oja -> 2 metriä, joki -> 5 metriä ja järvi -> 10 metriä. Tuki vaikka 1500e/ha. Paitsi niiden määrän ylittäessä tilan peltoalasta 5%, ylittävältä osalta nolla euroa.
Mitä tulee ikärajaan, toki voi olla että joku 70 vuotias on "parempi" maatalousyrittäjä kuin toinen parikymppinen, ja hyvinkin ansaitsee tuet. Vanhusten tuille voisi kuitenkin olla jotkut uskottavat ehdot, ettei vanhusten jäähdyttelyviljely onnistuisi, vaan vain aktiiviviljely. Esimerkiksi yli 65 vuotias saisi tuet vain, mikäli tila olisi yhtymä tai yhtiö, jossa vanhuksen osuus max 50%, tai pitäisi olla palkollinen, jolle maksetaan vuodessa vähintään 20 000 euroa ruttoja.
Myöskään 5 hetaarin alavaatimus ei perustu hevon saisseenkaan. Näin jos oikeasti ollaan rehellisiä, eikä hempskatti sentään teeskennellä tai jutella verukkein naamaillen. Ihan tosissaan.
Tämä ei-viljely ei todellakaan ole tehty helpoksi pienviljelyksille, vaikka yrität ehkä tässä hiukan kritisoida vanhusten ja jäähdyttelijöiden suojavyöhykkeistä ja hömpistä saatavaa ns. kohtuutonta etua ?
Esimerkiksi korvausleikkuri kokotilan suojavyöhykkeelle on 100%, vaikka tila olisi vapautettu pienen koon takia viherryttämisvaatimuksista. Sama LHK leikkurilla. Eli jollakin 10 ha tilalla jää suojavyöhykeraha muutamaan tuhanteen, sillä ei eläkettä voi järjestää. Ja joutuu rahaa saadakseen ylläiptäämään vä'hintään 75% - 25% viljelykasvia.
Mutta 1000 ha tilalla voi rauhassa tehdä neljännestuhannen ha:n suojavyöhykesysteemin, ilman että mikään leikkuri laukeaa; 100-200€ vuokrahinnoilla ja sopivalla bioenergiainvestoinnilla nettoa jää ennemminkin yli kuin alle 100 k€/ vuosi ! Eli koko ja hehtaariralli ratkaisee tässä hömpäsäkin, aivan samoin kuin luomussa.
Ne, jotka olisivat sallimassa tukia vain intensiiviselle viljelylle, ovat tällöin kritisoimassa luomunkin tukia, tosiasia kuitenkin on, että kasvinviljelypainotteisena luomu on kaikkea muuta kuin intensiivistä, intensiiviviljelyn kasvilajivalikoimasta käsin katsottuna ! Puuhakasta kyllä, mutta alaan suhteutettuna kiloja vähemmän kuin ns. intensiiviviljelyssä. Mutta se on erittäin kannatettava brändi tuotannorajoitus- ja myös maabrändäysmielessä. Ostovoimaisia luomukuluttajia on kaikkialla maailmassa, jopa köyhimmistä köyhimmissä kehitysmaissa löytyy tuhansia aitojen takana asuvia, joille tuore luomumansikka luomulettujen päällä on taloudellisesti suhteessa vähäarvoinen mutta imagollisesti arvokas valinta.
Ei, en ole liittymäsä luomuun, mutta täällä Uudenmaan läänissä on parikin 300+ ha:n tilaa luomussa, ja ovat myös tunnettuja julkkiskellokkaita, kyllä luomuvalinta tällöin on järkevä, on alaa, mitä latailla. Saas nähdä koska nämä 1000+ - tilat tulevat uutispaukun aiheeksi ... luomuun sis...
-SS-
-
Niin taitaa olla muutamilla mavin tiedotus jäänyt huomaamatta, suojavyöhykkeillähän on muukin leikkuri kuin tämä LHK kesantoleikkuri, lisäksi on se toinen, yli 75% viherryttämisvapautuksen, leikkuri ympäristönhoitonurmien korvauksien maksatuksiin.
-SS-
-
Niin taitaa olla muutamilla mavin tiedotus jäänyt huomaamatta, suojavyöhykkeillähän on muukin leikkuri kuin tämä LHK kesantoleikkuri, lisäksi on se toinen, yli 75% viherryttämisvapautuksen, leikkuri ympäristönhoitonurmien korvauksien maksatuksiin.
-SS-
Mikä leikkuri yli 75% viherrysvapautuksessa ympäristönurmissa??
-
Niin taitaa olla muutamilla mavin tiedotus jäänyt huomaamatta, suojavyöhykkeillähän on muukin leikkuri kuin tämä LHK kesantoleikkuri, lisäksi on se toinen, yli 75% viherryttämisvapautuksen, leikkuri ympäristönhoitonurmien korvauksien maksatuksiin.
-SS-
Mikä leikkuri yli 75% viherrysvapautuksessa ympäristönurmissa??
Voi herraisä. Tämmöinen sähköposti tuli 29.04.
"Maa- ja metsätalousministeriö on muuttamassa valtioneuvoston asetusta ympäristökorvauksesta maaseutuohjelman mukaiseksi, jotta estettäisiin viherryttämistuen ja ympäristökorvauksen päällekkäinen maksu. Tämän vuoksi myös ympäristösitoumuksen ehtoja muutetaan.
Asetuksessa ja sitoumusehdoissa on nyt mainittu seuraavasti:
Ympäristönhoitonurmien monivuotiset ympäristönurmet- tai luonnonhoitopeltonurmet- toimenpiteistä ei makseta, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että hänen maatilansa peltoalasta yli 75 % on nurmea tai kesantoa.
Asetukseen ja sitoumusehtoihin tehtävä muutos tarkoittaa, että ympäristönhoitonurmi-toimenpiteessä myöskään suojavyöhykkeistä ei voida maksaa, jos tila vapautuu ekologisen alan vaatimuksesta. Muutos sitoumusehtojen luvussa 8.5. edellä mainittuun kohtaan on seuraavanlainen:
Ympäristönhoitonurmien suojavyöhyke-, monivuotiset ympäristönurmet- tai luonnonhoitopeltonurmet -toimenpiteistä ei makseta, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että
◾tilalla on heinä- tai muita nurmirehukasveja, kesantoa ja/tai palkokasveja yli 75 % peltoalasta ja jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 ha
◾tilalla on pysyvää nurmea ja/tai heinä- ja muita nurmirehukasveja yli 75 % maatalousmaasta ja jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 ha.
Koska ekologisesta alasta vapautumista arvioitaessa ensin tarkastellaan tilan nurmien määrää ja vasta sitten tilan kokonaispeltoalaa, edellä mainittu koskee myös alle 15 ha:n tiloja. Vaikka ne vapautuisivat tilakoon vuoksi viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta, nekään eivät saa ympäristökorvausta ympäristönhoitonurmista edellä mainituissa tapauksissa.
Edellä kerrotun sitoumusehtojen muutoksen jälkeenkin tila on oikeutettu ympäristökorvaukseen ympäristönhoitonurmista silloin, kun tilalla on yli 75 % edellä mainittua alaa, ja jäljelle jäävä peltoala on yli 30 ha. Tällöin tila ei saa vapautusta ekologisen alan jättämisestä eikä kaksinkertaisen maksun vaaraa ole.
Myös luomutila vapautuu viherryttämisen vaatimuksista, mutta vapautus ei estä ympäristökorvauksen maksua ympäristönhoitonurmista. Luomuvapautus koskee luomun siirtymävaiheessa ja luomuviljelyssä olevia kasvulohkoja."
Eli suurtilat, joilla jää yli 30 ha muuta kasvia ja luomutilat, niitä tämä leikkuri ei koske. Mutta erityisesti pientilat kohdentamisalueella jäävät kyllä nuolemaan näppejään, se LHK leikkuri on pieni juttu tämän rinnalla.-
-SS-
-
Niin taitaa olla muutamilla mavin tiedotus jäänyt huomaamatta, suojavyöhykkeillähän on muukin leikkuri kuin tämä LHK kesantoleikkuri, lisäksi on se toinen, yli 75% viherryttämisvapautuksen, leikkuri ympäristönhoitonurmien korvauksien maksatuksiin.
-SS-
Mikä leikkuri yli 75% viherrysvapautuksessa ympäristönurmissa??
Voi herraisä. Tämmöinen sähköposti tuli 29.04.
"Maa- ja metsätalousministeriö on muuttamassa valtioneuvoston asetusta ympäristökorvauksesta maaseutuohjelman mukaiseksi, jotta estettäisiin viherryttämistuen ja ympäristökorvauksen päällekkäinen maksu. Tämän vuoksi myös ympäristösitoumuksen ehtoja muutetaan.
Asetuksessa ja sitoumusehdoissa on nyt mainittu seuraavasti:
Ympäristönhoitonurmien monivuotiset ympäristönurmet- tai luonnonhoitopeltonurmet- toimenpiteistä ei makseta, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että hänen maatilansa peltoalasta yli 75 % on nurmea tai kesantoa.
Asetukseen ja sitoumusehtoihin tehtävä muutos tarkoittaa, että ympäristönhoitonurmi-toimenpiteessä myöskään suojavyöhykkeistä ei voida maksaa, jos tila vapautuu ekologisen alan vaatimuksesta. Muutos sitoumusehtojen luvussa 8.5. edellä mainittuun kohtaan on seuraavanlainen:
Ympäristönhoitonurmien suojavyöhyke-, monivuotiset ympäristönurmet- tai luonnonhoitopeltonurmet -toimenpiteistä ei makseta, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että
◾tilalla on heinä- tai muita nurmirehukasveja, kesantoa ja/tai palkokasveja yli 75 % peltoalasta ja jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 ha
◾tilalla on pysyvää nurmea ja/tai heinä- ja muita nurmirehukasveja yli 75 % maatalousmaasta ja jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 ha.
Koska ekologisesta alasta vapautumista arvioitaessa ensin tarkastellaan tilan nurmien määrää ja vasta sitten tilan kokonaispeltoalaa, edellä mainittu koskee myös alle 15 ha:n tiloja. Vaikka ne vapautuisivat tilakoon vuoksi viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta, nekään eivät saa ympäristökorvausta ympäristönhoitonurmista edellä mainituissa tapauksissa.
Edellä kerrotun sitoumusehtojen muutoksen jälkeenkin tila on oikeutettu ympäristökorvaukseen ympäristönhoitonurmista silloin, kun tilalla on yli 75 % edellä mainittua alaa, ja jäljelle jäävä peltoala on yli 30 ha. Tällöin tila ei saa vapautusta ekologisen alan jättämisestä eikä kaksinkertaisen maksun vaaraa ole.
Myös luomutila vapautuu viherryttämisen vaatimuksista, mutta vapautus ei estä ympäristökorvauksen maksua ympäristönhoitonurmista. Luomuvapautus koskee luomun siirtymävaiheessa ja luomuviljelyssä olevia kasvulohkoja."
Eli suurtilat, joilla jää yli 30 ha muuta kasvia ja luomutilat, niitä tämä leikkuri ei koske. Mutta erityisesti pientilat kohdentamisalueella jäävät kyllä nuolemaan näppejään, se LHK leikkuri on pieni juttu tämän rinnalla.-
-SS-
Ympäristönurmileikkuri koskee vai entistä a-aluetta, eli jos vapautettu ekologisen alan vaatimuksesta.
-
Ympäristönurmileikkuri koskee vai entistä a-aluetta, eli jos vapautettu ekologisen alan vaatimuksesta.
Kohdentamisaluettapa hyvinkin koskee, jossa oli repeämässä suojavyöhykerahastus päälle aivan ilman rajaa. LHK leikkurin tuominen suojavyöhykkeitä koskevaksi oli pieni asia tämän ison leikkurin rinnalla. Eli Etelä-Suomen pientilojen ja eläkeläisten hömppäheinä-loisiminen on syytös, jolle ei ole enää järjestelmän ehtoja tarkasteltaessa perusteita. Suurtilojen ja luomualan kohdalla jää vielä nähtäväksi, kuinka moni niistä tarttuu tuohon 900 euron houkutukseen.
-SS-
-
Ympäristönurmileikkuri koskee vai entistä a-aluetta, eli jos vapautettu ekologisen alan vaatimuksesta.
Kohdentamisaluettapa hyvinkin koskee, jossa oli repeämässä suojavyöhykerahastus päälle aivan ilman rajaa. LHK leikkurin tuominen suojavyöhykkeitä koskevaksi oli pieni asia tämän ison leikkurin rinnalla. Eli Etelä-Suomen pientilojen ja eläkeläisten hömppäheinä-loisiminen on syytös, jolle ei ole enää järjestelmän ehtoja tarkasteltaessa perusteita. Suurtilojen ja luomualan kohdalla jää vielä nähtäväksi, kuinka moni niistä tarttuu tuohon 900 euron houkutukseen.
-SS-
Puhutaampa kuitenkin koko maan perspektiivillä. Tällä on ratkaistu vasta etelärannan räikeintä häikkää. Muualla maassa saa edelleen 850/900e/ha suojavyöhykkeistä, vaikka nurmiala on yli 75%. Tuotantonurmineen + suojavyöhykkeineen. Muualla kun ei vapauduta ekologisesta alasta nurmen määrän perusteella, vaan ovat vapautettuja muusta syystä. Näin minulle vastattiin mavista.
-
Ympäristönurmileikkuri koskee vai entistä a-aluetta, eli jos vapautettu ekologisen alan vaatimuksesta.
Kohdentamisaluettapa hyvinkin koskee, jossa oli repeämässä suojavyöhykerahastus päälle aivan ilman rajaa. LHK leikkurin tuominen suojavyöhykkeitä koskevaksi oli pieni asia tämän ison leikkurin rinnalla. Eli Etelä-Suomen pientilojen ja eläkeläisten hömppäheinä-loisiminen on syytös, jolle ei ole enää järjestelmän ehtoja tarkasteltaessa perusteita. Suurtilojen ja luomualan kohdalla jää vielä nähtäväksi, kuinka moni niistä tarttuu tuohon 900 euron houkutukseen.
-SS-
Puhutaampa kuitenkin koko maan perspektiivillä. Tällä on ratkaistu vasta etelärannan räikeintä häikkää. Muualla maassa saa edelleen 850/900e/ha suojavyöhykkeistä, vaikka nurmiala on yli 75%. Tuotantonurmineen + suojavyöhykkeineen. Muualla kun ei vapauduta ekologisesta alasta nurmen määrän perusteella, vaan ovat vapautettuja muusta syystä. Näin minulle vastattiin mavista.
Raha puhuu, koska se on yhteistä koko maassa. Eli suojavyöhykkeet ja luomu ovat suojassa, muista ns. tukiautomaateista pihistetään. Varsinkin kerääjäkasvi-automaatti + talviaikainen kasvipeitteisyys etelärannikolla, saattaa tulla itku lyhyestä himosta.
Pahnainen savivelli talvenyli tai yksi pikkuapila kämmenalalla, ei paljon ympäristövaikutusta tuo.
-SS-
-
Ovat pinta-alavähennyksen myötä tulleet sen verran vastaan että vuokramaiden kohdalla perustettava suojavyöhyke ei sisällä viiden vuoden pitopakkoa. Eli nyt voi perustaa vaikka vuokrasoppari loppuis ens vuonna, tukea ei peritä takaisin vaikka uusi vuokra-Veijo tuhoaisi kasvuston. Tästää nyt seuraa itsellä se että wisu meni taas uusiksi...
Niin, ja tässä on taas yks porsaanreikä lisää, SS voinee kertoa oman näkemyksensä... :-X ;D
-
Ei oo porsaanreikää keksitty? Häh?
-
Tuollahan pääsee "normaaliin" viljelykiertoon kun vuokraa välillä vuodeksi naapurille. Saa pidettyä viljavuoden ja lataamaan paskaa kunnolla ja maailma pelastuu... ;D
-
Tuollahan pääsee "normaaliin" viljelykiertoon kun vuokraa välillä vuodeksi naapurille. Saa pidettyä viljavuoden ja lataamaan paskaa kunnolla ja maailma pelastuu... ;D
Kato, on niitä Jussi Juonioitakin vielä... :D
-
Mavi on ihan pihalla. Niiden tarvii aina agronetista kattoo uudet juonet. ;D
-
Mavi on ihan pihalla. Niiden tarvii aina agronetista kattoo uudet juonet. ;D
:) :) :)
-
Mavi on ihan pihalla. Niiden tarvii aina agronetista kattoo uudet juonet. ;D
Mulla ei olekaan LHP:eetä nyt sitten ihan niin paljoa kuin piti, suojavyöhykettä 20% plus 5% egolooginen.
700euroa rojahtikin 900euroon. Ens vuonna vaihto.... ;D
-
Samoin mulla vaihtu vajaat 15ha nurmet suojavyöhykkeiks. Ens vuonna 10ha lisää jos ei säännöt suuremmin muutu..
-
Itellä olis vuokrapelloilla yks lohko pohjavesialueella joka on ollu lhp:na, mutta lhp:a on yli sen 5%. Suojavyöhyke olis hyvä vaihtoehto, mutta miten se 5v sitoumus jos vuokrasopimusta ei oo kun 4 vuotta...?
-
Itellä olis vuokrapelloilla yks lohko pohjavesialueella joka on ollu lhp:na, mutta lhp:a on yli sen 5%. Suojavyöhyke olis hyvä vaihtoehto, mutta miten se 5v sitoumus jos vuokrasopimusta ei oo kun 4 vuotta...?
Lue ny uudestaan toi mitä kirjoitin... vai onko liian vaikeaselkoista tekstiä?????????????Ovat pinta-alavähennyksen myötä tulleet sen verran vastaan että vuokramaiden kohdalla perustettava suojavyöhyke ei sisällä viiden vuoden pitopakkoa. Eli nyt voi perustaa vaikka vuokrasoppari loppuis ens vuonna, tukea ei peritä takaisin vaikka uusi vuokra-Veijo tuhoaisi kasvuston. Tästää nyt seuraa itsellä se että wisu meni taas uusiksi...
Niin, ja tässä on taas yks porsaanreikä lisää, SS voinee kertoa oman näkemyksensä... :-X ;D
-
Lue ny uudestaan toi mitä kirjoitin... vai onko liian vaikeaselkoista tekstiä?????????????
Ovat pinta-alavähennyksen myötä tulleet sen verran vastaan että vuokramaiden kohdalla perustettava suojavyöhyke ei sisällä viiden vuoden pitopakkoa. Eli nyt voi perustaa vaikka vuokrasoppari loppuis ens vuonna, tukea ei peritä takaisin vaikka uusi vuokra-Veijo tuhoaisi kasvuston. Tästää nyt seuraa itsellä se että wisu meni taas uusiksi...
No niinpä tietösti. Luin illalla tätä ketjua ehkä 10 sivua alusta alakaen ja kyllästyin..
-
Lue ny uudestaan toi mitä kirjoitin... vai onko liian vaikeaselkoista tekstiä?????????????Ovat pinta-alavähennyksen myötä tulleet sen verran vastaan että vuokramaiden kohdalla perustettava suojavyöhyke ei sisällä viiden vuoden pitopakkoa. Eli nyt voi perustaa vaikka vuokrasoppari loppuis ens vuonna, tukea ei peritä takaisin vaikka uusi vuokra-Veijo tuhoaisi kasvuston. Tästää nyt seuraa itsellä se että wisu meni taas uusiksi...
No niinpä tietösti. Luin illalla tätä ketjua ehkä 10 sivua alusta alakaen ja kyllästyin..
Uusin tieto on loppupäässä. :)
-
Itellä olis vuokrapelloilla yks lohko pohjavesialueella joka on ollu lhp:na, mutta lhp:a on yli sen 5%. Suojavyöhyke olis hyvä vaihtoehto, mutta miten se 5v sitoumus jos vuokrasopimusta ei oo kun 4 vuotta...?
Lue ny uudestaan toi mitä kirjoitin... vai onko liian vaikeaselkoista tekstiä?????????????Ovat pinta-alavähennyksen myötä tulleet sen verran vastaan että vuokramaiden kohdalla perustettava suojavyöhyke ei sisällä viiden vuoden pitopakkoa. Eli nyt voi perustaa vaikka vuokrasoppari loppuis ens vuonna, tukea ei peritä takaisin vaikka uusi vuokra-Veijo tuhoaisi kasvuston. Tästää nyt seuraa itsellä se että wisu meni taas uusiksi...
Niin, ja tässä on taas yks porsaanreikä lisää, SS voinee kertoa oman näkemyksensä... :-X ;D
Entäs toistepäin, eli jos vuokraa pois kesken kauden, voiko vuokralainen kyntää kaistat ympäri?
-
Itellä olis vuokrapelloilla yks lohko pohjavesialueella joka on ollu lhp:na, mutta lhp:a on yli sen 5%. Suojavyöhyke olis hyvä vaihtoehto, mutta miten se 5v sitoumus jos vuokrasopimusta ei oo kun 4 vuotta...?
Lue ny uudestaan toi mitä kirjoitin... vai onko liian vaikeaselkoista tekstiä?????????????Ovat pinta-alavähennyksen myötä tulleet sen verran vastaan että vuokramaiden kohdalla perustettava suojavyöhyke ei sisällä viiden vuoden pitopakkoa. Eli nyt voi perustaa vaikka vuokrasoppari loppuis ens vuonna, tukea ei peritä takaisin vaikka uusi vuokra-Veijo tuhoaisi kasvuston. Tästää nyt seuraa itsellä se että wisu meni taas uusiksi...
Niin, ja tässä on taas yks porsaanreikä lisää, SS voinee kertoa oman näkemyksensä... :-X ;D
Entäs toistepäin, eli jos vuokraa pois kesken kauden, voiko vuokralainen kyntää kaistat ympäri?
Kierrättäminen vuoden sykleissä naapureiden kesken on ton ekan aviisin mukaan mahdollista. Se että kummaksuuko ely jatkuvaa vaihtoa on asia erikseen.
Luulis ny kelpaavan vaikka 2 itellä ja 2 naapurilla ja taas yks vuosi itellä.
-
Nähdäänkö vielä sekin aika, kun karjatilojen pihoille on yön aikana ilmestynyt heinäpaaleja. Aamuaskareisiin kiiruhtava talonväki ilahtuu ilmaisesta lahjasta....tai sitten ei. ;D 8)
-
Kierrättäminen vuoden sykleissä naapureiden kesken on ton ekan aviisin mukaan mahdollista. Se että kummaksuuko ely jatkuvaa vaihtoa on asia erikseen.
Luulis ny kelpaavan vaikka 2 itellä ja 2 naapurilla ja taas yks vuosi itellä.
Kerta riittäisi, voi mennä ja voi tulla, mutta ei voi mennä-ja-tulla. Luomutiloilla ei kierrättely onnistu, ainakaan luomusatoa ei pääse myymään.
-
Sitä tuli tänään paikkakylvettyä suojavyöhykettä ku oli kait pitäny kuivaa ja kuorettunut. Hyvin meni laahavannaskoneella ku oli tuoreutta sateiden jäljiltä . Lantavannas rikkoi maan, ja siemenvantaat multasi tosi hyvin heinänsiemenet. Jyräsin toki lopuks.
Ja pistin maas asiamiehelle kyselyn et onko uusia ohjeita juuri koskien eritoten tän ekan vuoden "puhdistus" niittoa ja tavan rikkojen ruiskutusta.